Nämä ovat asioita, jotka aiheuttavat ristiriiitoja demokraatrisessa maassa ja siksi nämä ovat Ukrainalle paljon vaikeampia kysymyksiä kuin Venäjälle.
Hyvää pohdiskelua, mutta kun Ukraina taistelee olemassaolostaan, niin nuoret miehet tarvitaan rintamalla. Naiset ja iäkkäät jäävät pyörittämään koteja ja muuta yhteiskuntaa. Ukrainan on myös mentävä sotatalouteen. Ei ole minusta muita vaihtoehtoja.
Pohjois-Korea, Iran ja Ryssälän/Neuvostoliiton vanhat varastot.Tähänkö on tultu, että kun Pohjois-Korea myy Venäjälle murkulaa niin koko Eurooppa on kusessa?
Ei ole todellista. Nyt jotain rotia tähän hölmöilyyn!
Sitten jos sieltä on vielä tulossa iso mobilisaatio tunkion presidentinvaalien jälkeen niin eihän Ukrainalla yksikertaisesti ukot enää riitä...Hyvää pohdiskelua, mutta kun Ukraina taistelee olemassaolostaan, niin nuoret miehet tarvitaan rintamalla. Naiset ja iäkkäät jäävät pyörittämään koteja ja muuta yhteiskuntaa. Ukrainan on myös mentävä sotatalouteen. Ei ole minusta muita vaihtoehtoja.
Aika pitkälti olen samoilla linjoilla. Näin keskustelupalstoja kun on paljon lukenut, ja etenkin täällä jatkoajassa ihmisten kanssa asioista keskustellut, niin sen ymmärtäminen oli ainakin viuhunut kovaa ohi ihan hyvin selvältä enemmistöltä, että mitä tämä sota merkitsee Putinille ja Kremlille. Miten tärkeä asia tämä on heille, ja miten paljon Venäjän kaltaisessa maassa pystytään ukkoa ja rautaa työntämään teuraalle ja tuhottavaksi. Myöskin ihan semmoiset sodankäynnin realiteetit oli todella pahasti monilta hakusessa. Vaikka en itsekään tietenkään mikään sodankäynnin ammattilainen ole, niin oli se ihan mahdotonta yrittää asioista totuudenmukaisesti vielä viime syksynäkin puhua. Jotain käsittämätöntä ryssittelyä sieltä tuli vastapalloon, vaikka puhui vaan tosiasioista.Kun sotaa oli käyty reilut puoli vuotta, oli tämä Venäjän ilkkuminen muistaakseni suurimmillaan - ei ole aseita, ammuksia ja sotilaat juoksee kuin päättömät kanat lahdattavaksi. Laarien pohjia kaiveltiin ja toisen maailmansodan aikaisia varusteita räävittiin kasaan.
Tottahan tämä toki olikin - Putin oli varautunut siihen viikon kestävään sotaan ja todellisuuden ollessa toinen tilanne onneksi näytti huonolta Venäjän kannalta. Mediassa ja tälläkin palstalla naureskeltiin Venäjän touhulle, toki ihan aiheesta. Itselläni oli koko ajan sellainen fiilis, että nyt tuudittaudutaan liian hyvään asetelmaan ja yltiöpositiivisuus ottaa valtaa. Sodassa pitää kuitenkin olla realismi matkassa ja mielestäni oli jo tuolloin täysin selvää, että Putin tulee tätä sotaa jyystämään eteenpäin syöttämällä uutta lihaa teuraaksi minkä ehtii ja luottamalla siihen, että määrällä ja lännen väsymisellä suunta kääntyy.
Tuo oli Ukrainan etsikkoaikaa ja tuolloin sille olisi pitänyt tarjota kaikki mahdollinen tuki pitkänkantaman ohjuksineen ja hävittäjineen. Siinä olisi ollut sauma lyödä Venäjää vielä monin verroin pahemmin kuin mihin nyt päästiin.
Sitä vastoin Venäjä pääsi rakentamaan puolustusasemia ja uutta lihaa tulee rintamalle ihan toista tahtia kuin Ukrainassa. Vaikka venäläisten sotilaiden taitotaso epäilemättä edelleen on kaukana eliitistä, niin kyllä se vaan tuo määrä sitä hurjasti kompensoi tällaisessa pitkässä kulutus sodassa. Vaikka kuinka lahtaa niin uutta tulee tilalle. Kuluttavaa sotaa ja tietenkään itsekään ei voi ilman tappioita tuolla toimia.
Nyt Putte myhäilee Kremlissä tyytyväisenä, kun länsi ei vieläkään uskalla varustaa Ukrainaa kunnolla ja muutakin rakoilua alkaa jo näkyä. Puhumattakaan Jenkkien sisäpolitiikasta, josta Trump on säälimättömästi tehnyt oman lyömäaseensa Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuuden kustannuksella.
Ei Ukraina tässä nyt ole kokonaan kaatumassa, mutta tilanne ja suunta on kyllä erittäin huolestuttava. Jotain pitäisi tehdä ja hyvin nopeasti. Reseptin pitäisi kuitenkin olla suhteellisen yksinkertainen - aseita, aseita ja aseita Ukrainaan. Eikä mitään nallipyssyjä vaan sellaisia, joilla saataisiin taas heilautettua voimasuhteita vähän toiseen suuntaan.
Kullakin varmasti omat syynsä. Minä kyllä oletin jo alusta pitäen, ettei venäläisiä paljoa tappiot paina. Toki oletin ja oletan edelleen, etteivät edes he enää kestä toisen maailmansodan kaltaisia tappioita. Odottaisin yhteiskunnan rupeavan nikottelemaan pahemmin jahka miljoonan kuolleen raja menee rikki. Eli matkaa on vielä paljon ja nykyajalle ihan käsittämätön lukema, mutta itse veikkaisin, että tuossa kohtaa jopa Örkkilässä rupeaa menemään kela jumiin.Sanoisin, että varsinkin näin Suomessa tuohon naureskeluun oli syynä se, että se toimi jonkinnäköisenä suojamekanisminä ettei annettaisi pelolle valtaa. Ekoina viikkoina meinaan kaikennäköisiä ajatuksia pyöri mielessä.
Aikoinaan postasin sen videon missä tunkiot imuroivat dronen tiputtaman kranaatin Ladan kattoluukusta sisään. Oi niitä aikoja, oli ehkä yksi meitsin tykätyimmistä viesteistä palstalla. Enää ei noita uskalla edes laittaa, kun tulee jo Bradley-videoistakin modeilta noottia...En omasta mielestäni suhtaudu ylimielisesti tilanteeseen, mutta nauraskelen edelleen videoille, joissa venäläiset saavat droneista, tykistöstä, tai muusta vastaavasta. Hirvittävää, tai ei, mutta olen oppinut nauttimaan noista videoista.
Olihan näitä, kun örkki hyppää korkeutta 30 metriä tasajalkaponnistuksella istualtaan tai 20 metriä kuudella kierteellä taittaen ja lopuksi sukellus perse edellä johonkin kuraojaan. Enää ei uskalla postailla, kun ovat kuulemma pelkkää sotapornoa ja taas heiluisi punainen lippu.Aikoinaan postasin sen videon missä tunkiot imuroivat dronen tiputtaman kranaatin Ladan kattoluukusta sisään. Oi niitä aikoja, oli ehkä yksi meitsin tykätyimmistä viesteistä palstalla. Enää ei noita uskalla edes laittaa, kun tulee jo Bradley-videoistakin modeilta noottia...
P-Korea on valitettavasti hampaisiin aseistautunut maa, mistä varmasti sotilaallista bulkkitavaraa löytyy. Lisäksi orjatyövoima voi olla joskus kauhealla tavalla tehokasta (esim. Hitler ja Stalin). Muistan vuosien takaa myös jutun eräästä isosta EU maasta, missä joku yritys käytti P-Koreasta haalittua työvoimaa. Firman johtajaa haastateltiin osittain salaa ja hän kehui kovasti tätä vierastyövoimaa. Sanoi muistaakseni jotenkin, että kuin "normaalit" työntekijät lähtevät kotiin, niin vierastyöläiset painavat kovalla tahdilla toisen mokoman päivästä.Tähänkö on tultu, että kun Pohjois-Korea myy Venäjälle murkulaa niin koko Eurooppa on kusessa?
Ei ole todellista. Nyt jotain rotia tähän hölmöilyyn!
Hyvää pohdiskelua, mutta kun Ukraina taistelee olemassaolostaan, niin nuoret miehet tarvitaan rintamalla. Naiset ja iäkkäät jäävät pyörittämään koteja ja muuta yhteiskuntaa. Ukrainan on myös mentävä sotatalouteen. Ei ole minusta muita vaihtoehtoja.
Sanoisin, että varsinkin näin Suomessa tuohon naureskeluun oli syynä se, että se toimi jonkinnäköisenä suojamekanisminä ettei annettaisi pelolle valtaa. Ekoina viikkoina meinaan kaikennäköisiä ajatuksia pyöri mielessä.
Ai saakeli aivan samat syytteet sotapornoilusta on myös allekirjoittanut saanut. Tähän vielä päälle modejen kova huolestuminen "räjähdyskuvista" mitä lie tarkoittaakaan. Olen yhden kuvan muistaakseni postannut ja sekin oli itsestään savuava Admiral Kuznetsov että silleen...Olihan näitä, kun örkki hyppää korkeutta 30 metriä tasajalkaponnistuksella istualtaan tai 20 metriä kuudella kierteellä taittaen ja lopuksi sukellus perse edellä johonkin kuraojaan. Enää ei uskalla postailla, kun ovat kuulemma pelkkää sotapornoa ja taas heiluisi punainen lippu.
Kyllä muuten tajuttiin. Ainakin minä ja varsin moni muu palstalainen alkushokista selvittyään nimenomaan sanoi juuri sitä, että Venäjä ei muuten lähde Ukrainasta millään muulla kuin äärimmäisellä väkivallalla, jos silläkään. Tämä siis tällä palstalla tässä ketjussa about kesällä/syksyllä 2022 (toki muistinvaraisesti). Venäjän sietokyky tappioille monella rintamalla yllätti, mutta se yllätys tapahtui jo kesällä/syksyllä 2022.Venäjää ei ymmärretty silloin, kun tämä sota alkoi. Siinä alussa oli aivan helvetisti liikaa sitä ylimielistä naureskelua ja vähättelyä. Ei tajuttu sitä, miten tosissaan he ovat tämän sodan kanssa, ja miten paljon heillä on sietokykyä, ja miten paljon he pystyvät uhraamaan omia miehiään ja kalustoaan.
Juuri näin.Venäjä pystytään kyllä lyömään tässä kulutussodassa, mutta se täytyy nyt ymmärtää, että miten paljon se vaatii sitä voimaa.
Kyllä, tällä ketjulla on myös vertaistukiryhmän rooli.Sanoisin, että varsinkin näin Suomessa tuohon naureskeluun oli syynä se, että se toimi jonkinnäköisenä suojamekanisminä ettei annettaisi pelolle valtaa. Ekoina viikkoina meinaan kaikennäköisiä ajatuksia pyöri mielessä.
Mutta niinhän siinä kävi! Häntä koipien välissä Venäjä luopui Kiovan valtauksesta.Kun sotaa oli käyty reilut puoli vuotta, oli tämä Venäjän ilkkuminen muistaakseni suurimmillaan - ei ole aseita, ammuksia ja sotilaat juoksee kuin päättömät kanat lahdattavaksi. Laarien pohjia kaiveltiin ja toisen maailmansodan aikaisia varusteita räävittiin kasaan.
Juuri näin.Tottahan tämä toki olikin - Putin oli varautunut siihen viikon kestävään sotaan ja todellisuuden ollessa toinen tilanne onneksi näytti huonolta Venäjän kannalta.
Juuri näin, ja tästä asiasta on puhuttu täällä pitkään. Mutta kaikkein pessimistisimmille koetan aina muistuttaa, että Venäjä-nimisen "terminaattorin" (jonka kanssa ei voi neuvotella) on sielläkin tikittämässä kaikenlaisia kelloja. Venäjäkään ei jaksa ikuisesti ja se on jo aloittanut kierteen, jota sen on vaikea hallita vaikka sota päättyisi tällä sekunnilla. Mutta jaksaako se pidempään kuin Ukraina ja/tai länsi, se meiltä on vielä näkemättä.Sodassa pitää kuitenkin olla realismi matkassa ja mielestäni oli jo tuolloin täysin selvää, että Putin tulee tätä sotaa jyystämään eteenpäin syöttämällä uutta lihaa teuraaksi minkä ehtii ja luottamalla siihen, että määrällä ja lännen väsymisellä suunta kääntyy.
Kyllä, mutta valitettavasti me ei tiedetä kaikkea tähän liittyvää asiaa. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 pohdimme pidempäänkin sitä, että olisiko Ukrainalla ollut edes kykyä käyttää kaikkea sitä tavaraa, mitä länsi olisi voinut pukata? Olen aiemminkin miettinyt sitä, että kuinkahan iso luottamus Ukrainan ja lännen välillä oikeasti on siitä, että länsiapu menee tarkoitettuun käyttöön.Tuo oli Ukrainan etsikkoaikaa ja tuolloin sille olisi pitänyt tarjota kaikki mahdollinen tuki pitkänkantaman ohjuksineen ja hävittäjineen. Siinä olisi ollut sauma lyödä Venäjää vielä monin verroin pahemmin kuin mihin nyt päästiin.
Kyllä ihan jo keväällä 2022 tällä palstalla tässä ketjussa sanoin (monien muiden tapaan), että Venäjä järjesti itsensä sotaan jossa sillä ei ole perääntymisreittiä. Minulla ei ole ollut pitkään aikaan mitään epäilyksiäkään siitä, että tämä sota on Putinille ja Venäjälle ihan elämän ja kuoleman kysymys. Sanoin tästä asiasta tuossa joulun aikaan vaalien yhteydessä: yhdenkään vähänkään ajattelevan venäläisen ei kannata äänestää johtoon länsimielistä presidenttiä, vaikka vaalit ihan oikeasti olisivat vapaat ja demokraattiset. Jos Venäjä haluaisi perääntyä, se kävisi sille hirvittävän kalliiksi. Siksi on vain parempi painaa kaasua ja toivoa parasta.Näin keskustelupalstoja kun on paljon lukenut, ja etenkin täällä jatkoajassa ihmisten kanssa asioista keskustellut, niin sen ymmärtäminen oli ainakin viuhunut kovaa ohi ihan hyvin selvältä enemmistöltä, että mitä tämä sota merkitsee Putinille ja Kremlille.
Olen eri mieltä asiasta. Yksittäisiä kommentteja voi toki löytää, mutta kyllä tässä ketjussa yleiskonsensus on sen kaltaista, ettei venäläisen henki maksa Venäjälle mitään.Miten tärkeä asia tämä on heille, ja miten paljon Venäjän kaltaisessa maassa pystytään ukkoa ja rautaa työntämään teuraalle ja tuhottavaksi. Myöskin ihan semmoiset sodankäynnin realiteetit oli todella pahasti monilta hakusessa.
Joiltain kyllä. Yleisesti ottaen, kuten sinullekin olen ketjussa todennut, kannattaa myös muistaa se, että ketjulla on tuo vertaistukiryhmärooli. Tappiomielialan lietsominen ei auta meistä ketään.Vaikka en itsekään tietenkään mikään sodankäynnin ammattilainen ole, niin oli se ihan mahdotonta yrittää asioista totuudenmukaisesti vielä viime syksynäkin puhua. Jotain käsittämätöntä ryssittelyä sieltä tuli vastapalloon, vaikka puhui vaan tosiasioista.
Tämä on totta. Eurooppa sen enempää kuin Yhdysvallatkaan ei ollut millään valmis tämän kokoluokan sotaan eikä siihen, että joku voi sellaisen aloittaa ajattelematta yhtään perääntymistietä ja on pakko mennä "all in" -mentaliteetilla.Nämä asiat oli minun mielestäni myös hyvin suurelta joukolta poliitikoista mennyt ohi. Ei tajuttu sitä, miten vakavan asian äärellä ihan oikeasti ollaan. Ilman näin isoja sotia kun on tuudittauduttu vuosikymmeniä, niin ei se kai voi mennä jotenkin ihmisymmärrykseen, että jonkun näin ison mittaluokan pahuuden kanssa ollaan oikeasti tekemisissä. Tämmöisten asioidenhan piti pölyttyä vain siellä historian sivuilla.
Tuo vastahyökkäys on mielestäni mielenkiintoinen seikka. Siihen oikeastaan länsimaat painostivat Ukrainaa. Zelenskyi sitä lykkäsi pitkään sanoen ettei Ukraina ole valmis. Mutta länsimaat halusivat nähdä kalustonsa käytössä kun sinne sitä oli viety. Venäjä oli varautunut todella hyvin Ukrainan vastahyökkäykseen miinoituksillaan.
Väärin on kuitenkin sanoa, että pelkästään länsimaiden syytä on vastahyökkäys, kyllähän Ukrainakin sitä kaipasi. Vaikka epäonnistui.
Toisaalta ajateltiin, että mitä enemmän annetaan aikaa Venäjälle kaivautua asemiin, sitä huonompi. Olisi siis pitänyt hyökätä vielä aikaisemmin? Mutta kun ei oltu valmiina. Ei ole helppo paikka arvata, mikä toimii, mikä ei, milloin on paras hetki hyökätä, vai kannattaako edes yrittää.Ukrainassa ei tainnut vallita sisäisestikään yksimielisyyttä vastahyökkäyksen suhteen, ilmeisesti poliittinen johto (mahdollisesti länsimaisen painostuksen takia) ajoi hyökkäystä aktiivisemmin kun taas sotilasjohto oli vastahakoinen, vedoten nimenomaan siihen että Ukrainan ei ole vielä valmis.
Eikähän se sitten tainnut sitä ollakaan.
Saman huomasin itsekin. @adolf on jäänyt pidemmältä ajalta tästä aiheesta mieleen kirjoittajana, joka pystyy jonkilaiseen objektiivisuuteen. Mieleen on jäänyt myös monet häneen kohdistetut ryssittelyt yms haukkumiset.Ainakin itse väsyin seuraamaan tätä ketjua, sillä keskustelusta oli hyvän alun jälkeen muodostunut jonkinlainen terapiaryhmä, jossa omaa voimattomuutta pyritään kompensoimaan yrittämällä esittää venäläiset naurettavina ja inhottavina typeryksinä, joiden rooli sodassa on vain toimia ukrainalaisten ampumaharjoitusten maalitauluna. Sellainen kuva on tietenkin kaukana todellisuudesta ja vaikka itsekin olin toki sodan alussa helpottunut Venäjän vastoinkäymisistä niin jatkuvaan, yksisilmäiseen ja alkeelliseen propagandan jankkaamiseen turhaantuu väistämättä ennemmin tai myöhemmin. Ymmärrän kyllä että ehkä se toimii jonkinlaisena terapiana joillekin, mutta jos haluaa saada realistisen kokonaiskuvan niin kannattaa kyllä seurata muita kanavia.
Niin, kivahan se on jälkiviisana monenkin saakelin tietäjän ja tutkijan sun muun venkulan nyt kertoilla, että kuinka hienot saatanan miinat ja poterot noin perkeleen tukiopaskiaiset rakenteli. Kaikki olisi ollut estettävissä, jos ja kun olisi heti reagoitu ja annettu aseet, joilla tuo ei vaan onnistu. Nyt naapurin minisika yrittää vuosipäivään tai vaaleihin mennessä saada jotakin aikaiseksi, ja saahan se, koska EUssa seisätaan vaan sormet omassa ja toisen persiissä saamatta mitään aikaan, ja yhdysvalloista on kovaa vauhtia tulossa globaali vitsi, josta saavat sitten aikanaan kiittää juurikin paikallista porsasta, joka jollakin helvetin systeemillä on kaikista rikoksistaan huolimatta saanut puolueensa nuolemaan persettään.Kun sotaa oli käyty reilut puoli vuotta, oli tämä Venäjän ilkkuminen muistaakseni suurimmillaan - ei ole aseita, ammuksia ja sotilaat juoksee kuin päättömät kanat lahdattavaksi. Laarien pohjia kaiveltiin ja toisen maailmansodan aikaisia varusteita räävittiin kasaan.
Tottahan tämä toki olikin - Putin oli varautunut siihen viikon kestävään sotaan ja todellisuuden ollessa toinen tilanne onneksi näytti huonolta Venäjän kannalta. Mediassa ja tälläkin palstalla naureskeltiin Venäjän touhulle, toki ihan aiheesta. Itselläni oli koko ajan sellainen fiilis, että nyt tuudittaudutaan liian hyvään asetelmaan ja yltiöpositiivisuus ottaa valtaa. Sodassa pitää kuitenkin olla realismi matkassa ja mielestäni oli jo tuolloin täysin selvää, että Putin tulee tätä sotaa jyystämään eteenpäin syöttämällä uutta lihaa teuraaksi minkä ehtii ja luottamalla siihen, että määrällä ja lännen väsymisellä suunta kääntyy.
Tuo oli Ukrainan etsikkoaikaa ja tuolloin sille olisi pitänyt tarjota kaikki mahdollinen tuki pitkänkantaman ohjuksineen ja hävittäjineen. Siinä olisi ollut sauma lyödä Venäjää vielä monin verroin pahemmin kuin mihin nyt päästiin.
Sitä vastoin Venäjä pääsi rakentamaan puolustusasemia ja uutta lihaa tulee rintamalle ihan toista tahtia kuin Ukrainassa. Vaikka venäläisten sotilaiden taitotaso epäilemättä edelleen on kaukana eliitistä, niin kyllä se vaan tuo määrä sitä hurjasti kompensoi tällaisessa pitkässä kulutus sodassa. Vaikka kuinka lahtaa niin uutta tulee tilalle. Kuluttavaa sotaa ja tietenkään itsekään ei voi ilman tappioita tuolla toimia.
Nyt Putte myhäilee Kremlissä tyytyväisenä, kun länsi ei vieläkään uskalla varustaa Ukrainaa kunnolla ja muutakin rakoilua alkaa jo näkyä. Puhumattakaan Jenkkien sisäpolitiikasta, josta Trump on säälimättömästi tehnyt oman lyömäaseensa Ukrainan ja koko Euroopan turvallisuuden kustannuksella.
Ei Ukraina tässä nyt ole kokonaan kaatumassa, mutta tilanne ja suunta on kyllä erittäin huolestuttava. Jotain pitäisi tehdä ja hyvin nopeasti. Reseptin pitäisi kuitenkin olla suhteellisen yksinkertainen - aseita, aseita ja aseita Ukrainaan. Eikä mitään nallipyssyjä vaan sellaisia, joilla saataisiin taas heilautettua voimasuhteita vähän toiseen suuntaan.
Tämä lienee lukijakohtaista, koska itselleni tällaista mielikuvaa ei ole syntynyt. En tiedä, mistä tämä tulkintojen ero johtuu.Pahasti Venäjää vähättelevä mielikuva on jäänyt kirjoituksista mieleeni, mutta todennäköisesti tälläisiksi luokittelemani ovat jääneet vain vahvemmin mieleen ja harvapa meistä ei tykkää kärjistää kirjoituksiaan.