Puhe ämmien hakkaamisesta ilman seksiä tjsp. Epäilemättä tehokeino, mutta silti vähän hassua kirjoittaa mitään tämänkaltaista. Ilmeisesti sivistyksessäni oli aukko, koska en tiennyt tämän olevan kaunokirjallisuudesta tunnettu ilmaisu.
Ei muistaakseni ollut Keltaisessa Leskessä tätä ilmaisua, mutta filmatisoinnissa Karl. E. Miesmann käyttää tuota.
Soitit ettei tarvitse tulla niin aikaisin kotiin kun on sovittu". Kyllä tää mun mielestä kuulostaa aika armopalan jakamiselta.
No, ei se nyt kuitenkaan ole armopala. Enkä ymmärrä edes, että miten tuosta saa sellaisen kuvan. Tosin mun näkemys ei ehkä ole kovin objektiivinen. Kuitenkin, soitin siksi, että ei tarvitse pitää kiinni ajasta joka on sovittu, että ole vaan kauemmin jos on hauskaa jne. Armopala? Ei mun mielestä.
Flaidis kännyköitä heitellen viiden aikaan aamuyöstä. Kuulostaa aika suoraan Varissuo/Jakomäki-akselilta.
Kieltämättä. Tuo naiseni on humalassa sellainen kuin aiemmin kirjoitin, äkkipikainen ja aggressiivinen. Minä en kuitenkaan sitä flaidista aloittanut. En huutanut, en provosoinut, ilmoitin vaan olevani pettynyt. Taisin tehdä sen liian rauhallisella äänellä, koska sekin riitti provosoinniksi. Lisäksi beefiin vedettiin mukaan mun somewhat rikollinen menneisyyteni ja viime syyskuussa menehtynyt entinen tyttöystäväni. Kumpikin asioita, joiden ei todellakaan pitäisi vaikuttaa nykyiseen tilanteeseen ja joka tapauksessa mielestäni asioita, joista on äärimmäisen mautonta alkaa vittuilemaan, vieläpä niin, että huomaa sanojen tarkoituksen olevan ainoastaan satuttaa.
Koska päätelmä ei ollut 100% varma, laitoin siihen perään sen kysymysmerkin, minkä varmaan huomasit ilman sisälukutaitoakin. Siinä oli siis perässä kysymysmerkki, ei piste.
Tämä huolestumisaspekti on epäilemättä hyväksyttävä syy sovitulle kotiintuloajalle, ja jos ei 3,5h aikana saa lähetettyä edes tekstiviestiä on ainakin jonkinasteinen vittuuntuneisuus paikallaan.
Mielestäni on jossain määrin ylimielistä kuvitella tietävänsä vieraan ihmisen tilanteen yhden viestin perusteella. Ollaksesi objektiivinen sun pitäisi päästä sekä mun, että avovaimoni pään sisälle. Mutta toisaalta en odota objektiivisuutta, itsehän tänne avauduin ja sanakäänteet olivat sen verran provosoivia, että tilasin tämän keskustelun itselleni.
Huolestumisaspekti on huomattava, kun ottaa huomioon viimeaikaiset tapahtumat, joista en (syistä jotka varmasti ymmärrät) tänne halua kirjoittaa. Sanon vaan, että mulla on syitä olla huolissaan huomattavasti enemmän, kuin keskivertokansalaisella. Tai näin ainakin uskoisin.
Saitko?