Tässä on vain se ongelma, että EU:n tasolla on aivan samat ongelmat mitä NATOn kanssa. Saksa määrää EU:ssa tahdit etenkin nykyisellään, kun Britit lähtivät kuuseen. Itse en pidä myöskään Saksaa kovin helppona kumppanina, koska tuo maa niin syvälle työntänyt päänsä(en kehtaa sanoa minne), näin Saksan kanssa yhteistyö on aina taloudellista yhteistyötä jossa Saksan intressit eivät kovin hyvin kohtaa aina Suomen kanssa.
En oikein nyt ymmärtänyt viestiäsi.
Mitä ovat "ongelmat NATOn kanssa"?
Ja mitä tarkoitat sillä, ettei Saksan ja Suomen intressit kohtaa taloudellisessa yhteistyössä? Saksahan on melko ylivoimaisesti Suomen suurin kauppakumppani sekä tuonnin että viennin osalta. Lisäksi talouspoliittisesti Suomi on useimmiten Saksan kanssa samassa kelkassa EU:n linjoja määriteltäessä.
Tietysti Saksa on taloudellinen suurvalta ja suurvallat aina ajavat ensisijaisesti ja vahvasti omia intressejään, joten Saksan kanssa joutuu pitämään puolensa niinkuin minkä tahansa muunkin suuren valtion kanssa. Saksa kuitenkin suurista valtioista on se, joka Suomelle lienee tutuin ja jonka kanssa Suomen on helpoin toimia.
Sotilaallisesti Saksa sen sijaan ei ole ottanut sitä roolia, mitä sen asema EU:n johtavana maana edellyttäisi, jotta EU:n painoarvo ulko- ja turvallisuuspoliittisena yhteisönä voisi kasvaa vaadittavalle tasolle unionin suurvalta-aseman osalta. Tämän esteet ovat olleet paitsi taloudellisia, myös juridisia: Saksan perustuslaki määrittelee Bundeswehrin edelleen roolin hyvin tiukasti puolustukselliseksi niin, ettei ulkomailla operoiminen ole ihan yksinkertainen prosessi. Tässähän nyt juuri käyvät muutoksen tuulet: Saksa nostaa puolustusbudjettiaan merkittävästi (ja on itse asiassa nostanut sitä jo siitä alkaen, kun Venäjä hyökkäsi Itä-Ukrainaan ja Krimille) ja on määrittelemässä puolustuspolitiikkaansa uudella tavalla.