En tiedä pitääkö tämä täysin paikkansa, mutta olen kaikenlaisen luetun ja kuunnellun materiaalin perusteella jäänyt siihen käsitykseen, että ei Euroopassa vaan ole ollut yksinkertaisesti niin paljoa sotilasmateriaalia, jotta sillä tarvittava murskaava etulyöntiasema Ukrainalle suhteessa Venäjään saavutettaisiin. On tärkeää ymmärtää se, että Ukrainalle annetun sota-avun (siis sekin, missä on ollut Yhdysvallat ja muut EU:n ulkopuoliset maat mukana) olisi tullut olla moninkertaista.Jos EU/Eurooppa olisi kantanut päävastuun Ukrainan tukemisesta niin rauhanneuvottelujen aloittamisessa tai aloittamatta jättämisessä painaisi nimenomaan Euroopan sana, jos Ukrainan puolustus perusta olisi eurooppalainen niin Trump ja Putin voisivat ihan vapaasti neuvotella keskenään, mutta Ukraina ei olisi pakotettu piittaamaan siitä pätkän vertaa.
Ja siis nimenomaan kun puhutaan tämmöisestä materiaalista, jota Ukrainassa todella paljon on nyt käytetty: panssaroituja ajoneuvoja, ohjuksia, tykkejä, raketinheittimiä ja niiden ammuksia, tykistön ammuksia, panssarivaunuja yms.
Eli on paha antaa, jos ei ole mistä antaa. Toki siellä jotain varaa olisi joillakin mailla ollut antaa vielä nähtyä enemmänkin, mutta en millään näe, että niillä olisi mitään käänteentekevää vaikutusta kuitenkaan ollut. Ihan kirjaimellisesti kaikkea, kun ei oikein mikään maa kuitenkaan voi antaa pois.
Myöskään tuotantolinjoja tämmöistä teollista sodankäyntiä varten ei ollut olemassa, eikä niitä laiteta ihan hetkessä pystyyn. Kykyä meillä varmasti olisi laittaa oikein isot pyörät pyörimään, mutta tätä ei vaan ole saatu aikaan.
Toisin sanoen vuosikymmeniä rauhan aatteeseen tuudittaunut Eurooppa yllätettiin tässä nyt housut kintuissa. Asiaa ei helpota yhtään sekään, että meillä useissa maissa on näitä kansallismielisiä ja Venäjää symppaavia puolueita, joiden mielenliikkeitä pitää itse kunkin maan sisäpolitiikassa kuunnella aivan liikaa. Ja meille on ollut helvetin vaikeaa hyväksyä tätä, että millaisessa tilanteessa olemme. Meillä on juu taloudellisesti täysin ylivertainen asema Venäjään nähden. Mutta seteleillä ja kolikoilla ei rintamalla tee mitään, jos toinen ampuu tykillä takaisin.
Saattoi olla niin, että Trumpin delegaation vierailua Eurooppaan nyt tarvittiin. Herättelymielessä. Se mistä pyyhkeitä voi Euroopalle nimittäin antaa on se, että kauniit ja kovat puheet eivät tässä viimeisen kolmen vuoden aikana ole realisoituneet käytännössä oikein mitenkään siihen, että idästä tulevaa uhkaa aletaan torppaamaan sen vaativalla vakavuudella. Missään vaiheessa näiden huuteluiden kanssa ei ole oikein liikuttu semmoisen realismin pelikentällä ja katsottu sitä, mitä tuolla Ukrainassa oikeasti tapahtuu. Ei olla uskallettu katsoa sitä tosiasiaa silmiin, että mitä se Venäjän torppaaminen Ukrainaan saati heidän täyden tappion saavuttaminen oikeasti vaatii.
Vielä tässäkin vaiheessa on näitä löperöitä puheita siitä, että Ukrainan itsenäisyys pitää turvata keinolla, millä hyvänsä. Mutta miten Euroopan johtajat meinaavat sen konkreettisesti tehdä, kun on aivan ilmiselvää, että tämä aika hyvissä neuvotteluasemissa oleva Venäjä aikoo sen tuhota? Tämä aika vaatii kovia keinoja.