Itselläni on nyt pelko perseessä tämän vastaiskun onnistumisen suhteen. Siihen ei vaikuta yksittäiset twiitit menetetystä kalustosta, on aivan selvää että tappioita tulee hyökkääjälle runsaasti, vaikka kaikki onnistuisikin suunnitellusti.
Sama juttu.
Venäjällä on ollut aikaa linnoittautua liian pitkään. Venäjä on myös oppinut tästä sodasta ja luultavasti osaa nyt paremmin puolustaa asemiaan kuin sodan alussa.
Samaa mieltä.
Ukraina olisi tarvinnut aseita nopeammin, jolloin Harkovan rintamasuunnan-tyyliset vastaiskut olisivat olleet laajemmaltikin mahdollisia.
Tästä en ole ihan varma. On totta, että tosiaan sodan pitkittyminen tarkoittaa sitä, että venäläisetkin oppivat, mutta toisaalta ukrainalaistenkin pitäisi oppia. Kuten viime keväänä puhuttiin, niin Ukrainan armeija ei ollut valmis laajamittaiseen sotaan. Ongelmia on ollut niin koulutuksessa kuin liikekannallepanossa.
En kiellä sitä, etteikö aseilla olisi merkitystä, mutta pidän silti suht oikeana vetona sitä, mitä länsimaat tekivät sodan alussa, että varustivat Ukrainaa varastoissaan olevilla neuvostoajan aseilla. Niihin oli valmis infra ja valmis koulutus.
Koulutuksen länsimaisille aseille olisi voinut aloittaa aiemmin, kyllä. Mutta koko Ukrainan reservin kouluttaminen länsimaiseen sodankäyntiin - se on sellainen siirtymä, että luulisin sen vaativan 10 vuotta, ennen kuin koko organisaatio on "samalla kartalla".
Tässä on nyt Ukrainan johdollekin iso pala purtavaksi. Kuinka realistinen läpimurto on? Jos se epäonnistuu ja tulee paljon kalusto - ja miehistötappioita, niin miten jatkossa avun laita? Pitääkö sen vuoksi säästellä kalustoa ja pelata safetyä?
Koko sodan ajan, ihan sen ensimetreiltä asti, itseäni on kalvanut sama pelko. Sota on liiaksikin kiinni onnistumisista ja epäonnistumisista. Armeijat ovat turhan tasaväkisiä, ja merkittävän eron saaminen sodan ratkaisemiseksi on vaativa tehtävä.
Mutta silti koetan pitää yllä jonkinlaista optimismia. Ukrainan ei tarvitse olla paras, sen täytyy olla vain parempi paikalle saapuneista.
Näin tehdään. Maltetaan odotella hyviä uutisia vielä viikonlopun yli. Vaikka mahdolliset tappiot noiden postattujen kuvien takia synkistävät, niin siellä voi kuitenkin taustalla olla voittoisa ryminä menossa, ja Mariupolin vapautus voi myös sen seurauksena koittaa.
Toivotaan näin. Pidetään jäitä hatussa niin liiallisen optimismin kuin pessimismin kanssa, ja seurataan rauhallisesti tilanteen kehittymistä.
Viime vuoden vastahyökkäyksessä kesti useita viikkoja ennen kuin tulosta alkoi tulla. Ensin Harkovan rintamalla, sitten Hersonin rintamalla. Nytkin kannattaa varautua siihen, ettei erä ole ohitse ennen kuin se on ohitse.
Tämä tulee olemaan tahtojen taistelu. Ei Ukraina, muttei myöskään Venäjäkään loputtomasti kestä takapakkia rintamalla. Toivotaan, että Venäjän hyökkäyskyky on hetkeksi syöty, sekin auttaa asiaa. Sitten toivotaan, että Ukraina etenee sen verran, että länsimaiden apu jatkuu ja Venäjällä joudutaan alkaa tosissaan pohtimaan, että mitä tässä nyt tehtäisiin.