Pakko nostaa käsi virheen merkiksi. Totta. Tuostahan se on johduttava, kun muutakaan järkevää selitystä siihen ei ole.Tuossa kohtaa fillarikommunistin kulutuspäätös ja teatterinjohtajan ja ravintoloitsijan Mustangit ja lomalennot linkittyvät toisiinsa tavalla, joka selittää miksi kaupungissa syntyy enemmän taloudellista toimeliaisuutta, ja myös miksi irtikytkentää ei ole tapahtunut.
Miten puhtaat palvelut aiheuttavat ympäristötuhoja? Kun fillarikommunistit pyöräilee Punavuoreen niskahierontaan, parturiin tai Töölöön teatteriin tai elokuviin niin missä tuhot? Tai kun hän syö ravintolassa, jonne ruoka tulee 20 kilon tukkuerissä niin miten se kuormittaa siihen että hän ostaa samat aineet parinsadan gramman muoveista ja kokkaa itse.
Minä kävin parturissa torstaina ja kyllä, ei niissä saksissa ainakaan johtoa näkynyt. Ja vaikka joku hifistelisikin ja tekisi sen muutoin kuin kesällä aurinkoisella takapihalla, niin kaupunkilaisilla on kaupungistumisen tuoman elintason avulla varaa ostaa uusiutuvilla tuotettua sähköä.Kerropas nyt sitten miten palvelut eivät aiheuta päästöjä? Fillarikommunistien hiukset leikataan viikatteella ilman sähköä ja lämmitystä / ilmastointia, hieronta tapahtuu pimeässä luolassa?
Minä kävin parturissa torstaina ja kyllä, ei niissä saksissa ainakaan johtoa näkynyt. Ja vaikka joku hifistelisikin ja tekisi sen muutoin kuin kesällä aurinkoisella takapihalla, niin kaupunkilaisilla on kaupungistumisen tuoman elintason avulla varaa ostaa uusiutuvilla tuotettua sähköä.
Kiva kun taas kerran toit panoksesi palstalle.
Miljardi kiinalaista elää keskiajalla ja syö juuria. Pikkasen helpottaa keskimääräistä päästön pudotusta. Tämän toki tiesit mutta halusit kikkailla tilastolla. Oletko koskaan käynyt Kiinalaisessa teollisuuskaupungissa? Tiedätkö missä kunnossa maan luonto on? 65% Kiinan pohjavesistä on juomakelvotonta ainakin seuraavat sata vuotta.Milläköhän laskukaavalla tai logiikalla tähän on päästy? Kiinan CO2 päästöt ovat 7.45 ja Suomen 8.66 tonnia per asukas. Jos kaikki suomalaiset asuivat ja teollisuus olisi yhden kaupungin kokoisella alueella, niin luuletko että tuoksuisi kukkasilta?
En minä niin ole sanonut, opettele lukemaan.Älä nyt viitsi sössöttää ettei palveluiden tuottamisesta aiheutuisi päästöjä. Et voi olla ihan noin naiivi.
Kiinalaisista reilusti yli puolet asuu kaupungeissa. Olen käynyt Pekingissä ja sen ulkopuolella. Kurkunpäässä on sellainen ilmansaasteisten takia sellainen ikävä tunne/maku kuin monissa muissakin suurkaupungeissa. Teollisuuden päästöt ovat valtaosin länsimaihin vietävien tavaroiden tuottamisesta.Miljardi kiinalaista elää keskiajalla ja syö juuria. Pikkasen helpottaa keskimääräistä päästön pudotusta. Tämän toki tiesit mutta halusit kikkailla tilastolla. Oletko koskaan käynyt Kiinalaisessa teollisuuskaupungissa? Tiedätkö missä kunnossa maan luonto on? 65% Kiinan pohjavesistä on juomakelvotonta ainakin seuraavat sata vuotta.
En minä niin ole sanonut, opettele lukemaan.
Väite oli että ne aiheuttavat ympäristötuhoja. Jos ihmiset toteuttaisivat järkevästi ne ssurimmat päästöjä aiheuttavat tekijät (liikenne, asuminen, lihansyönti ja varauksella teollisuus), niin maapallon kestokyky kestäisi heittämällä sen että hiuksia leikattaisiin vaikka 24/7.
Väärin ja väärin. Kiinan tavoite on että 60% väestöstä asuu kaupungeissa 2020 mennessä.Kiinalaisista reilusti yli puolet asuu kaupungeissa. Olen käynyt Pekingissä ja sen ulkopuolella. Kurkunpäässä on sellainen ilmansaasteisten takia sellainen ikävä tunne/maku kuin monissa muissakin suurkaupungeissa. Teollisuuden päästöt ovat valtaosin länsimaihin vietävien tavaroiden tuottamisesta.
Hyödyke on puhtaasti palvelu, jos siihen ei liity mitään aineellista hyödykettä osana. Silloin sen tuottamisesta ei pääsääntöisesti aiheudu suoranaisia päästöjä ja kuten sanottua niin sähkö toissijaisiin vaikutuksiin (valaistus, lämmitys) voidaan erityisesti kaupunkioloissa tuottaa päästöttömästi tai hyvin vähäpäästöisisti.Puhtaista palveluista sinä tuossa kirjoittelit - tietenkin riippuu siitä, miten tässä tapauksessa nyt määrittelet sanan "puhdas" palveluiden suhteen. Kun kirjoitit "puhdas" - et tarkoittanutkaan puhdasta? Periaatteessa kaikki toiminta mistä aiheutuu päästöjä aiheuttaa epäsuorasti ympäristötuhoja
60% on reilusti yli puolet ja vuoteen 2020 on enää 7 kuukautta. Puolet asui jo lähes vuosikymmen sitten ja voimakas kaupungistuminen on jatkuminen sen jälkeen, joten voi olla että raja on jo saavutettu.Väärin ja väärin. Kiinan tavoite on että 60% väestöstä asuu kaupungeissa 2020 mennessä.
Iso osa on länsimaihin vietävän tuotannon päästöjä, muttei valtaosa. Kiinaan on rakennettu ja rakennetaan valtavasti infraa. Moottoritiet, rautatiet, pilvenpiirtäjät, sähköverkot, lentokentät ym. nielevät järkyttävän määrän terästä, betonia, öljyä ja muita raaka-aineita. Niiden valmistus ei saastuta, eihän.
Hyödyke on puhtaasti palvelu, jos siihen ei liity mitään aineellista hyödykettä osana. Silloin sen tuottamisesta ei pääsääntöisesti aiheudu suoranaisia päästöjä ja kuten sanottua niin sähkö toissijaisiin vaikutuksiin (valaistus, lämmitys) voidaan erityisesti kaupunkioloissa tuottaa päästöttömästi tai hyvin vähäpäästöisisti.
Jos olisin hevonen niin heilauttaisin häntääni.
Väärin ja väärin. Kiinan tavoite on että 60% väestöstä asuu kaupungeissa 2020 mennessä.
Iso osa on länsimaihin vietävän tuotannon päästöjä, muttei valtaosa. Kiinaan on rakennettu ja rakennetaan valtavasti infraa. Moottoritiet, rautatiet, pilvenpiirtäjät, sähköverkot, lentokentät ym. nielevät järkyttävän määrän terästä, betonia, öljyä ja muita raaka-aineita. Niiden valmistus ei saastuta, eihän.
Silloin sen tuottamisesta ei pääsääntöisesti aiheudu suoranaisia päästöjä ja kuten sanottua niin sähkö toissijaisiin vaikutuksiin (valaistus, lämmitys) voidaan erityisesti kaupunkioloissa tuottaa päästöttömästi tai hyvin vähäpäästöisisti.
Lainatussa kohdassa oli mukana lämmitys ja kaukolämpö tuotetaan. Toki sähkönsiirrossa on myös hävikkiä etäisyyden kasvaessa eli tiiviiseen asumiseen se saadaan tuotettua tehokkaammin, mutta siinä kuviossa on muitakin liikkuvia osia.No eihän sitä sähköä kaupungeissa tuoteta vaan pääasiassa maaseudulla. Helsingin hiilivoimalat tosin taitaa olla kaupungin rajojen sisällä.
Lainatussa kohdassa oli mukana lämmitys ja kaukolämpö tuotetaan. Toki sähkönsiirrossa on myös hävikkiä etäisyyden kasvaessa eli tiiviiseen asumiseen se saadaan tuotettua tehokkaammin, mutta siinä kuviossa on muitakin liikkuvia osia.
Kiinassa kasvaa talouskasvun myötä länsimaista kulutusta haluava ja siihen kasvavalla vauhdilla pystyvä ”keskiluokka”. Tätä tulevaa kulutusta vartenhan kinkit rakentavat infraa ja jo tehtaitakin erityisesti Afrikkaan. Kiinalaisen kulutusjuhlan tuotteita ei valmisteta Kiinassa, vaan he luovat omalla kysynnällään itselleen uudet halvan työn maat muualle.
Kiinan kasvava keskiluokka ei ole kiinnostunut vihreiden valintojen esimerkkimaasta, vaan länsimaisen kulutustason saavuttamisesta. Valtio voi toki isolla pensselillä maalaten ohjata kulutusta. Ei esimerkiksi ole sattumaa, että muutamassa vuodessa kiinalaisten merkkien hybridiautot ovat vallanneet Kiinan teknisen näyteikkunan, Shanghain kadut.
Isossa kuvassa Kiinan kotimainen kulutus vasta odottaa räjähdysmäisen kasvun kautta. Kulutusjuhlaa elävä ja saastuttava ihmismassa vain kasvaa tulevaisuudessa, riippumatta siitä millaisia omia talouksia ja kansoja kuristavia päätöksiä länsimaissa ilmastoasioissa tehdään.
Samalla olisi kuitenkin syytä olla romantisoimatta syrjäkyläelämäntyylin ympäristörasitetta, jos ja kun esim meidän mutsin tyyliin talot lämpeää öljyllä ja fossiilisähköllä, kaikki matkat postilaatikkoa pidemmälle tehdään omalla autolla, ja koko palkka työnnetään sinne lähikauppaan josta kannetaan viikosta ja vuosikymmenestä toiseen jääkaappi täyteen maito-ja lihavalmisteita laidasta laitaan pilaantumaan, jotka on ne kolme suurinta päästölähdettä.
jotkut tuottaa ja jotkut eivät.Mutta kaukolämpöhän tuotetaan hiilellä sitä todennäköisemmin mitä isompi kaupunki. Ympäristöystävällisimpiä on pikkukaupungit joissa menee haketta pönttöön. Tai haja-asutusalueilla jos asunto lämpenee puulla.
Niin, mikä on oma näkemyksesi ilmastonmuutoksen hoidosta, vai oletko sitä mieltä, mitä viesti antaa ymmärtää, että sitä ei voi hoitaa? Jos olet tätä mieltä, niin minkä takia keskustella, koska osa väestöä - tietäen nämä luvut - ajattelee, että kannattaa kuitenkin yrittää. Tämähän on vähän niin kuin mielipidekysymys.
Tuota autoilun korostumista taikka pyöräilyn vähäisyyttä maaseudun ihmisten keskuudessa ihmettelen itsekin. Vielä 2000-luvun alkuvuosina läpi vuoden pyöräilevää aikuista ihmistä pidettiin jos ei nyt hulluna, niin ainakin hieman omituisena hiipparina. Toivon mukaan tilanne on nykyään parempi. Koska ne etäisyydet ainakin omassa syntymäkunnassa oli sellaiset, että huomattava osa työssäkävijöistä olisi työmatkan myös fillarilla pystynyt sotkemaan.
Ilmastonmuutoksen todellinen ratkaiseminen vaatisi ennennäkemättömän laajaa kansainvälistä konsensusta. Ehkä sellainen joskus olosuhteiden pakosta syntyy, mutta on eri asia, kannattaako "esimerkin näyttämisestä" nykyisessä välitilassa kasata meille ylimääräisiä kustannuksia jos se ei vaikuta kehityksen suuntaan kuin minimaalisesti.