Euroopan vasemmiston Venäjä-suhteiden vähättely ontuu. Vasemmistoliiton meppi Kyllönen äänesti Le Penin mukana Venäjä-pakotteita vastaan Krimin miehityksen jälkeen. Saksan "ostpolitik" on ollut 1970-luvulta lähtien idän diktatuuria ymmärtävää. Entinen liittokansleri Schröder on pahimmanlaatuinen Putinin sylikoira, eikä Saksan demarit kykene tekemään pesäeroa entiseen puheenjohtajaansa, vaikka Schröder juoksee Kremlissä, samalla kun Ukrainaa tuhotaan. Kreikan vasemmistolainen Syriza veljeili ennen ja jälkeen vaalivoittonsa Putinin kaverina. Ja Läntiseen Eurooppaan lasken myös Britannian, vaikka ei EU:ssa olekaan. Työväenpuolueen entinen puheenjohtaja Jeremy Corbyn kehotti vielä pari viikkoa sitten länsimaita lopettamaan Ukrainan aseistamisen, voiko enemmän pelata Kremlin pussiin?
Suomen "kansanrintama" on ollut(?) oma lukunsa. Käsittämätöntä on, että ääripäät, eli persut ja vihreät ovat olleet Putinin suhteen ne järkevimmät. Halla-Aho ja Hautala voivat muistella aina Heinäluoman ja Pekkarisen tavatessaan tätä keskustelua:
Voidaan tietysti selitellä, että jälkiviisaus on helppoa. Suomen valtiohoitajapuolueilla olisi kuitenkin luullut olevan kaikki tieto saatavilla. Puolustusvoimien tiedustelulaitoksella on realistista tilannekuvaa Putinin/Venäjän tavoitteista ollut tarjolla useamman vuoden ajan, onpa siitä ehditty luennoida avoimille saleille yliopistoillakin.
Mutta mitäs poliitikko epämiellyttävillä tiedoilla, ideologia edellä, sano.....