Onhan täällä nyt unisimmatkin varmasti ymmärtäneet, että me olemme osana Eurooppaa sodassa Venäjää vastaan? Ja sotaa pitää käydä sodan keinoilla. Eli kovaa kovaa vasten. Vaikea talvi on tulossa, mutta Venäjälle ei saa antaa periksi. Ei tässä ole mitään epäselvyyttä siitä, että kummalta osapuolelta ne pelimerkit nopeammin kesken loppuu, jos oikeasti ruvetaan tosissaan koittamaan.
Se, mikä on hämmentävää, että Venäjä on ollut sodassa jopa 20 vuotta länsimaita vastaan, me vain emme ole huomanneet sitä. Tarkkaa ajankohtaa sodan alkamiselle on vaikea määrittää, Putinillakin oli jonkinlainen suojakausi länsisuhteissaan.
Sota alkoi ensin aatteellisena sotana, mutta kuka tietää, vaikka sitä olisi luonnosteltu jo 2000-luvun alussa. Toisin sanoen, energiayhteistyön tiivistämisellä. Venäjällä seurattiin tarkoin, mitä länsimailla puuhattiin energian kanssa. Saksan tuulimyllyratkaisut otettiin riemulla vastaan, venäläiset eivät ole tyhmiä. Putin sai oivallisen mahdollisuuden kiristää koko Euroopan vahvinta taloutta.
Ja sota eteni, kulttuurin, talouden ja sotatoimien alueella, siis urheilunkin. Jokerien kohtalo harmittaa minua erityisesti, vaikka on sinänsä vähäpätöinen asia. Jokerit huijattiin mukaan hankkeeseen, joka sekin kuului Venäjän vaikuttamisalueeseen, urheiluun. Meille haluttiin uskotella, että Venäjä on muuttunut, sitä ei tarvitse pelätä.
Hybridivaikuttaminen on Venäjän sodankäyntiä. Sitä tapahtuu kaiken aikaa, myös Suomessa. Ilmeistä kuitenkin on, että nimenomaan epäonnistuminen Ukrainassa on romuttanut hybridivaikuttamisen ideaa koko Euroopassa. Tarkoituksena alun perin oli, että kun Venäjä olisi murskannut Ukrainan nopeasti, länsimaiden poliitikoilta olisi mennyt huonot housuihin. Olisimme alistuneet Putinin saneluun.
Ja tällöin luodut verkostot olisivat pysyneet voimassa ja uusia olisi syntynyt. Jokeritkin olisi palannut häntä koipien välissä KHL:n. Ja Hjallis olisi saanut sen Ystävyyden kunniamerkin. Mutta eipä saanut. Eikä Paavo Väyrysen poliittinen ura lähtenyt uudestaan nousukiitoon.
Edit: Tässä ystävyyden kunniamerkin saajat Suomessa:
Ystävyyden kunniamerkki – Wikipedia