Sanotaan taas kerran. Minusta kyse on Trumpin hallinnon ja sen taustalla olevan radikaalioikeiston pyrkimyksestä muuttaa sekä USA:n että Euroopan suuntaa. Kuinka hyvin he Euroopassa onnistuvat, sitä ei tiedä vielä kukaan. Tavoite on silti selvä. Ja kuten ennenkin Trumpin ollessa keulana, siitä voidaan tinkiä ainakin suoraviivaisuuden osalta.
Mikäli tämä kolme viikkoa osoittautuu oikeasti todelliseksi vaateeksi, niin minusta tässä on Euroopan nyt oltava kova ja todettava yhdellä äänellä, että Eurooppa tulkitsee Yhdysvaltain asettaman ehdon kiristykseksi, ja se osoittaa, että Yhdysvallat ei enää suhtaudu Eurooppaan kuin liittolaiseen. Eurooppa ei voi tinkiä arvoistaan edes silloin kun kiristys tulee monivuotisen liittolaisen suunnalta.
Näkisin, että oli kyse sitten tuosta Trumpin pyrkimyksestä muuttaa Euroopan suuntaa, tai sitten vain kovan linjan retoriikasta, vastauksen olisi oltava samanlainen. Molemmissa on nyt näytettävä sitä vahvuutta, ja toivottava, että tähän asti tärkeimmän strategisen kumppanimme mielenhäiriö on tilapäinen (max. 4v.) ja sen paljon puhutut demokraattiset elimet ovat vielä sen verran tolkuissaan, että pahimmat puheet eivät realisoidu.