Aleksandros
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomi
Mielestäni vähän ihmeellistä analysointia Filppulasta ja Haulasta. Ei nuoremman Granlundin ja Haulan tilanne ole vertailukelpoinen mitenkään päin. Haulalla on menossa jo viides kausi NHL:ssä, lisäksi plakkarissa oli jo ennen tätä kautta kovempi yhden kauden pistesaalis kuin Granlundilla "suonenvetokaudellaan". Lisäksi Haulahan tuli Minnesotan aikoina tunnetuksi nimenomaan erinomaisena alaketjujen sentterinä ja av-pelaajana, joten kenelläkään Minny-aikoina Haulan otteita seuranneella tuskin on epäilystäkään Haulan sopivuudesta nelossentteriksi. Haula on tällä hetkellä parempi jääkiekkoilija kuin Filppula, ja pelaajien iät ja kehityskäyrät huomioiden tulee sitä olemaan myös kahden vuoden päästä, vaikkei tätä kautta vastaavalla tahdilla pisteitä pystyisikään nakuttamaan.
Muutenkin oudoksun tuota ajattelumalliasi, jossa lähtökohtana tuntuu olevan "mitä jos"-mentaliteetti. Mielestäni tällaisissa spekuloinneissa painoarvo pitäisi olla juurikin pelaajien (odotetulla) kehityskäyrällä. Teräväinen on parantanut pistesaalistaan joka kausi pelatessaan NHL:ssä, ja on nykyisellä tahdilla menossa 65 pisteen kauteen. Tällä hetkellä ei ole mitään perusteita epäillä, ettäkö 23-vuotiaan pelaajan taso tippuisi yhtäkkiä niin radikaalisti, ettei se riittäisikään hyökkääviin ketjuihin maajoukkuetasolla. Ihmetyttää myös tuo, miten mietit joistain pelaajista, että "ansaitsevatko" he kakkosketjun paikkaa, vai olisiko oikea paikka kolmosketjussa. Miksi juuttua ketjujen nimelliseen järjestykseen, jos on mahdollista kasata kolme tasaista hyökkäävää kenttää? Juuri tämän takia Granlundkin kuuluisi mielestäni Koivun rinnalle. Kolme syömähammasta on aina parempi kuin yksi. Rohkenisin väittää, että vaikka Granlund parantaisikin hieman esimerkiksi mainitsemiesi Barkovin ja Laineen ketjun peliä Rantaseen verrattuna, olisi hänen merkityksensä silti huomattavasti suurempi Koivun johtamassa ketjussa. Juurikin yhteisen taustan takia.
Ja minun mielestäni Barkov ja Rantanen ovat ovat nimenomaan peliä tekeviä kavereita.
Borgströmin tulevaisuudennäkymät sentterin tontilla näyttävät vain tällä hetkellä hiukan nihkeiltä. Floridassa edellä on yksi NHL:n parhaista sentterikaksikoista Barkov-Trocheck, jotka ovat molemmat ovat erittäin hyvillä sopimuksilla kiinnitettynä vielä useamman vuoden. Ilman organisaation vaihtumista (tai Floridan kannalta huonoja treidejä) tullee luultavasti pelaamaan uransa ensimmäiset NHL-vuodet laiturin tonttia.
Edellisessä World Cupissa Haula oli sysipaska, ei omaksunut Suomen pelitapaa ja on saanut moitteita laiskasta harjoittelusta. Nyt tekee tykkitulosta kollektiivisesti ylisuorittavassa Vegasissa. Pistepotentiaali hänellä varmasti tulee olemaan Filppulaa kovempi, muttei se ole niin merkityksellistä nelossentteriä valittaessa. En näe, että edes odotusarvoltaan Haula olisi Filppulaa parempi nelossentteri parin vuoden päästä.
Mitä jos -spelulointiahan tämä on joka tapauksessa. Teräväinen on varsin ailahtelevainen pelaaja enkä itse näe, että olisi mitenkään pomminvarmaa, että hän itsestään selvästi kuuluisi Suomen kahteen kärkiketjuun parin vuoden päästä kun siihen kilpailemaan tulee Puljun ja Tolvasen kaltaisia kavereita.
Minun filosofiassani samat pelaajat pääsääntöisesti pelaavat yhdessä 5-5-peliä ja ylivoimaa. Pieniä muutoksia voi toki olla, jos ja kun halutaan pelata neljällä hyökkääjällä. Tällä filosofialla 5-5-peli ei mene sekaisin ylivoiman jälkeen.
Haluan, että Granlundin tarjoiluista kiekkoa yrittää laittaa pussiin Laine, Barkov tai Tolvanen, eikä esim. Donskoi ja Koivu. Siksi haluan Mikelle ison roolin enkä kahlitsisi häntä Koivuun. Rantanen taas on mielestäni samantyylinen pelaaja kuin Laine ja Barkov. Ei täysin mutta habitukseltaan. Mielestäni noiden kanssa sopisi paremmin Granlundin kaltainen "kiekkoimuri", jolla lätty pysyy lavassa ja tarjoilu pelaa. Ja joka nykyisellään pystyy myös hyvin pörräämään kiekkoja vastustajalta.
Mielipiteitähän nämä ovat. Tiivistettynä vielä: parivaljakkoja kannattaa hyödyntää, mutta vain jos se aidosti on roolituksen kannalta järkevää. Jossainhan ne parivaljakot on aiemmin syntyneet, miksei myös kyseisessä World Cupissa voisi näin käydä. Natsasihan esim. Barkovin ja Laineen yhteistyö pelistä 1 lähtien.
edit. Ja tietysti Teräväisen taso riittää kärkiketjuihin siinä mielessä, että totta kai hän pystyy pelaamaan ykkös- tai kakkosketjussa. Pointti oli kuitenkin se, että miten hän vertautuu muihin ehdokkaisiin. Jos Suomella on silloin riittävästi parempia kärkoketjujen miehiä, niin silloin Teuvon paikka on kolmosessa. Ei se sen kummempaa pitäisi olla.
Viimeksi muokattu: