Vuokra- tai omistusasunto

[V-G-]

Pitäisi, ensisijaisesti vähentää kaupunkien kaavoitusvaltaa, koska tarjonnan nousu on ainoa joka pidemmällä aikavälillä laskee hintoja.

Lisäksi tähän päälle asumislisä tulisi jatkovipuvarreksi siirtää kuntien maksettavaksi, jolloin tulee myös rahallinen motiivi sujuvoittaa ja lisätä kaavoittamista.

Tämä on hyvin yksinkertainen ja valitettavan epätosi olettama, että tarjontaa lisäämällä hinta laskisi. Näin ei ole tapahtunut eikä näin tule tapahtumaan jatkossakaan, kun puhutaan halutuimmista alueista, kuten - kaikkein keskeisimmin Suomessa - Helsingin keskustasta. Arvokkailla alueilla hinnat eivät tule laskemaan, eikä hintojen nousua välttämättä pysty erityisesti edes säätämään. Sen sijaan ympäröivillä alueilla, joille ei ole suurta tunkua, hinnat voivat hyvin laskeakin. Mutta nämä ovat niitä kontuloita, joiden arvokehitys on joko pysähtynyt tai laahaa perässä muutenkin.

Se, mikä laskisi asuntojen hintoja Helsingissä, jopa keskustassa, olisi kysynnän ohjaaminen muualle. Ts. muiden kaupunkialueiden houkuttelevuuden parantaminen veisi Helsingistä kysyntää, mikä saattaisi laskea hintoja. Toki tähänkin pätee sama dynamiikka, eli kysynnän alkaessa saavuttaa tarjontaa, tarjontaa aletaan vähentää koska grynderi ei ota tappiota. Jos taas kunta ottaa sen tappion vastaan, se siirtyy jossain muodossa asumisen hintaan, mikä tekee koko jutusta +-0. Helsingin kaupungin tavoitteet ja arvot ovatkin aivan muualla, ja valitettavasti se on pois kaupungin viheralueista ja saavutettavuudesta autolla.

Mitä tähän Paavoon tulee, niin maailman pienin viulu soi. Miksi nämä parikymppiset idealistit pääsevät Ylen kaltaisille alustoille höpisemään omiaan, sitä en voi käsittää. Jos ei käsitä sitä mekanismia, miksi jotkut alueet ovat toisia kalliimpia tai ei suostu hyväksymään sitä, etteivät kaikki voi asua juuri siellä missä huvittaa, niin se on sitten voi voi.

 

[Cobol]

Se, mikä laskisi asuntojen hintoja Helsingissä, jopa keskustassa, olisi kysynnän ohjaaminen muualle. Ts. muiden kaupunkialueiden houkuttelevuuden parantaminen veisi Helsingistä kysyntää, mikä saattaisi laskea hintoja. Toki tähänkin pätee sama dynamiikka, eli kysynnän alkaessa saavuttaa tarjontaa, tarjontaa aletaan vähentää koska grynderi ei ota tappiota. Jos taas kunta ottaa sen tappion vastaan, se siirtyy jossain muodossa asumisen hintaan, mikä tekee koko jutusta +-0. Helsingin kaupungin tavoitteet ja arvot ovatkin aivan muualla, ja valitettavasti se on pois kaupungin viheralueista ja saavutettavuudesta autolla.

Ruotsissa asuntojen hinnat ovat jälleen sikäläisen asiantuntijan mukaan karanneet käsistä kasvukeskuksissa. Taustalla on Ruotsin talouskehitys, matalat korot, väestönkasvu kasvukeskuksissa ja sitä asuntopula, koska muuttajia on paljon. Jos Suomessa esimerkiksi osittain toimeentulotuen ja/tai asumistuen varassa olevat siirtyisivät Helsingistä enemmän Tampereelle, Turkuun, Espooseen ja Ouluun, näiden kaupunkien hinnat nousivat, mutta Helsingin tuskin laskisivat. Uusi kysyntä tulisi muualta. Tukholmassa asuntojen hinnat tosin putosivat 2018, mutta ne lähtivät uudelleen nousuun.

Itse en enää usko, että löytyy toimia, joilla asuntojen hintoja Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla voidaan hallitusti pudottaa. Hallitsematon pudotus on sitten eri asia esim. jonkin suuren kriisin seurauksena. Muuten poliittinen tahto estää riittävät toimet. Toinen kysymys on, miksi Helsingin keskusta-alueen asuntojen hintoja tulisi pudottaa. Kallista on nykyään muissakin pääkaupungeissa ja Helsingillä on useita etuja vrt moneen muuhun kaupunkiin. Ainakin vielä mm. hyvin rauhallinen kaupunki ja saasteetkin on kohtuullisia ja palveluiden saanti erinomaista.

 

[Tadu]

Hallitsematon pudotus on sitten eri asia esim. jonkin suuren kriisin seurauksena. Muuten poliittinen tahto estää riittävät toimet.

Todennäköisesti kriiseissäkin löytyy aina niitä, jotka haluavat asua Helsingin kantakaupungissa, joka tosiaan kuitenkin on aika pieni alue. Kyllähän nytkin pitäisi koronan myötä olla monet työttöminä, mutta käsittääkseni Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti keväästä. Kaveri osti kerrostalokolmion ja sanoi, että vastaavien hinnat olivat nousseet keväästä noin 10 prosenttia.

Eli aika helvetillinen kriisi saa olla, että tuolla hinnat tippuisivat.

 

[Cobol]

Todennäköisesti kriiseissäkin löytyy aina niitä, jotka haluavat asua Helsingin kantakaupungissa, joka tosiaan kuitenkin on aika pieni alue. Kyllähän nytkin pitäisi koronan myötä olla monet työttöminä, mutta käsittääkseni Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti keväästä. Kaveri osti kerrostalokolmion ja sanoi, että vastaavien hinnat olivat nousseet keväästä noin 10 prosenttia.

Eli aika helvetillinen kriisi saa olla, että tuolla hinnat tippuisivat.

Jep. Korona nosti asuntojen hintoja Tukholmassakin, joten veikkaan, että laajempi ilmiö. Ihmiset haluavat asua mieluummin kaupungeissa kuin maalla ja virus tai vastaava saattaa vauhdittaa tätä päätöstä entisestään. USA:n asuntoluottokriisi, Espanjan asuntokriisi ym voivat kuitenkin olla arkipäivää jossain vaiheessa myös täällä olkoonkin, että rahoitus ja johdannaiset poikkeavat Suomessa USA:n tilanteesta.

Mutta noin muuten, asuntojen hinnat nousevat alueilla, jonne kysyntä painottuu. Muuttoliike Suomeen painottuu myös Helsingin alueelle ja tämä nostaa varsinkin asuntosijoittajien odotuksia entisestään.

 

[V-G-]

Muuten poliittinen tahto estää riittävät toimet.

Hyvä kirjoitus, kyllä. Tähän viimeiseen lauseeseen sanoisin, että tilan puute estää toimenpiteiden toteutettavuutta myös. Tietysti sekin on sanottava, että mahdollisimman tasainen, n. 10 kaupunkialueen, menestys Suomessa olisi hyödyksi myös Helsingille. Nythän Helsinki kasvaa eniten, mutta pääasiassa ulkomailta. Suomalaiset ovat alkaneet muuttaa Helsingistä pois ja se on oikeasti haitallista, koska tällä menolla täältä tulee loppumaan ennen pitkää raha.

 

[Cobol]

Hyvä kirjoitus, kyllä. Tähän viimeiseen lauseeseen sanoisin, että tilan puute estää toimenpiteiden toteutettavuutta myös. Tietysti sekin on sanottava, että mahdollisimman tasainen, n. 10 kaupunkialueen, menestys Suomessa olisi hyödyksi myös Helsingille. Nythän Helsinki kasvaa eniten, mutta pääasiassa ulkomailta. Suomalaiset ovat alkaneet muuttaa Helsingistä pois ja se on oikeasti haitallista, koska tällä menolla täältä tulee loppumaan ennen pitkää raha.

Samasta kirjoitin. Ja totta, mahdollisimman tasainen, noin 10 kaupunkialueen, menestys Suomessa olisi hyödyksi myös Helsingille. Ja Suomelle.

Ruotsi sai hihnatyön kulta-aikana ohjattua maahanmuuttoa suht tasaisesti Tukholman, Göteborgin ja Malmön seuduille, ja ne ovat Ruotsin suurimmat kaupungit. Ulkomaalaistaustaisten osuus on nykyään luokkaa 35-45 prosenttia näissä kaikissa ja siitä on iso osa myös suomalaisia ja turkkilaisia.

Nyt meillä ei ole samanlaista työkalua. Niinpä ero Helsinki vs Oulu, Turku, Tampere on luokkaa jopa 300 prosenttia, ja tämä ei ole Helsingin eikä koko Suomen kannalta järkevä suhde. Siinä piilee myös vaaransa. Ja samaan aikaan myös maakunnat tyhjenevät ja väki valuu kohti etelää. Kaupungistuminen (kaupunkimainen asuminen) on nyt noin 72 prosenttia ja jokunen vuosikymmen eteenpäin sen ennustetaan olevan jopa 90 prosenttia.

Tällä on vaikutuksena tulevaisuudessa. Asuntojen hintoihin ja kaikkeen muuhun.

 

[Sistis]

Osakkaalle ei yleensä taloyhtiöiden vahingoissa korvata sijaisasumista ja tässä tapauksessa se tarkoittaisi sitä, että vuokranantaja (=osakas) voi olla velvollinen korvaamaan sijaisasumisen vuokraajalle vuokrasopimuksen rikkomisen perusteella ainakin sopimuksen irtisanomisajaksi.

Itse remontissa taloyhtiö on vastuullinen, mutta voi toki esittää isännöitsijälle korvausvaatimuksen, jos voidaan osoittaa isännöitsijän laiminlyönnistä johtuva vaurion laajeneminen. Hankalaksi taloyhtiön kannalta menee, jos vahinkoilmoitus on kuitenkin tullut myös hallituksen tietoon.

Voin olla väärässäkin, mutta oma käsitykseni on, että vuokranantaja ei olisi velvollinen järjestämään vuokralaiselle sijaisasuntoa, vaan ainoa seuraus on vuokranalennus. Tai vuokran perimättä jättäminen, koska asunto ei ole vuokralaisen käytössä.

Tässä Kiinteistölehden artikkeli, josta esimerkkitilanne 1. vastaa varsin hyvin tätä:

Vesivahinko vuokra-asunnossa - Suomen Kiinteistölehti

Vuokra-asunnossa ilmenneet vesivahingot aiheuttavat toisinaan hämmennystä Suomen Vuokranantajien lakineuvonnassa. Vahinkojen korjausvastuun jakautumisen lisäksi kysymyksiä esitetään muun muassa mahdollisiin vahingonkorvausvastuisiin sekä vuokranalennuksiin liittyen. Kuka korjaa...

www.kiinteistolehti.fi

Toki tässä nyt keskustellussa tapauksessa isännöitsijä on mahdollisella laiminlyönnillään aiheuttanut tappiota sekä taloyhtiölle että vuokranantaja-osakkaalle, joten uskoisin tässä tapauksessa korvausten olevan mahdollisia. Ja jos selviää, että taloyhtiö on hidastelullaan aiheuttanut tuon tilanteen paheneminen, niin sitten tämä korvaus menetetyistä vuokrista taloyhtiöitä voisi tulla kyseeseen.

Lopussa on sanottu selkeästi se: koska vuokranantajan taholta ei muodostu tuottamusta, ei vuokranantaja ole velvollinen hankkimaan sijaisasuntoa remontin ajaksi.

 

[Sistis]

Tuo onkin mielenkiintoinen juttu tuo tuottamuksellisuus/huolimattomuus tässä tapauksessa.

Se on. Ja se on hyvinkin ratkaiseva. Minusta vuokranantaja ei kuitenkaan ole millään muotoa syyllinen kumpaankaan - kuin siinä tapauksessa, että hän sattuisi olemaan isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen jäsen. Ja tuolloinkin hän on nimenomaan syyllinen vain tuon jälkimmäisen roolinsa kautta.

 

[Kilgore Trout]

Se on. Ja se on hyvinkin ratkaiseva. Minusta vuokranantaja ei kuitenkaan ole millään muotoa syyllinen kumpaankaan - kuin siinä tapauksessa, että hän sattuisi olemaan isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen jäsen. Ja tuolloinkin hän on nimenomaan syyllinen vain tuon jälkimmäisen roolinsa kautta.

En ole isännöitsijä enkä taloyhtiön hallituksessa. Minun ja vuokralaisen välillä asiat ovat selkeät, vuokralainen on vapaa vuokranmaksusta remontin ajan, eikä hän edellytä minun korvaavan sijaisasumista. Vuokralainen on hakenut korvausta sijaisasumisesta kotivakuutuksestaan, mutta ensimmäisen yhteydenoton - josta oli jo puhettakin - perusteella se ei ehkä mene läpi, koska pitkittynyt vuoto.
Myös minun ja taloyhtiön välillä asiat ovat kunnossa, yhtiö maksaa kylpyhuoneremontin perustasoon saakka.

Kinaa tulee yhtiön ja isännöitsijän välille niistä remonttikustannuksista, joita taloyhtiön vakuutus ei kata. Siinä pitää osoittaa tuottamuksellisuus/huolimattomuus. Jos se menee läpi, niin siinä imussa voi vuokralainen hakea korvausta sijaisasumisesta (ellei kotivakuutus korvaa) ja mahdollisesti minäkin saamatta jäävistä vuokrista. Mutta menköön yhtiö edellä.

 

[doppelgänger]

Onko täällä kokemusta vuokravakuusriidoista? Tuli ostettua oma kämppä tossa pari kuukautta sitten. Olin vuokralla Kuopaksella eli Kuopion opiskelija-asunnoilla. Vuokra-asunto tyhjennettiin ja siellä tarkastus tehtiin ennen lähtöä ja tarkastaja totesti, että homma ok kaikki kunnossa. Nyt sitten tänään kilahti sähköpostiin lasku, jossa oli laittalistojen vaihto ja johon oli meidän vuokravakuus 400€ käytetty ja lisäksi pitäisi vielä maksaa 83€. Laskussa ei myöskään oltu eritelty kuluja tuosta vaihdosta. Tämä siis täysin ilman ennakkotietoa eikä edes viestissä ollut minkäänlaista saatesanoja. Kahdessa listassa oli pieniä jälkiä edellisen omistajan jäljiltä, joista olimme huoltomiehelle maininneet. Jotenkin oikeustajun ja kuluttajariitalautakunnan päätöksiin peilaten tämä ei tunnu oikealta. Rahasta ei minun puolesta ole kysymys vaan tuosta toimintamallista mikä vuokranantajalla on.
Onko tämäntyyppistä tullut vastaan?

 

[jussi_j]

On hämmentävää miten usein kuulee näitä isännöitsijätarinoita, missä isännöitsijä ei tiedä ihan perusvastuitaan. Vesivahinko, no odotellaan jos menisi ohi. Mitä koulutusta tuommoiseen isännöitsijän hommaan yleensä vaaditaan? Oman kokemuksen mukaan joku MS Office alkeet riittänee.

Varmaan aiemmin täällä kertonutkin, mutta itsehän muinoin ostin kerrostaloasunnon missä kylppärissä oli rakennusvirhe (ei kaatoa lainkaan), minkä johdosta vettä oli valunut eteisen parketille. Sinänsä mitään vakavaa ei ollut tapahtunut. Isännöitsijä oli kirjoittanut johonkin, olisiko ollut talonkirjaote, merkinnän tuosta rakennusvirheestä. Myös kappakirjassa tuo luki. Kun sain kämpän haltuuni, soitin isännöitsijälle, että koska tulet korjaamaan ton rakennusvirheen, joka tekijästä ei siis ollut varmuutta. Hän väitti, että kun olen tietäen virheestä ostanut ton, niin minun pitää se vanha lattia purkaa ja tehdä uusi.

Kerroin sille, että kannattas varmaan olla lakimieheen yhteydessä, koska siinä tapauksessa minä korjautan sen ja haen oikeusteitse rahoja taloyhtiöltä ja sinulla on 0% mahdollisuus voittaa. Hän oli ja soitti ihan hetken kuluttua takaisin, että taloyhtiö korjaa perustasoon. Ihmettelen vaan miten helvetin pihalla voi olla isännöitsijä joka hoitaa isojen kerrostalojen isännöitiä ja varmasti tuhansia asukkaita.

 

[benicio]

On hämmentävää miten usein kuulee näitä isännöitsijätarinoita, missä isännöitsijä ei tiedä ihan perusvastuitaan. Vesivahinko, no odotellaan jos menisi ohi. Mitä koulutusta tuommoiseen isännöitsijän hommaan yleensä vaaditaan? Oman kokemuksen mukaan joku MS Office alkeet riittänee.

Kyllähän ne isännöitsijät todella pihalla voi olla. Siunauksensa on, että osakkaat ja asukkaat on yleensä vielä pahemmin pihalla.

Työhän on ihan kammottavaa paskaa maailman vittumaisimmassa rajapinnassa (esimerkkinä vaikka tuo sinun puhelusi), ei sitä kukaan täysijärkinen ja/tai koulutettu tee. Poikkeuksiakin toki on. Ja osa ongelmasta että taloyhtiöt ei tietenkään halua maksaa isännöinnistä yhtään mitään.

 

[Veijari]

Onko täällä kokemusta vuokravakuusriidoista? Tuli ostettua oma kämppä tossa pari kuukautta sitten. Olin vuokralla Kuopaksella eli Kuopion opiskelija-asunnoilla. Vuokra-asunto tyhjennettiin ja siellä tarkastus tehtiin ennen lähtöä ja tarkastaja totesti, että homma ok kaikki kunnossa. Nyt sitten tänään kilahti sähköpostiin lasku, jossa oli laittalistojen vaihto ja johon oli meidän vuokravakuus 400€ käytetty ja lisäksi pitäisi vielä maksaa 83€. Laskussa ei myöskään oltu eritelty kuluja tuosta vaihdosta. Tämä siis täysin ilman ennakkotietoa eikä edes viestissä ollut minkäänlaista saatesanoja. Kahdessa listassa oli pieniä jälkiä edellisen omistajan jäljiltä, joista olimme huoltomiehelle maininneet. Jotenkin oikeustajun ja kuluttajariitalautakunnan päätöksiin peilaten tämä ei tunnu oikealta. Rahasta ei minun puolesta ole kysymys vaan tuosta toimintamallista mikä vuokranantajalla on.
Onko tämäntyyppistä tullut vastaan?

Älä helvetissä maksa mitään, sen sijaan vaadi kirjallisesti vuokravakuuden palautusta täysimääräisenä.

Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, mikäli vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Vuokranantajan pitää kyetä näyttämään toteen väitteensä huoneiston poikkeuksellisesta kulumisesta.

 

[Turder]

Selvitys: Vuokra-asuminen Suomessa Euroopan kalleinta, monella kohtuuttomat menot – Maarit Kataisen 866 euron vuokra vie valtaosan tuloista

Suomessa asumismenot ovat keskimäärin kohtuullisella tasolla, mutta vuokralla asuvat erottuvat tilastoista.

yle.fi

 

[ipaz]

Vuokra-asumisen hinta on varsinkin pääkaupunkiseudulla järjettömän kova. Suomessa kun ei ole selkeää kakkoskaupunkia (Tampere ja Turku aika tasapäiset), niin pk-seudun vetovoima on, voisiko sanoa, vääristynyt. Tulijoita on liikaa, jolloin kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Toinen iso kasvukeskus saattaisi taittaa ainakin pk-seudun asuntojen hintoja. Ei se tietenkään ainoa syy ole, vaan asumisen kalleus Suomessa on monen tekijän summa.

Hesarissa oli tänään juttu kummasta kaupungista, Turusta vai Tampereesta tulee Suomen kakkoskaupunki. Muissa Pohjoismaissa (poislukien Islanti) järjestys on selkeä: Tukholma - Göteborg, Oslo - Bergen ja Kööpenhamina - Aarhus. Espoota ei lasketa koska se on liian lähellä Helsinkiä ja kuuluu samaan talousalueeseen.

Tulipa siis vaan mieleeni, niin jos Turku tai Tampere alkaa selkeästi olemaan toista vetovoimaisempi ja kasvaa toista huomattavasti enemmän, niin olisiko sillä vaikutusta pk-seudun asuntojen hintakehitykseen.

 

[dana77]

Vuokra-asumisen hinta on varsinkin pääkaupunkiseudulla järjettömän kova. Suomessa kun ei ole selkeää kakkoskaupunkia (Tampere ja Turku aika tasapäiset), niin pk-seudun vetovoima on, voisiko sanoa, vääristynyt. Tulijoita on liikaa, jolloin kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Toinen iso kasvukeskus saattaisi taittaa ainakin pk-seudun asuntojen hintoja. Ei se tietenkään ainoa syy ole, vaan asumisen kalleus Suomessa on monen tekijän summa

Helvetti kun nämä kaikki Suomen (ja toki monen muunkin euroopan maan) kaupungit on pitänyt aikoinaan rakentaa liikkumisyhteyksien takia veden äärelle, niin kaupunkien kasvaminen on hankalaa kun tilaa kasvaa on rajallisiin suuntiin. Ylöspäin rakentaminen on sitten kallista.

 

[adolf]

Joskus näissä asumiseen liittyvissä mediajutuissa häiritsee se, että ei puhuta ollenkaan ihmisen omista valinnoista. Rahan säästämisestä pahan päivän varalle ja asumispaikan suhde omiin tuloihin nähden. Ainakin minulle on jäänyt sellainen kuva, että liikaa otetaan sellaista "paha yhteiskunta" kantaa, ja vähän viitataan kintaalla yksilön omalle vastuulle ja valinnoille. Jos nyt vähän kärjistetään, niin on suuri vääryys joidenkin mielestä, että kaikki eivät pysty asumaan Kruununhaassa.

Tuossa jutussa ei sillä tavalla sellaista ollut.

 

[V-G-]

Käytiin tuossa katsomassa kun naapuri laittoi meidän kotia vastaavan kolmionsa myyntiin. Muuten identtinen asunto, mutta heillä keittiö oli paremmassa kunnossa, lattia laminaattia (meillä lautaparkettia) ja ikkunoita "vain" läpitalomaisesti kahteen ilmansuuntaan siinä missä meillä on talon päädyssä kolmeen. Lisäksi heillä oli koivumetsää kuvastavaa maisematapettia läästittynä siihen osaan olkkaria, jota pitivät ruokailutilana. Saivat pyyntihinnalla myydyksi suunnilleen samaan aikaan kuin meillä tuli kaksi vuotta täyteen tässä. Tuntuu aivan uskomattomalta, mutta tuon asunnon toteutunut hinta oli pitkälle yli 40k€ enemmän kuin mitä me maksoimme kaksi vuotta sitten. Enää meillä ei varmaankaan olisi tähän asuntoomme varaa.

Tiesin kyllä jo ostohetkellä että teimme hyvä diilin ja että asuinalueellamme hintakehitys on ollut hurjaa vuodet 2019 ja 2020, mutta noin paljoon en olisi uskonut. Käytännössä tuo tarkoittaa, että asuntomme arvo on noussut enemmän kuin sen pelkkä ylläpito on vastikkeiden yms. peruskulujen muodossa maksanut. Edelliset omistajat asuivat ja taitavat edelleen asua Euroopan ulkopuolella, ehkä he tarvitsivat rahaa, mutta noin muutoin ei olisi kannattanut myydä.

Ei me tästä aiota luopua, sillä kyseessä on ihan unelmakämppä, eli emme tule lunastamaan tuota kasvanutta arvoa, mutta hauska tieto kyllä. Oltiin kreivin aikaan asunto-ostoksilla.

 

[Malmi]

Käytiin tuossa katsomassa kun naapuri laittoi meidän kotia vastaavan kolmionsa myyntiin. Muuten identtinen asunto, mutta heillä keittiö oli paremmassa kunnossa, lattia laminaattia (meillä lautaparkettia) ja ikkunoita "vain" läpitalomaisesti kahteen ilmansuuntaan siinä missä meillä on talon päädyssä kolmeen. Lisäksi heillä oli koivumetsää kuvastavaa maisematapettia läästittynä siihen osaan olkkaria, jota pitivät ruokailutilana. Saivat pyyntihinnalla myydyksi suunnilleen samaan aikaan kuin meillä tuli kaksi vuotta täyteen tässä. Tuntuu aivan uskomattomalta, mutta tuon asunnon toteutunut hinta oli pitkälle yli 40k€ enemmän kuin mitä me maksoimme kaksi vuotta sitten. Enää meillä ei varmaankaan olisi tähän asuntoomme varaa.

Tiesin kyllä jo ostohetkellä että teimme hyvä diilin ja että asuinalueellamme hintakehitys on ollut hurjaa vuodet 2019 ja 2020, mutta noin paljoon en olisi uskonut. Käytännössä tuo tarkoittaa, että asuntomme arvo on noussut enemmän kuin sen pelkkä ylläpito on vastikkeiden yms. peruskulujen muodossa maksanut. Edelliset omistajat asuivat ja taitavat edelleen asua Euroopan ulkopuolella, ehkä he tarvitsivat rahaa, mutta noin muutoin ei olisi kannattanut myydä.

Ei me tästä aiota luopua, sillä kyseessä on ihan unelmakämppä, eli emme tule lunastamaan tuota kasvanutta arvoa, mutta hauska tieto kyllä. Oltiin kreivin aikaan asunto-ostoksilla.

Itse myin juuri viime viikolla Helsingin kantakaupungista kaksi vuotta sitten ostamani yksiön 35k kalliimmalla kuin ostin. Hintakehitys on tosiaan ollut hurjaa viime vuodet. Toki tuohon varmaan joltain osin vaikuttaa myös se, että kunnostin asunnon kauttaaltaan, mutta silti.

Helsingissä kannattaa asua :)

 

[Dennis]

Helsingissä kannattaa asua :)

Tätä itsestäänselvyytenä pitämääni "faktaa" on kyllä tullut viime aikoina pariinkin otteeseen tullut kyseenalaistettua ja mitä on on oman kuplan sisällä asiasta keskustellut, niin varsin monilla Helsinkiin opiskelujen / töiden perässä päätyneiden perheiden suunnitelmissa ja puheissa on ainakin jollain tasolla paluu kotiseudulle. Voi toki olla, että jahka korona tästä helpottaa, niin kaupungissa asuminen taas houkuttelee enemmän, mutta jos ei itsellä olisi koko elämän kestänyttä sidettä pääkaupunkiimme ja lapsilla ei menisi muuton takia koulu-, kaveri- ja harrastuskuviot uusiksi, niin todennäköisesti menisi sijoituskämpät myyntiin ja niillä rahoilla lunastaisi jonkun maaseutukeskuksen (Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli tms.) lähialueelta (~15-20km etäisyys keskustasta) itselleen talon ja elelisi sitten siellä suht taloudellisesti riippumatonta elämää.

 

[Veijari]

Onko täällä kokemusta vuokravakuusriidoista? Tuli ostettua oma kämppä tossa pari kuukautta sitten. Olin vuokralla Kuopaksella eli Kuopion opiskelija-asunnoilla. Vuokra-asunto tyhjennettiin ja siellä tarkastus tehtiin ennen lähtöä ja tarkastaja totesti, että homma ok kaikki kunnossa. Nyt sitten tänään kilahti sähköpostiin lasku, jossa oli laittalistojen vaihto ja johon oli meidän vuokravakuus 400€ käytetty ja lisäksi pitäisi vielä maksaa 83€. Laskussa ei myöskään oltu eritelty kuluja tuosta vaihdosta. Tämä siis täysin ilman ennakkotietoa eikä edes viestissä ollut minkäänlaista saatesanoja. Kahdessa listassa oli pieniä jälkiä edellisen omistajan jäljiltä, joista olimme huoltomiehelle maininneet. Jotenkin oikeustajun ja kuluttajariitalautakunnan päätöksiin peilaten tämä ei tunnu oikealta. Rahasta ei minun puolesta ole kysymys vaan tuosta toimintamallista mikä vuokranantajalla on.
Onko tämäntyyppistä tullut vastaan?

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten tämä keissi päättyi, vai päättyikö?

 

[doppelgänger]

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miten tämä keissi päättyi, vai päättyikö?

Keissi päättyi kyllä. Yrittivät kuulemma vahingossa veloittaa meiltä koko asunnon maalauksenkin. Tosiassa noiden listojen osuus oli 179€. Aika uskomatonta että tuollainen virhe voi sattua ”vahingossa”. Oli nimittäin selitys melkoisen kankea, niin vaikea uskoa tuohon oikeaan vahinkoon.

Tyydyttiin tuohon listojen vaihdon kustannukseen, koska osittain meidän virhe tuo ettei oltu sisään muuttaessa tehty kuntokorttia virallisesti vaan ilmoitettu ainoastaan huoltomiehelle noista listojen huonosta kunnosta.

Melko kiivasta palautetta pistin heille kyllä menemään. Kai siellä on se mentaliteetti, että opiskelijoita on helppo sumuttaa, kun he yleensä kuitenkin ensimmäistä kertaa asuvat vuokralla.

 

[V-G-]

Tätä itsestäänselvyytenä pitämääni "faktaa" on kyllä tullut viime aikoina pariinkin otteeseen tullut kyseenalaistettua ja mitä on on oman kuplan sisällä asiasta keskustellut, niin varsin monilla Helsinkiin opiskelujen / töiden perässä päätyneiden perheiden suunnitelmissa ja puheissa on ainakin jollain tasolla paluu kotiseudulle. Voi toki olla, että jahka korona tästä helpottaa, niin kaupungissa asuminen taas houkuttelee enemmän, mutta jos ei itsellä olisi koko elämän kestänyttä sidettä pääkaupunkiimme ja lapsilla ei menisi muuton takia koulu-, kaveri- ja harrastuskuviot uusiksi, niin todennäköisesti menisi sijoituskämpät myyntiin ja niillä rahoilla lunastaisi jonkun maaseutukeskuksen (Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli tms.) lähialueelta (~15-20km etäisyys keskustasta) itselleen talon ja elelisi sitten siellä suht taloudellisesti riippumatonta elämää.

Kyllähän Helsingin ja Espoon asumiskäppyrät alkoivat muuttua jo hyvän aikaa ennen koronaa. Kumpikin kyllä kasvaa edelleen, mutta suomalaiset nuoret aikuiset ovat jo muutaman vuoden karanneet muualle. Tämä siis tilastollisesti siten, että aluksi Helsingistä ja nyt myös Espoosta lähtee enemmän Suomessa syntyneitä työssäkäyviä kuin tänne tulee. Näin ollen nämä kaksi kasvavat enemmän ulkomailta kuin Suomen sisältä. Vantaalla tilanne on toinen, siellä kasvua tapahtuu enemmän Suomen sisäisellä muutolla. Kannattaa tsekata MDI:n Timo Aron data aiheesta jos kiinnostaa.

Itselleni Länsi-Helsinki on kyllä koti, on sitä aina ollut, mutta tuosta Helsingin kannattavuudesta voi joutua piakkoin olemaan muuta mieltä. Täällähän tosiaan asuntojen hinnat kasvavat toisin kuin tietyissä kaupunginosissa pohjoisessa ja idässä, mutta huoli on suuri, kun alueita tärvellään kaupungin toimesta. Helsingin kaupunkihan on helsinkiläisen pahin vihollinen, ainakin Länsi-Helsingissä. Metsiä kaadetaan ja vanhoja rakennuksia puretaan kiihtyvällä tahdilla samalla kun liikenne pilataan täysin. Saapa nähdä mitä asuntojen arvolle käy sitten, jos pikaratikkalinjojen reunoilta kaadettavien metsien päälle pykätään uusia kansalaistensäilytyslähiöitä. Veikkaan, että 50- ja 60-lukulaisten talojen arvo nousee edelleen, etenkin omalla tontilla sijaitsevien, ja 70-90-lukulaisten asuntojen hinta romahtaa.

 

[Tuamas]

Veikkaan, että 50- ja 60-lukulaisten talojen arvo nousee edelleen, etenkin omalla tontilla sijaitsevien, ja 70-90-lukulaisten asuntojen hinta romahtaa.

Niin kauan kuin noita 70-90-lukulaisia taloja ei roudata muualle, niiden arvo ei romahda mihinkään.

Toki tämä viesti selitti vallan mainiosti sen, miksi Helsingin asuntomarkkina on mielestäsi jotenkin markkinataloudesta irrallinen vyöhyke.

 

[V-G-]

Niin kauan kuin noita 70-90-lukulaisia taloja ei roudata muualle, niiden arvo ei romahda mihinkään.

Riippuu miten määrittelet romahtamisen. Hintakehitys polkee noissa jo nyt paikallaan. Esim. Kivihaassa 70-lukulainen kolmio maksaa jopa n. 100 000 euroa vähemmän kuin 60-lukulainen. Joka tapauksessa hintaero on ainakin 75 000 euroa saman kokoisissa asunnoissa. Jos taas vertaa 50- ja 80-luvuilla rakennettua Pohjois-Haagaa, ero on vielä suurempi ja kasvaa koko ajan. Tämän kehityksen on ennustettu kiihtyvän. Syynsä on sekä elementtirakentamisella (alkaen Helsingissä vuosina 1968-71) että uudempien - siis tyypillisesti 70-luvulta lähtien - asuntojen sijainti vuokratonteilla.