jussi_j kirjoitti:
Varjon päätelmässä on ainakin yksi selvä virhe. Se sisältää oletuksen:Hiilidioksidia sitomaan kykenevän vihreän massan määrä vähenee alkuperäisestä, mikä ei pidä paikkaansa. Puutahan poltetaan sunnilleen samaan tahtiin kun sitä kasvaa, muutenhan maapallolta loppuisi puut.
Vielä kerran, puu itsessään ei yhteytä, vaan sen vihreät osat. Pelkkä puumäärä ei riitä, vaan vihreän massan määrä on pidettävänä vakiona/kasvatettava.
Ja maapallolta loppuvat puut, jos niin halutaan, Italiassahan ei paljoa isoja metsiä ole, kun jo roomalaiset aikanaan hakkasivat metsät sileiksi polttopuuksi ja rakennuksiin. Ei puun vakiokasvu ole mikään luonnonlaki, koska ilman puita tuottamassa siemeniä, ei myöskään uusia puita kasva. Tämän takia metsää pitää erityisesti istuttaa, koska luonnonvarainen metsän uusiutuminen on kohtalaisen hidasta.
Muutenkaan en voi tajuta miten sä vedät tämän asian noin monimutkaiseksi. Kun lasketaan kokonaishiilidioksidimäärää, niin kaavassa on toisella puolella yksittäisen puun sitoma CO2 ja toisella puolella sama uudestaan kuvaamassa vapautunutta CO2:ta, joten nämä voidaan supistaa. Eli, puun poltolla ei ole merkitystä kokonaishiilidioksidimäärään.
Ei monimutkaista asiaa voi vetää yksinkertaiseksi, juuri silloin syntyy yksinkertaisia päätelmiä, jotka eivät pidä paikkaansa.
Se, missä hiilidioksidi on, on merkityksellistä, ei se muuttuuko sen määrä maailmassa. Se hiilidioksidi, minkä puu on sitonut, on poissa ilmakehästä kunnes puu aikanaan kuolee (jolloin osa hiilidioksidista päätyy myös maaperään, eikä suinkaan aivan kaikki pääse ilmaan) se päätyy takaisin ilmakehään.
Kun tätä sykliä lyhennetään ja alkuun kaadetaan vanhempaa puukantaa, niin vapautuva hiilidioksidimäärä on suurempi kuin se mitä uudet kasvavat puut sitouttavat. Pitkällä aikavälillä tilanne stabiloituu, mutta se voi olla jo liian myöhäistä, jos käyttö on ollut suurta.
Metsä vastaa-sivustolla on tätä asiaa käsitelty hieman laajemmin (
www.metsavastaa.net).
Poimintoja:
"Pohjoisten havu- ja lehtimetsien puuvarat kasvavat ja sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia niin paljon, että ilman tätä puuston hiilinielua ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvaisi 25 % nykyistä nopeammin. Toisaalta trooppisten metsien hävittämisestä aiheutuu ilmakehään vuosittain hiilidioksidipäästö, joka on niinkin suuri kuin 25 % fossiilisen hiilen päästöihin verrattuna."
Ja nyt oltiin siis innokkaasti kaatamassa näitä metsiämme, jos tarve olisi suuremmassa määrin korvata öljyä.
Hiilivarastojen kasvattamiseksi (
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=7980) ratkaisuksi tarjotaan kiertoajan pidentämistä tai toisaalta sitten hiilen sitomista tuotteisiin (käyttämällä vaikkapa Lundian kirjahyllyjä pidät niihin sitoutuneen hiilen poissa ilmakehästä). Ja tätä kiertoaikaa nyt ollaan taas kerran lyhentämässä, kun puuta tarvittaisiin öljyä korvaamaan.
Tämä lainaus on kiintoisa:
"Suomen metsien puuvarat lisääntyvät ja puusto toimii hiilinieluna, koska metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan tai puita luontaisesti kuolee."
Ja yhä, nyt siis yleinen konsensus muitten keskustelijoitten joukossa tuntuu olevan, että hakkuita pitäisi lisätä. Ei sitä hakettakaan ikuisesti riitä, jos puhutaan suuremman mittakaavan lämmitysratkaisuista.
"Suomen metsien puuston hiilivaraston odotetaan jatkavan kasvuaan lähivuosikymmeninä, vaikka hakkuut lisääntyisivät kansallisen metsäohjelman tavoitteiden mukaisesti 63-68 miljoonaan m³ vuodessa. Suurimmat tavoitteena olevat hakkuut, 68 miljoonaa m³ vuodessa, tosin pienentäisivät puuston vuosittaisen hiilinielun alle yhteen miljoonan tonniin, kunnes puuvarat alkaisivat taas 2010-luvulla kasvaa nopeammin vahvistaen puuston hiilinielua."
Taas kerran, hakkuut pienentäisivät hiilen absorptiota. Ja tuossahan ei puhuta että hiili siirtyisi suoraan poltettuna ilmakehään, vaan tuossa lasketaan myös sen varaan että osa hiilestä sitoutettaisiin tuotteisiin.
"Lisääntyneet hakkuut pienentäisivät puuston hiilinielua ja entistä suurempi määrä hiiltä siirtyisi puustosta maahan hakkuutähteiden mukana mutta hiilinielu siirtyisi osittain tuotteisiin. Toisaalta hakkuutähteiden korjuu energiantuotantoa varten pienentäisi hiilivirtaa maahan."
Taas, maassa hiilidioksi=OK, ilmassa hiilidioksidi=Ei niin hyvä.
Ja kun jo maalailin niitä ongelmia edes lyhyestä hiilidioksidikonsentraation noususta niin:
"Suomen metsien hiilitalouden ennustetaan siis muuttuvan sellaiseen suuntaan, että metsät hidastavat kasvihuonekaasujen määrien lisääntymistä ilmakehässä entistä tehokkaammin. Ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi lämmittää ilmastoa, mutta lämmennyt ilmasto saa metsät sitomaan ilmasta entistä enemmän hiilidioksidia. Kaikkialla maapallolla näin ei suinkaan välttämättä ole. Ilmaston lämpenemisen pelätään esimerkiksi alkavan sulattaa Siperian ja Kanadan ikiroutaa, minkä seurauksena maaperästä vapautuisi suuria määriä hiilidioksidia ilmakehään, mikä puolestaan lämmittäisi ilmastoa lisää. "
Juuri tämän takia (kuten olen jo tuota lisääntyneen hiilidioksidin yhteyttämistä tehostavaa vaikutusta tuonut esille) asiat eivät vain ole yksinkertaisia.
Tosin em. skenaariossa on varjopuolensa:
"Nopeammin kasvavat puut sitovat ilmasta enemmän hiilidioksidia, ja niiden hiilinielu voimistuu, ellei kaikkea lisäkasvua hakata."
Ja jos puuta tarvitaan enemmän, niin hakkuita on tehostettava, joten voidaanko kasvavalla puun kulutuksella säilyttää positiivinen kasvu? Puhumattakaan mineraalitasapainon heikkenemisestä ja maaperän köyhtymisestä.
Metsätalousmetsistä taas sanotaan seuraavaa:
"Hakkuut pienentävät puuston hiilivarastoa ja muuttavat koko metsän hiililähteeksi joksikin aikaa hakkuun jälkeen. Hiililähdevaihe kestää 15-30 vuotta päätehakkuun jälkeen ja muutaman vuoden harvennushakkuun jälkeen. "
Summa Summarus:
Asia ei todellakaan ole yksinkertainen "hiilitasapaino on jees"-mantran hokemisella ratkottava ongelma. Pienessä käytössä puu lienee öljyä parempi ratkaisu, mikäli talous vain sallii puukattilaan siirtymisen. Tällöin myös vähänkin isomman metsän vuosikasvu kuittaa kasvavan paikallisen kulutuksen.
Kuitenkin jos aletaan puhua tuhansista tai kymmenistä tuhansista puulla lämmitettävistä taloista, ei homma enää ratkea mantrojen hokemisella, vaan tällöin koko tuotantoketju on rakennettava metsänhoidon ehdoilla.
Jos taas aletaan puhua vieläkin isommasta mittakaavasta, niin homma muuttuu entistäkin hankalammaksi.
Ja, pointti on yhä se, että meillä on jo hiilidioksista suhteellisen puhdas energiantuotantotapa ja sähköt kulkevat suurimpaan osaan talouksista, joten en yhä ymmärrä sitä, miten polttamalla puuta "ydinsähkölämmön" sijaan, oltaisiin jotenkin erityisen ympäristöystävällisiä. Ja kuten nyt hiljalleen luulisi olevan selvää kaikille, tosielämässä hiilitasapaino ei nyt vain mene siten, että puusta poltettu hiilidioksidi jotenkin katoaisi metsiin aiheuttamatta ensin ongelmia ilmakehässä. Sama pätee toki öljyyn, mutta toisaalta samalla lailla öljystä vapautuva hiilidioksidi sitoutuu nykyisiin metsiin ja kasvattamalla metsien määrää, voitaisiin tätäkin hiilidioksidia sitoa tehokkaammin.
Suomen vuotuinen öljynkulutus on n. 12 700 miljoonaa litraa (
http://www.oil-gas.fi/pages/index.asp?id=1297) ja aikaisemmin taisin mainita, että arvioitu lämmitysöljynkulutus oli n. 700 miljoonaa litraa eli 6% kokonaiskulutuksesta.
Paljonko tuolla sitten on merkitystä ja mitä se merkitsisi hiilidioksidituottoon, jos öljyn sijaan poltettaisiin puuta...jaa-a, joka tapauksessa lämmitys näyttää olevan kohtalaisen pieni ongelma öljynkulutuksessa.
Biopolttoaineisiin viitaten löysin mielenkiintoisen laskelman Tiede-lehden keskustelusivuilta (
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=124015)
Yhteenvetona - Biopolttoaineet laajassa mittakaavassa=utopiaa.
Itseasiassa kun alempana asiaa tarkasteltiin tarkemmin, kyse ei ole utopiasta, kyse on lähinnä kivasta PR-touhusta ja käsienheiluttelusta, jos puhutaan taas suuremmasta mittakaavasta. Se, että joku maajussi tekee Valmettiinsa bensaa rypsistä, on toki poissa saudien öljytuloista, mutta vaikutus ympäristöön on sitten eri asia...