Mainos

Vihreä liitto

  • 1 463 342
  • 10 841

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Ex-puheenjohtaja Osmo Soininvaara on kirjannut blogiinsa omia mietteitä vihreiden alhaisena pidetyn kannatuksen syistä. Soininvaara ei ole yllättynyt kannatusrepsahduksesta, vaan selittää sitä mm. vaalien erilaisella teemalla aiempiin verrattuna. Kärjistäen ison sairaalan kupeessa asuvaa tervettä nuorta aikuista ei sote-keskustelu innosta.

Lisäksi puolueen tila kirvoittaa muutaman sanan. Soininvaara asettelee sanojaan varovasti, eikä halua liikaa stepata nykyjohdon varpaille. Alla yksi selkeimmistä Osmon antamista kehityskohteista.


Vihreiden näkyvien poliitikkojen ulostulot eivät ole minua ilahduttaneet. Ongelmana on niiden eräänlainen naivius. Vaikeista asioista ei uskalleta puhua, vaan leivotaan se kummallisen unelmahötön alle. Ei ole ymmärretty, että vihreiden kannatajakunta on aivan erilaista. Sille voi puhua analyyttisedsti.

Keski-Suomesta asiaa katsovana puolueen meno ei näytä täällä yhtä kärjekkäältä kuin miltä puolueen nykyjohdon meininki näyttää ulostulojen kautta. Ydinkannattajia kärjekäs me-ne-sanoma voi ilahduttaa, mutta liikkuva äänestäjä tippuu kyydistä.

Silti viestissä ei kärjistäen koeta olevan ongelmaa ja virheiden myöntäminen suoraan on vaikeaa. Jopa hivenen valheellista, kuten taannoinen väite ydinvoiman kuulumisesta vihreiden "energiapalettiin". Silkkaa kannattajakunnan aliarviointia ja typeränä pitämistä.
 
Viimeksi muokattu:

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
IS:n Timo Haapala kirjoittaa kolumnissaan Vihreistä samat johtopäätökset, jotka jokainen silmät ja korvat omistava on voinut tehdä nykyisen hallituksen aikana.
Aika tyhjentävästi sanottu. Vihreiden piirissä Haapala on helppo tyrmätä setämieheksi - mitä hän toki on -, mutta tässä on kyse siitä mitä sanotaan.

Ohisaloa pidettiin hyvänä valintana johtuen siitä, että hän on varsin neutraali hahmo viherpuolueessa ja korkeasti koulutettuna naisena sopisi hyvin viemään vihreitä kohti uutta vuosikymmentä. Totuus on ollut toinen, koska Ohisalolle tuntuu riittävän hänen hillotolppansa sisäministerinä. Varsinkin nyt kun jäi äitiyslomalle (onnea tietysti perheenlisäyksestä, se ei ole tässä se pointti), kaikkein punaisin siipi on ottanut puolueen täysin haltuunsa. Yhden totuuden kerho.

Vihreillä ei tällä hetkellä näytä olevan oikein minkäänlaista visiota Suomesta yhteiskuntana. Keskittyvät sinänsä tärkeisiin asioihin, kuten translakiin sekä kannabikseen, mutta hyvin harva äänestää noiden kysymysten pohjalta. Esimerkiksi sitä nelikymppiseksi kasvanutta YTM Jemmica Ruohonen-Karzaita kiinnostaa ensisijaisesti oman työpaikkansa eli valtion työtilanne. Vihreät haaveilevat jostain rakenneuudistuksista, jotka vetosivat Jemmicaan opiskelijana, työelämässä on kuitenkin paljon järkevämpää äänestää demareita. SDP voi olla vanhanaikainen ja jähmeä puolue, mutta se on tuttu puolue. Kun äänestää demareita, tietää mitä saa. Varsinkin Marinin SDP:n kohdalla ero vihreisiin on todella merkittävä.

Oikeistolaiset on valtakunnanpolitiikasta jo hätistetty joko liike-elämään tai ohjattu kokoomukseen. Jungnerilaiset hyppäävät Hjalliksen kelkkaan.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Kyllähän tämän Vihreiden muutamiin omiin ideologioihinsa keskittymisen on jokainen asiaa sivusta seurannut huomannut. Vaikea kuvitella heidän saavan uusia äänestäjiä muualta kuin nuorista vihaisista naisista elleivät tee suurta remonttia tapaansa tehdä politiikkaansa.

Vihreillä on ongelma: ”Puolueesta on tullut muutaman asian ympärille keskittynyt, puhdasoppinen ja itsekritiikkiin kykenemätön uskonlahko”. Näin raadollisesti asian tiivistää eräs vihreiden puolueaktiivi, kun Iltalehti kysyi useilta vihreiltä vaikuttajilta puolueen tilasta.

Onko tämä sitten se Emma Karin porukka? Ketähän muita siihen mahdollisesti kuuluu?

Vihreistä kerrotaan myös, että puolueessa on valtaklikki, joka vetelee naruista ohi puheenjohtaja Maria Ohisalon.
 

Analyzer

Jäsen
Kyllähän tämän Vihreiden muutamiin omiin ideologioihinsa keskittymisen on jokainen asiaa sivusta seurannut huomannut. Vaikea kuvitella heidän saavan uusia äänestäjiä muualta kuin nuorista vihaisista naisista elleivät tee suurta remonttia tapaansa tehdä politiikkaansa.

Vihreillä on ongelma: ”Puolueesta on tullut muutaman asian ympärille keskittynyt, puhdasoppinen ja itsekritiikkiin kykenemätön uskonlahko”. Näin raadollisesti asian tiivistää eräs vihreiden puolueaktiivi, kun Iltalehti kysyi useilta vihreiltä vaikuttajilta puolueen tilasta.

Onko tämä sitten se Emma Karin porukka? Ketähän muita siihen mahdollisesti kuuluu?

Vihreistä kerrotaan myös, että puolueessa on valtaklikki, joka vetelee naruista ohi puheenjohtaja Maria Ohisalon.

Touko Aalto tykitti kunnolla:

– Emme voi vain juosta kädet ylhäällä ympyrää ja huutaa ilmastolakko, vaan meidän pitää keskittyä järkeviin asioihin, jotka vievät eteenpäin, Aalto sanoo.

Olen aiemminkin sen sanonut, mutta harmi että Aallon yksityiselämä oli niin sekaisin pj-kautensa aikana. Ja olihan siinä loppuunpalamista ja masennusta myös mukana. Aalto on fiksu kaveri ja profiililtaan olisi ollut juuri oikeantyyppinen puheenjohtaja Vihreille kannatuksen maksimoinnin näkökulmasta. Toivottavasti jaksaa yrittää vielä takaisin eduskuntaan kiipeämistä vuoden päästä. Tuohon nykyrosteriin olisi ihan ykköskentän kamaa. Joka ei toki paljoa vaadi.

Niinistöä en haikaile takaisin. Pahimman luokan populisti, vaikkakin taitava lajissaan.
 

Alejandro

Jäsen
Touko Aalto tykitti kunnolla:

– Emme voi vain juosta kädet ylhäällä ympyrää ja huutaa ilmastolakko, vaan meidän pitää keskittyä järkeviin asioihin, jotka vievät eteenpäin, Aalto sanoo.

Olen aiemminkin sen sanonut, mutta harmi että Aallon yksityiselämä oli niin sekaisin pj-kautensa aikana. Ja olihan siinä loppuunpalamista ja masennusta myös mukana. Aalto on fiksu kaveri ja profiililtaan olisi ollut juuri oikeantyyppinen puheenjohtaja Vihreille kannatuksen maksimoinnin näkökulmasta. Toivottavasti jaksaa yrittää vielä takaisin eduskuntaan kiipeämistä vuoden päästä. Tuohon nykyrosteriin olisi ihan ykköskentän kamaa. Joka ei toki paljoa vaadi.

Niinistöä en haikaile takaisin. Pahimman luokan populisti, vaikkakin taitava lajissaan.
Touko Aallolle pisteet tuosta tykittelystä, mutta en luota kyseiseen mieheen pätkääkään. Pahemman luokan populisti. Eniten on jäänyt ärsyttämään se, kun vuoden 2017 alussa kritisoi silloisen hallituksen alkoholipolitiikkaa Eduskunnan olutkerhon puheenjohtajana, mutta myöhemmin samana vuonna äänesti nelosoluita vastaan. Oli myös vuoden 2015 vaalikoneessa puhunut selvästi alkoholipolitiikan vapauttamisen puolesta. Tuollaisesta takinkääntelystä menee maku ja luotto samantien. Missä johdonmukaisuus? Herranjestas sentään.

Ei kiinnosta vaikka juhlisikin ties missä homoklubeilla, ihan sama. Tehkööt mitä lystää vapaa-aikana, se poliitikoillekin sallittakoon. Ihan hyvä vaan, että osaavat myös pitää hauskaa. Mielestäni Touko oli muista syistä ihan pelle.
 

kehveli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Siinä asiassa saatamme olla samaa mieltä, että näemme maailman eri tavalla, emmekä todennäköisesti ole juurikaan mistään samaa mieltä. Pahaa oloa en ole tänään tunnistanut itsessäni. Tänään on itse asiassa ollut mainio päivä. Asiat tuntuvat luistavan monella rintamalla.

Ei liity edelliseen, mutta Vihreillä on oikeasti käsissään ongelma, joka vaikuttaa heidän kannatukseensa kahdella tavalla. Nykyinen nuorten naisten identiteettipoliittinen fraktio on ottanut puolueessa suunnilleen kaiken keskeisen vallan, ja sen ilmenemismuodot mitä ilmeisimmin vaikeuttavat puolueen kannatuspohjan laajenemista olennaisesti. Toiseksi, vallan keskittyminen demografisesti ja aatteellisesti suht homogeniselle ryhmällä ei ole Vihreiden sisäisen eheyden näkökulmasta ollenkaan hyvä asia, etenkin kun nykyinen johtoklikki on aatteellisesti melko dogmaattista sorttia. Olen aistinut tämän johtaneen siihen, että Vihreiden perälauta on vuotanut viime aikoina jonkin verran mm. Vasemmistoliiton ja SDP:n suuntaan, mahdollisesti oikeasta reunasta myös Kokoomuksen suuntaan. Tai nukkuviin. Aluevaalien ja aiempien mielipidemittausten mukaan Vihreiden kannatuksessa on ollut havaittavissa hiipumista, eli mainitsemani ilmiöllä on faktiset perusteet.

Mainitsemasi oikeistolaisen laidan savustaminen Vihreistä korkeintaan homogenisoisi entisestään Vihreiden politiikkaa ja puolueen ulkoista mielikuvaa. Tämä todennäköisesti vain vahvistaisi mainitsemiani ongelmia puolueessa. Jos Vihreiden tarkoituksena on olla toinen mutta erivärinen Vasemmistoliitto, niin sitten ok, mutta en ymmärrä, mitä kilpailuetua Vihreät voisi tällä saavuttaa. Ymmärrän toki, että joku ilmeisen vasemmistohenkinen ajattelija tyydyttyy joka kerta, kun oikeistosävyistä porukkaa suljetaan jonkin minkä tahansa ulkopuolelle, mutta jos nyt ajatellaan pelkästään Vihreiden etua, niin tästä pitäisi olla saatavilla jokin payback. En näe sellaista. Vai luuletko, että jos Vihreät keskittyy olemaan oikein pontevasti ympäristödogmaattinen, feminismidogmaattinen ja vasemmistodogmaattinen, niin kannatus lähtee automaattisesti nousuun?
En uskonutkaan, että sinun kohdallasi oli kyse pahan olon purkamisesta, ja tuo on ihan hyvä kysymysmerkki, että kuinka pontevasti koko puolueen tulee seistä jonkin asian takana.

Kaikissa asioissa puolueen ei tietenkään tarvitse olla yksimielinen, eikä näin Vihreiden tapauksessa mielestäni olekaan, vaikka kärjistettyihin vastakkaisiinkin näkemyksiin törmää.

Jokaista kantaa tulisi tietenkin pyrkiä kuuntelemaan ja ymmärtämään, ei sulkemaan pois, mutta kyllähän tuollaisissa talouden ja ympäristön kaltaisissa suurissa asioissa kaipaisi myös selkeää linjausta puolueen sisällä, vaikka se sitten tarkoittaisikin, että se voisi ainakin aluksi näkyä kannatusluvuissa?

Jos mietitään aluksi talouskysymyksiä ja Vihreitä, niin sekä vasemmalta, että oikealta löytyy ennestään vakiintuneita puolueita, joten voisi kuvitella, että suurimmat äänisaaliit olisivat saatavilla juuri siten, että puolueen listoilta löytyy kumpaakin näkemystä, mutta minne asti sekään kantaa, ja kuinka sitten alkaa vaikuttamaan asioihin, jos puolueen sisälläkään ei ole yhteistä säveltä? Tietysti jos ei tule valituksi päättäviin asemiin, niin ongelmiahan sitä vaikuttamisen suhteen seuraa siitäkin. Pitäisikö kehittää kokonaan uusi näkemys?

Entäs tasa-arvokysymykset? Voiko maailmaa lähteä parantamaan joku ihmisryhmä edellä?

Ympäristökysymyksissäkin näkisin, että "Tää on viimeinen taisto", enkä osaa määräänsä enempää arvostaa kompromisseja asian tiimoilta.

Kumpi sitten tehokkaampaa vaikuttamista, kompromissien kautta saavutetut suuremmat äänimäärät vai ehdottomuus avainkysymyksissä? Aluevaaleissa, joissa ympäristökysymykset eivät olleet etusivulla, saattoi Vihreiden kannatukseen vaikuttaa myös tuo puolueen kahtia jakautuneisuus talouskysymyksissä. Se vei puolueelta ainakin minun ääneni.

Se mikä kenellekin puolestaan on avainkysymys, vaihtelee tietysti sekin.

Ei hätää, en odota mielipiteitäsi jokaiseen kysymykseeni, enimmäkseen tämä oli vain tällaista huvikseen heitettyä tajunnan virtaa :) Hyvät yöt!
 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tiivistetäänpä Vihreiden tilanne muutamaan ranskalaiseen:
  • Alkuperäinen Vihreiden pohja - ympäristöpolitiikka - on täysin toissijaista nykyisessä toiminnassa. Monia kummastuttaa moinen ja aiheuttaa hämmennystä.
  • Ympäristöpolitiikan sijaan tärkeimmäksi on nostettu "intersektionaalinen feminismi", mitä moni kannattaa, varsinkin suurissa yliopistokaupungeissa, mutta edelliseen viitaten muualla ihmetellään
  • Naivistinen suhtautuminen reaalimaailmaan, esimerkiksi ja erityisesti talouteen
  • Esimerkiksi edellisestä johtuen syntynyt käsitys ylimielisyydestä
  • Ankara kilpailu Vasemmistoliiton ja Demareiden vasemman laidan kanssa - onneksi syövät toinen toistaan.
Soininvaaran lausunnoistakin saa sen kuvan, että tämä ei ole minun Vihreä liitto. Ei minunkaan.
 

Byvajet

Jäsen
Tiivistetäänpä Vihreiden tilanne muutamaan ranskalaiseen:
  • Alkuperäinen Vihreiden pohja - ympäristöpolitiikka - on täysin toissijaista nykyisessä toiminnassa. Monia kummastuttaa moinen ja aiheuttaa hämmennystä.
Tieteen tekijöiden mukaan nykymuotoinen kulutukseen ja sen levittämiseen perustuva markkinatalous ei ole ratkaisu ympäristöongelmiin, vaikka markkinatalous luokin kannusteen kehittää puhtaampaa tekniikkaa. Tekniikan kehitys ei pysty kompensoimaan kulutuksen haittoja kestävälle tasolle.

Vihreät mielellään esittävät itsensä sivistyneinä ja koulutettuina. Soininvaarakin teki sen kirjoituksessaan. Silti he eivät saa sanottua ääneen, että meidän on ajettava lännessä kulutus alas ja pidettävä samalla huoli, ettei köyhissä maissa vaurastuta liikaa.

Kunpa joku näkyvällä paikalla oleva vihreä uskaltaisi vaatia esimerkiksi mainossakkoja, sitä, että jokaisen mainostajan, joka kannustaa kuluttamaan, pitäisi maksaa aiheuttamastaan haitasta sakko. Mainostaminen on ihan samanlaista tuhoamista kuin maanviljelijän paikallisen vesistön paskaaminen välinpitämättömyydellään.

Miksi maanviljelijä joutuu maksamaan sakon kiinni jäädessään, mutta mainostaja saa levittää tuhoaan kenenkään siihen puuttumatta?

Kulutuskritiikki on helppo poliittinen viesti, koska se käynnistää pohjamutia kuopivan keskustelun eikä kukaan pysty tiedollisesti kulutuskriittisyyden tarvetta kiistämään, mutta vihreät on niin umpimarkkinataloushenkinen puolue, ettei se tätä tee. Se on ihan samassa tiedon ja tieteen halveksujien joukossa kuin kaikki muutkin puolueet. Sille olisi tarjolla mitä mehevin poliittinen viesti, mutta koska puolue ei oikeasti ole vihreä, se ei viestiä hyödynnä.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Todellisuudessahan Vihreissä on edelleen aivan liikaa näitä kokoomustyyppisiä yksityistäjiä, joista eroon hankkiutumalla tuo talousosaaminen olisi paljon kestävämmällä pohjalla.
Jos tällainen eroon hankkiutuminen tapahtuisi, ja sehän taitaa olla jostain syystä tapahtumassa näiden väärinajattelijoiden omasta aloitteesta, niin minkälainen se paljon kestävämpi talousosaaminen sitten olisi, joka jäisi jäljelle? Siis ihan konkreettisesti, mikä sen rakenne olisi?
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Entäs tasa-arvokysymykset? Voiko maailmaa lähteä parantamaan joku ihmisryhmä edellä?

Ympäristökysymyksissäkin näkisin, että "Tää on viimeinen taisto", enkä osaa määräänsä enempää arvostaa kompromisseja asian tiimoilta.

Kumpi sitten tehokkaampaa vaikuttamista, kompromissien kautta saavutetut suuremmat äänimäärät vai ehdottomuus avainkysymyksissä? Aluevaaleissa, joissa ympäristökysymykset eivät olleet etusivulla, saattoi Vihreiden kannatukseen vaikuttaa myös tuo puolueen kahtia jakautuneisuus talouskysymyksissä. Se vei puolueelta ainakin minun ääneni.

Se mikä kenellekin puolestaan on avainkysymys, vaihtelee tietysti sekin.
Kun luin nimimerkin @mjr linkittämän Osmo Soininvaaran kirjoituksen, niin huomasin Oden havaintojen ja johtopäätösten Vihreiden politiikkaa ja kannatuksen hupenemista koskevista asioista muistuttavan hyvin paljon omiani. Oikeastaan ne menevät ihan päällekkäin. Toki Oden puheenvuoro on laajempi, pohditumpi ja analyyttisempi kuin omani edellä, joka nyt oli muutaman asian tiivistävä ja vähemmän salonkikelpoinen rykäisy, mutta yhtä kaikki, omat näkemykseni ja Oden näkemykset ovat tässä asiassa sisäkkäisiä. Ehkä riittää, että luet sen Soininvaaran tekstin, koska se on jo valmis ja saatavilla.

Suurta äänimäärää ei voi korvata pienellä äänimäärällä, vaikka pieni äänimäärä saavutettaisiin miten puhdasoppisen oikeilla mielipiteillä hyvänsä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
huomasin Oden havaintojen ja johtopäätösten Vihreiden politiikkaa ja kannatuksen hupenemista koskevista asioista muistuttavan hyvin paljon omiani. Oikeastaan ne menevät ihan päällekkäin.
Minullakin sangen pitkälle. Olisi tosi sääli jos Vihreistä tulisi vain identeettipolitiikan liberaali vastapari perssuomalaisten konservatiiviselle identiteettipolitiikalle. Tapeltaisiin pitkälti toisarvoisista mielikuvista ja riehuttaisiin ympäri somea ja klikkimediaa - vaikka toki liberaalit arvot sinänsä ovatkin tärkeitä.

Mutta etenkin Vihreillä tulisi olla selkeä talouspoliittinen osaaminen ja profiili, joka hyvin voisi olla Osmon lanseeraama "vasemmistolainen markkinaliberalismi" - eivät markkinat ole mikään hirviö itsessään vaan hyvin tehokas tapaa ohjata resursseja. Ja kun Kokoomus on jatkuvasti EK:n pro-business -ratkaisuja ajava käsikassara niin Vihreät olisivat erittäin tehokas kilpailija koulutetun nuoren väestön piirissä. Ja tietysti myös tuo sukupuolijakauma puolueessa alkaa olla jo ihan naurettava. Saako siellä enää olla edes mies?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Myöskin Vihreillä olisi todella tuhannen taalan paikka profiloitua suurten ympäristöteknologisten investointien ja murroksen puolestapuhujana - se on tulevaisuuden ala, jossa Suomen kaltainen kalliin työvoiman ja korkean teknologian maa voisi profiloitua ja olla edelläkävijä. Tämä olisi sekä hyvää ympäristö- että talouspolitiikkaa, toisin kuin perinteisten puolueiden ummehtunut jähmettyminen menneisyyden taisteluhautoihin ja menneisyyden teknologiaan ja talouteen (ja PS:n jähmettyminen kuviteltuun 1950-lukuun). Vihreät voisivat olla todella dynaaminen ja eteenpäin katsova poliittinen liike, mutta hekin käyvät pitkälle eilispäivän kamppailuja. Kai se on puolueiden luontainen ominaisuus - katsoa taaksepäin sinne mistä lähtivät liikkeelle. Suomen pitäisi systemaattisesti panostaa tutkimukseen ja uuteen teknologiaan, ei yrittää takertua vanhoihin rakenteisiin ja ratkaisuihin, jotka eivät enää toimi.
 

Bay

Jäsen
Hyviä analyysejä sekä palstakirjoittajilta että linkatuilta kirjoittajilta. Minun mielestäni Vihreät on jo nyt asemoinut itsensä persujen vastavoimaksi eivätkä osaa enää ajaa mitään sellaista asiaa jota ei jo joku muu aja ja joka kiinnostaisi suurta yleisöä. Ympäristöarvoja ajaa jo jokainen puolue eri tavoin joten nyt on keskitytty intersektionaaliseen feminismiin, translakiin, kannabikseen, ilmaisiin ehkäisyihin ja kuukautissuojiin ja liikenteen häirintään. Kun astutaan ulos sieltä yliopistolta oikeaa elämään tai ulos Kallion kahviloista niin eihän noista mikään kiinnosta ketään.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Minullakin sangen pitkälle. Olisi tosi sääli jos Vihreistä tulisi vain identeettipolitiikan liberaali vastapari perssuomalaisten konservatiiviselle identiteettipolitiikalle. Tapeltaisiin pitkälti toisarvoisista mielikuvista ja riehuttaisiin ympäri somea ja klikkimediaa - vaikka toki liberaalit arvot sinänsä ovatkin tärkeitä.

Mutta etenkin Vihreillä tulisi olla selkeä talouspoliittinen osaaminen ja profiili, joka hyvin voisi olla Osmon lanseeraama "vasemmistolainen markkinaliberalismi" - eivät markkinat ole mikään hirviö itsessään vaan hyvin tehokas tapaa ohjata resursseja. Ja kun Kokoomus on jatkuvasti EK:n pro-business -ratkaisuja ajava käsikassara niin Vihreät olisivat erittäin tehokas kilpailija koulutetun nuoren väestön piirissä. Ja tietysti myös tuo sukupuolijakauma puolueessa alkaa olla jo ihan naurettava. Saako siellä enää olla edes mies?
Jos ”vasemmistolainen” haisee liiaksi korporativismille tai palestiinalaishuiville, niin Osmo voisi hienosäätää termiä vaikkapa ”vastuulliseksi markkinaliberalismiksi”. Vasemmistolaisuus ei ole de facto mikään hyve itsessään, vastuullisuus voi määritelmästä riippuen taas hyvinkin olla. Sen verran olen ulkokultainen, ettei minulle myydä mitään ”vasemmistolaisuudella”, mutta ”vastuullisuudella” voi olla jo mahdollisuuksia. Kun en koskaan käynyt edes saapasta pyyhkäisemässä E-kaupan rappurallissa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mutta etenkin Vihreillä tulisi olla selkeä talouspoliittinen osaaminen ja profiili, joka hyvin voisi olla Osmon lanseeraama "vasemmistolainen markkinaliberalismi" - eivät markkinat ole mikään hirviö itsessään vaan hyvin tehokas tapaa ohjata resursseja.
Valitan, tuossa ei ole järkeä.

Jostain syystä Soininvaarakaan ei pääse virhekäsityksestään eroon. Liekö viehättynyt keksimäänsä liikaa? Tämä "vasemmistolainen markkinaliberalismi" perustuu sosialistiseen käsitykseen, jossa tuloeroja tasataan voimakkaasti. Fiksuna ymmärrät, että näin menestyvä yhteiskunta ei toimi. Toki "vasemmistolaiseen markkinaliberalismiin" liittyy monia muitakin ongelmia. Ratkaisemattomia.

Vihreiden kannalta ainoa ratkaisu oli suuntautua markkinaliberalismiin. Tästä on hyviä tuloksiakin mm. Saksasta. Saksan Vihreät toimivat suunnilleen yhtä oikealla talouden osalta kuin Kokoomus Suomessa. Vaikka Saksassa Vihreillä on väärä linja ydinvoimaloiden osalta, heillä on saavutuksenaan Saksan autoteollisuuden ja energiantuotannon muut nopeat, ja positiiviset muutokset sekä liberaali näkökulma mm. sisä-, talous-, huume- ja ulkopolitiikassa.

Voisi siis sanoa, että Vihreät menestyvät oikeistolaisella markkinaliberalismilla ja vastuullisella markkinataloudella ja heikentyvät vasemmistolaisella intressipolitiikalla

(PS. NS2 ja muut Venäjän syleilyt eivät ole saaneet Saksassa vihreiden kannatusta, vaikka demarit ne varmaan läpi jyräävät).
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Soininvaara on kirjoittanut vasemmistolaisesta markkinataloudesta ja myöhemmin myös vasemmistolaisesta markkinaliberalismista. Hänen vuoden 2019 keskeinen, oikein huutomerkillä esitetty väite on tämä:

"Tarvitaan vasemmistolaista markkinaliberalismia tuottamaan samalla korkea työllisyys että pienet tuloerot!"
Keskeiseksi keinoksi Soininvaara esittää perustuloa, joka tasaa työttömien ja työllisten palkkaerot.

Suomessa tuloerot eivät ole kasvaneet oikeastaan lainkaan vuoden 2000 jälkeen. Olemme maa, jossa tuloerot ovat erittäin pienet suhteessa muuhun maailmaan. Vasemmistolainen näkee silti Suomen tuloerot liian suurina. Niitä on tasattava. En sano, että Soininvaara on vasemmistolainen, mutta hänen näkemyksensä tässä on tyypillinen vasemmistolainen. Sama kuin Vasemmistoliiton. Ja virheellinen.

Oikea ratkaisu on luoda enemmän työpaikkoja toteuttamalla sellaista politiikkaa, joka tuottaa Suomeen paljon enemmän investointeja. Koronatuet pl. Suomeen ei juuri investoida. Toinen oikea ratkaisu on nostaa tuotteidemme jalostusarvoa.

Oikeistolainen markkinaliberalismi ja markkinatalous näkee ongelman siis päinvastaisena: Suomessa tuloerot ovat liian pienet. Niitä on kasvatettava. Tämä tarkoittaa paikallista sopimusta, esimerkiksi Saksan tapaan. Saksassa ay-liike ei ole heikko, päinvastoin. Mutta suuret(kin) yritykset tekevät paikallisia sopimuksia.

Saksan Vihreiden nousu lähti siitä, että puolue ymmärsi seuraavat asiat*:

* Markkinatalous on paras vaihtoehto
* Saksan teollisuuden, kuten autoteollisuuden, vihreää päivitystä joudutetaan
* Mitä suurempi vihreiden kannatus, sitä paremmin vaikutetaan ilmastotoimiin
* Mitä suurempi vihreiden kannatus, sitä paremmin vaikutetaan ympäristötoimiin
* Pragmaattisuus on joissakin asioissa hyve

Suomen Vihreät eroaa kaikessa saksalaisista vihreistä. Kyse ei ole vain siitä, että täällä äänestäjä ei erota Vasemmistoliittoa Vihreistä. Minusta Vihreät ovat matkalla 5-7 prosentin puolueeksi elleivät tule järkiinsä. Puolueella olisi mahdollisuus nousta 15 prosentin yläpuolellekin, jos Vihreät olisivat halukkaita toteuttamaan markkinatalousmyönteistä linjaa, joka sekä kasvattaisi tuloeroja (Saksassa näinkin toimittiin) Suomessa että laittaisi 1 500 prosenttia nykyistä enemmän panoksia yritysten ja julkisen sektorin ohjaamiseen vihreän tutkimuksen, teollistamisen ja energiatuotannon osalta.


* Eräs Saksasta Suomeen muuttanut tuttavani, jolla on taustaa vihreistä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Saksan Vihreiden nousu lähti siitä, että puolue ymmärsi seuraavat asiat*:

* Markkinatalous on paras vaihtoehto
* Saksan teollisuuden, kuten autoteollisuuden, vihreää päivitystä joudutetaan
* Mitä suurempi vihreiden kannatus, sitä paremmin vaikutetaan ilmastotoimiin
* Mitä suurempi vihreiden kannatus, sitä paremmin vaikutetaan ympäristötoimiin
* Pragmaattisuus on joissakin asioissa hyve
Tuo on hyvä setti. Pitäisi suomivihreidenkin muistaa vastuullisuus myös sitä kautta, että työpaikat ja taloudellinen hyvinvointi ovat ihmisten todellisuuden ydintä. Jos Vihreät ymmärtäisi Suomessa tarkastella ihan pelkästään vastuullisuuskäsityksensä sisältöä kuten suuret yritykset johtavat vastuullisuutta, ollen oikeasti vastuullisia useaan suuntaan samaan aikaan, niin kannatuksen ylämäki olisi selviö.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sen verran olen ulkokultainen, ettei minulle myydä mitään ”vasemmistolaisuudella”, mutta ”vastuullisuudella” voi olla jo mahdollisuuksia. Kun en koskaan käynyt edes saapasta pyyhkäisemässä E-kaupan rappurallissa.
Luulenpa että Osmo yrittää myydä tuon termin kautta vähän eri suuntaan - saada vasemman siiven näkemään järkeä markkinamekanismin hyväksikäytössä. Ja on siis tietysti täysin oikeassa, eihän kissan värillä ole väliä, kunhan tuo hiiren...
 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Emma Karin "itsereflektio" on lukemisen arvoinen. Väkeviä pointteja miksi vihreät eivät menestyneet aluevaaleissa.

Muutama kohta kiinnittää huomioni tai särähtää korvaan:
"On syytä kysyä, olemmeko liikkeenä sellainen, että kenen tahansa on helppo sitä tukea ja tulla mukaan, jos jakaa samat arvot. Haluaisin ajatella, että näin on, mutta en ole aivan varma siitä juuri nyt."

"Vihreiden pitää olla liike, joka kutsuu ja saa mukaan kaikki, jotka jakavat samat arvot – riippumatta asuinpaikasta, sukupuolesta, elämäntilanteesta tai siitä, osaako käyttää termejä oikein. Tästä meidän on pidettävä parempaa huolta."

Boldaus minun. Korostin tämän, koska sivusta seuranneena olen jossain määrin huvittunut siitä kuinka puolueen kannattajat kinastelevat oikeista termeistä lähinnä liittyen sateenkaariliikkeeseen ja siihen liittyviin yksityiskohtiin. Ja tämä on Vihreän Liiton ydintä tänä päivänä.

Johtopäätökseni on, että Vihreässä Liitossa vallitsee melkoinen hajaannus - on aitoja luontoihmisiä, mutta pääpaino toiminnassa on vallan muualla.

Ilolla panen tämän merkille.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ilolla panen tämän merkille.
Kilipäänaisten johtama viherpuolue toimii nykyisellään vähän kuin kärpäspaperi. Lähinnä vain jalat irti maasta lentelevät pörisijät tarttuvat siihen kiinni, elleivät jää demarien tai kommarien paperiin. Nykyisessä muodossaan viherpuolueeseen ei ole esimerkiksi Kokoomuksesta minkäänlaista imua. Tai jos joku sinne imeytyy, niin joutaa mennä, oli kai väärässä puolueessa alun perinkin.
 

Luke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vihreät ovat siinä mielessä edullisessa asemassa, että lähes jokaisella suomalaisella on ainakin jossakin määrin vihreitä arvoja. Hyvin harvalla ne vihreät arvot ovat kuitenkaan Vihreitä arvoja. Nyky-Vihreät vaikuttavat melko myrkylliseltä porukalta, jonka sisäpiiriin pääsee vain tietyt ja tietyllä tavalla ajattelevat ihmiset. Suvaitsevaisuus ei kosketa oman puolueen sisäistä toimintaa. Miksi joku haluaisi olla mukana tällaisessa porukassa?

Ville Niinistö on armoton populisti ja tavallaan rasittava kaveri, mutta hänellä oli myös hyviä ulostuloja. Ja hänen aikanaan puolue oli kuitenkin ihan erilainen, ja kannatuskin tuplasti suurempaa. Nyt Vihreät ajavat itseään samaan kokoluokkkaan Vasemmistoliiton kanssa ja samalla myös kilpailemaan samoista äänestäjistä. Vasemmistoliitolla (ja demareilla) sattuu vain olemaan karismaattisempi nuori naisjohtaja ja vähän muutakin annettavaa poliittisella kentällä, joten tukkaan tulee tälläkin rintamalla.

Itse omaan vahvoja vihreitä arvoja, vaikka Kokoomuksen suuntaan olenkin kallellani. Todella mielelläni näkisin Vihreät samassa hallituksessa Kokoomuksen kanssa, jos vain tämä nykysekoilu jäisi taakse.

Millaisen muutoksen sitten haluaisin nähdä Vihreissä? Ilmasto on ehdottomasti tärkeä asia, mutta pitääkö asiaa huutaa niin kovaan ääneen. Toki tiettyjen tahojen mielestä pitää, koska se on muotia, sillä saa korostettua omaa paremmuutta ja sitä nyt vain pitää huutaa. Tietysti Suomen pitää hoitaa asiassa oma ruutunsa, mutta pitääkö yrittää olla joku mallioppilas? Suomen vaikutusmahdollisuus globaaliin ilmastomuutokseen on kuitenkin musertavan pieni. Mihin sitten voidaan ihan aidosti vaikuttaa? Suomen omaan luontoon: Itämereen, järviin, jokiin, soihin, metsiin, eläimiin. Jotenkin tuntuu, että näiden asioiden nostaminen on City-Vihreille vain välttämätön paha. Keskustan kanssa jaksetaan vähän tapella turpeennostosta ja metsienhakkuusta, mutta ei oikein muuten. Ja välillä joku muistaa sudet. Muuten ollaan vähän niin, että ainahan kaupunkiin voidaan istuttaa lehmuksia ja tiikerin näkee Korkeasaaressa.

Jotenkin näin keski-ikäiselle miehelle tuo Vihreiden puolua on aika kaukainen asia marginaalissa, vaikka itse vihreät arvot olisivatkin läsnä jokapäiväisessä elämässä.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
Hesarikin on menossa mukana ja kirjoittanut pitkälti samoja asioita kuin ilta-aviisit aiemmit. Minusta mielenkiintoisin kappale oli viittaus "Instagram-kierteeseen".
HS:n haastattelema vihreä puhuu niin sanotusta Instagram-kierteestä. Kierteessä esimerkiksi oikeasanaiset tasa-arvopuheet tuovat runsaasti tykkäyksiä poliitikon omassa kuplassa, mutta tylsät työllisyyspuheet herättävät korkeintaan negatiivisia reaktioita, joten kiinnostus niihin hiipuu.
Olen ymmärtänyt tykkäysten keräämisen olevan minua nuoremmalle ikäluokalle tärkeää, mutten ole ajatellut Instagram-huomion ja -näkyvyyden haun ulottuvan politiikkaan asti. Toisaalta, jos some on heille tärkeä osa viestintää, olisi erikoista, jos viestejä ei sovitettaisi ympäristön mekanismeihin.

Jos Instagram (ja muut some-kanavat) on vihreiden tupailta ja keskeinen palautekanava, ei liene ihme, jos laput rajaavat silmiltä yhä kapeamman sektorin ja jäljelle jää samalla tavalla hönkivien "Kallio-kupla". Zuckerbergin algoritmien arvaamaton sivuvaikutus.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös