On ihan aiheellista suojella myös vanhoja metsiä, mutta yhtä lailla suomalaisten intressissä tulee olla suojella kotimaista metsätaloutta taloutemme yhtenä perustana. Ei voi mennä niinkään, että vihreä vasemmisto vaatii vastikkeetonta rahaa suuntaan jos toiseen ja vastustaa saavutettuihin etuihin puuttumista, ja samalla potkii kotimaista metsätaloutta nilkoille minkä ehtii, kuten edellinen sosialistihallitus kerkeästi teki.
Metsäteollisuus ei olisi kusessa, jos Venäjältä puuta saisi tuoda Suomeen. Ja Venäjän Karjalassa tuskin ketään viranomaista kiinnostaisi jos jokin kirkas metsälampi ei enää avohakkuun jälkeen olisikaan niin kirkas metsälampi. Onkohan niillä mitään ohjelmaa luonnon monimuotoisuudesta ym.?
Eli metsäteollisuuden saavutetut edut menivät kun sota alkoi. Valitettavasti tässä maassa luontoarvot ovat kohtuullisen kovaa valuuttaa, ja jonkin 60-100v metsän kaataminen sen takia että siitä tehdään pahvilaatikko jonkin roinan kuljettamiseen, voi vaan jostakin tuntua siltä että eikö puusta mitään arvokkaampaa saisi aikaiseksi. Jos katsoo metsäteollisuuden tilinpäätöksiä, vastaus on ei.
Koska raaka-aineesta on pulaa, eikä sitä tästä maasta juuri nykyistä enempää saa metsistä irti, heikoimmat tulevat sortumaan elon tiellä. Viimeisimmän tehtaan kaatuessa sanottiin ettei se ollut kustannustehokas. Samassa silloinen oppositiojohta Petteri Orpo sanoi, ettei tehdas olisi kaatunut kokoomuksen vahtivuorolla. Olisiko Orpo halunnut tukea veronmaksajien kustannuksella tuotantolaitosta, joka ei pärjää kilpailussa? Petterin kommentti kuvastaa kuinka poliitikot ovat teollisuuden kainalossa.
Se vanha sanonta ”Suomi elää metsästä” on nykyvalossa hiukan harhaanjohtava. Suomi eli myös Venäjän metsistä. Ei tosin enää. Ehkä nykyinen markkinasykli muuttaa myös metsäteollisuutta enemmän kohti arvokkaimpia tuotteita, jota ollaan odoteltu Jouko Ahosen ajoista saakka.
