Historiatieto on tässä ketjussa melko hyödytöntä, jokainen tietää että marginaalit olivat melko alhaalla (alle yhden) vuosi sitten ja vielä alempana (alle puolen prosentin) kolme-neljä vuotta sitten.
Huhtikuussa otettu laina handelsbankenista. 1,2% marginaali 3kk euriborilla.
Harmi ettei tullut otettua lainaa jo viime kesänä, jolloin tarjous taisi olla 0,7% samaisella 3 kk:lla.
Itseäni vähän ihmetyttää miksi niin moni täällä suosii lyhyttä korkoa, kun voisi nyt saada halvalla myös pitkää korkoa. Turha on sitä istua korkoriskin päällä ...
Minusta ainoa fiksu tapa torjua korkoriskiä olisi ottaa korko kiinteänä ja epäilen että sellaista ei järkevällä hinnalla saisi.
Yhdessä pankissa tarjottiin 10v kiinteää (muissa max 5v). Keskimäärin kiinteä korko pyöri siellä 3% hujakoilla (marginaalin kanssa). Eli jotta se 10v kiinteä tulisi järkeväksi, 3kk euriborin pitäisi nousta seitsenkertaiseksi, silloinkin oltaisiin vielä tasatilanteessa ja kaikki aika joka sinulla oli 3kk euribor ennen nousua (korontarkistuspäivään asti) on voittoa. Toisaalta 12kk euriborilla riittäisi sen kolminkertaistuminen samaan tilanteeseen. Eli kuten sanoit, sitä ei järkevällä hinnalla saa.
Toki nyt euroaikana laina on ollut edullisinta pitää kokoajan mahdollisimman lyhyessä korossa. Pitkissä/kiinteissä koroissa näen lähinnä sen edun, jos 90-luvun alku toistuu ja korot pomppaa tuonne yli 10%. Tällä hetkellä tämä toki näyttää äärimmäisen epätodennäköiseltä, mutta niin se varmaan näytti myös 80-luvulla.
Me ostimme viime kesänä ensimmäisen omistusasuntomme. Koko laina tuli otettua 3 kk euriborilla. Pankkitäti onnistui kauppaamaan myös 3 vuoden korkokaton, joka on kyllä todennäköisesti turha. Aprikoin kyllä melko kauan 3 kk ja 12 kk euriborin välillä, mutta en nyt sitten tiedä tuliko tehtyä väärä ratkaisu. En minä tosin tässä korkovalinnassa erityistä riskiä näe, koska laina on tuloihin nähden maltillisesti mitoitettu ja koska tällä hetkellä korko on ollut niin matala, on rahaa jäänyt joka kuukausi säästöön 1000 - 1500 €. Näin ollen olemme pystyneet kuitenkin rakentamaan ihan hyvää puskurirahastoa mahdollisten koronnousujen yms. varalle siitä huolimatta, että vaimo on ollut lähes koko ajan vanhempainvapaalla.Itseäni vähän ihmetyttää miksi niin moni täällä suosii lyhyttä korkoa, kun voisi nyt saada halvalla myös pitkää korkoa. Turha on sitä istua korkoriskin päällä ...
Eikä tuo 3kk ja 12kk ero nyt niin hirveästi ole, puhutaan varmaan 400 (50% heittoa kumpaankin suunta)€ vuotuisista eroista normaaleissa asuntolainoissa.
Näinhän juuri kannattaisi minunkin tehdä. Tuolle säästöön jäävälle rahalle saattaa kuitenkin tulla muutakin käyttöä, eli siis ei se nyt varsinaisesti ole lainanhoitoon tarkoitettua puskurirahaa. Kunhan nyt laitan rahaa sivuun sen mitä yli jää, jos vaikka jossain vaiheessa haluaa ostaa jotakin isompaa. Esim. venettäkään ei tällä hetkellä ole, prkl.Jos jollain on varaa kerätä "vararahastoa" velanmaksun ohessa, niin eikö fiksua olisi ennemmin käyttää se raha ylimääräisiin lyhennyksiin? Tämä toki oletuksella, että sopinut että voi maksuttomia lyhennyksiä tehdä.
Mun mielestä ei kannata nyt, kun korot on noin alhaiset. Mielummin sijoittaa sen ylimenevän rahan siten, että saa siitä tuottoa enemmän, kuin mitä sen käyttäminen lainanlyhennykseen leikkaisi korkomenoja.Jos jollain on varaa kerätä "vararahastoa" velanmaksun ohessa, niin eikö fiksua olisi ennemmin käyttää se raha ylimääräisiin lyhennyksiin?
Opetusta tarinalla ei ole.
Kai sait tämä pankkitädin neuvon mustalla valkoille lainapapereihin? Itse kirjautin vastaavan klausaalin ensimmäiseen asuntolainasopimukseemme. Valitsimme tuolloin 12kk euriborin ja reilu vuosi lainaa maksettuamme korot sukelsivat (muistaakseni 2007 syksy). Soitin pankkiimme ja pyysin heitä vaihtamaan viitekoron 3kk euriboriin. Laskin, että tuolla muutoksella säästän puolen vuoden aikana joitain satasia. Pyyntööni korkoperustan vaihtamiseen vastattiin myöntävästi siinä tapauksessa, jos samalla saavat tarkistaa marginaalia. Tähän en tietenkään suostunut, vaan pyysin virkailijaa menemään holvii, lukemaan mitä lainapaperissa on sovittu ja soittamaan sen jälkeen takaisin. Jos klausaalia ei olisi kirjattu ylös, olisi jäänyt viitekorko vaihtamatta.Alkutalvesta ostettiin me avovaimon kanssa ensimmäinen omistuasunto. Pitkään pankissa pähkäiltiin otetaanko 3kk vai 12kk euribor tuohon. Pankkineuvojamme sanoi, että näin alkuun tuolla ei niin ole dramaattista merkitystä (ensimmäinen vuosi) kumman otamme ja vuoden jälkeen sitä voi hänen mukaansa tarkkailla uudelleen ja vaikka vaihtaa 3kk jos siltä tuntuu.
Kai sait tämä pankkitädin neuvon mustalla valkoille lainapapereihin? Itse kirjautin vastaavan klausaalin ensimmäiseen asuntolainasopimukseemme. Valitsimme tuolloin 12kk euriborin ja reilu vuosi lainaa maksettuamme korot sukelsivat (muistaakseni 2007 syksy). Soitin pankkiimme ja pyysin heitä vaihtamaan viitekoron 3kk euriboriin. Laskin, että tuolla muutoksella säästän puolen vuoden aikana joitain satasia. Pyyntööni korkoperustan vaihtamiseen vastattiin myöntävästi siinä tapauksessa, jos samalla saavat tarkistaa marginaalia. Tähän en tietenkään suostunut, vaan pyysin virkailijaa menemään holvii, lukemaan mitä lainapaperissa on sovittu ja soittamaan sen jälkeen takaisin. Jos klausaalia ei olisi kirjattu ylös, olisi jäänyt viitekorko vaihtamatta.
Kai sait tämä pankkitädin neuvon mustalla valkoille lainapapereihin? .
Pamahtipa MTV3:n uutisista sellainen otsikko, joka sai mut ihmettelemään.
...
Öh... missä välissä tämä on muuttunut? Nimittäin mä hain aikoinani asuntolainaa alkuvuodesta 2007 ostaakseni pikkupätkän wanhaa puutaloa Turun keskustasta. Pankkini oli Sampo eli nykyinen Danske Bank. Muistan vieläkin elävästi, kun istuskelin siinä pankkitytsyn konttorissa ja seurailin kiinnostuneena ehkä vähän jotain muutakin kuin pelkkiä korkokäyriä. Jossain vaiheessa oli tosin pakko keskittyä siihen laina-anomukseeni, sillä muuten olisi saattanut lähteä nousuun jotain muutakin kuin pelkät korot.
...
Toisin sanoen alkuvuodesta 2007 asuntolainan riskitesti (?) tehtiin ainakin omalla kohdallani seitsemällä prosentilla.
Nyt kesällä 2013 uutisoidaan, että asuntolainojen riskitestejä tehdään aiempaa suuremmalla - kuuden prosentin korolla.
Kuinka matalilla prosenteilla niitä riskitestejä ollaan tässä välissä sitten tehty?
A-haa! Eli yksinkertaistettuna tuo "stressitesti" onkin suhteellinen - ei absoluuttinen?Eihän tässä ole mitään ihmeellistä, tämä perustuu täysin siihen että ensin korkotaso laski merkittävästi ja nyt riskiluokitukset ovat kiristyneet.
- - -
Mutta joka tapauksessa, jos sinulle tehtiin "stressitesti" seitsemän pinnan korolla, olisi "oikea" nykytaso 4,5-5,0 % ilman riskiluokitusten kiristymistä.
Eli epäilisin että se edeltävä taso on asettunut tuohon haarukkaan.