The Original Jags
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Hei ysiysi,
Jos katselit Ajankohtaisen Kakkosen Venäjä-illan, niin varmaan panit merkille Ville Haapasalon ja Tero Lehterän kommentit. Kaverit ovat asuneet Venäjällä, ja heidän käsityksensä maasta olivat erittäin myönteiset.
Lehterä sanoi tokaisseensa joskus nuorempana, että "niin isoa rahasummaa ei ole olemassa, että lähtisin pelaamaan Venäjälle". Mies sanoi myös, että parin Venäjällä vietetyn vuoden jälkeen tämä käsitys on muuttunut kokonaan.
Haapasalo on viihtynyt maassa jo vuosikausia, ja varmasti hänkin tiesi mistä puhui.
En tiedä sinun kokemuksistasi venäläisten suhteen, ovatko ne todellisia vai ennakkoluuloistasi kumpuavia, mutta myös toisenlaisia näkemyksiä on olemassa. Jopa sellaisilta, jotka ovat itänaapurissa asuneet. Heillä, jos kenellä, luulisi olevan oikeata tietoa maasta.
Tuskinpa Venäjä mikään paratiisi on, mutta parempaan päin maa on mennyt viimeisen 5 vuoden aikana, vaikka Suomen mediaa seuraamalla sitä tuskin voisi uskoa (Haapasalo totesi osuvasti, että suomalaiset eivät edes halua kuulla mitään hyvää Venäjältä). Talouskasvu jatkunee seuraavat vuodet tiiviinä, ja infrastruktuuria rakennetaan koko ajan lisää.
Erityisen positiivinen olen nuorten venäläisten suhteen, sillä he ovat suureksi osaksi vapaita vanhoista neuvostoajan kahleista. Nuori venäläinen bisnesmies tai työntekijä on ihan eri maata kuin vanhan ajan politrukki tai kolhoosin työläinen.
Venäjän tulevaisuuden kannalta näkisin tärkeinä seuraavat seikat:
1. Talouskasvun jatkuminen on kaiken a ja o. Venäläisten yritysten on tuotettava voittoa ja valuutan on jäätävä kotimaahan, jossa se hyödyttää venäläisiä ja venäläistä yhteiskuntaa. Myös ulkomaalaisten sijoitusinnon Venäjälle on jatkuttava. Jos tämä ei ole kunnossa, niin sitten ei mikään muukaan.
2. Tuloeroja pitäisi kaventaa, mielellään verotusta nostamalla. Tosin tämä voisi hiljentää liberaalia talouspolitiikkaa harjoittavan Venäjän talouskasvua jonkin verran. Olisi löydettävä kultainen keskitie ylisosialisoidun Suomen ja nykyisen ylikapitalisoidun Venäjän väliltä.
3. Vaikka Venäjän terveydenhuolto ja koulutus on jopa yllättävänkin hyvällä tolalla (kun ajatellaan, missä jamassa maan talous oli 1990-luvulla), niin näihin tulee silti panostaa lisää. Erityisesti tämä koskee terveydenhuoltoa. Ainakin miesten eliniän nostaminen tulisi olla Venäjän terveydenhuollon ykköstavoite. Liian moni venäläismies kuolee jo viisikymppisenä.
4. Venäjän on edelleen panostettava puolustuskykyynsä ja modernisoitava armeijaansa. Tosin näin Putinin hallitus on tehnytkin, ja olen sikäli asiaan tyytyväinen. Venäjän on kyettävä torjumaan minkä tahansa valtion suorittama sotilaallinen hyökkäys niin vakuuttavalla tavalla, että Venäjälle hyökkääminen merkitsisi käytännössä itsemurhaa. Sen sijaan kovin mittavan hyökkäysarmeijan ylläpidolle en näe tarvetta. Putinin hallitus onkin vähentänyt varusmiesten määrää melkoisesti viime vuosina.
5. Venäjän on pidettävä kiinni kansallisesta identiteetistään ja kulttuurissaan. Venäläinen kulttuuri on rikas ja omintakeinen, eikä maata ole syytä tämän osalta länsimaistaa. Venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin amerikkalaistuminen Suomen tyyliin olisi tragedia.
6. Väkiluvun laskeminen olisi saatava loppumaan. Tällä hetkellä Venäjän väkiluku lienee jossakin 145-150 miljoonan paikkeilla, eikä se mielellään saisi laskea ainakaan alle 140 miljoonan. 1990-luvulla syntyvyys koki romahduksen, mistä väkiluvun lasku suureksi osaksi johtuu. Venäjällä tehdään kolme aborttia yhtä syntyvää lasta kohden! Tosin aivan parina viime vuosina erityisesti suurissa asutuskeskuksissa on ollut havaittavissa vauvabuumia, ja niissä syntyvyys on nousussa. Mutta periferioissa, kuten Karjalassa, tilanne on edelleen huono. Venäläinen nainen on kyllä lapsirakas, kuten Suuren Isänmaallisen Sodan jälkeinen vauvabuumi osoitti, ja uskon olojen ja elintason parantuessa, että venäläinen nainen alkaa taas synnyttää. Moskovassa ja Pietarissa näin on jo tapahtunut.
Jos katselit Ajankohtaisen Kakkosen Venäjä-illan, niin varmaan panit merkille Ville Haapasalon ja Tero Lehterän kommentit. Kaverit ovat asuneet Venäjällä, ja heidän käsityksensä maasta olivat erittäin myönteiset.
Lehterä sanoi tokaisseensa joskus nuorempana, että "niin isoa rahasummaa ei ole olemassa, että lähtisin pelaamaan Venäjälle". Mies sanoi myös, että parin Venäjällä vietetyn vuoden jälkeen tämä käsitys on muuttunut kokonaan.
Haapasalo on viihtynyt maassa jo vuosikausia, ja varmasti hänkin tiesi mistä puhui.
En tiedä sinun kokemuksistasi venäläisten suhteen, ovatko ne todellisia vai ennakkoluuloistasi kumpuavia, mutta myös toisenlaisia näkemyksiä on olemassa. Jopa sellaisilta, jotka ovat itänaapurissa asuneet. Heillä, jos kenellä, luulisi olevan oikeata tietoa maasta.
Tuskinpa Venäjä mikään paratiisi on, mutta parempaan päin maa on mennyt viimeisen 5 vuoden aikana, vaikka Suomen mediaa seuraamalla sitä tuskin voisi uskoa (Haapasalo totesi osuvasti, että suomalaiset eivät edes halua kuulla mitään hyvää Venäjältä). Talouskasvu jatkunee seuraavat vuodet tiiviinä, ja infrastruktuuria rakennetaan koko ajan lisää.
Erityisen positiivinen olen nuorten venäläisten suhteen, sillä he ovat suureksi osaksi vapaita vanhoista neuvostoajan kahleista. Nuori venäläinen bisnesmies tai työntekijä on ihan eri maata kuin vanhan ajan politrukki tai kolhoosin työläinen.
Venäjän tulevaisuuden kannalta näkisin tärkeinä seuraavat seikat:
1. Talouskasvun jatkuminen on kaiken a ja o. Venäläisten yritysten on tuotettava voittoa ja valuutan on jäätävä kotimaahan, jossa se hyödyttää venäläisiä ja venäläistä yhteiskuntaa. Myös ulkomaalaisten sijoitusinnon Venäjälle on jatkuttava. Jos tämä ei ole kunnossa, niin sitten ei mikään muukaan.
2. Tuloeroja pitäisi kaventaa, mielellään verotusta nostamalla. Tosin tämä voisi hiljentää liberaalia talouspolitiikkaa harjoittavan Venäjän talouskasvua jonkin verran. Olisi löydettävä kultainen keskitie ylisosialisoidun Suomen ja nykyisen ylikapitalisoidun Venäjän väliltä.
3. Vaikka Venäjän terveydenhuolto ja koulutus on jopa yllättävänkin hyvällä tolalla (kun ajatellaan, missä jamassa maan talous oli 1990-luvulla), niin näihin tulee silti panostaa lisää. Erityisesti tämä koskee terveydenhuoltoa. Ainakin miesten eliniän nostaminen tulisi olla Venäjän terveydenhuollon ykköstavoite. Liian moni venäläismies kuolee jo viisikymppisenä.
4. Venäjän on edelleen panostettava puolustuskykyynsä ja modernisoitava armeijaansa. Tosin näin Putinin hallitus on tehnytkin, ja olen sikäli asiaan tyytyväinen. Venäjän on kyettävä torjumaan minkä tahansa valtion suorittama sotilaallinen hyökkäys niin vakuuttavalla tavalla, että Venäjälle hyökkääminen merkitsisi käytännössä itsemurhaa. Sen sijaan kovin mittavan hyökkäysarmeijan ylläpidolle en näe tarvetta. Putinin hallitus onkin vähentänyt varusmiesten määrää melkoisesti viime vuosina.
5. Venäjän on pidettävä kiinni kansallisesta identiteetistään ja kulttuurissaan. Venäläinen kulttuuri on rikas ja omintakeinen, eikä maata ole syytä tämän osalta länsimaistaa. Venäläisen yhteiskunnan ja kulttuurin amerikkalaistuminen Suomen tyyliin olisi tragedia.
6. Väkiluvun laskeminen olisi saatava loppumaan. Tällä hetkellä Venäjän väkiluku lienee jossakin 145-150 miljoonan paikkeilla, eikä se mielellään saisi laskea ainakaan alle 140 miljoonan. 1990-luvulla syntyvyys koki romahduksen, mistä väkiluvun lasku suureksi osaksi johtuu. Venäjällä tehdään kolme aborttia yhtä syntyvää lasta kohden! Tosin aivan parina viime vuosina erityisesti suurissa asutuskeskuksissa on ollut havaittavissa vauvabuumia, ja niissä syntyvyys on nousussa. Mutta periferioissa, kuten Karjalassa, tilanne on edelleen huono. Venäläinen nainen on kyllä lapsirakas, kuten Suuren Isänmaallisen Sodan jälkeinen vauvabuumi osoitti, ja uskon olojen ja elintason parantuessa, että venäläinen nainen alkaa taas synnyttää. Moskovassa ja Pietarissa näin on jo tapahtunut.