Veti surulliseksi / hiljaiseksi

  • 1 495 245
  • 5 065

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
No olin oikeassa silti. Demokraattisen prosessin kautta se Puttekin tuohon pääsi. Vähän niin kuin Hitler.

Kannattaa olla tarkkana ketä äänestää. Tosin Venäjällä on pitkä ja rikas väärin äänestämisen perinne.
Ai onko itänaapurissa joskus toiminut demokratia? Aivan uutta tietoa ja menee historiankirjoitus uusiksi.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pillahdin itkuun Prisman aulassa. Lapset halusivat lahjoittaa lomarahoistaan yli jääneet hilut Unicefin keräykseen Ukrainan lasten hyväksi. Melkoisilla leveleillä mennään.
Kyllä aika nuorena tajuaa asioita, kun on kohde johon samaistua. Itse olin miettinyt alle kouluikäisenä reilut 50 vuotta sitten, miten Biafran nälkäänäkeville lapsille saisi ruokaa.
 

Glove

Jäsen
Ehkä surulliseksi on liian kova ilmaisu, mutta harmittaa kyllä kun työkokeilupaikkani ei voi työllistää minua työkokeilun jälkeen. Osasyynä Ukrainan sota.
 

peksa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Crystal Palace, Tappara ja HIFK
Ehkä surulliseksi on liian kova ilmaisu, mutta harmittaa kyllä kun työkokeilupaikkani ei voi työllistää minua työkokeilun jälkeen. Osasyynä Ukrainan sota.

Höh. Meillekin tuli lomautusuhka jossa sama syy, ei niinkään liity pakotteisiin vaan enempi itse tilanteeseen. No työkokeilu on aina plussaa CV:ssä ja kuitenkin kaikenlainen työ on hyödyksi kun hakee uutta.

Olen itse tehnyt 'paskaduunia' kolme kuukautta jota nykyinen työnantajani arvosti siinä määrin että palkkasi mut aikoinaan takasin.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Nyt meni ensimmäistä kertaa itkuksi tämä Ukrainan tilanne. Miten joku ihminen voi tehdä toisille ihmisille tuollaista (tappaa, levittämällä valheita,) ja aiheuttaa traumoja ja pelkoa ihmisille?
 

Glove

Jäsen
Tänään tytön luota kotiin ajellessani tienvarressa paloi jonkun talo. Isot liekit löi yläkerran ikkunoista. Siinä taisi joltakin (perheeltä?) mennä kaikki savuna ilmaan.
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Olen seurannut twitterissä kohtuullisen pitkän ajan verisyöpää sairastavan naisen postauksia.
Jotenkin niissä on huokunut huumori ja samalla oman kuolevaisuuden tiedostaminen.
Tänään huomasin että taistelu on päättynyt. Vähän hiljaiseksi sai vaikka en millääntavoin henkilöä tuntenutkaan.
 

Pate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olen seurannut twitterissä kohtuullisen pitkän ajan verisyöpää sairastavan naisen postauksia.
Jotenkin niissä on huokunut huumori ja samalla oman kuolevaisuuden tiedostaminen.
Tänään huomasin että taistelu on päättynyt. Vähän hiljaiseksi sai vaikka en millääntavoin henkilöä tuntenutkaan.
Samoin aatoksin, juurikin saman ihmisen kohtaloa tässä miettinyt.
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Entisen puhelimen, nykyisen minitietokoneen juurtuminen ihmisten käsiin.

Seuratkaa piruuttaan hetken aikaa esmes kaupassa tai kaupungilla ihmisiä. Järjestään kaikilla on puhelin kädessä kokoajan. Ei hetkeäkään ilman. Ikää katsomatta. Niin sinä kuin minä.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Entisen puhelimen, nykyisen minitietokoneen juurtuminen ihmisten käsiin.

Seuratkaa piruuttaan hetken aikaa esmes kaupassa tai kaupungilla ihmisiä. Järjestään kaikilla on puhelin kädessä kokoajan. Ei hetkeäkään ilman. Ikää katsomatta. Niin sinä kuin minä.
Näinhän se on. Itsekin olen sosiaalisessa mediassa, mutta kyllähän tuo pistää välillä miettimään kuinka varsinkin nuorempien elämä pyörii täysin sen älypuhelimen ympärillä. Bussissa näin vähän aikaa sitten varmaan 5-6 teinitytön porukan, joista kaikki räpläsivät puhelimiaan ja lähettelivät jotain tiktokkeja. Sitäkin on tullut nähtyä, että samassa tilassa olevat "juttelevat" toisilleen juuri jonkun snäpin tai tiktokin välityksellä. Uskomatonta.

Tuntuu vähän siltä, ettei nykyään enää osata olla läsnä oikeassa elämässä ollenkaan. Ja samalla vuosi vuodelta homma menee vain enemmän tuohon suuntaan, että jotkut 8-9 vuotiaatkin roikkuvat tiktokissa tunteja päivässä ja keräävät siellä tuhansia seuraajia.
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Penan ja Tamin joukkueet, KuPS
Seuratkaa piruuttaan hetken aikaa esmes kaupassa tai kaupungilla ihmisiä. Järjestään kaikilla on puhelin kädessä kokoajan.
Minulla on parempaakin tekemistä kuin kyttäillä muita ihmisiä kaupungilla. Kuten esim. kissavideoiden katsominen puhelimesta.
 
Latokartanon tapaus vetää taas surulliseksi ja vihaiseksikin. Äidin mielenterveysongelmat ovat ilmeisesti olleet pitkään ja laajasti viranomaisten tiedossa, mutta mitään pysyvää ei ole saatu tehtyä. Vittu mitä paskaa. Toivottavasti äitinsä murhaama poika ehti kokea liian lyhyeksi jääneessä elämässään valoisiakin asioita.
 

CuJo#31

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins | HIFK | Leijonat | Les Bleus

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Vaikea sanoa, vetikö surulliseksi tai hiljaiseksi, mutta herätti ainakin ajattelemaan.

Olin eilen päivällä Pasilassa menossa Kouvolaan, koska matsi. Vaihtoaikaa oli reilut viisi minuuttia.

Kun tulin lähijunasta raiteille, näin penkillä aika elottoman oloisen miehen. Huutelin sille ja vähän yritin heilutella kaveria, mutta ei mitään reaktiota. Tässäkin ajassa ihmiset kulkivat ohi. Pian sitten sanoin ohikulkijoille, että soittakaa nyt joku hätäkeskukseen, vaikka hätä on varmaan jo ohi, koska tyyppi näyttää kuolleelta. Ja olisin tottakai soittanut itse ja jäänyt paikalle, mutta kun piti ehtiä toiselle raiteelle ja oli kiire.

Tämä jätti miettimään sitä, miten vähän me välitämme kanssaihmisistämme. Tuokin kaveri oli niin kylmettyneen oloinen, että oli ehkä ollut siinä jo monta tuntia. Päivällähän alkoi olla jo lämmin, mutta yö oli ollut kylmä. Oli ehkä kuollut kylmään, ihonväri oli sinertävä. Mietin sitä, miten moni oli siitä ehtinyt kävellä ohi ja ajatella, että joku spurgu siinä vain nukkuu. Eikä kaveri ollut edes mitenkään epäsiistin näköinen, ihan tavallisen keski-ikäisen duunarimiehen näköinen. Mukana oli muovikassi, ja siellä ei ollut viinaa vaan ruokaa. Oli ehkä jäänyt viimeisestä junasta. En tiedä, miksi oli jäänyt penkille lepäämään, ehkä kännissä tai väsyneenä. Silmistä arvasin kuitenkin, että ehkä enää ei ole kiire. Jos on nähnyt kuolleen ihmisen silmät, niin niistä ei erehdy. Jumankauta miten ne aina pysäyttävät.

Helsingissä on tapana antaa ihmisten olla. Se on ymmärrettävää, koska ihmisiä on niin paljon. Olen itsekin siihen tottunut, koska olen asunut täällä aika kauan. Mutta silti joskus minullakin puskee läpi se maalainen, joka kysyy toiselta, miten menee. Etenkin jos on huolestunut. Tätä edellinen kerta oli nurmikolla makaillut tyttö kotiasemani lähellä viime syksynä. Kävin herättelemässä, ja hän vastasi. Sanoi että kaikki ok, vaikutti olevan kännissä tai jossain aineissa, vaikkei sitä sanonutkaan. Onneksi silloin oli vielä lämmintä ja annoin tytön jäädä lepäämään, kun hän pitkään vakuutteli, että selviää. Ehkä tein siinä virheen. Toivottavasti tyttö pääsi onnellisesti kotiin.

Nykyinen urbaani elämä on todella julmaa. En tarkoita, ettemmekö me pohjimmiltamme välittäisi muista ihmisistä, mutta jonkun oudon yksityisyyden ja vapauden perusteella suljemme silmämme liian usein.

Nyt päätin, etten enää sulje silmiäni.
 
Viimeksi muokattu:

Vino

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Vaikea sanoa, vetikö surulliseksi tai hiljaiseksi, mutta herätti ainakin ajattelemaan.

Olin eilen päivällä Pasilassa menossa Kouvolaan, koska matsi. Vaihtoaikaa oli reilut viisi minuuttia.

Kun tulin lähijunasta raiteille, näin penkillä aika elottoman oloisen miehen. Huutelin sille ja vähän yritin heilutella kaveria, mutta ei mitään reaktiota. Tässäkin ajassa ihmiset kulkivat ohi. Pian sitten sanoin ohikulkijoille, että soittakaa nyt joku hätäkeskukseen, vaikka hätä on varmaan jo ohi, koska tyyppi näyttää kuolleelta. Ja olisin tottakai soittanut itse ja jäänyt paikalle, mutta kun piti ehtiä toiselle raiteelle ja oli kiire.

Tämä jätti miettimään sitä, miten vähän me välitämme kanssaihmisistämme. Tuokin kaveri oli niin kylmettyneen oloinen, että oli ehkä ollut siinä jo monta tuntia. Päivällähän alkoi olla jo lämmin, mutta yö oli ollut kylmä. Oli ehkä kuollut kylmään, ihonväri oli sinertävä. Mietin sitä, miten moni oli siitä ehtinyt kävellä ohi ja ajatella, että joku spurgu siinä vain nukkuu. Eikä kaveri ollut edes mitenkään epäsiistin näköinen, ihan tavallisen keski-ikäisen duunarimiehen näköinen. Mukana oli muovikassi, ja siellä ei ollut viinaa vaan ruokaa. Oli ehkä jäänyt viimeisestä junasta. En tiedä, miksi oli jäänyt penkille lepäämään, ehkä kännissä tai väsyneenä. Silmistä arvasin kuitenkin, että ehkä enää ei ole kiire. Jos on nähnyt kuolleen ihmisen silmät, niin niistä ei erehdy. Jumankauta miten ne aina pysäyttävät.

Helsingissä on tapana antaa ihmisten olla. Se on ymmärrettävää, koska ihmisiä on niin paljon. Olen itsekin siihen tottunut, koska olen asunut täällä aika kauan. Mutta silti joskus minullakin puskee läpi se maalainen, joka kysyy toiselta, miten menee. Etenkin jos on huolestunut. Tätä edellinen kerta oli nurmikolla makaillut tyttö kotiasemani lähellä viime syksynä. Kävin herättelemässä, ja hän vastasi. Sanoi että kaikki ok, vaikutti olevan kännissä tai jossain aineissa, vaikkei sitä sanonutkaan. Onneksi silloin oli vielä lämmintä ja annoin tytön jäädä lepäämään, kun hän pitkään vakuutteli, että selviää. Ehkä tein siinä virheen. Toivottavasti tyttö pääsi onnellisesti kotiin.

Nykyinen urbaani elämä on todella julmaa. En tarkoita, ettemmekö me pohjimmiltamme välittäisi muista ihmisistä, mutta jonkun oudon yksityisyyden ja vapauden perusteella suljemme silmämme liian usein.

Nyt päätin, etten enää sulje silmiäni.
Tästä tuli mieleen samantyylinen kokemus itsellä, siitä on varmaan 3 vuotta aikaa. Jyväskylässä Mäki-Matin perhepuiston luona on 3 isoa keinua (samanlaisia kun ihmisillä voi olla omilla pihoillaan, mutta isompia vaan. Ei semmosia vastakkain istuttavia, vaan kaikki istujat katsoo samaan suuntaan.)

Mulla oli vapaapäivä ja kun oli hyvä ilma, läksin aikani kuluks istuskelemaan keinuille. Yhessä keinussa istui 2 rouvaa ja minä menin keskimmäiseen keinuun. Vähän minun jälkeeni viimeiseen keinuun istui vanha mies, olisikohan ollut päiväkävelyllä ja halusi levätä vähän ennen kun jatkaisi matkaa.

Jossain vaiheessa huomasin kun tämä mies kuorsasi siinä keinussa. Meni hetki, niin hän ei enää kuorsannut ja vaikutti muutenkin ”oudolta”. Nousin ylös, menin hänen luokseen ja kysyin häneltä onko hän kunnossa. En saanut vastausta. Otin olkapäästä häntä kiinni ja ravistin hieman ja kysyin uudelleen onko hän kunnossa. Ei vieläkään vastausta. Perhepuistosta tuli nainen poikansa kanssa ja sanoin hänelle että soittaa hätäkeskukseen (oma puhelin oli kotona). Nainen soitti ja käänsimme miehen kyljelleen ohjeitten mukaan. Ambulanssi tuli hetken kuluttua ja ottivat miehen kyytiin. Tässä vaiheessa minä lähdin kävelemään kotiin. Sama ambulanssi ajoi ohitseni pillit päällä pienen hetken kuluttua.

En tiedä miten hänen lopulta kävi, mutta toivoin parasta. Kyllä se aika paljon kosketti ja monta kertaa tuon jälkeen olen miettinyt miten hänen kävi..
 

ace

Jäsen
En tiedä mihin tämän Ukrainan sodan aiheuttavan pahan olon voisi oksentaa, tätä aihetta käsitteleviä ketjuja en halua lukea. Moniin venäläisiin kavereihin yritän pitää yhteyttä, euroopassa asuvat ovat murtuneita, eivät voi käsittää mitä tapahtuu. Venäjällä asuvat ovat ymmärrettävästi maltillisempia vastauksissaan, mutta rivien välistä voin lukea mielipiteen.

Mitä vittua täällä tapahtuu? Yleensä vihaan tätä nykyään liian usein esitettyä ja liian yleistä kysymystä, mutta nykymaailmaa katsoessa se on hyvinkin ajankohtainen.

Kyllä, seuraan uutisia ja luulen olevani hyvinkin kartalla, mutta silti.
 

Czescku

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Stadin Keltamustat
Siskon lähes 13v ranskan buldoggi siirtyi torstaina koirien taivaaseen. Vanhempi tyttäreni hieman yli vuoden koiraa vanhempi ja koiran ensimmäisenä jouluna tyttäreni maisteli koiran leluja ja koira imi tyttäreni tuttia.

Hauveli osasi tähän minun kerrostaloasuntooni vanhalla iälläkin vaikka ei nähnyt edes mitään. Nuorempana johdatti perheensä tänne kun he eivät muistaneet missä asun. Ikävä jää, mutta aivan mahtavat muistot säilyy aina.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Olen pari viestiä kirjoittanut aiheesta, mutta nyt siis mummillani on todettu virallisesti levinnyt syöpä, ilmeisesti sappiteiden, sappirakon ja maksan alueella. Oli jo selvää alustavien tutkimusten perusteella että jotain pahanlaatuista siellä on, mutta tällä viikolla tuli lopullinen tuomio. Leikata ei pysty, se ammuttiin suorilta alas. Ensi viikolla on aika syöpäklinikalla jolloin kerrotaan lisää tulevasta hoitosuunnitelmasta. Vointi aika huono päivästä toiseen tälläkin hetkellä. Ei näytä kyllä kamalan hyvältä tämä tilanne nyt millään tavalla. Ikää siis jo yli 80 vuotta ja tutkimuksiin meni kun yleisvointi romahti äkillisesti toukokuun alkupuolella. Ei tässä nyt viitsi kamalan pitkälle tulevaisuuteen ajatella tämän asian suhteen, vaikka sen nyt jo toisaalta tietää mitä ennen pitkää on luvassa.

Hohhoijaa, melkoinen kuukausi ollut. Onneksi edes oli nuo lätkäkisat niin sai positiivisiakin fiboja jostain, muuten ollut aika synkkiä käänteitä täynnä.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Oppilaat olivat koko alakoulun ajan keränneet rahaa tilille luokkaretkeä varten. Tilillä piti olla yli 14 000€ mutta tiliä hoitanut vanhempi oli tyhjentänyt tilin (omiin taskuihinsa). Aika paska homma...
Pirkanmaalla sijaitsevan yhtenäiskoulun kuudesluokkalaiset matkustivat toukokuussa Ahvenanmaalle leirikouluun. Kahta viikkoa myöhemmin laskuja ei oltu vieläkään maksettu, eikä luokan tililtä löytynyt niihin enää varoja. Tiliä hoitanut vanhempi oli tyhjentänyt sen.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
Oppilaat olivat koko alakoulun ajan keränneet rahaa tilille luokkaretkeä varten. Tilillä piti olla yli 14 000€ mutta tiliä hoitanut vanhempi oli tyhjentänyt tilin (omiin taskuihinsa). Aika paska homma...
...
Todella paskamainen temppu, joskin onneksi lapset pääsivät kuitenkin retkelleen eli eivät joutuneet kärsimään enempäänsä tuosta kavalluksesta.

Mutta joo - kyseinen kavaltaja, jonkun lapsen äiti siis, joutaisi maksamaan takaisin joka pennin ja lisäksi jalkapuuhun vähintään viikoksi kirkonmäelle. Pahoin silti pelkään, ettei tuollaisella saada äyriäkään takaisin, puhumattakaan sitä, mitä tämän kusipään lapsi(-set) joutuu(-vat) kärsimään. Rupes vituttamaan...
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Sosiaalisessa mediassa pyörivä balance baby -meemi (?), jossa nuoret ja usein myös hyvätuloiset ihmiset julkaisevat itsestään kaksi kuvaa tai videota: ensimmäisessä kuvassa / videossa he ovat pyntätty parhaimmilleen ja pukeutuvat kalliisiin vaatteisiin "slay one day" -tekstin näkyessä vieressä ja toisessa he ovat normivaatteissaan kotonaan ilman meikkiä tai mitään muuta ehostusta "look homeless the next" -tekstin näkyessä vieressä. Kaiketi tuo on jonkinlaista huumoria, mutta henkilökohtaisesti pidän tuollaista menoa oksettavana.

Tässä yksi esimerkki tästä uudesta trendistä, jonka toivon jäävän hyvin lyhytaikaiseksi.





Niiden ihmisten, jotka julkaisevat tuollaisia videoita tai meemejä, kannattaisi oikeasti käydä katsomassa, millaista on asunnottomien arki ennen kuin rupeavat naureskelemaan asiasta. Vitun rikkaat.
 
Viimeksi muokattu:

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Sosiaalisessa media pyörivä balance baby -meemi (?), jossa nuoret ja usein myös hyvätuloiset ihmiset julkaisevat itsestään kaksi kuvaa tai videota: ensimmäisessä kuvassa / videossa he ovat pyntätty parhaimmilleen ja pukeutuvat kalliisiin vaatteisiin "slay one day" -tekstin näkyessä vieressä ja toisessa he ovat normivaatteissaan kotonaan ilman meikkiä tai mitään muuta ehostusta "look homeless the next" -tekstin näkyessä vieressä. Kaiketi tuo on jonkinlaista huumoria, mutta henkilökohtaisesti pidän tuollaista menoa oksettavana.

Tässä yksi esimerkki tästä uudesta trendistä, jonka toivon jäävän hyvin lyhytaikaiseksi.





Niiden ihmisten, jotka julkaisevat tuollaisia videoita tai meemejä, kannattaisi oikeasti käydä katsomassa, millaista on asunnottomien arki ennen kuin rupeavat naureskelemaan asiasta. Vitun rikkaat.

Olihan tuo aika noloa, kun tämä "koditon" Janni syö karkkia oikein hyväkuntoisen näköisellä vaalealla sohvalla. Asuntokaan ei näyttänyt miltään murjulta. Jotkut pieruverkkarit oli sentään jalassa, mutta ehjät nekin.

Olisi nyt mennyt edes Hakaniemen metroasemalle juomaan Lasolia, niin olisi ollut vähän yritystä. Asunnottomien mielestä tuo on varmaan vittuilua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös