Venäjä hyökkää Ukrainaan

  • 10 035 533
  • 61 593

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toisena bonuksena ikkuna jossa kaikki näkevät miten länsimaiset asejärjestelmät toimivat versus ryysyjen vastaavat. Kuten aiemmin kirjoitin, ryysyjen asevienti tulee kyykkäämään pahemman kerran kun potentiaaliset ostajakandidaatit näkevät miten nuo romut toimivat tositilanteessa. USA:n sotateollisuuden tilauskirjat huutavat hoosiannaa tämän jälkeen.
Eri asia sitten lienee se, että kenelle kaikille niitä sitten pitäisi ja kannattaa ylipäätään myydä. Esim Turkille ja Unkarille en juuri nyt myisi yhtään enempää läntistä osaamista, sillä nämä veijarit on ensimmäisenä jakamassa tekniikkaa paskavaltiolle. En siis vähääkään luota kummankaan maan valintoihin sen suhteen, kenen puolelle asettuvat jos sota jotenkin merkittävästi laajenisi.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli
Venäjän Mustanmeren laivastosta on tulossa rampa-ankka, kun joutuvat siirtymään entistäkin vahvemmin pois Sevastopolista Novorossijskiin. Sevastopolhan on myös logistiikkakeskus, josta toimitetaan tarvikkeita pohjoisemmaksi taisteluihin, joten siinähän halvaannutetaan ryysyjen toimintaa laajemminkin. Ukrainahan on muutenkin iskenyt voimalla juuri Krimille halvaannuttaakseen Venäjän huoltoa ja sitä kautta luomaan edellytyksiä vastahyökkäyksensä etenemiselle pohjoisempana Ukrainassa.

”Huomio Ukrainassa kannattaa maahyökkäyksistä kääntää Krimiin ja Mustanmerelle, jossa Ukraina taistelee menestyksellä. Iskut laivaston päämajaan, aluksiin, Kertšin siltaan, kybertoimet ja merijalkaväen, ohjusten, ilma- ja meridronien hyökkäykset – sodan toinen käännekohta lähellä”, Limnéll kirjoittaa X:ssä (entinen Twitter).
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
Eri asia sitten lienee se, että kenelle kaikille niitä sitten pitäisi ja kannattaa ylipäätään myydä. Esim Turkille ja Unkarille en juuri nyt myisi yhtään enempää läntistä osaamista, sillä nämä veijarit on ensimmäisenä jakamassa tekniikkaa paskavaltiolle. En siis vähääkään luota kummankaan maan valintoihin sen suhteen, kenen puolelle asettuvat jos sota jotenkin merkittävästi laajenisi.
Turkki tuskin olisi paskatunkiolle ajantasaisinta aseteknologiaansa luukuttamassa, kun Erdolla ja pienellä tsaarilla on kuitenkin intressit Kaukasuksella ja Lähi-idässä monessa paikkaa ristiriitaiset eikä turkkilaisilla ole halua että paskatunkion ilmatorjunta pystyisi esimerkiksi niitä F-16 hävittäjiä tiputtamaan. Orban on puolestaan täysin tunkioimperiumin apupiski eli sille ei kannata antaa edelleen jaettavaksi mitään paikkaansapitävää tietoa tai toimivaa teknologiaa.
 

Tuamas

Jäsen
Lisään nyt, että todella toivon että asia olisi noin. Viime aikainen kehitys Ukrainassa (sota polkee paikallaan) sekä Yhdysvalloissa on kuitenkin saanut minut pessimistiksi. Yhdysvaltojen kohdalla kiinnittäisin huomiota siihen, että maan polittinen kulttuuri on muuttunut huomattavasti 2000-luvulla. Riitaisammaksi, populistiseksi, hyvin radikaaliksi. Ei enää olennaista ole se, mikä on maan kannalta rationaalista tai edes järkevää vaan se, miten saadaan näyttävästi lyötyä poliittisia vaatustajia maan sisällä. Se että valtionhallinnon palkkojen maksu on ollut lähellä jäätyä jo pariinkin kertaan, kun budjetista ei ole saatu sopua, on kuvaavaa.

Toki tähän on todettava, että nämä jäädytykset eivät ole mikään uusi ilmiö, hiukan yleisempi kuin ennen, muttei mitään ennenkuulumatonta.

Ensimmäisen kerran näitä on nähty 80-luvulla, joskin vain päivän mittaisina, mutta esimerkiksi 1995-1996 lomautettiin ensin 800 000 valtion virkamiestä 5 päiväksi ja vielä toisen kerran noin 300 000 virkamiestä 21 päiväksi, kun ei sopua meinannut löytyä.

Sittemmin vastaavia on nähty 2013 ja 2018-2019.

Jenkkien aseteollisuus on sen verran iso ja vahva lobbari, etten usko edes Trumpin valinnalla olevan kovin suurta vaikutusta Ukrainalle annettavaan apuun.
Se vain kehystetään eri tavalla, joka sopii Trumpin retoriikkaan/vaalilupauksiin.
 

lemponen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Jenkkien aseteollisuus on sen verran iso ja vahva lobbari, etten usko edes Trumpin valinnalla olevan kovin suurta vaikutusta Ukrainalle annettavaan apuun.
Se vain kehystetään eri tavalla, joka sopii Trumpin retoriikkaan/vaalilupauksiin.
Ukrainalle annettava apu "kehystetään" Ukrainalle annetuksi lainaksi, jonka takaajaksi Yhdysvallat nimittää EU:n ja Euroopan. Yhdysvallat on varmasti pistänyt mieleen, että EU ja varsinkin sen kaksi isointa maata, eli Saksa ja Ranska, eivät ole tukeneet Ukrainaa siinä määrin kuin USA, Iso-Britannia, BKT:n nähden muutamat Itä-Euroopan valtiot mm. Baltia ja Puola. Usan Ukrainan tuki -sotku ei olisi läheskään niin pahan näköinen, jos Saksa ja Ranska olisivat tehneet tässä apuasiassa ns. kaikkensa. IMHO.

Edit. Iltalehden jutussa "USA:n apu Ukrainalle uhkaa tyrehtyä parissa kuukaudessa" mainitaan, että Saksa on tukenut aseellisesti Ukrainaa 17,1 miljardilla eurolla ja USA 42,1 miljardilla eurolla heinäkuun loppuun mennessä Kielin instituutin tutkimuksen mukaan. Tuo Saksan osuus oli isompi kuin itse ajattelin, joten vähän otan sanojani takaisin Saksaa kritisoidessani.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kyllä Trumpilla tulee olemaan iso vaikutus USA:n aseapuun Ukrainalle, jos Trump presidentiksi valitaan. Apu tulee pienenemään. Ja tämä tapahtuu mahdollisesti jo vaalitaistelujen kuumentuessa republikaanien ryhmittyessä Trumpin taakse. Republikaaneissa on aiempaa (2022) enemmän niitä, jotka haluavat koko sodan pois USA:n listoilta. Sotikoot eurooppalaiset keskenään, jos eivät rauhassa kykene asioista sopimaan.

Poliittisesti tämä näkyy esimerkiksi niin, että pressanvaaleihin republikaanit lähtevät syyttämällä demokraatteja Ukrainan asettamisesta USA:n edelle. Asia nousee jopa keskiöön, jos Trump lopulta valitaan ehdokkaaksi Bidenia vastaan. MAGA tarkoittaa taas USA:n asettamista ykköseksi, ja tällä uskoakseni tullaan rummuttamaan monta ääntä. Republikaanit pyrkivät leikkaamaan Ukrainan tukea koko ajan ja ovat osin jo onnistumassa.

Tilanne on osittain halvaannuttanut USA:n ja Saksan uusimmat ohjuslähetykset. ATACMS ja Taurus ovat kyllä päätöstasolla edenneet, mutta konkreettinen lähetys ja viimeinen päätössilaus puuttuu. Uusia ja uusia esteitä nousee esille ja kumpikin valtio USA ja Saksa odottelee toisen lähetystä. Saksassa epäröinti kasvaa kun se jokin aika sitten oli vähenemässä. Taustalla on myös saksalaisten ja amerikkalaisten huoltohenkilöstön lähettäminen ja pelko siitä, että Ukraina iskee Venäjän varsinaiselle alueelle.

Trump on jo aiemmin avannut omaa politiikkaansa Ukrainan sekä Venäjän osalta. Hän tekee yhden esityksen molemmille ja siitä on hierottava rauha. Ei tällaiseen lähestymistapaan sovi aiempi asepu.

Aseita USA:n puolustusteollisuus saa kyllä valmistettavakseen. Laarit alkaa olla tyhjät ja muutaman vuoden päästä saatetaan mitata kumpi on se isoin, USA vai Kiina. Kiina varustautuu ja levittäytyy kovaa vauhtia ja USA:n silmin tässä on heidän ykkösvihollinen. USA on ryhtynyt jo merkittäviin toimiin ja käytännössä käskenyt maailman parhaimpia siruvalmistajia siirtymään Taiwanista USA:han.
 

Byvajet

Jäsen
Tänään uutisoitiin, että lännen ammusvarastojen pohja näkyy. Onko Ukrainaan muuta toimitettukaan kuin pohjia eli tarpeita, jotka eivät ole ensisijaisia oman maan puolustamisessa? Kuinka uhrautuvaisia eurooppalaiset ovat, kun pitäisi alkaa antaa uudempaa kalustoa?

Kuinka suuri muutos viime vuoteen verrattuna on tapahtunut Euroopan ammustuotannossa? Miten paljon määrät ovat nousseet?
 

Mustanaamio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
En ole @bebeto mutta vastaan kuitenkin. L...
Ukraina sitä ja länsi tätä vaan mitäpä se Venäjä tuumailee ?

Ehkä pätevää numeroleikkiä tai jopa factaa. Kyky tukea ei ole aivan suhteessa noihin numeroihin talouksien koosta. Koko Euroopan talouksia tai summaa EUn sisällä ei ryhdy tarkistelemaan, mutta jo armas Suomemme on kuralla, miljardeja jos VMn on uskominen.
Yksityistä rahaa varmaankin on, mutta tietyt valtiot ovat pa suhteessa menoihin. Tuki maksetaan siis velkarahalla ja omaakin sotavoimaa pitäisi kasvattaa, kun arolla kohoaa Iivana Julman haamu. Lisäksi tuppaa käymään nin, että kun rahaa (kansalaisten varallisuudesta pois otettua) laitetaan aseisiin, niin muu yhteiskunta ei juurikaan sitä hyödyttävien innovaatioiden ja inhimillisyyden aallolla ratsasta. Mikä taas tarkoittaa tyytymättömyyttä vaalikarjassa ja se saattaa demokratioissa aiheuttaa suunnan muutoksia. Vero-% nosto pyssyihin ei tule saamaan vilpitöntä kannatusta talouselämässä tai palkansaajajärjestöissä puhumattakaan yhteiskunnan turvaverkoissa loikoilevissa kansalaisissa. Tämmöistä olettaisin olevan muuallakin, saatikka jossain Porttugalissa missä ei taatusti ole akuuttia tarvetta juuri mihinkään, sen enempää, kuin Espanjassa. Heillä on kovat paineet muihin asioihin. Eurooppa ei ole mikään vaikuttava asemahti ja on riippuvainen USAn kyvystä, ja jos sen kiinnostus siirtyy toisaalle, niin haasteita tulee olemaan sotimisessa tai edes sen tukemisessa.

Toki tappokoneista on saatu historian aikana hyödyllisiäkin taitoja mm. raudan käsittelyyn ja konetekniikkaan unohtamatta tietotekniikkaa.

Oletat myös, että Venäjän aseteollisuus ei kehity tai kykene vastaamaan lännen nerokkuuteen. Väitän, että ainakin kopioivat tiettyjä ominaisuuksia. Eivät pääse € summana suuremmaksi (okei, ei lähellekään), mutta eiköhän ällit ja bemarit ala muuttua kyvykkäämmiksi versioiksi, joka tarkoittaa punttien tasaantumista taistelukentällä. Aikansa toki ottaa ja kaikki ratkaisut eivät ole heidän käytössään. Koska ihmiset ovat kaikki älyltään samanlaisia on kiistatonta että Venäjän perseily taistelukentällä tulee myös vähentymään, jopa toisinaan ylittämään vastustajansa nerokkuuden sen pitäisi tarkoittaa myös paikallisia voittoja tai ainakin torjuntavoittoja. Silloin luulisi että kaikki menestys ei sada heidän vihollisensa laariin.

Emme tiedä mitä sodan sumussa tapahtuu on paikkansa pitävää vain osittain. Tiedämme tänä päivänä varsin paljon kokonaiskuvasta ja spekulaatioita yms. mielipidevaikuttamista on niin paljon, että se hämärtää kuvaa.
Mitään perusteltua Venäjän murtumista ei osoita mikään tällä hetkellä, kuten ei myöskään Ukrainan voittoa. Tälläinen"länsirintamalta ei mitään uutta" on julman kuluttuvaa eikä ole mikään lepotauko sodassa, eikä ole ainakaan Ukrainan etu. Näyttö lännen aseilla on ollut pakollista ja se ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään merkittävään menestykseen. Toivottavasti pajatso ei ole kuukauden päästä tyhjä.

Venäjä munasi raskaasti aloittamalla tämän kahinan. Maksavat siitä hirmuisen hinnan, mutta jospa heillä on pitoa perstaskussa riittävästi? ei voi tietää etteikö olisi. Minä väitän että heillä on merkittävä kyky sotia pitkään, eikä aseiden laskeminen kuulu suunnitelmiin.

Saattaahan Venäjä hävitä tai jopa romahtaa sisäisesti. Sehän onkin sitten hyvä juttu? Juuri siihen lännen kannattaa satsata oikein viimmisen päälle? sitten se ei enää vaivaa?

Olisi mukava tietää mikä sen Ukrainan voiton jälkeen on mielipiteisiin sopiva Venäjä, jospa ne ei haluakkaan olla sellaisia kuin me toivomme ovatkin v-mäisiä meitä kohtaan.

Itseäni ainakin kiinnostaa millainen maailma tulee olemaan, kun tuo ammuskelu joskus päättyy ja olen toistaiseksi sitä mieltä, että Ukraina ei voita, Venäjä ei häviä tarpeeksi ja länkkäreiltä loppuu jokin resurssi mikä sysää Ukrainan pakko rauhaan, kuten Suomen aikoinaan. Länsi ei saanut edes Afganistania kyykkyyn missä oli vastustajana jätkiä saunatakeissaan pulttilukko kiväärit selässä. Miljoona ohjuksilla pommitettii euron telttoja. Nyt on sitten parempi vastus?
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Ukraina sitä ja länsi tätä vaan mitäpä se Venäjä tuumailee?
Sodissa kautta aikain on omat epävarmuustekijänsä. Amerikkalaiset kutsuvat tätä fraasilla "the enemy has a vote", eli vihollisella on oma sanansa sanottavanaan silloin, kun erilaisia toimia suunnitellaan ja toteutetaan. Useimmissa sodissa vahvempi on niskan päällä, mutta toisaalta sodat voivat tuoda esille normaalissa tilanteessa näkymättömissä olleita heikkouksia tai vahvuuksia.

Yksi Venäjän vahvuus yllätti minut kesällä ja syksyllä 2022 - sen kyky sietää tappioita. Oli Venäjästä mitä mieltä tahansa, niin kuolemaa ja kurjuutta se sietää aivan toisessa kertaluokassa kuin länsimaat.

Ehkä pätevää numeroleikkiä tai jopa factaa. Kyky tukea ei ole aivan suhteessa noihin numeroihin talouksien koosta.

...

Mikä taas tarkoittaa tyytymättömyyttä vaalikarjassa ja se saattaa demokratioissa aiheuttaa suunnan muutoksia. Vero-% nosto pyssyihin ei tule saamaan vilpitöntä kannatusta talouselämässä tai palkansaajajärjestöissä puhumattakaan yhteiskunnan turvaverkoissa loikoilevissa kansalaisissa. Tämmöistä olettaisin olevan muuallakin, saatikka jossain Porttugalissa missä ei taatusti ole akuuttia tarvetta juuri mihinkään, sen enempää, kuin Espanjassa. Heillä on kovat paineet muihin asioihin. Eurooppa ei ole mikään vaikuttava asemahti ja on riippuvainen USAn kyvystä, ja jos sen kiinnostus siirtyy toisaalle, niin haasteita tulee olemaan sotimisessa tai edes sen tukemisessa.
Ei ole, ei, mutta tarkoitukseni olikin suhteuttaa Ukrainan saama apu talouksien kokoon. Tarkoitukseni oli kertoa, että Ukrainan tähän saakka saama apu ei ole ajamassa länsimaita talousahdinkoon. Samoin venäjänkaupan hyytyminen ei sekään ole ajamassa länsimaita talousahdinkoon, ei, ellei sota saa jotain välillisiä piirteitä, siis esimerkiksi että Kiina asettuu näkyvästi tukemaan Venäjää myös vaikkapa lamauttamalla länsimaiden taloutta.

Mutta tuki on silti poliittinen päätös. Niin minä kuin sinäkin tiedämme, että poliittisia päätöksiä sävyttää myös esimerkiksi sisä- ja ulkopoliittinen tilanne. Muuten järkevä ehdotus saattaa kaatua siihen, että sen esittää väärä taho, tai kuten EU:n sisällä, päätöksiä käytetään erilaisten lehmänkauppojen välineinä. @Cobol tuossa jo vähän avasikin amerikkalaista näkökulmaa tähän asiaan.

Lisäksi tuppaa käymään nin, että kun rahaa (kansalaisten varallisuudesta pois otettua) laitetaan aseisiin, niin muu yhteiskunta ei juurikaan sitä hyödyttävien innovaatioiden ja inhimillisyyden aallolla ratsasta.
Ei, mutta tilanne on sama Venäjälläkin.

Oletat myös, että Venäjän aseteollisuus ei kehity tai kykene vastaamaan lännen nerokkuuteen.
Kyllä oletan, koska rintamalla ei ole juuri näkynyt venäläisen innovaation helmiä, esimerkiksi vaikkapa T-14 -vaunuja. Aika iso osa venäläisten aseistuksesta tähän saakka on ollut luokkaa 70-80 -luvuilla tuotettua tavaraa. En millään jaksa uskoa sellaisiin väitteisiin, ettäkö Venäjä jollain tapaa "panttaisi" tehokkaampaa aseistustaan, vaan uskon, että Venäjä vyöryttää rintamalle sen kaluston, jonka uskoo parhaiten tuovan ratkaisun.

On siellä toki näkynyt ihan kiinnostavaakin tavaraa, kuten venäläisten ELSO-kalustoa.

Väitän, että ainakin kopioivat tiettyjä ominaisuuksia. Eivät pääse € summana suuremmaksi (okei, ei lähellekään), mutta eiköhän ällit ja bemarit ala muuttua kyvykkäämmiksi versioiksi, joka tarkoittaa punttien tasaantumista taistelukentällä.
Venäjällä on ollut 30 vuotta aikaa kehittää armeijalleen parempaa aseistusta ja uskon vakaasti, että tuon kehitystyön hedelmät näkyvät Ukrainan rintamalla. En millään jaksa uskoa, että Venäjä yhtäkkiä kiskaisee kanin hatusta ja vyöryttää prikaatitolkulla rintamalle uusia kehittyneitä aseita.

Koska ihmiset ovat kaikki älyltään samanlaisia on kiistatonta että Venäjän perseily taistelukentällä tulee myös vähentymään, jopa toisinaan ylittämään vastustajansa nerokkuuden sen pitäisi tarkoittaa myös paikallisia voittoja tai ainakin torjuntavoittoja. Silloin luulisi että kaikki menestys ei sada heidän vihollisensa laariin.
Kyllä, koko sodan ajan on nähty se, miten myös Venäjä sopeutuu Ukrainan toimintamenetelmiin enkä usko, että se on mihinkään loppumassa. Mutta samalla tavalla Ukraina sopeutuu näihin muutoksiin Venäjän toiminnassa.

Tilanne on siinä mielessä sama kuin playoffseissa, niistähän sanotaan että se joukkue voittaa mestaruuden joka pleijareiden aikana kehittyy eniten.

Emme tiedä mitä sodan sumussa tapahtuu on paikkansa pitävää vain osittain. Tiedämme tänä päivänä varsin paljon kokonaiskuvasta ja spekulaatioita yms. mielipidevaikuttamista on niin paljon, että se hämärtää kuvaa.
Nimenomaan.

Mitään perusteltua Venäjän murtumista ei osoita mikään tällä hetkellä, kuten ei myöskään Ukrainan voittoa. Tälläinen"länsirintamalta ei mitään uutta" on julman kuluttuvaa eikä ole mikään lepotauko sodassa, eikä ole ainakaan Ukrainan etu. Näyttö lännen aseilla on ollut pakollista ja se ei ole toistaiseksi johtanut mihinkään merkittävään menestykseen. Toivottavasti pajatso ei ole kuukauden päästä tyhjä.
Ukrainalle on tosiaan tuen kannalta tärkeää se, että se saa aseavulla jotain aikaankin. Kukaan ei jaksa iäisyyksiä lähettää kalustoa vain rintamalle tuhottavaksi - tai mustan pörssin kautta myytäväksi.

Venäjä munasi raskaasti aloittamalla tämän kahinan. Maksavat siitä hirmuisen hinnan, mutta jospa heillä on pitoa perstaskussa riittävästi? ei voi tietää etteikö olisi. Minä väitän että heillä on merkittävä kyky sotia pitkään, eikä aseiden laskeminen kuulu suunnitelmiin.
Aseiden laskeminen ei kuulu Venäjän suunnitelmiin, ei missään tapauksessa. Venäjä lopettaa sotimisen vain jos se käy yksinkertaisesti mahdottomaksi, ei missään muussa tilanteessa. Aseiden laskeminen olisi Venäjälle katastrofi, siis olettaen että siltä alettaisiin vaatia sotakorvauksia yms.

On hirveän vaikea sanoa, kuinka pitkään Venäjä ja Ukraina pystyvät jatkamaan sotimista, mutta joka tapauksessa jossain vaiheessa se käy toiselle osapuolelle mahdottomaksi. Minä suomalaisena toivon, että se on Venäjä, jolta kyky loppuu ensimmäisenä. Se toinen vaihtoehto on sen verran ankeampi ja rohkaisee imperialistisia valtioita ympäri maailman laajentamaan vaikutuspiiriään asein.

Saattaahan Venäjä hävitä tai jopa romahtaa sisäisesti. Sehän onkin sitten hyvä juttu? Juuri siihen lännen kannattaa satsata oikein viimmisen päälle? sitten se ei enää vaivaa?
En ajattele tätä asiaa hyvä-huono -akselilla. Venäjän sisäinen romahdus on mielestäni vain ainoa sellainen lopputulos, jossa Ukraina kävelee sodasta ulos voittajana. Sillä toki varmasti on kaikenlaisia seurauksia, joista kaikki eivät välttämättä ole erityisen miellyttäviä.

Olisi mukava tietää mikä sen Ukrainan voiton jälkeen on mielipiteisiin sopiva Venäjä, jospa ne ei haluakkaan olla sellaisia kuin me toivomme ovatkin v-mäisiä meitä kohtaan.
Totta kai. Olen jo vuosia sitten sanonut sen, että meille suurin ongelma on venäläisten syvä länsiviha. Se ei tule muuttumaan vuosikymmeniin tai ehkä -satoihin.

Venäjää ei mielestäni saa miellyttäväksi naapuriksi kuin oikeastaan sillä tavalla, että se lakkaa jollain tapaa olemasta ja jäljelle jääneestä romusta kootaan jotain aivan uutta. Suomalaisena minulle olisi miellyttävämpää, jos itänaapurina olisi Karjalan tasavalta kuin Moskovan johtama Venäjä.

Itseäni ainakin kiinnostaa millainen maailma tulee olemaan, kun tuo ammuskelu joskus päättyy ja olen toistaiseksi sitä mieltä, että Ukraina ei voita, Venäjä ei häviä tarpeeksi ja länkkäreiltä loppuu jokin resurssi mikä sysää Ukrainan pakko rauhaan, kuten Suomen aikoinaan.
Se on yksi mahdollinen skenaario. Olen jossain tämän ketjun syövereissä pohtinut erilaisia skenaarioita, mutta monessa niistä on sellainen ikävä piirre, etteivät ne ole tämän sodan lopullisia lopputuloksia. Esimerkiksi Venäjä ei tee rauhaa Ukrainan kanssa, ellei se pääse livahtamaan kuin koira veräjästä, jättää sotkut muiden siivottavaksi ja kerää uudestaan voimiaan revanssiin. Se pystyy pitämään matalan intensiteetin sotaa yllä hamaan tappiin saakka, koska sitä ei voi miehittää - jo tämäkin rohkaisee esimerkiksi Kiinan, Intian ja Pakistanin kaltaisia valtioita, ne voivat aloittaa sodan eivätkä ne pysty sitä häviämään.

Kuten sanottu, sellainen skenaario on mahdollinen, mutta se on aivan yhtä vaarallinen kuin se skenaario, jossa Venäjä lopettaa sotimisen siksi, että se ajautuu sisäiseen konfliktiin.

Länsi ei saanut edes Afganistania kyykkyyn missä oli vastustajana jätkiä saunatakeissaan pulttilukko kiväärit selässä. Miljoona ohjuksilla pommitettii euron telttoja. Nyt on sitten parempi vastus?
Afganistan on huono vertailukohde. Länsimailla on ihan hyvä rekordi sotatoimien onnistumisesta, mutta huono rekordi olojen vakauttamisesta.
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Ukrainalaisten mukaan SBU olisi eilen tuhonnut Belgorodin alueella jälleen yhden S400-järjestelmän drone-iskulla. Venäläisviranomaisten versio tarinasta on, että Ukrainan lennokki-iskuissa olisi vahingoittunut hallintorakennus, asuintalo ja muutama auto. Joka tapauksessa Belgorodin alueella oli keskiviikkoaamuna nähty useita räjähdyksiä lähellä aluetta, minne S400 tutkineen oli sijoitettuna.
 

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Vihdoin joku (Markku Ruotsilaa lukuunottamatta, joka on leimautunut erikoiseksi trumpistiksi) käsittelee Trumpin valtaannousun seurauksia ilman valmiita kauhuskenaarion laseja. Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa kuin omasta kynästäni.


Trump on Trump. Järkyttävintä kaverin toiminnassa on äänestystystuloksen kiivas kyseenalaistaminen, sellainen toiminta on aidosti uhka demokratialle. Tämä kärjistyi Capitol Hillin "valloitukseen", kun kaiken maailman poppamiehet häärivät vapaan maailman poliittisessa pyhätössä. Tämä on (typerien lausuntojen ja ylimielisyyden lisäksi) Trumpin suurin synti. Mutta amerikan kulttuurisota tulee todennäköisesti nostamaan Trumpin takaisin valtaan, suuri osa amerikkalaista ei äänestä Trumpin puolesta vaan woke- ja cancel- kulttuuria vastaan. Muutama omakin "värillinen" tuttavani on maininnut äänestävänsä tällä kertaa republikaania, vaikka se olisi Donlad Trump. Tulemme todennäköisesti näkemään kaverin paluun Valkoiseen taloon. Millainen Trump sieltä tulee, sillä suuri merkitys Ukrainalle, Euroopalle ja Suomelle.

Arvaamaton ja impulsiivinen. Trump on kuitenkin arvaamaton myös Kremlille. Kukaan ei siellä varmasti tiedä mitä Trump aikoo/kykenee tekemään. Joe Biden on huomattavasti ennustettavampi kaveri Kremlin strategiapeleissä. Jos historiasta hakee jotain vertailua, niin Vietnamin sodan lopulla Ton Duc Tha`ngin johtama Pohjois-Vietnam pyyhki vuonna 1974 reilun vuoden vanhalla rauhansopimuksella persuksensa ja valloitti Etelä-Vietnamin. USA:ssa Nixon oli joutunut eroamaan ja tilalle presidentiksi nimitetty Gerald Ford oli sopivan pehmeä tikarilla koitettavaksi. Nixonia pidettiin "tarpeeksi hulluna", että amerikan paluu Vietnamiin, ainakin raju ilmavoimien käyttö olisi ollut todennäköinen vaihtoehto, mutta Fordista ei löytynyt tällaista kovuutta ja Pohjois-Vietnam käytti tilaisuutensa. No Trumpin vertaaminen Nixoniin ei ehkä tee oikeutta Nixonille, mutta jotain sympoliikkaa on siinä, että Trump on laittanut kehyksiin ja esille Nixonilta saamansa kannustusviestin politiikkaan ryhtymiseksi.

Trumpista kannattaa muistaa, että kaveri pyrkii toteuttamaan lupaamiansa, tärkeiksi kokemiansa asioita, joskus tulenaroista seurauksista välittämättä. Syyriassa Obaman paaluttamat punaiset linjat ylitettiin moneen kertaan, mutta Trump käski iskeä ohjuksin Assadin joukkoja vastaan, näiden käytettyä kemiallisia aseita. Venäläisille ilmoitettiin vain vähän aikaisemmin, että kannattaa kerätä rojut pois, sillä kohta tanner tutisee.


Trump pani toimeen jo aikoja sitten päätetyn USA:n suurlähetystön siirron Tel Avivista Jerusalemiin ja käytännössä pakotti Saudi-Arabian liittolaisineen yhteistyöpöytiin Israelin kanssa. Tämä prosessi jatkuu.

Kuten Lauri Nurmi kirjoittaa Iltalehdessä, Trump otti Ukrainan hädän ja pyynnöt aseavusta aivan eri tavalla tosissaan kuin Obama. Rehellisyyden nimissä on todettava, että Trumpin aloittama ja Venäjää suuresti raivostuttanut aseapu, mahdollisti Venäjän panssarikolonnien ensimmäisen ryntäyksen pysäyttämisen. Lauri Nurmi myös kirjoittaa, että Trumpin aikana USA panosti merkittävästi Itä- ja Keski-Euroopan puolustuksen kehittämiseen. Julkisuudessa Trump haukkui Euroopan omat panostukset, tai niiden puutteet, yhteisessä Naton puolustuksen kehittämisessä, eikä tainnut tässä asiassa ihan hirveän väärässä olla. Julkisuudessa käsiteltiin vain Trumpin öykkäröintiä ja pelkoa, että USA vetäytyy Euroopasta, kun todellisuudessa olisi kannattanut tällä kertaa ottaa kaverin viesti tosissaan.

Ihan varmasti Ukraina lobbaa ja käy taustalla keskusteluja Trumpin "tiimin" kanssa tulevaisuuden näkymistä. Venäjän kannalta Trump voi olla voitto, mutta se voi yhtä hyvin olla myös lopun alkua venäläiselle imperialismille. Arvaamattomuus on erittäin epämukava pala Putinin pöydällä, toisin kuin on sopimuksista, kansalaismielipiteestä ja poliittisesta debatista kiinni pitävät, "normaalit" lännen johtajat.

Linkki vuoden takaiseen haastatteluun, joss Trump ottaa kantaa (vähän eri) n-sanan käyttöön.





Emme siis oikeasti tiedä, mitä mahdollinen Trumpin paluu tuo tullessaan. Se voi olla Ukrainan loppu, mutta yhtä hyvin kuolemansuudelma venäläisille panslavisteille.
 
Viimeksi muokattu:

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Aseiden laskeminen ei kuulu Venäjän suunnitelmiin, ei missään tapauksessa. Venäjä lopettaa sotimisen vain jos se käy yksinkertaisesti mahdottomaksi, ei missään muussa tilanteessa. Aseiden laskeminen olisi Venäjälle katastrofi, siis olettaen että siltä alettaisiin vaatia sotakorvauksia yms.

...

Esimerkiksi Venäjä ei tee rauhaa Ukrainan kanssa, ellei se pääse livahtamaan kuin koira veräjästä, jättää sotkut muiden siivottavaksi ja kerää uudestaan voimiaan revanssiin. Se pystyy pitämään matalan intensiteetin sotaa yllä hamaan tappiin saakka, koska sitä ei voi miehittää - jo tämäkin rohkaisee esimerkiksi Kiinan, Intian ja Pakistanin kaltaisia valtioita, ne voivat aloittaa sodan eivätkä ne pysty sitä häviämään.
Linkkaan jotain tuoretta tukea näille näkemyksilleni:


Tämän tutkimuksen perusteella venäläiset kaikkein mieluiten jollain tavalla unohtaisivat koko sodan. Mutta toisaalta:

"Fedorovin mukaan suurin osa ihmisistä ei halua sotaa tai tappioita mutta uskovat, että tilanne pitäisi ratkaista Venäjän ehdoilla. Venäläiset eivät kuitenkaan tutkimuksen perusteella osaa muotoilla, mitä nämä ehdot pitäisivät sisällään. ... Enemmistö delegoi rauhanehtojen muotoilun presidentille: määrittäkää te itse, mitkä ehtojen pitäisi olla ja kertokaa meille, milloin on aika tehdä rauha, hän lisäsi."

Venäläiset - sekä kansa että johtajat - tietysti ymmärtävät, että tilanteesta pitäisi päästä ulos edes hätäisesti kuivin jaloin. Mutta miten, sitä harva tietää ja siksi sodan jatkaminen jossain muodossa on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Kun ei voi jarruttaa, niin pitää pitää jalka Ladan kaasupolkimella ja toivoa, että eteen ilmestyy pakoreitti.

Tässä Iltalehden toimittajan analyysia:


"Kansainvälisiin suhteisiin erikoistuneen Foreign Affairs -aikakauslehden elokuun teemanumeron nimi oli Tell Me How This Ends (suom. Kerro kuinka tämä päättyy). Lehden artikkeleissa eri kirjoittajat painottavat Ukrainan aseistamisen tärkeyttä ja korostavat, että samaan aikaan salaisimmassa diplomatiassa on yritettävä saada Venäjä lopettamaan hyökkäyksensä."

Hyvin harva länsimainen ulko- ja/tai turvallisuuspolitiikan asiantuntija on siis sitä mieltä, että Ukrainan aseistaminen olisi huono juttu. Päin vastoin, useimpien näkemys on se, että tie rauhaan tulee eteen sitä nopeammin, mitä raskaammin Ukraina on aseistettu:

"Mitä vahvemmin Ukrainan armeija on aseistettu, sitä todennäköisempää on taistelujen loppuminen."

Jutussa piirretään skenaariota siitä, miten rauha voisi tulla, mutta tässä ollaan samaa mieltä kuin mitä esitin omassa postauksessa: pysyvää rauhaa on vaikea saada aikaan sopimuksilla, jos Venäjän annetaan pitää valloittamiaan alueita tai päästetään vastuusta ja korvausvelvollisuudesta.

"Rauhansopimuksen suurimpana esteenä ovat Venäjän tekemät sotarikokset. Siviilejä on murhattu ja raiskattu ja lapsia kaapattu vanhemmiltaan niin järjestelmällisesti, että sotarikoksista rankaisematta jättäminen antaisi maailmalle ja kaikille diktaattoreille väärän signaalin: jos olet valmis käyttämään hirveintä mahdollista väkivaltaa, pääset kuin koira veräjästä, kunhan olet julmimmista julmin."

Korean mallista (eli tilanne on jäätynyt ilman rauhansopimusta): "Reaalipolitiikan maailmassa Korean-malli saattaa olla ainoa tie rauhaan Ukrainassa, joskaan ei välttämättä todennäköisin. Mallin esteenä on sekin, että Ukrainan ottaminen EU:hun ja Natoon on monimutkaista, ellei maalla ole rauhansopimusta Venäjän kanssa. Kremlissä tämä tiedetään, mikä kannustaa venäläisiä jatkamaan hyökkäyssotaansa, vaikka sen kiivaus alkaisi hiipua."

Tämä on yksi lisäsyy sille, miksi Venäjän on vaikea nostaa jalka kaasulta, vaan mieluummin vaikka väkisin pitää yllä sotaa. Sen lopettamisesta ei vain seuraa Venäjälle mitään hyvää. Vaikkei ulospääsyä ole nyt näkyvissä, Kremlissä toivo laitetaan sen varaan, että tulevaisuus tuo tullessaan hyväksyttävissä olevan poistumisreitin.

Lisäys: Siksi minä näen, että Ukrainan aseistaminen on tärkeää. Nyt tällä hetkellä Venäjä käy viivytyssotaa, se on jo luopunut alkuperäisistä tavoitteistaan (esimerkiksi siis uutta operaatiota Kiovaan ei ole tällä hetkellä näkyvissä). Jos "ukrainalaisella traktorilla saadaan venäläinen Lada kulkemaan taaksepäin" eli rintamalinjat lähtevät siirtymään taaksepäin, niin se aiheuttaa paljon painetta ja paniikkia venäläisessä johdossa. Onnenpotkua, pakotietä ulos ei ehkä olekaan tulossa. Seuraukset ovat tietysti arvaamattomia.
 
Viimeksi muokattu:

LuKi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, LuKi-82
Jäi edellisestä tekstistäni pari linkkiä pois, niistä vähän tässä, kun en viitsi editoida tekstiä, jota on jo "peukutettu". Eli kun Trump vaati Eurooppaa pitämään kiinni SOVITUISTA osuuksista puolustuksen kehittämisessä, niin Suomen suurin mediatalo näkee asian vain amerikkalaisen aseteollisuuden lobbaamisena. Siis neljä vuotta Krimin miehityksen jälkeen......


Trump myös syytti Eurooppaa alistumisesta tahallaan Venäjän talutusnuoraan. Erityisesti Trump hakkui Saksan energiaratkaisut, jotka sitovat Saksan kädet ja auttavat Venäjää ei vaurastumaan vaan varustautumaan ja jatkamaan jo aloittamaansa sotaa Ukrainassa. Tästä tietysi Euroopassa loukkaannuttiin merkkeleitä ja heinäluomia myöden.

 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tämä on yksi lisäsyy sille, miksi Venäjän on vaikea nostaa jalka kaasulta, vaan mieluummin vaikka väkisin pitää yllä sotaa. Sen lopettamisesta ei vain seuraa Venäjälle mitään hyvää. Vaikkei ulospääsyä ole nyt näkyvissä, Kremlissä toivo laitetaan sen varaan, että tulevaisuus tuo tullessaan hyväksyttävissä olevan poistumisreitin.
Tämä on mielestäni oikean suuntainen visio. Venäjällä ei todellakaan ole suunnitelmaa tulevaisuuden varalle, vaan nyt mennään laput silmillä kohti tuntematonta. Herran haltuun.
 

Uuhis #97

Jäsen
Suosikkijoukkue
Molomoton TPS, LA Kings, , Newcastle United
Mutta, on sitä paljon myös muuallakin. Yksi vahva suositus on esimerkiksi nämä Reporting from Ukraine Youtube-kanavan videot, jossa päivittäin n.5min videoissa kerrataan aina edellisen päivän tapahtumat rintamalta. Pääpiirteiltään varmennettujen videoiden ja geolokaatioiden kera. Toki näkokulma on vahvasti Ukrainan puolelta, eikä esim omia tappioita niin tuoda esiin, mutta laadukasta raportointia silti!

Linkki Youtubeen:



En kyllä lähtisi itse muodostamaan tilannekuvaa tämän kanavan kautta. Seurailin talvella Bahmutin taistelua tuolta, ja jotenkin kummasti russitsit saivat kaupungin vallattua(toki hirveän verilöylyn jälkeen) vaikka Reporting From Ukraine raportoi päivästä toiseen vain Ukrainan onnistumisista torjuntataisteluissa.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Linkkaan jotain tuoretta tukea näille näkemyksilleni:


Tämän tutkimuksen perusteella venäläiset kaikkein mieluiten jollain tavalla unohtaisivat koko sodan. Mutta toisaalta:

"Fedorovin mukaan suurin osa ihmisistä ei halua sotaa tai tappioita mutta uskovat, että tilanne pitäisi ratkaista Venäjän ehdoilla. Venäläiset eivät kuitenkaan tutkimuksen perusteella osaa muotoilla, mitä nämä ehdot pitäisivät sisällään. ... Enemmistö delegoi rauhanehtojen muotoilun presidentille: määrittäkää te itse, mitkä ehtojen pitäisi olla ja kertokaa meille, milloin on aika tehdä rauha, hän lisäsi."

Venäläiset - sekä kansa että johtajat - tietysti ymmärtävät, että tilanteesta pitäisi päästä ulos edes hätäisesti kuivin jaloin. Mutta miten, sitä harva tietää ja siksi sodan jatkaminen jossain muodossa on oikeastaan ainoa vaihtoehto. Kun ei voi jarruttaa, niin pitää pitää jalka Ladan kaasupolkimella ja toivoa, että eteen ilmestyy pakoreitti.

Tässä Iltalehden toimittajan analyysia:


"Kansainvälisiin suhteisiin erikoistuneen Foreign Affairs -aikakauslehden elokuun teemanumeron nimi oli Tell Me How This Ends (suom. Kerro kuinka tämä päättyy). Lehden artikkeleissa eri kirjoittajat painottavat Ukrainan aseistamisen tärkeyttä ja korostavat, että samaan aikaan salaisimmassa diplomatiassa on yritettävä saada Venäjä lopettamaan hyökkäyksensä."

Hyvin harva länsimainen ulko- ja/tai turvallisuuspolitiikan asiantuntija on siis sitä mieltä, että Ukrainan aseistaminen olisi huono juttu. Päin vastoin, useimpien näkemys on se, että tie rauhaan tulee eteen sitä nopeammin, mitä raskaammin Ukraina on aseistettu:

"Mitä vahvemmin Ukrainan armeija on aseistettu, sitä todennäköisempää on taistelujen loppuminen."

Jutussa piirretään skenaariota siitä, miten rauha voisi tulla, mutta tässä ollaan samaa mieltä kuin mitä esitin omassa postauksessa: pysyvää rauhaa on vaikea saada aikaan sopimuksilla, jos Venäjän annetaan pitää valloittamiaan alueita tai päästetään vastuusta ja korvausvelvollisuudesta.

"Rauhansopimuksen suurimpana esteenä ovat Venäjän tekemät sotarikokset. Siviilejä on murhattu ja raiskattu ja lapsia kaapattu vanhemmiltaan niin järjestelmällisesti, että sotarikoksista rankaisematta jättäminen antaisi maailmalle ja kaikille diktaattoreille väärän signaalin: jos olet valmis käyttämään hirveintä mahdollista väkivaltaa, pääset kuin koira veräjästä, kunhan olet julmimmista julmin."

Korean mallista (eli tilanne on jäätynyt ilman rauhansopimusta): "Reaalipolitiikan maailmassa Korean-malli saattaa olla ainoa tie rauhaan Ukrainassa, joskaan ei välttämättä todennäköisin. Mallin esteenä on sekin, että Ukrainan ottaminen EU:hun ja Natoon on monimutkaista, ellei maalla ole rauhansopimusta Venäjän kanssa. Kremlissä tämä tiedetään, mikä kannustaa venäläisiä jatkamaan hyökkäyssotaansa, vaikka sen kiivaus alkaisi hiipua."

Tämä on yksi lisäsyy sille, miksi Venäjän on vaikea nostaa jalka kaasulta, vaan mieluummin vaikka väkisin pitää yllä sotaa. Sen lopettamisesta ei vain seuraa Venäjälle mitään hyvää. Vaikkei ulospääsyä ole nyt näkyvissä, Kremlissä toivo laitetaan sen varaan, että tulevaisuus tuo tullessaan hyväksyttävissä olevan poistumisreitin.

Lisäys: Siksi minä näen, että Ukrainan aseistaminen on tärkeää. Nyt tällä hetkellä Venäjä käy viivytyssotaa, se on jo luopunut alkuperäisistä tavoitteistaan (esimerkiksi siis uutta operaatiota Kiovaan ei ole tällä hetkellä näkyvissä). Jos "ukrainalaisella traktorilla saadaan venäläinen Lada kulkemaan taaksepäin" eli rintamalinjat lähtevät siirtymään taaksepäin, niin se aiheuttaa paljon painetta ja paniikkia venäläisessä johdossa. Onnenpotkua, pakotietä ulos ei ehkä olekaan tulossa. Seuraukset ovat tietysti arvaamattomia.
Aamulla YLE-puheessa emeritusprofessori Vesa Kanniainen totesi -testailtuaan peliteorialla eri skenaarioita mm ydiaseen käytön suhteen, että todennäköisesti paras vaihtoehto sodan päättämiseksi olisi se, että länsi näyttäisi voimaa ja kunnolla.
Tulkitsen tämän niin, että lännen ei pidä kohta enää seurata asiaa sivusta, vaan vyöryttää sotaan sellainen volyymi, että kaikille vastavaa koettaville auktoritäärisille maille tulisi kerralla selväksi, että mitä seuraa jos ja kun perusteettomasti hyökätään toiseen itsenäiseen valtioon varastamaan heidän maa-alueitaan ja teurastamalla kansaa.

Mahdollisuus Putinin minkäänlaisen ydinaseen käyttämiseen on tuon peliteorian eri skenaarioiden kautta erittäin pieni (eikä onneksi pysty edes itsenäisesti käytöstä päättämään), ja erityisesti strategisten sellaisten. Voima on siten ilmeisestikin ainoa asia, mitä paskavaltio ymmärtää.

Lisäksihän Putinilla ystävineen ei voi olla mitään perustetta minkäänlaisesta avusta Ukrainalle vinkua, sillä kaiketi puolustautuvalla maalla on täysi oikeus pyytää ihan ketä hyvänsä avukseen maansa itsenäisyyttä turvaamaan, ja kun mitään edes etäisesti laillista perustetta ei putteporsaalla tälle sodalle voisi olla, puhumattakaan sen muodosta ja sodankäyntitavoista, niin antaa minisian vinkua, mutta pistetään homma voimalla poikki.

Samasta syystä en usko enää, että Lännen pitäisi kantaa huolta siitä miten ja minne Ukraina heille annettu aseistusta käyttää. Eli on ihan ok, että Ukraina kykenee vastaamaan iskuilla Venäjän aluelle ja heidänkin infrastruktuuriinsa, jos sitä on luvassa Venäjältäkin. Toki Ukrainan pitää pyrkiä välttämään turhia siviilikuolemia, mutta ei sekään mahdollista täysin liene, ja onkin ehkä hyvä tunkion asujaimiston vihdoinkin ymmärtää, että erikoisoperaatio on kuitenkin aivan oikea sota, ja sen tullesssa takapihalle alkaa varmaankin jo kohta jonkinlainen ymmärrys heräämään siihen, että maalla ei ole mitään tulevaisuutta sotaa jatkaessaan.

Ydinaseita (taktisiakaan) käyttäessään paskavenäjä on sen jälkeen hylkiövaltio vailla kovinkaan kummoista tulevaisuutta pitkään aikaan.
 
Viimeksi muokattu:

Byvajet

Jäsen
Aamulla YLE-puheessa emeritusprofessori Vesa Kanniainen totesi -testailtuaan peliteorialla eri skenaarioita mm ydiaseen käytön suhteen, että todennäköisesti paras vaihtoehto sodan päättämiseksi olisi se, että länsi näyttäisi voimaa ja kunnolla.

Etenkin jälkikäteen on ilmeistä, että tämä olisi ollut viisain vaihtoehto. Kun länsi olisi ryhtynyt sotaan Venäjää vastaan heti, olisi vältetty valtavat määrät inhimillistä kärsimystä.

Tosiasia on toisaalta sekin, ettei ydinaseen käyttöä voida sulkea pois vaihtoehdoista. Eihän sen käytölle mitään kansan tukea tarvita. Pahimmillaan riittää yksi hullu tai pieni piiri.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Etenkin jälkikäteen on ilmeistä, että tämä olisi ollut viisain vaihtoehto. Kun länsi olisi ryhtynyt sotaan Venäjää vastaan heti, olisi vältetty valtavat määrät inhimillistä kärsimystä.

Tosiasia on toisaalta sekin, ettei ydinaseen käyttöä voida sulkea pois vaihtoehdoista. Eihän sen käytölle mitään kansan tukea tarvita. Pahimmillaan riittää yksi hullu tai pieni piiri.
Ei voida sulkea ei, mutta todennäköisyys on pieni, sillä puttepossukin tietää kyllä seuraukset, niin itselleen kuin paskavaltiolleen, ja siellä onneksi niitä avaimia saattaa olla aivoillakin varustetuilla.

Kylmää kyllä, mutta viisain vaihtoehto ei olisi kuitenkaan ollut se paras tulevaisuuden suhteen, sillä tämä touhu on heikentänyt venäjää todella paljon, ja mitä enemmän vielä heikkenee, sitä kauemmin tulee kestämään että voi koskaan olla enää uhka kellekään.

Venäjän tämän hetkinen heikkous saa lisäksi aikaan -ainakin toivottavasti- yhä useammaan valtion irtautumisen venäjän ns "etupiiristä", sillä on osoittautunut olevansa paskatunkio johon ei voi luottaa edes vähää alusta, joten voi olla että jatkossa natoon on enemmänkin tunkua, mutta se taas jää nähtäväksi.

Hyvä nyt kuitenkin lisätä, että vaikka mainitsin tuon "kylmää kyllä", niin se ei tarkoita että hyväksyisin nämä uhrit joita vitkastelu on tuonut, mutta nekin huomioiden kaikista huonointa olisi nyt vetäytyä avusta ja suoda minkäänlaista voittoa tunkiolandialle, vaan nyt on oikeasti aika näyttää sitä voimaa ja pistää venäjä syväkyykkyyn kunnolla ja pitkäksi aikaa.
 
Viimeksi muokattu:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Trump on kuitenkin arvaamaton myös Kremlille. Kukaan ei siellä varmasti tiedä mitä Trump aikoo/kykenee tekemään. Joe Biden on huomattavasti ennustettavampi kaveri Kremlin strategiapeleissä.

Trump voi olla Kremlinkin näkökulmasta tietyllä tavalla arvaamaton, mutta hän on joka tapauksessa Kremlin kannalta se paras vaihtoehto seuraavaksi presidentiksi.

Tämä siksi, että Trump on hajottava voima sekä lännen yhteisrintaman että USA:n sisäisen koheesion kannalta ja siten hän heikentää väistämättä sekä lännen yhteinäistä toimintakykyä että Yhdysvaltain omaa sisä- ja ulkopoliittista toimintakykyä.

Poliittisesti Trump elää vastakkainasettelusta. Siksi hän tulee lietsomaan vastakkainasettelua ja siten epävarmuutta koko kampanjansa ajan sekä myös presidenttinä, jos hänet valitaan. Myös hänen syyttäessään Eurooppaa Venäjä-riippuvuudesta tai Euroopan vajaista puolustuspanostuksista (missä hän sinänsä oli oikeassa), hänen päällimmäinen tarkoituksensa ei ollut rakentava pyrkimys lännen vahvistamiseksi ja yhtenäistämiseksi, vaan vastakkainasettelun luominen transatlanttisen koalition ja Naton sisälle. Rakentava poliitikko olisi toiminut näissä diplomatiateitä pitkin ja Naton sisällä - eikä nostanut asiasta julkista ja hajottavaa älämölöä populistisista syistä.

Tästä Trumpin luomasta transatlanntisesta epäluottamusasetelmasta ja sen tuomasta yhtenäisyyden puutteesta Venäjä katsoi hyötyvänsä. On itse asiassa erittäin mahdollista, että jos Trumpin sijasta presidentiksi olisi valittu aikanaan Hillary Clinton, lännen sisäinen yhtenäisyys ei ehkä missään vaiheessa olisi edes rapautunut siihen pisteeseen, että Putin olisi uskaltanut laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan lähteä.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös