Nahkasohva
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Tilanne näyttää valitettavasti kehittyvän kulutussodaksi, ja se on Venäjälle etu. Venäjän kyky paitsi kestää miestappioita myös tuottaa bulkkitavaraa vaikuttaa ikävän suurelta. Vastaukseksi tähän voimaan tarvittaisiinkin nimenomaan riittävä määrä riittävän modernia aseistusta.Ukraina pärjäsi sodan alussa hyvin lähitaisteluissa ja aika vanhoillakin aseilla. Venäjä meni hetki, että siellä tajuttiin missä omat vahvuudet ovat. Venäjän käyttäessä valtavaa tykistöarsenaalia Ukrainan lähitaistelun eväät on pitkälti syöty ja tarvitaan koko ajan entistä parempaa kykyä sotia kauempana. Voi olla, että ollaan menossa kohti todella isoa lihamylly vaihetta. Putin voi tavoitella lisää pitkän kantaman ohjusten massatuotantoa ja Ukraina samoin janoaa lisää pitkän kantaman aseita. Lopulta sota voi johtaa jopa siihen, että Venäjän massatuotanto voittaa ns. bulkkitarvikkeilla taistelun. Silloin Ukrainan ainoa toivo voittoon olisi saada ylivertaista tekniikkaa sotimiseen lisää. Tässä tilanteessa puhuttaisiin ehkä merkittävien hävittäjien antamisesta Ukrainalle ja tätä Venäjä on koko ajan pelännyt. Ilmaherruuden myötä Ukraina pääsisi myös paremmin lähitaisteluihin ja Venäjä rintama voisi jopa romahtaa.
Kulutussodasta ja sen voittamisesta on hyvin mielenkiintoista tietoa Niall Fergusonin ensimmäistä maailmansotaa käsittelevässä kirjassa "Julma sota". Ferguson tuo lukujen avulla hyvin esiin sen, mikä on mies- ja kalustoylivoiman merkitys. Vaikka keskusvallat oli tappamisessa huomattavasti ympärysvaltoja tehokkaampi ja paremmin johdettu koko sodan ajan, kesää 1918 lukuun ottamatta, ympärysvaltojen voitto oli vääjäämätön. Tilanteen olisi voinut muuttaa vain se, että keskusvalloilla olisi ollut huomattavasti modernimpaa aseistusta kuin ympärysvalloilla – ja sitähän niillä ei ollut.