Eurooppa lienee enää ainoa, joka voisi lopettaa tämän hulluuden, ja vähintäänkin Euroopan tasolla.
Se toki vaatisi nyt Unkarin ja Slovakian nekkaamisen helvettiin EU:sta, ja sen jälkeisen varustautumisen yhteiseen sotilasliittoon, josta kannattaa nyt unohtaa Yhdysvallat.
Vaikka ei täysin liittovaltiotasolle mentäisikään, niin syvempi yhtenäisyys on löydettävän sen suhteen, että keskinäinen kilpaileminen ei enää toimi, vaan on löydettävä sävel sille, että Eurooppa kilpailee nyt Yhdysvaltojakin vastaan.
Kannattaa tehdä nyt kaikki, että Eurooppa näkyy ja kuuluu niin Etelä-Amerikassa, Afrikassa sekä syventää yhteistyötä sekä kauppaa Kanadan, Australian sekä Uuden-Seelanninkin kanssa, ja toki niiden Aasian maiden kanssa, joita ei napostele Kiinan kanssa ähkiä.
Näistä pitää saada myös mahdollisimman laaja sotilaallinen liittouma, jolloin alkaa olemaan jo voimaa takana.
Euroopan kannattaa nyt syventää välejään Grönlantiin, ja omalla - vaikka sitten sotilaallisella yhteistyöllä turvata Grönlannin asema joko osana tanskaa tai itsenäisenä valtiona, joka itse päättää luonnonvaroistaan. Yhdysvaltojen oranssi paviaani käsiin sitä ei saa päästää missään nimessä.
Britit toki olisi syytä saada takaisin EU:hun, joka voisi olla tärkeää erityisestikin nyt, kun muslin munapää ajaa sinne johtoon jo ihan rikollisiakin, jos onnistuu.
Yhdysvallat on syytä unohtaa myös aseostojen suhteen, sillä ei ole enää - jos koskaan on ollutkaan luotettava kumppani,eikä tule sitä olemaan enää pitkään aikaan tämän paviaani kauden jälkeen.
Siellä myös - Venäjän paska kasan suureksi iloksi on nyt todellinen sisällissodan uhka, ja se voi olla lähelläkin, sillä kun paviaani alkaa vaihtelemaan johtoa, niin homma vaikeutuu reaktioiden suhteen, sillä en millään usko armeija sitoutuvan paviaani politiikkaan, kuten en usko myöskään monen osavaltionkaan.
Paviaani perintö voikin siis olla se, että tähtiä on entistä vähemmän lipussa hänen jäljiltään, ja ajautuu kaaokseen ja romahduttaa samalla suurvalta-asemansa.
Tätä tietystikin voisi tervetiä jopa ilolla, jos vaan Eurooppa löytää yhtenäisyyden. Kauppakin voisi käydä Euroissa, että paviaani vituttaisi vielä vähän lisää.
Euroopan täytyy keskittyä nyt Eurooppaan, ja pyrkiä tekemään niin paljon itse kuin ikinä voi, sekä toki yhdessä kumppanuusmaidensa kanssa.
Meillä on varmastikin myös kyky edellä mainittujen maiden kanssa kilpailla aseteknologiassakin, mutta sen suhteen pitääkin sitten jo alkaa toimimaan eilen, eikä vasta huomenna.
Sehän myös työllistää ihmisiä. Selväksi kuitenkin on tehtävä, että Eurooppa kykenee näyttäytymään suurvaltana. Se toki vaatii muutoksia Euroopan keskuspankinkin suhteen, sillä muuten ei voida edes kuvitella kilpaileva me seinähulluja suurvaltoja vastaan. Sääntöpohjaisena alueena voimme kuitenkin luoda yhteistyössä luoda vastavoiman, jota ei paviaani heikentämä yhdysvallatkaan voi uhmata.
Kannattaa myös jo nyt allas tarjoamaan turvaa vaikkapa sille Taiwanillekin.
Luulen, että ei kauaa kannata odottaa enää. Uusi puolustusliitto tarvitaan pikaisesti sen Naton paikalle, tai ainakin hyväksyä, ettei sen osana ole Yhdysvallat.
Paviaania ei voi päästää kiristämään Eurooppaa, ja siksi nyt vaaditaan muuta kuin nössöjohtoa, jos halutaan rajata sota pois tulevaisuuden kuvista.
Nämä mulkut kuitenkin kuolevat pian, ja jokainen viivästys heidän perseilyssään herättää ihmisiä siihen, että eivät sitoudu uusien hullujen vietäväksi, vasn pistävät ne heti ensimetreillä lyhtypylvääseen tai pehmustettuun tilaan.
Nyt punnitaan sen tavan tallaajan asennetta, että eivät lähde mukaan leikkiin, ja keskittävät kaikki toimensa näitä hulluja vastaan, eikä heidän puolestaan.