Mielenkiintoinen tuo VTTn ja TKKn näkemys, puhutaanko siinä nyt nimenomaan 1960-70 -luvun elementtirakentamisesta vai ihan yleisesti? Jos puhutaan nyt vaikkapa 2000-luvulla rakennetuista elementtirungoista, niin kyllä niissä puhutaan ymmärrykseni mukaan jo lähtökohtaisesti 100v kestävyydestä, johon sitten hyvällä taloteknisellä ylläpidolla tulee päälle vähintään toinen mokoma.
Samaa mieltä olen kokonaisuudessaan, ja tosiaan jos ajatellaan, että omat juuret ovat jossain tuolla maakuntien puolella, ei olisi ollenkaan urpoa asua luonnon siimeksessä uudehkossa, tilavassa ja hyvinvarustellussa asunnossa samalla rahalla, millä Helsingissä vähän alueesta riippuen saa sen kaksion. Mutta tosiaan, ihan mitä painottaa ja arvostaa - mä lähdin nuorena pois Savosta mutta ei Savoa saa kokonaan ikinä pois minusta, vaikken todennäköisesti koskaan tule sinne enää muuttamaan, siis todennäköisesti. Kun olen nyt 20 vuotta asunut ja perheen tänne läntiselle Uudellemaalle perustanut, olisi aika iso duuni repiä perhe mukaan enää. Alakouluaikaan ehkä vielä olisi mennyt, mutta nyt toisen ollessa lukiossa ja toisen siirtyessä seuraavaksi seiskalle tuo steppi alkaa tuntua mahdottomalta. Ja rehellisesti sanottuna - kyllä synnyinseudusta on napanuora sinänsä katkennut, että kiva siellä on käydä, mutta on se aika kaukana, sekä fyysisesti että henkisesti. Veikkaisin, että Dennis sunkin tapauksessa Helsingin sinänsä jo nähdyt systeemit kokisivat kohtalaisen arvonnousun, kun niitä ei enää tarjolla olisikaan ilman tuntien automatkaa.
Ensinnäkin 1960-luvulla on tehty Suomessa vain hyvin vähän elementtitaloja. Ne olivat aluksi vain pilotteja parilla paikkakunnalla, pääasiassa Turussa ja Helsingissa, ja niitä on jäljellä vain harvakseltaan.
Tästäkin olen kysellyt ja hyvin kategorisesti on sanottu, että tuo ei tule toteutumaan. Ehkä tuossa on jonkin verran mainospuhetta (koska juurikin rakentamisen päästöt) ja pienellä printillä kerrotaan sitten tulevista kustannuksista. Ja olen minä kuullut ison rakennuttajayrityksen edustajankin sanovan, ettei kovin paljoa yli 50 vuotta ole todennäköistä saada. Ongelmathan tavallaan kasaantuvat nykyrakentamisessa: talotekniikka lisääntyy, ja kaikki huoneilmasensorit, tehokkaammat ilmanvaihtoratkaisut jne. vaativat kalliita päivityksiä. Ja sitten on se yleissääntö, josta VTT:llä aina muistutetaan, että mitä ilmatiiviimpi asunto, sitä vaikeampi pitää rakenteet kunnossa. Nykyrakentamisessa on iso ongelma siinä, että energiatehokkuusvaatimuksien täyttämiseksi asunnoista ja taloista tehdään liian ilmatiiviitä.
No joo, tässä on ehkä vähän ongelma myös mikä lasketaan elementtitaloksi, mutta kyllähän esim. joku Kaivoksela Vantaalla on täysimittainen elementtilähiö, eli siellähän ne "elementtitehtaat" perustettiin työmaille, eli tehtiin elementtivalut paikan päällä ja nostettiin talot pystyyn.
Varmaan löytyykin, mutta itse olen ajatellut, että asunnon omistaminen maakunnissa on kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin Helsingissä. Sieltä kun jokin tehdas lakkautetaan tai nuorisoa ei saada pysymään kunnassa, hidas kuolema starttaa ja se vähäkin arvo asunnostasi sulaa pois. Mutta jos tämän tiedostaa ja haluaa asua ilman ruuhkia peltojen keskellä ,niin eihän siinä sitten ole minkäänlaista riskiä tai ongelmaa. Kuten sanoin, niin paljoltihan tämä on yksilön mieltymyksistä kiinni.
Asunnon arvollahan on väliä vain silloin kun sen myy pois. Jos ostaa loppuelämän asunnon, niin väliä on vain perikunnalle.
Itsellä on tapana kysyä ihmisiltä, jotka hekumoivat asuntonsa arvon nousseen niin ja näin monta prosenttia, että mitäs meinasit ostaa sillä arvonnousuprosentilla tai arvonnousulla. Yleensä ei tule vastausta.
Juu, teknisesti nuo Kaivokselan 1960-luvun alkuvuosista alkaen rakennetut kerrostalot eivät ole elementtitaloja siten kuin se termi nykyään ymmärretään. Noissa valettiin perustukset paikalleen ja niiden päälle valmistettiin seinä- yms. rakenteet jotka pystytettiin kokonaisina. Sitten taas elementtituotanto 70-luvulta lähtien on lähtökohtaisesti toisenlaista; ensinnäkin sarjatuotettua ja toisekseen rakenteellisesti erilaista, kun tehtiin näitä BES-ratkaisuja, eli että ulkoseinät eivät ole kantavia ja että seinäelementeillä on erilaisia "tehtäviä" siten, että LVI-läpiviennit tehtiin elementteihin valmiiksi jne. Onhan betonista rakennettu vaikka kuinka pitkään ja lähtökohtaisesti kaikki betonirakentaminen on melkein aina jossain määrin "elementtiä", mutta siis keskeisesti eri kuin se mistä tästä yleensä puhutaan.
En oikein ymmärrä logiikkaa kysymyksesi takana. Mikä tahansa sijoitus on usein sellainen, että tarvitse jonkun instrumentin siihen, että kykenet luomaan voittoa. On se sitten asunto, osake tai rahasto. Ei näistä mistään kilise heti käyttötilille pennosia kun arvo nousee, vaan se täytyy ensin realisoida.
Ei se noin yksioikoista ole. Kyllä 500000 euron arvoisen asunnon omistaja tarvitessaan vaikka lainaa, saa sitä enemmän kuin 250000 euron asunnon omistaja, kun antaa asuntonsa pankille vakuudeksi.
Lisäksi omistusasunnon arvonnousu vaikuttaa myös vakuuksiin, jos on tarvetta (lisä)lainalle. Eli ei tosiaan näy suoraan siellä pankkitilillä, mutta kymmenien tuhansien eurojen arvonnousu hyödyttää myös muilla tavoin kuin vain myyntihetkellä.
Tämä on totta. Hyvä pointsi!
Kyllähän mm. vuokra-asunnot, osakkeet ja monet muut sijoitukset tuottaa arvonnousun lisäksi jatkuvaa kassavirtaa, oma asunto sen sijaan ei. Siksi oma asunto harvoin on mikään sijoitus, jonka arvonmuutoksilla olisi olennaista merkitystä muulle kuin perikunnalle.
Ihan näin suoraa päätelmää tonttien hinnasta ei lunastushinnan perusteella voi tehdä. Rakennuttajalle koituvaan tontinhintaan vaikuttaa suuresti se, missä vaiheessa kaavakehitystä yritys on tullut hankkeeseen mukaan. Mikäli rakennuttaja on hankkinut ns. raakatontin jolle on itse yhdessä kaupungin kanssa kehittänyt rakentamisen mahdollistavan asemakaavan, on rakennuttaja todennäköisesti saanut tontin hyvinkin halvalla. Mikäli taas rakennuttaja hankkinut (vuokrannut) rakentamisen mahdollistavan tontin, on hintakin luonnollisesti kovempi, tosin rakennuttajalle koituu vähemmän kustannuksia tontin kehittämisestä. Lunastettavan tontin hintaan vaikuttaa jonkin verran myös arkkitehtuurin tehokkuus. Tontin hinta rakennuttajalle määräytyy rakennusluvan kerrosneliömetrien (kem2) perusteella. Mikäli syystä tai toisesta suunnitelmat ovat tehottomia, eikä jokaista kerrosneliömetriä saada suoraan myytyä eteenpäin, joudutaan sen arvo jyvittämään myytävälle alalle.
www.rakennuslehti.fi
Oma asunto ei niin kauan kuin itse asut siinä tuota mitään. Se nyt on ihan päivänselvä asia. Sulla kuitenkin on siellä se potentiaali, minkä voit lunastaa jos vain haluat. En näe sitä ihan niin yhdentekevänä asiana. Mutta tämä tästä, eteenpäin!
Ihan varmasti näin olikin, mutta toisaalta nyt, kun elementtiaikakautta on eletty se n. 50 vuotta, voidaan todeta, että syitä huonolle maineelle ei ole ihan yksi tai kaksi. Alkuvaiheessa varmasti tehtiin se mitä osattiin, ja lopputulos oli sen mukaista. Nyttemmin on huomattu rutkasti muitakin ongelmia. 1970-luvun elementtituotantoa on purettu todella paljon, ja puretaan koko ajan lisään. Samoin on ollut jo jonkin aikaa 80-luvun suhteen, ja nyt on siirrytty jo 90-luvulle. Siis alle 30-vuotiaita taloja puretaan, koska remontointi olisi liian kallista tai muuten mahdotonta tai koska rakennusten käyttömahdollisuudet ovat minimissä. Esim. Meri-Rastilan 1990-luvulla rakennetut korttelit puretaan viimeisimmin mainitusta syystä.
Missäs ajattelit asua, kun potentiaali on lunastettu? :D Mutta joo, se siitä. Tässä oikeastaan päästiin samalle seinälle ja alkuperäiseen pointtiin siitä, että ainakin henk.koht. koko ajan hankalampi keksiä järkiperäisiä perusteita sinne, minkä takia pitää helsinkiläisen asunnon seinissä fyrkkaa kiinni, kun sen potentiaalin voisi lunastaa ja muuttaa väljemmille maille "elämään rennosti". Mutta ei sitä tunnepuoltakaan voi tyystin unohtaa.
Tuottaa se kassavirtaa siten, että ilman asuntoa ei oikein pärjää ja vuokralla asumisesta syntyy kyllä pääomakuluja. Tämä palautuu samaan, kuin juuri äskettäin kuumaksi käyneessä leasing-autotapauksessa. Vuokra-asunto ja leasing-auto ovat molemmat samalla tavalla jonkun muun rahoittamia investointeja joista maksat pääomakuluja käyttöoikeudesta. Tällä hetkellä, kun asuntolainaa saa puoli-ilmaiseksi niin en kyllä ymmärrä, miksi maksaa vuokralla asumisesta kovaa korkoa.
Kontula kokonaisuutenaan tehty 60-luvulla elementeistä ja kaikki silloin tehdyt tönöt pystyssä ja about kaikissa viime vuosina tehty putkari ja peruskorjausta. Siellä oli oikein oma elementtitehdas. Toki lisää on rakennettu ja parhaillaan rakennetaan.
Omistusasuja maksaa aikalailla suoraan ainakin 9-10 erilaista veroa tai veronkaltaista maksua oman omistuksensa elinkaaren aikana. Tämän lisäksi välillisiä veroja tullee joitakin lisää.
Ei se nyt ihan näinkään ole. Moni ostaa ison perheasunnon joskus kolmekymppisenä, kun on lapset tulossa ja tasaista palkkatuloa. Laina voi hyvin olla maksettuna 30 vuotta myöhemmin, jolloin lapset ovat muuttaneet omilleen ja seinät kumisee tyhjyyttään. Tässä kohtaa voi olla perusteltua pistää kämppä lihoiksi ja muuttaa pienempään omistusasuntoon tai vuokralle.
Uudessa asunnossa tietenkin. Tässä sulla on nyt ilmeisesti sitten olettama, että aina muutetaan vaan kalliimpaa ja kalliimpaan asuntoon, vaikka sillonkin toki vain kasvatat sitä potentiaaliasi.