Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
@Dennis toki näissä on aina monta monessa, mutta yleissääntönä paikalleen muuratut talot ovat halvempia huoltaa ja siten pitää kunnossa kuin elementtitalot. Jälkimmäisen pitäminen pystyssä vaikka sadan vuoden ajan on ainakin VTT:n ja TKK:n asiantuntijoiden mukaan liki mahdotonta ja ainakin todella kallista. Toki kaikessa vastuu on aina ylläpitäjällä, koska ilman kunnollista ylläpitoa mikään talo ei kestä kovinkaan pitkään.
Mielenkiintoinen tuo VTTn ja TKKn näkemys, puhutaanko siinä nyt nimenomaan 1960-70 -luvun elementtirakentamisesta vai ihan yleisesti? Jos puhutaan nyt vaikkapa 2000-luvulla rakennetuista elementtirungoista, niin kyllä niissä puhutaan ymmärrykseni mukaan jo lähtökohtaisesti 100v kestävyydestä, johon sitten hyvällä taloteknisellä ylläpidolla tulee päälle vähintään toinen mokoma.
 
Fantastista.

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Kämpän arvohan on sinänsä melko turhanpäiväinen asia, kun ei siitä oikein hyödy mitenkään, ellei myy. Maakuntakeskukseen muuttamisen arvo olisi nimenomaan siinä, että omaisuus ei ole kiinni seinissä, vaan käytettävissä jokapäiväiseen elämiseen ja hyvinvointiin. Ja tokihan tuohon elämäntilanne vaikuttaa. Näin 40+ ikäisenä Helsingillä kaupunkina alkaa olla itselleni varsin vähän sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka näkyisivät jokapäiväisessä arjessa, mutta toisaalta, mihinkäs sitä ihminen kotoaan lähtisi.
Samaa mieltä olen kokonaisuudessaan, ja tosiaan jos ajatellaan, että omat juuret ovat jossain tuolla maakuntien puolella, ei olisi ollenkaan urpoa asua luonnon siimeksessä uudehkossa, tilavassa ja hyvinvarustellussa asunnossa samalla rahalla, millä Helsingissä vähän alueesta riippuen saa sen kaksion. Mutta tosiaan, ihan mitä painottaa ja arvostaa - mä lähdin nuorena pois Savosta mutta ei Savoa saa kokonaan ikinä pois minusta, vaikken todennäköisesti koskaan tule sinne enää muuttamaan, siis todennäköisesti. Kun olen nyt 20 vuotta asunut ja perheen tänne läntiselle Uudellemaalle perustanut, olisi aika iso duuni repiä perhe mukaan enää. Alakouluaikaan ehkä vielä olisi mennyt, mutta nyt toisen ollessa lukiossa ja toisen siirtyessä seuraavaksi seiskalle tuo steppi alkaa tuntua mahdottomalta. Ja rehellisesti sanottuna - kyllä synnyinseudusta on napanuora sinänsä katkennut, että kiva siellä on käydä, mutta on se aika kaukana, sekä fyysisesti että henkisesti. Veikkaisin, että Dennis sunkin tapauksessa Helsingin sinänsä jo nähdyt systeemit kokisivat kohtalaisen arvonnousun, kun niitä ei enää tarjolla olisikaan ilman tuntien automatkaa.

@Malmi
Maakunnista löytyy paljon alueita, joiden arvo kasvaa tai säilyy. Toki keskellä jotain suonenjokelaista korpea tuskin tällaista kohdetta löytyy, mutta maakuntakeskuksissa liki järjestään. Ja sitten on tuo mitä Dennis mainitsi - jos hankintahinta on kunnossa ja rahaa jää paljon muuhunkin kuin asuntoon/asunnon voi maksaa nopeasti pois, mitä väliä sillä lopulta on, jos tykkää asua ilman ruuhkia peltojen keskellä?
 
”Niin paljon kuin internetiä halveksinkin, mun on myönnettävä, että internet pelastaa meidät uudelta vapaussodalta. Kuka viitsisi lähteä kaupungille osoittamaan mieltään tai edes kirjoittaa jotain vakavasti odotettavaa, kun voi sen saman työajan ja vapaa-ajan viettää vaikka pornografisilla sivustoilla? "
(Teemu Keskisarja)

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Mielenkiintoinen tuo VTTn ja TKKn näkemys, puhutaanko siinä nyt nimenomaan 1960-70 -luvun elementtirakentamisesta vai ihan yleisesti?
Ensinnäkin 1960-luvulla on tehty Suomessa vain hyvin vähän elementtitaloja. Ne olivat aluksi vain pilotteja parilla paikkakunnalla, pääasiassa Turussa ja Helsingissa, ja niitä on jäljellä vain harvakseltaan.

Mutta itse työskentelen rakentamisen (erityisesti korjausremontoinnin) projekteissa ja tässä kohdin kyse on ollut juurikin 70-90-luvun taloista, jotka ovat niitä joita on nyt alettu purkaa. Purkaminenhan ei ole ekologisesti kestävintä, vaan etenkin 70-luvun valurunkoiset toimistotalot kannattaisi korjausrakentaa toiseen käyttöön, jolla toimenpiteellä voitaisiin säästää jopa 70% ilmastopäästöistä.

Jos puhutaan nyt vaikkapa 2000-luvulla rakennetuista elementtirungoista, niin kyllä niissä puhutaan ymmärrykseni mukaan jo lähtökohtaisesti 100v kestävyydestä, johon sitten hyvällä taloteknisellä ylläpidolla tulee päälle vähintään toinen mokoma.
Tästäkin olen kysellyt ja hyvin kategorisesti on sanottu, että tuo ei tule toteutumaan. Ehkä tuossa on jonkin verran mainospuhetta (koska juurikin rakentamisen päästöt) ja pienellä printillä kerrotaan sitten tulevista kustannuksista. Ja olen minä kuullut ison rakennuttajayrityksen edustajankin sanovan, ettei kovin paljoa yli 50 vuotta ole todennäköistä saada. Ongelmathan tavallaan kasaantuvat nykyrakentamisessa: talotekniikka lisääntyy, ja kaikki huoneilmasensorit, tehokkaammat ilmanvaihtoratkaisut jne. vaativat kalliita päivityksiä. Ja sitten on se yleissääntö, josta VTT:llä aina muistutetaan, että mitä ilmatiiviimpi asunto, sitä vaikeampi pitää rakenteet kunnossa. Nykyrakentamisessa on iso ongelma siinä, että energiatehokkuusvaatimuksien täyttämiseksi asunnoista ja taloista tehdään liian ilmatiiviitä.

Sitten tietysti vielä kunnan näkökulmasta on ongelmallista, että puutteet rakentamisen laadussa tulevat usein ilmi siinä n. kymmenen vuoden jälkeen, eikä rakennuttaja ole enää korvausvelvollinen. Tämä on ollut omassa työnantajakunnassani iso ongelma, ja kuntalaiset ovat tympääntyneet nopeasti kasvaviin asuinkustannuksiin.
 
Kuten Bat Helvetistä, olen poissa kun aurinko taas saa

All vibes, no tactics
Suosikkijoukkue
HPK
Tässä olen kovasti ihmetellyt Helsingin lunastettavien vuokratonttien hintojen kehitystä.

Ostettiin oma kämppä uudelta alueelta vajaa pari vuotta sitten ja tontin lunastushinta oli 20k eur. Nyt tuohon toiselle puolelle katua rakennetaan uusia asuntoja ja jos niistä haluaa lunastaa samankokoisen vuokratontin itselleen mitä meillä, niin hinta on 37k eur. Eli siis 17k eur noussut hinta kahdessa vuodessa. Toisella puolella asuinaluetta samankokoisen tontin hinta oli 43k eur. Eli aika rajua on hintojen nousu ja näköjään menee hyvin kaupaksi. Asuinalue sijaitsee pohjois-helsingissä.

Voikohan tonttien hintojen kehitys jatkua kuinka pitkään näin rajuna?
 
Burkan Bauhaja, Demolition Grinder

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ensinnäkin 1960-luvulla on tehty Suomessa vain hyvin vähän elementtitaloja. Ne olivat aluksi vain pilotteja parilla paikkakunnalla, pääasiassa Turussa ja Helsingissa, ja niitä on jäljellä vain harvakseltaan.
No joo, tässä on ehkä vähän ongelma myös mikä lasketaan elementtitaloksi, mutta kyllähän esim. joku Kaivoksela Vantaalla on täysimittainen elementtilähiö, eli siellähän ne "elementtitehtaat" perustettiin työmaille, eli tehtiin elementtivalut paikan päällä ja nostettiin talot pystyyn.

Oma käsitys elementtien kestävyydestä on juurinkin elementtiteollisuuden puolelta saatua, saattaa olla pitkälti mainospuheita. Silti tuntuu oudolta, että 50 vuotta olisi maksimi-ikä, jos vaikkapa juuri jotkut Kaivokselan paikan päällä "kenttäolosuhteissa" valetut elementit on kohta 60 vuotta vanhoja ja hyvinhän siellä ymmärtääkseni talot edelleen pysyy pystyssä. Ylläpidon hinnasta en kyllä osaa sanoa mitään.
 
Fantastista.
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
@Malmi
Maakunnista löytyy paljon alueita, joiden arvo kasvaa tai säilyy. Toki keskellä jotain suonenjokelaista korpea tuskin tällaista kohdetta löytyy, mutta maakuntakeskuksissa liki järjestään. Ja sitten on tuo mitä Dennis mainitsi - jos hankintahinta on kunnossa ja rahaa jää paljon muuhunkin kuin asuntoon/asunnon voi maksaa nopeasti pois, mitä väliä sillä lopulta on, jos tykkää asua ilman ruuhkia peltojen keskellä?
Varmaan löytyykin, mutta itse olen ajatellut, että asunnon omistaminen maakunnissa on kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin Helsingissä. Sieltä kun jokin tehdas lakkautetaan tai nuorisoa ei saada pysymään kunnassa, hidas kuolema starttaa ja se vähäkin arvo asunnostasi sulaa pois. Mutta jos tämän tiedostaa ja haluaa asua ilman ruuhkia peltojen keskellä ,niin eihän siinä sitten ole minkäänlaista riskiä tai ongelmaa. Kuten sanoin, niin paljoltihan tämä on yksilön mieltymyksistä kiinni.
 
"Ekonomien varsinkin voi leikata tuntuvastikin. Rahan teko ylipäänsä on täysin turhaa hommaa, sillä rahaa on aina sama määrä ja se vain kiertää - eivät siis tee yhtään mitään produktiivista." -ijuka

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Viikingit, Spurs, narrit (pre 2014)
Varmaan löytyykin, mutta itse olen ajatellut, että asunnon omistaminen maakunnissa on kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin Helsingissä. Sieltä kun jokin tehdas lakkautetaan tai nuoriso ei saada pysymään kunnassa, hidas kuolema starttaa ja se vähäkin arvo asunnostasi sulaa pois. Mutta jos tämän tiedostaa ja haluaa asia ilman ruuhkia peltojen keskellä ,niin eihän siinä sitten ole minkäänlaista riskiä tai ongelmaa. Kuten sanoin, niin paljoltihan tämä on yksilön mieltymyksistä kiinni.
Asunnon arvollahan on väliä vain silloin kun sen myy pois. Jos ostaa loppuelämän asunnon, niin väliä on vain perikunnalle.

Sitten jos ostaa stadista hyvältä alueelta pienen asunnon, muuttaa isompaan, ja taas isompaan, niin siinä pääsee toki nauttimaan hinnannoususta, mutta kuitenkin siitä isommastakin maksaa aina enemmän. Eli voittoa tekee vain kun sen kalliilla paikalla olevan asunnon myy, ja muuttaa jonnekin halvemmalle seudulle. Näinhän toki useasti käykin, koska harvalla on varaa ostaa 100 neliön perheasuntoa kantakaupungista.

Edit: Toki rahaa voi tehdä ostamalla huonokuntoisempia, remppaa ja myy kalliilla ottaen isommat voitot kuin mitä alueen hintakehitys on ollut.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Asunnon arvollahan on väliä vain silloin kun sen myy pois. Jos ostaa loppuelämän asunnon, niin väliä on vain perikunnalle.
Itsellä on tapana kysyä ihmisiltä, jotka hekumoivat asuntonsa arvon nousseen niin ja näin monta prosenttia, että mitäs meinasit ostaa sillä arvonnousuprosentilla tai arvonnousulla. Yleensä ei tule vastausta.
 
Fantastista.

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
No joo, tässä on ehkä vähän ongelma myös mikä lasketaan elementtitaloksi, mutta kyllähän esim. joku Kaivoksela Vantaalla on täysimittainen elementtilähiö, eli siellähän ne "elementtitehtaat" perustettiin työmaille, eli tehtiin elementtivalut paikan päällä ja nostettiin talot pystyyn.
Juu, teknisesti nuo Kaivokselan 1960-luvun alkuvuosista alkaen rakennetut kerrostalot eivät ole elementtitaloja siten kuin se termi nykyään ymmärretään. Noissa valettiin perustukset paikalleen ja niiden päälle valmistettiin seinä- yms. rakenteet jotka pystytettiin kokonaisina. Sitten taas elementtituotanto 70-luvulta lähtien on lähtökohtaisesti toisenlaista; ensinnäkin sarjatuotettua ja toisekseen rakenteellisesti erilaista, kun tehtiin näitä BES-ratkaisuja, eli että ulkoseinät eivät ole kantavia ja että seinäelementeillä on erilaisia "tehtäviä" siten, että LVI-läpiviennit tehtiin elementteihin valmiiksi jne. Onhan betonista rakennettu vaikka kuinka pitkään ja lähtökohtaisesti kaikki betonirakentaminen on melkein aina jossain määrin "elementtiä", mutta siis keskeisesti eri kuin se mistä tästä yleensä puhutaan.
 
Kuten Bat Helvetistä, olen poissa kun aurinko taas saa

All vibes, no tactics

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Itsellä on tapana kysyä ihmisiltä, jotka hekumoivat asuntonsa arvon nousseen niin ja näin monta prosenttia, että mitäs meinasit ostaa sillä arvonnousuprosentilla tai arvonnousulla. Yleensä ei tule vastausta.
En oikein ymmärrä logiikkaa kysymyksesi takana. Mikä tahansa sijoitus on usein sellainen, että tarvitse jonkun instrumentin siihen, että kykenet luomaan voittoa. On se sitten asunto, osake tai rahasto. Ei näistä mistään kilise heti käyttötilille pennosia kun arvo nousee, vaan se täytyy ensin realisoida.
 
"Ekonomien varsinkin voi leikata tuntuvastikin. Rahan teko ylipäänsä on täysin turhaa hommaa, sillä rahaa on aina sama määrä ja se vain kiertää - eivät siis tee yhtään mitään produktiivista." -ijuka

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Asunnon arvollahan on väliä vain silloin kun sen myy pois. Jos ostaa loppuelämän asunnon, niin väliä on vain perikunnalle.
Itsellä on tapana kysyä ihmisiltä, jotka hekumoivat asuntonsa arvon nousseen niin ja näin monta prosenttia, että mitäs meinasit ostaa sillä arvonnousuprosentilla tai arvonnousulla. Yleensä ei tule vastausta.
Ei se noin yksioikoista ole. Kyllä 500000 euron arvoisen asunnon omistaja tarvitessaan vaikka lainaa, saa sitä enemmän kuin 250000 euron asunnon omistaja, kun antaa asuntonsa pankille vakuudeksi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Ishmael

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Vancouver Canucks
En oikein ymmärrä logiikkaa kysymyksesi takana. Mikä tahansa sijoitus on usein sellainen, että tarvitse jonkun instrumentin siihen, että kykenet luomaan voittoa. On se sitten asunto, osake tai rahasto. Ei näistä mistään kilise heti käyttötilille pennosia kun arvo nousee, vaan se täytyy ensin realisoida.
Lisäksi omistusasunnon arvonnousu vaikuttaa myös vakuuksiin, jos on tarvetta (lisä)lainalle. Eli ei tosiaan näy suoraan siellä pankkitilillä, mutta kymmenien tuhansien eurojen arvonnousu hyödyttää myös muilla tavoin kuin vain myyntihetkellä.

edit. Siinähän se tuli näemmä mainittua juuri yläpuolella.
 
”Tykkäät laittaa viestejä, joissa on vähän sisältöä ja paljon provoa.”
Käyttäjän Hamu luonnehdinta Ishmaelista 15.10.2020.

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Viikingit, Spurs, narrit (pre 2014)
Ei se noin yksioikoista ole. Kyllä 500000 euron arvoisen asunnon omistaja tarvitessaan vaikka lainaa, saa sitä enemmän kuin 250000 euron asunnon omistaja, kun antaa asuntonsa pankille vakuudeksi.
Tämä on totta. Hyvä pointsi!

Itse elättelen toiveita, että Lahden vetovoima lähtisi joskus tulevaisuudessa kasvuun kun täältä aika nopeasti Helsinkiin tarvittaessa pääsee. Itsekin kulkenut nyt viime vuodet 1-2 kertaa viikossa stadiin ja se on ihan ok. Jos pitäisi useammin kulkea, niin se olisi omaan makuun liian raskasta.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En oikein ymmärrä logiikkaa kysymyksesi takana. Mikä tahansa sijoitus on usein sellainen, että tarvitse jonkun instrumentin siihen, että kykenet luomaan voittoa. On se sitten asunto, osake tai rahasto. Ei näistä mistään kilise heti käyttötilille pennosia kun arvo nousee, vaan se täytyy ensin realisoida.
Kyllähän mm. vuokra-asunnot, osakkeet ja monet muut sijoitukset tuottaa arvonnousun lisäksi jatkuvaa kassavirtaa, oma asunto sen sijaan ei. Siksi oma asunto harvoin on mikään sijoitus, jonka arvonmuutoksilla olisi olennaista merkitystä muulle kuin perikunnalle.

Lainaa toki saa aina otettua asuntoa vastaan, mutta yleensä nekin pitää maksaa takaisin ja jos sen suhteen tulee tenkkapoo, niin jossain välissä pankki hermostuu. Nykyisin ei kylläkään ihan heti.
 
Fantastista.

OLLI58

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
V-G- tähän varmaan osaa kommentoida. Muistan nähneeni yleltä dokkarin joka koski tätä elementtirakentamisen yleistymistä Suomessa, siinä arkkitehti mainitsi että elementtirakentamisen huono maine johtuu pitkälti siitä että ainakin alkuaikoina rakennuksent suunniteltiin sen mukaan millaisia elementtejä tehtaat pystyvät valmistamaan, ei sen mukaan mikä olisi teknisesti järkevintä.
 

Jeffrey

Jäsen
Tässä olen kovasti ihmetellyt Helsingin lunastettavien vuokratonttien hintojen kehitystä.

Ostettiin oma kämppä uudelta alueelta vajaa pari vuotta sitten ja tontin lunastushinta oli 20k eur. Nyt tuohon toiselle puolelle katua rakennetaan uusia asuntoja ja jos niistä haluaa lunastaa samankokoisen vuokratontin itselleen mitä meillä, niin hinta on 37k eur. Eli siis 17k eur noussut hinta kahdessa vuodessa. Toisella puolella asuinaluetta samankokoisen tontin hinta oli 43k eur. Eli aika rajua on hintojen nousu ja näköjään menee hyvin kaupaksi. Asuinalue sijaitsee pohjois-helsingissä.

Voikohan tonttien hintojen kehitys jatkua kuinka pitkään näin rajuna?
Ihan näin suoraa päätelmää tonttien hinnasta ei lunastushinnan perusteella voi tehdä. Rakennuttajalle koituvaan tontinhintaan vaikuttaa suuresti se, missä vaiheessa kaavakehitystä yritys on tullut hankkeeseen mukaan. Mikäli rakennuttaja on hankkinut ns. raakatontin jolle on itse yhdessä kaupungin kanssa kehittänyt rakentamisen mahdollistavan asemakaavan, on rakennuttaja todennäköisesti saanut tontin hyvinkin halvalla. Mikäli taas rakennuttaja hankkinut (vuokrannut) rakentamisen mahdollistavan tontin, on hintakin luonnollisesti kovempi, tosin rakennuttajalle koituu vähemmän kustannuksia tontin kehittämisestä. Lunastettavan tontin hintaan vaikuttaa jonkin verran myös arkkitehtuurin tehokkuus. Tontin hinta rakennuttajalle määräytyy rakennusluvan kerrosneliömetrien (kem2) perusteella. Mikäli syystä tai toisesta suunnitelmat ovat tehottomia, eikä jokaista kerrosneliömetriä saada suoraan myytyä eteenpäin, joudutaan sen arvo jyvittämään myytävälle alalle.

On kuitenkin ihan totta, että tonttien hinnat PK-seudulla ja etenkin niiden kehitys on suurimpia syyllisiä asuntojen hinnankehitykseen. Arvioisin itse, että nyt mainitussa 2v aikavälissä tonttien hinnat ovat n. 1,5 kertaistuneet, alueellisesti sitten joko vähän plussaa tai miinusta.

Esimerkiksi tästä uutisesta voidaan aika suoraan laskea, että kuumalta paikalta Tapiolassa kerrostalotontista, eli asuinrakentamiseen valmiiksi kaavoitetusta tontista maksettiin noin 1 600 euroa / neliö. Lähtökohtaisesti tuo tullee olemaan myös tonttiosuuden lunastushinta, ellei sitten suunnittelu mene perseelleen ja ulos myytävien neliöiden arvoa joudutaan kasvattamaan.

Edit: Tarkennetaan vielä se, että varainsiirtoverot yritys saa siirtää kiinteistön arvoon ja siirtää sen eteenpäin verovapaasti. Eli tässä kyseisessä tapauksessa tontin luovutushinta on noin 1 670 euroa / m2 ja jos tehokkuus olisi ihan ok korkea 95% niin luovutushinta lähempänä 1 760 EUR.
 
Viimeksi muokattu:

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Kyllähän mm. vuokra-asunnot, osakkeet ja monet muut sijoitukset tuottaa arvonnousun lisäksi jatkuvaa kassavirtaa, oma asunto sen sijaan ei. Siksi oma asunto harvoin on mikään sijoitus, jonka arvonmuutoksilla olisi olennaista merkitystä muulle kuin perikunnalle.

Lainaa toki saa aina otettua asuntoa vastaan, mutta yleensä nekin pitää maksaa takaisin ja jos sen suhteen tulee tenkkapoo, niin jossain välissä pankki hermostuu. Nykyisin ei kylläkään ihan heti.
Oma asunto ei niin kauan kuin itse asut siinä tuota mitään. Se nyt on ihan päivänselvä asia. Sulla kuitenkin on siellä se potentiaali, minkä voit lunastaa jos vain haluat. En näe sitä ihan niin yhdentekevänä asiana. Mutta tämä tästä, eteenpäin!
 
"Ekonomien varsinkin voi leikata tuntuvastikin. Rahan teko ylipäänsä on täysin turhaa hommaa, sillä rahaa on aina sama määrä ja se vain kiertää - eivät siis tee yhtään mitään produktiivista." -ijuka

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
V-G- tähän varmaan osaa kommentoida. Muistan nähneeni yleltä dokkarin joka koski tätä elementtirakentamisen yleistymistä Suomessa, siinä arkkitehti mainitsi että elementtirakentamisen huono maine johtuu pitkälti siitä että ainakin alkuaikoina rakennuksent suunniteltiin sen mukaan millaisia elementtejä tehtaat pystyvät valmistamaan, ei sen mukaan mikä olisi teknisesti järkevintä.
Ihan varmasti näin olikin, mutta toisaalta nyt, kun elementtiaikakautta on eletty se n. 50 vuotta, voidaan todeta, että syitä huonolle maineelle ei ole ihan yksi tai kaksi. Alkuvaiheessa varmasti tehtiin se mitä osattiin, ja lopputulos oli sen mukaista. Nyttemmin on huomattu rutkasti muitakin ongelmia. 1970-luvun elementtituotantoa on purettu todella paljon, ja puretaan koko ajan lisään. Samoin on ollut jo jonkin aikaa 80-luvun suhteen, ja nyt on siirrytty jo 90-luvulle. Siis alle 30-vuotiaita taloja puretaan, koska remontointi olisi liian kallista tai muuten mahdotonta tai koska rakennusten käyttömahdollisuudet ovat minimissä. Esim. Meri-Rastilan 1990-luvulla rakennetut korttelit puretaan viimeisimmin mainitusta syystä.
 
Kuten Bat Helvetistä, olen poissa kun aurinko taas saa

All vibes, no tactics

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oma asunto ei niin kauan kuin itse asut siinä tuota mitään. Se nyt on ihan päivänselvä asia. Sulla kuitenkin on siellä se potentiaali, minkä voit lunastaa jos vain haluat. En näe sitä ihan niin yhdentekevänä asiana. Mutta tämä tästä, eteenpäin!
Missäs ajattelit asua, kun potentiaali on lunastettu? :D Mutta joo, se siitä. Tässä oikeastaan päästiin samalle seinälle ja alkuperäiseen pointtiin siitä, että ainakin henk.koht. koko ajan hankalampi keksiä järkiperäisiä perusteita sinne, minkä takia pitää helsinkiläisen asunnon seinissä fyrkkaa kiinni, kun sen potentiaalin voisi lunastaa ja muuttaa väljemmille maille "elämään rennosti". Mutta ei sitä tunnepuoltakaan voi tyystin unohtaa.
 
Fantastista.

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyllähän mm. vuokra-asunnot, osakkeet ja monet muut sijoitukset tuottaa arvonnousun lisäksi jatkuvaa kassavirtaa, oma asunto sen sijaan ei. Siksi oma asunto harvoin on mikään sijoitus, jonka arvonmuutoksilla olisi olennaista merkitystä muulle kuin perikunnalle.
Tuottaa se kassavirtaa siten, että ilman asuntoa ei oikein pärjää ja vuokralla asumisesta syntyy kyllä pääomakuluja. Tämä palautuu samaan, kuin juuri äskettäin kuumaksi käyneessä leasing-autotapauksessa. Vuokra-asunto ja leasing-auto ovat molemmat samalla tavalla jonkun muun rahoittamia investointeja joista maksat pääomakuluja käyttöoikeudesta. Tällä hetkellä, kun asuntolainaa saa puoli-ilmaiseksi niin en kyllä ymmärrä, miksi maksaa vuokralla asumisesta kovaa korkoa.

Jos asia ei avaudu, niin ajattele asiaa vaikka siltä kantilta, että et ostakaan "omistusasuntoa" vaan ostat sijoitusasunnon, johon saat parhaan mahdollisen vuokralaisen: itsesi.
 

hege

Jäsen
Jos oikein muistelisin, niin ainakin vasemmanlaidan puolueissa on oltu sitä mieltä että omistusasunto tuottaa omistajalleen. Jos ei rahaa niin ainakin ansiotonta etua vuokralla olemiseen verrattuna mitä heidän mielestään tulisi verottaa.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ensinnäkin 1960-luvulla on tehty Suomessa vain hyvin vähän elementtitaloja. Ne olivat aluksi vain pilotteja parilla paikkakunnalla, pääasiassa Turussa ja Helsingissa, ja niitä on jäljellä vain harvakseltaan.

...
Kontula kokonaisuutenaan tehty 60-luvulla elementeistä ja kaikki silloin tehdyt tönöt pystyssä ja about kaikissa viime vuosina tehty putkari ja peruskorjausta. Siellä oli oikein oma elementtitehdas. Toki lisää on rakennettu ja parhaillaan rakennetaan.
 
- Jussi_j

Jeffrey

Jäsen
Jos oikein muistelisin, niin ainakin vasemmanlaidan puolueissa on oltu sitä mieltä että omistusasunto tuottaa omistajalleen. Jos ei rahaa niin ainakin ansiotonta etua vuokralla olemiseen verrattuna mitä heidän mielestään tulisi verottaa.
Omistusasuja maksaa aikalailla suoraan ainakin 9-10 erilaista veroa tai veronkaltaista maksua oman omistuksensa elinkaaren aikana. Tämän lisäksi välillisiä veroja tullee joitakin lisää.

Mikäli haluaa minimoida asumisensa verotuksen, kannattaa olla sosiaalitoimen asiakas ja he maksavat vuokran suoraan vuokranantajalle. Ja vältyt kokonaan veroseuraamuksilta.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllähän mm. vuokra-asunnot, osakkeet ja monet muut sijoitukset tuottaa arvonnousun lisäksi jatkuvaa kassavirtaa, oma asunto sen sijaan ei. Siksi oma asunto harvoin on mikään sijoitus, jonka arvonmuutoksilla olisi olennaista merkitystä muulle kuin perikunnalle.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Moni ostaa ison perheasunnon joskus kolmekymppisenä, kun on lapset tulossa ja tasaista palkkatuloa. Laina voi hyvin olla maksettuna 30 vuotta myöhemmin, jolloin lapset ovat muuttaneet omilleen ja seinät kumisee tyhjyyttään. Tässä kohtaa voi olla perusteltua pistää kämppä lihoiksi ja muuttaa pienempään omistusasuntoon tai vuokralle.

Arvonnousun voi realisoida myös aiemmin, jos tuntuu, että velkataakka on kohtuuton tai elämäntilanne muuttunut. Ostamalla kalliilta alueelta voi olla kohtuullisen varma siitä, että kämpän saa tarvittaessa myytyä.
 
"Nyt ei taloudellisia raameja laiteta estämään ihmisten ajattelua" - Antti Rinne

"North Korea will become a different kind of Rocket - an Economic one!" - Donald Trump

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lexaa
Missäs ajattelit asua, kun potentiaali on lunastettu? :D Mutta joo, se siitä. Tässä oikeastaan päästiin samalle seinälle ja alkuperäiseen pointtiin siitä, että ainakin henk.koht. koko ajan hankalampi keksiä järkiperäisiä perusteita sinne, minkä takia pitää helsinkiläisen asunnon seinissä fyrkkaa kiinni, kun sen potentiaalin voisi lunastaa ja muuttaa väljemmille maille "elämään rennosti". Mutta ei sitä tunnepuoltakaan voi tyystin unohtaa.
Uudessa asunnossa tietenkin. Tässä sulla on nyt ilmeisesti sitten olettama, että aina muutetaan vaan kalliimpaa ja kalliimpaan asuntoon, vaikka sillonkin toki vain kasvatat sitä potentiaaliasi.

Itse näen, että fyrkkaa kannattaa pitää helsinkiläisessä asunnossa kiinni, etenkin kun meitä on täällä parin kymmenen vuoden päästä lähes 800 000, joka tarkoittaa sitä, että asuntojen hinnat tulevat vaan entisestään nousemaan. Maaseudulla voi varmasti tehdä myös hyviä sijoituksia asunnon suhteen, mutta riskit ovat valtavasti suuremmat.

Luulen, että olemme aika eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa, joten siksikin varmaan katsotaan asioita vähän eri kantilta. Jos eläkeikä kolkuttelee, niin ehkä silloin on valmis maksamaan vaan siitä tilasta ja rauhasta, vaikka se sijoituksena olisikin huono.

Mutta tämä tästä, ei meidän tarvitse tästä olla samaa mieltä :)
 
"Ekonomien varsinkin voi leikata tuntuvastikin. Rahan teko ylipäänsä on täysin turhaa hommaa, sillä rahaa on aina sama määrä ja se vain kiertää - eivät siis tee yhtään mitään produktiivista." -ijuka
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy