Tietenkin optimaalisinta olisi että Ukraina saisi vuoden 1991 rajansa takaisin, mutta onko tuo kovin realistista, niin se on sitten toinen juttu. Viimeisimmät suuremmat vaihtelut rintamalla tapahtuivat 2022. Tuon jälkeen enää Venäjä on saavuttanut muutamia kilometrejä järjettömällä lihamyllytaktiikalla.
Sotilaallisesti noiden alueiden takaisinvaltaus on valitettavan epärealistista. Mutta mikäli Venäjä romahtaa sisäisesti, se voi hyvinkin johtaa siihen, että sotilaat alkavat kapinoida rintamilla, tai taistelukyky romahtaa huollon romahduksen vuoksi, tai sisäisen kaaoksen vuoksi joukot on pakko vetää alueelta.
On mielestäni päivänselvää, että Venäjä kulkee tällä menolla kohti tuollaista. Se, että saavutetaanko tuota koskaan riippuu taas monesta muusta asiasta. Keskeinen on Ukrainan taistelukyvyn säilyminen ja Lännen tarjoaman aseavun jatkuminen. Ja ennen kaikkea talouspakotteet sekä Venäjän omat toimet - puolustusbudjetin koko tästä yhtenä esimerkkinä.
Venäjä näyttää kestävän pakotteita ja sotaa yllättävän hyvin, mutta itse uskon tuon olevan suurelta osin näköjäharhaa. Tilannetta voisi verrata siihen, että rakennustelineistä poistetaan kaiken aikaa ruuveja. Pitkään näyttää siltä, että telineet pysyvät pystyssä, mutta todellisuudessa kantokyky heikkenee kaiken aikaa. Ja kun päästään riittävän pitkälle, romahdus tapahtuu ja sen vauhti yllättää kaikki.
Olen itse edelleen siinä käsityksessä, että romahdus tulee jossain vaiheessa tapahtumaan. Ja se voi olla hyvinkin samaa tasoa kuin 1991. Ja tällä menolla, vaikka Ukraina joutuisikin lopulta taipumaan epäoikeudenmukaiseen rauhaan, Venäjän romahdus kyllä tapahtuu senkin jälkeen.
kyivindependent.com