Re: TOJ
Viestin lähetti Lapanen
Esim 1300 luvulla Suomen väestö on ollut parinsadan tuhannen luokkaa ja 1700-luvulle tultaessa vielä reippaasti alle puoli miljoonaa. Toki Ruotsin häirikkösotaväestöön pakko-otettiin suomalaisia tykinruuaksi, mutta enpä menisi laillasi kovin helposti sanomaan että ruotsalaisten aiheuttamat kärsimykset olivat moninkertaiset venäläisiin verrattuna.
Olemme vain sitten eri mieltä asiasta. Mielestäni Ruotsin kuningaskunnan aiheuttama kärsimys suomensukuisille heimoille oli moninkertainen siihen kärsimykseen verrattuna, jonka Venäjä on tuottanut suomensukuisille heimolle.
Kuten sanottu, Ruotsin valta-aika Suomessa kesti n. 500 vuotta, kun Venäjän vastaava hieman yli 100 vuotta. Edellä olen maininnut myös muita syitä, miksi Suomen oli huonompi olla Ruotsin alaisuudessa kuin Venäjän. En ala niitä enää tässä toistamaan.
Lihaani kirjoitti asiasta hyvin tuossa yllä.
Viestin lähetti Lapanen
Lisäksi on syytä muistaa että suomalaisia otettiin yhtä lailla Venäjänkin sotaväkeen tykinruoaksi 1700- 1800 luvuilla.
Mutta ei niin paljon, kuin Ruotsin vallan alaisuudessa. Suomalaisten menehtyneiden määrä Venäjän armeijan sodissa lienee murto-osa verrattuna ruotsalaisten alaisuudessa menehtyneiden määrään.
Viestin lähetti Lapanen
Lisäksi ruotsalaiset eivät Nuijasotaa lukuunottamatta mellastaneet yhtä järjestelmällisesti tappaen, polttaen ja raiskaten pitkin Suomen maakuntia kuten venäläiset tekivät.
Tuo nyt koskee vain Isonvihan aikaa, joka kesti muitaakseni n. 10 vuotta.
Ruotsalainen hallinto oli kyllä ns. "rauhan aikanakin" suomalaiselle rahvaalle melkoisen ankara ja epämiellyttävä.
Viestin lähetti Lapanen
Siviiliväestöön kohdistuvat julmuudet jättävät huomattavasti syvemmän haavan kuin pakko-otot sotaväkeen tai ankara veronkanto, joita molemmat miehittäjät harrastivat.
Aika erikoista, kun Isonvihan aikaa kesti n. vuosikymmen, mutta kruunun pakkovärväysten aika vuosisatoja. No, valikoiva muisti kai tällä kansalla?
Viestin lähetti Lapanen
On totta että Suomi oli varsinainen periferiaprovinssi Ruotsin valtakunnassa. Lisäksi Suomi ei olisi koskaan saavuttanut itsenäisyyttä ellei se olisi ajautunut Venäjän käsiin 1800-luvun alussa.
Jep, tästä ollaan samaa mieltä. Aika erikoista muuten, että tämän päivän suomalaiset saavat olla tänään tyytyväisiä siitä, että Pohjanmaan rykmentti kärsi tappion venäläisille Oravaisissa ja muualla Pohjanmaalla käydyissä taisteluissa 1809! Vaikka itse taistelu oli Suomen kannalta todella epäonninen (tappion lisäksi suomalaisia kuoli kolme kertaa enemmän kuin venäläisiä), näin jälkeenpäin ajatellen on hyvä, ettei tuota sotaa voitettu. Muuten Suomi taitaisi edelleen olla osa Ruotsia.
Viestin lähetti Lapanen
Silti Ruotsin harjoittamat terroritoimet suomalaista väestöä kohtaan Suomen maaperällä 1500-luvun jälkeen olivat olemattomia verrattuna venäläisiin, vaikkeivat hurritkaan meitä ihmisinä pitäneet.
Edelleen kiinnostaisi tietää, että millaisia terroritekoja venäläiset tekivät Suomen maaperällä 1500-luvun jälkeen Isonvihan vuosikymmenen lisäksi?
Viestin lähetti Lapanen
Lisäksi sveduista ei ole sanottavammin ollut harmia, ainakaan mitä tulee verenvuodatukseen, sitten 1800-luvun alun, joten on ymmärrettävää että venäläisiä kohtaan tunnetaan suurempaa epäluuloa.
Enemmän kuin sveduista itsestään, tämä kai johtuu siitä, että Ruotsi menetti suurvalta-asemansa Suuressa Pohjan Sodassa 1700-luvun alussa, eikä sillä sen jälkeen ollut enää papua sotia Euroopassa.
Viestin lähetti Lapanen
Heistä on sentään ollut tasaisesti riesaa ainakin vv. 1700-1944 ja senkin jälkeen vähemmän verisesti kun Suomea yritettiin kansandemokratisoida.
Autonomian aika on edelleen pisin rauhan aika Suomessa. Riesalla kenties tarkoittanet jotakin muuta riesaa, kuin sotimista? 1900-luvun alun "sortovuodet"?
Viestin lähetti Lapanen
On totta että venäläisvastaisuutta ja ryssävihaa kasvatettiin tarkoitushakuisesti 1900-luvulla, mm valehtelemalla sisällissodan aikana 'valkoiselle' väestölle ja mm jääkäreille että sotaa käytiin venäläisiä eikä suomalaisia työläisiä ja torppareita vastaan. Silti suuntaukselle on olemassa syypäitä muuallakin kuin suomalaisen oikeiston keskuudessa.
Kuka muu lietsoi ryssävihaa 1910-luvun lopulta alkaen oikeuston ja porvareiden lisäksi?
Miksei työläisten ja köyhälistön parissa esiintynyt ryssävihaa? Olivatko he liian työllistettyjä, nälkäisiä ja köyhiä ehtiäkseen ja jaksaakseen sen kummemmin vihaamaan ketään? Taisi olla tällä porukalla suurin huolehaihe jokapäiväisen ravinnon hankkiminen ja köyhyydessä kituuttaminen kuin itänaapurin vihaaminen. Venäläisiä ehtivät vihaamaan lähinnä vain ns. parempi väki, sillä kun oli joutoaikaa enemmän.