@RockTheRink On täysin totta, että pienemmälläkin puolueella voi olla hallituskoalitioita kasattaessa hyvät kortit käsissään saada ajamiaan asioita eteenpäin. Hyvänä esimerkkinä pidän Keskustaa, mitä auringonlaskun puolueeksikin on jo iät ja ajat tituleerattu, mutta n. 10% kannatuksen puolueenakin tulee olemaan mitä oletettavimmin haluttu hallituskumppani, kasattiin sitten perskekoa, sinipunaa, tai viisikkoa ja Keskusta saa tärkeitä aluepoliittisia tavoitteitaan läpi.
Sikäli kuitenkin epäilen, että jumittuminen 5-10% kannatuksen pieneksi puolueeksi on ollut Vihreiden tavoite. (Itse asiassa 10% kannatukseen on myös aikamoinen matka.) V. Niinistön aikoja on tässäkin threadissa muisteltu, milloin Vihreät kellottivat 15% kannatuslukuja ja loppuvuodesta 2017, T. Aallon puheenjohtajakaudella Vihreät oli hetkellisesti maan toiseksi suosituin puolue Kokoomuksen jälkeen. Gallupit ovat toki gallupeja, eivätkä ne äänestä, mutta tuolloin Vihreillä oli aitoa nostetta, mutta mahdollisuus hukattiin pahan kerran.
Vaikka politiikkaa paljon seuraankin, en ole Vihreistä kuitenkaan niin hyvin perillä, että pystyisin arvioimaan, että onko puolueella nousevia kykyjä riveissään, joiden johtamana Vihreät saattaisivat nousta 2010-luvun jälkipuoliskon suursuosioon. Jostainhan se kieltämättä kertoo, että V. Niinistön paluulle ollaan laittamassa isoja odotuksia, mikään tuore kasvo kun hän ei todellakaan ole. Toki poliittiset comebackit ovat sallittuja ja voivat olla erittäin menestyksekkäitä, mistä oivana esimerkkinä helmikuinen presidentinvaalimme.
Helsinkiläisillä Fatim Diarralla ja Atte Harjanteella ovat isot saappaat täytettävänään, mikäli Pekka Haavisto on lähtemässä päivänpolitiikasta. Varsinkin Diarraa pidin yhdessä vaiheessa tulevaisuuden poliittisena supertähtenä, mutta ensimmäiset vajaat 1,5 vuotta kansanedustajana ovat menneet vielä selvästi harjoitellessa ja henkilöbrändin rakentaminen on ollut suht. vaisua, vaikka Voima-lehden kannessa hiljattain hän esiintyi.
Vaikken itse punavihreä olekaan, punavihreän skenen keskinäistä valtataistelua on aina mielenkiintoista seurata. Sanna Marin sekoitti pakkaa Helsinkiä myöten, mutta tällä hetkellä Helsingin osalta voimasuhteet saattavat olla kääntymässä Vasemmistoliitolle, mitä tukee myös turkulaisen Li Anderssonin vaihtuminen helsinkiläiseen Minja Koskelaan. En ihmettelisikään, vaikka 2027 Vasemmistoliitto ottaisi ison voiton ja se voi tarkoittaa Atte Harjanteen putoamista eduskunnasta, hänhän jo 2023 pääsi vain niukasti sisään.