En tiiä, että onko tästä kirjasta ja muutenkaan aiheesta jo täällä keskusteltu. Ja onko ees oikea paikka. Pahoittelut jos nämä keskustelut on täällä jo käyty. Pakko vaan jotenki purkaa ajatuksia.
Suosittelen kaikkia kuuntelemaan ja lukemaan Tuomas Kyrön kirjan Aleksi Suomesta. Mun piti säästää tämä kesälomalle, mutta tylsänä päivänä alotin kuuntelun ja meni kahdessa päivässä.
Jossain kohtaa kirjaa tajusin, että mähän oon nähnyt tästä tilanteesta videon sodan alusta. Ja siellähän se Aleksi painelee menemään ja pelastaa ystävän hengen.
Jotenkin vetää vaan hiljaiseksi. Miten me täällä tullaan auttamaan meidän omia, kun palaavat Ukrainasta? Haluan itse ainakin olla mukana, jos se on mahdollista rahallisesti tai muuten. Itsellä myös tuttuja tuolla.
Miten tää Ukrainan kansakunta koskaan saadaan parannettua? Blackrock rakentaa uudelleen Ukrainan, kuka rakentaa uudestaan Ukrainalaisten mielet? Kaikki ne miehet, naiset ja lapset ketkä on traumatisoituneet tästä Pikku Persereiän kullin heiluttelusta? Kuka sillä tekee voittoa? Ei kukaan, joten saa nähdä mitä tapahtuu mielenterveyden asioille. Piti kirjottaa pidempään, mutta tulipa jotenki tyhjä olo tosta kirjasta ja siitä lopusta.
Slava Ukraini!