Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2020–2021?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 10 16,9%
  • Finaaliin

    Ääniä: 5 8,5%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 16 27,1%
  • Konferenssivälierään

    Ääniä: 16 27,1%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 8 13,6%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 4 6,8%

  • Äänestäjiä
    59
  • Poll closed .

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Jaa-a, jokohan tuo Fleuryn suoritus riittäisi ++-sarakkeeseen pääsemiseen @Salming:in otteluraportissa? Vai pitääkö miehen kirjaimellisesti seistä päällään ja tehdä nuo samat torjunnat?

En nähnyt peliä, vain highlightsit (ja highlightsit Fleuryn torjunnoista), mutta näytti siltä, että Vegas pelasi noin 400% paremmin kuin Lake Tahoessa. Ei sitten iskenyt näköjään ulkoilmapeli. Hemmoteltuja hemmoja koko joukkue, hah!
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
16/56 Colorado vs. Vegas

DeBoer oli sekoittanut ketjuja saadakseen kipinän jälleen syttymään. Fleury jatkoi maalissa, mutta kaikki muu oli laitettu uusiksi. Ykkösketju oli Tuch-Stephenson-Stone, kakkonen Pacioretty-Glass-Smith, kolmonen Marchessault-Karlsson-Roy ja nelonen Carrier-Kolesar-Reaves. Puolustajaparit olivat Theodore-Pietrangelo, Martinez-Whitecloud ja Hague-Coghlan, joten Holden putosi kokoonpanon ulkopuolelle.

Avauserän alku oli vierailta vahva ja muutokset toivat tarvittavaa ryhdistäytymistä. Laukaukset olivat 12 minuutin jälkeen 1-6. Coloradolla oli kymmenen minuutin pätkä, jolloin se ei laukonut kertaakaan. Vegasin paras paikka siunaantui Kolesarille, joka sai Reavesin ja Carrierin alustuksesta tekopaikan takatolpalle poikittaissyötöstä, mutta tuhlailu jatkui eikä hän vieläkään tehnyt uransa avausmaalia NHL:ssä. Muut ketjut loivat kasan puolittaisia tilanteita viivatoimituksista, mutta mikä tärkeintä viettivät ainakin aikaa kotijoukkueen päädyssä enemmän kuin omissa. Toisen mainoskatkon jälkeen Colorado pääsi peliin mukaan ja loi erän viimeisellä kolmanneksella kolme hyvää maalipaikkaa. Ensin Byram-Timmins kaksikon viivalaukauksista Kadrin johtama kakkosketju oli iskeä paluukiekkoja sisään maalinedusruuhkasta, mutta Fleury venyi patjatorjuntoihin. Hetken päästä MacKinnon sai syötön slottiin ja latasi one-timerin seisovilta jaloilta päin Fleuryn yläkroppaa. Viimeisellä minuutilla puolestaan Landeskogin kääntösyöttö vasemmasta laidasta oikealle takatolpalle tavoitti Kadrin, kun Roy hieman nukahti, mutta Fleury pelasti tilanteen ilmavalla patjatorjunnallaan sivuttaisliikkeessä.

Muutoin puolustuspelaaminen toimi hyvin varsinkin hyökkäysalueen menetysten jälkeen. Tasapaino oli aiempaa parempi eikä Avs saanut luotua uhkaa riistoista, koska oman alueen täyttö sujui mallikkaasti. Fleury pelasti vieraat erän lopussa, kun alussa ei maistunut mennä johtoon. Yhden ylivoiman Vegas sai vartin kohdalla, mutta se oli melko kesyä, vaikka Stephenson korvasi Karlsson ykkösylivoimassa neliön keskellä. Graves oli ihastuttava katkomaan mailalla syöttöjä syvyydessä ulkoilmapelin tapaan ja Bellemare-Calvert kaksikko tukki hyvin keskialuetta.

Toisen erän alussa Timmins kamppasi Paciorettyn siniviivan kulmassa ja Vegas meni johtoon ylivoimalla nujertaen sarjan parhaan alivoiman sillä, että hyökkäysalueelle vienti oli vähän erilainen kuin tavallisesti eli jättösyötön sijaan Karlsson kuljetti itse siniviivalle asti ja jakoi sitten viereen kiihdyttäneelle Tuchille, joka paineli keskeltä läpi muun muassa ohi Gravesin sekä Jostin ja viimeisteli varmasti suorasta luistelusta. Pietrangelo nappasi kakkossyötön. 24. minuutilla kolmospari vuoti lähes kohtalokkaasti, kun Hague ei saanut laidassa pysähtymään Makaria, vaan rynni ohi ja hänet kierrettiin rumasti. Samalla Coghlan jätti Kadrin merkkaamatta maalin edessä ja tämä pääsi ampumaan vapaasti Fleurysta katsottuna oikealta Makarin syötöstä, mutta Marc-Andre nollasi taas hänet.

Mainosten jälkeen Vegas meni 0-2 johtoon, kun oman alueen aloituksesta Stone vippasi kiekon vauhtiin Makarin selustaan Tuchille, joka punnersi vasemmasta laidasta maalille eikä Makar saanut häntä kiinni. Tuch ampui rystyltä kohti maalia, Grubauer torjui eteen ja kiekko pomppi Byramin varusteista omaan rysään. Onnekas maali, mutta annan massiivisen peukalon ylöspäin Tuchille taas siitä, että hän uskaltaa ampua rystyltä eikä väkisin hae kämmentä auki. Tuo on maalintekijän merkki oli pallopeli mikä tahansa. Tuchillakin on hyvä rystylaukaus, joten olen erittäin tyytyväinen, että hän käyttää sitä. Hän iski sillä maalin ulkoilmapelissä ja myös aiemmin tällä kaudella Tuch teki komean rystymaalin viimeistellen slotista ylänurkkaan Ducksia vastaan pelissä, jossa retropaidat esiteltiin.

31. minuutilla Vegas meni jo 0-3 johtoon, kun Coghlan-Hague kaksikko pelasi keskialueella pakki-pakkisyötön Avsin vaihtaessa ketjuaan. Niinpä Hague pääsi melko vapaasti punaviivalle saakka, harhautti yhden pelaajan ja siirsi sitten rystyltä kiekon vasempaan laitaan Karlssonille. Tämä meni siniviivan kulmasta alueelle ja löysi keskeltä vapaana Marchessaultin, joka ampui napakalla rannelaukauksella kiekon längistä sisään. Tuota maalia edelsi jo yksi hukattu 2v1-hyökkäys Karlssonin ja Paciorettyn toimesta, kun muistaakseni ensinmainittu ampui itse oikeasta laidasta takapatjaan. Tauolle mentiin lopulta 0-3 luvuissa, kun Vegas puolusti omissa uhrautuvaisesti keskustaa tiiviillä viisikolla pakottaen Coloradon ampumaan ulkopuolelta blokkisumppuun. Laukaukset olivat kahden erän jälkeen 18-21. Glassin vitja pääsi paremmin peliin mukaan muuten tässä erässä, vaikkei tehoille päässytkään, mutta loi pari hyvää puolittaista paikkaa. Kertaalleen muun muassa Glass tavoitteli vielä turhaan takatolpalta ketjutoveria, kun olisi voinut itse ampua oikealta yläkaarelta.

Päätöserän avausvaihdossa Stone tarjosi lätyn oikeasta laidasta maalille nousseelle Pietrangelolle, mutta tämän ohjaus ilmasta kilpistyi patjaan. Pietrangelo tuki kuitenkin vahvasti hyökkäyksiä läpi illan jatkaen siitä, mihin jäi tosiaan ulkoilmapelissä, joten kiitin siitä häntä plussalla arvosanoissakin. Kolmannella minuutilla Fleury puolestaan pysäytti Bellemaren vaarallisen ohjurin. Hetkeä myöhemmin Vegas otti ainoan jäähynsä, kun Rantasen liikkeet laidan lähellä olivat myrkkyä jalkakampin tehneelle Theodorelle. Avsin ykkösylivoima pelasi epätoivoiset 1:45 peräti putkeen hakiessaan kavennusta. Paras paikka tuli Makarille, joka sai Landeskogilta syötön päädystä b-pisteiden väliin, mutta vastakiekkoon ammuttu lämäri osui vain patjoihin.

Erän puolivälin tienoilla Tuch kaatoi pahannäköisesti laitaan saatuaan pienen töytäisyn Byramilta ja siitä seurasikin muistutuskokous juniorille. Hetken päästä Byram lähtikin istunnolle kampattuaan Pietrangelon tämän noustessa slottiin. Ylivoimalla Stone tarjosi Stephensonille yhden paikan neliön keskelle, mutta Grubauer pysäytti vedon. Toisessa päässä Fleury joutui venymään alivoimallakin pysäyttääkseen 2v1-hyökkäyksessä Toewsin täysin vapaan ohjurin maalin edestä. Kahdeksan minuuttia ennen loppua Fleury venyi niin ikään, kun hän otti huiman triplatorjunnan. Toews pääsi ensin kakkoskiekkoon käsiksi noustuaan viivasta maalille, mutta ampui päin Fleurya. Kolmoskiekko tuli Donskoille maalin kulmalle, mutta hän nosti päin Fleuryn ojennettua räpylää/patjaa. Kaksi minuuttia ennen loppua puolestaan Martinez otti ison blokin, kun Burakovsky käveli viivan kautta slottiin, hämäsi laukovansa ja jakoi siipeen Girardille, mutta tämän one-timer ei tosiaan mennyt maalille saakka, joten nollapeli pysyi elossa loppuun saakka. Viimeiset pari minuuttia Vegas pysyi hyvin kiekossa kuluttaen kellon loppuun tasavajaalla Reavesin ja Calvertin jäähyiltyä.

Lopputulos oli siis 0-3. Valmennus ansaitsee sulan hattuun toimineista muutoksista. Kipinä tosiaan oli syttynyt kahden tappion jälkeen. Päätöskympistä pitää todeta vielä se, että Vegas sekoitti vielä silloinkin ketjuja puolustaessaan johtoa. Carrier pelasi esimerkiksi pari vaihtoa Karlssonin ja Marchessaultin kanssa sekä Kolesar Glassin ja Paciorettyn vierellä. Reavesin peliaika jäi hyökkääjistä ainoana alle kymmeneen minuuttiin.

Arvosanataulukko
++ Fleury
+ Tuch, Karlsson, Marchessault, Stone, Pacioretty, Carrier, Kolesar, Reaves, Pietrangelo
+/- Theodore, Martinez, Whitecloud, Hague, Coghlan, Stephenson, Glass, Smith, Roy
-
--

Jaa-a, jokohan tuo Fleuryn suoritus riittäisi ++-sarakkeeseen pääsemiseen @Salming:in otteluraportissa? Vai pitääkö miehen kirjaimellisesti seistä päällään ja tehdä nuo samat torjunnat?
Riittää kyllä. Asettelin hänet kahden plussan kategoriaan jo ennen viestisi näkemistä itse asiassa. Häikäisevä 34 torjunnan iltapuhde kerta kaikkiaan, jolla irtosi uran 64. nollapeli runkosarjassa. Huipputorjunta oli useita, joista parhaiten jäivät mieleen Kadrin ja Donskoin nollaamiset:




Tuch oli kenttäpelaajiston hahmo kahdella osumallaan, joissa hän hyödynsi nopeuttaan ihanasti. Hän pelasi kenties ensimmäistä kertaa koskaan eniten hyökkääjistä eli 18:48. Harvassa nuo kerrat ainakin ovat olleet. Stone rinnalla alusti yhden osuman ja tarjoili muillekin pari paikkaa illan aikana, mutta eniten vakuutuin hänen oman alueen täytöstään noissa negatiivisissa transitioissa. Hän oli 2-3 kertaa juuri oikeassa paikassa keskellä katkomassa isäntien pelaajan syöttöä laidasta keskelle. Kakkosketjusta annan plussan Paciorettylle, joka hankki voittomaaliin johtaneen jäähyn ja oli tuon vitjan näkyvin yksilö. Omalla alueella hän oli jämäkkä ja hyökkäysalueella Max antoi varmoja syöttöjä omien pelaajien lapaan eikä niinkään itse tällä kertaa ollut päättämässä tilanteita. Nimellistä kolmosketjusta Karlsson vietti kahden pisteen iltaa ja oli ehkä Tuchin jälkeen toiseksi paras hyökkääjä pelaten kokonaisvaltaista jääkiekkoa molempiin suuntiin kahden vähän vaisumman pelin jälkeen. Hyvä tasonnosto, vaikka aloitusprosentti oli vain 20%. Hän pelasi senttereistä Stephensonin kanssa yli 18 minuuttia, kun Glass jäi 15 minuuttiin, joten marssijärjestys oli heidän keskuudessaan yhä tuttu. Marchessault rinnalla oli myös hyvä ja kruunasi iltansa maalilla. Pidin hänen kamppailupelaamisestaan.

Nelosketju saa myös plussaa, koska tällä kertaa se jätti Bellemaren vitjan jalkoihinsa ja loi avauserässä muun muassa Kolesarille huippupaikan. Carrier oli luotettava ja sai siksi vastuuta lopussakin. Samoin Kolesar vakuutti kyllä ensi kertaa keskikaistalla pystyen nostamaan stephensonmaisesti pelin jalalla pois omalta alueelta ja vippaamaan stiten rystyltä päätyyn kiekon Reavesin ja Carrierin jahdattavaksi. Tuo toistui monesti ja sitä oli turvallista katsoa.

Puolustuksessa Pietrangelo pelasi tosiaan hyvin tukien jatkuvasti hyökkäyksiä ja puolustaen jämäkästi omissa. Kyseessä oli hänen kauden toiseksi paras ottelunsa ensimmäisen Avs-pelin jälkeen. Hän laukoi neljästi kohti maalia, mikä oli yhtä paljon kuin muut puolustajat yhteensä. Theodorella oli rinnalla vähän enemmän vaikeuksia kulmissa pari kertaa kiekon kanssa eikä hän ollut niin hyvä hyökkäysalueella, joten siksi vain Pietrangelo saa plussan tuosta kaksikosta, joka pelasi 23-25 minuuttia ja oli plussalla yhden maalin verran tehotilastossa. Ylivoimallakin viivassa Theodorella poltti kiekko pari kertaa turhan paljon ja syötöt jäivät alivoimahyökkääjien lapoihin. Kakkosparista ei jäänyt mieleen mitään kummallista kumpaankaan suuntaan. Heiltä nähtiin peruspelaamista. Toki Whitecloud ja Martinez blokkasivat yhteensä kahdeksan laukausta, joten se mainittakoot. Kolmosparissa Hague jäi kertaalleen tosiaan pahoin Makarille kakkoseksi, kun tämä tuli vauhdilla vastaan, mutta toisaalta hän paikkasi erheensä kolmannen maalin alustuksellaan.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
7/40 Silver Knights vs. Gulls

Ketjuja oli rukattu. Thompson ja Dansk vaihdettiin päikseen, jotta Dansk sai pelituntumaa ensi kerran tällä kaudella. O'Reganin ketju oli entisellään, mutta Brown tuli kakkosketjuun Elvenesin ja Quinneyn vierelle oikeaan laitaan. Cotter-Leschyshyn-Dugan oli kolmosketju ja nelosessa pelasivat Jones, Rondbjerg ja Loewen. Puolustuksessa ei ollut muutoksia, vaan parit olivat Dahlström-Murphy, McLaughlin-Schuldt ja Hayes-Korczak.

Plussat ja miinukset
++
+ Dugan, Leschyshyn, Cotter, Quinney, Elvenes, Sikura
+/- Dansk, Murphy, Dahlström, McLaughlin, Korczak, Hayes, Schuldt, O'Regan, Jurco, Brown, Jones, Loewen, Rondbjerg
-
--

Ensimmäisten yhdeksän minuutin aikana vedot olivat 8-0. Silver Knights hukkasi yhden ylivoiman tuona aikana, mutta ennen kaikkea Dansk paistatteli rauhassa päivää maalillaan. Isänniltä nähtiin paljon paitsioita erän edetessä, kun keskialueen ylitys oli haastavaa ajoittain. Hyökkäysalueella puolestaan peli meni laidoissa hautomiseksi eivätkä päädystä keskelle annetut syötöt läpäisseet mailaviidakkoa Gullsin puolustettua keskustan tiukasti. Elvenesin vitja oli varmaankin näkyvin kiekollisena. Toisaalta myös kotinipun puolustuspelaaminen toimi eikä Dansk joutunut venymään kuin yhteen 2v1-torjuntaan nelisen minuuttia ennen taukoa. Kaikesta näki, että vastakkain oli kaksi divisioonan parasta joukkuetta. Reilu minuutti ennen taukoa vieraat menivät silti 0-1 johtoon, kun Cotter-Leschyshyn kaksikon karvaus ohitettiin Lowen ristipistolla. Tilanne oli silti kontrollissa, kun alempana oli 3v3-tilanne, mutta suorahyökkäys päättyi Kindoppin laukaukseen oikeasta laidasta Murphyn jaloista ja se yllätti Danskin ehkä vähän helposti. Ainakin laukaus oli torjuttavissa.

Toinen erä oli vähän samanlainen kuin ensimmäinen. HSK hallitsi ensimmäistä 11 minuuttia mielin määrin ja loi kuuteen minuuttiin jo neljä maalipaikkaa. Ensin Leschyshyn syötti kulmasta maalin eteen Duganille, mutta tämä nosti yli avopaikasta. Sitten Jones pääsi puolittain läpi lätystä, mutta ampui oikeasta laidasta päin Dostalia. Hetkeä myöhemmin Dahlström nousi hyvin painottomalta puolelta maalin eteen, mutta ampui ohi takakulman. Quinney puolestaan pääsi läpiajoon hetken kuluttua. Hän onnistui ohittamaan Dostalin, mutta veto osui tolppaan. Puolivälissä erää Elvenes ja Brown alustivat kulmasta maalipaikan oikealle takatolpalle nousseelle Korczakille, mutta kiekko pomppasi yli tämän lavan. Lopulta ansaittu tasoitus syntyi puolivälin jälkeen hyökkäysalueen riistosta. Dugan katkoi Gullsin oman alueen sekoilun jälkeen poikkisyötön ja syötti keskelle Cotterille, joka veivasi yhden lokin sivuun ja nosti etuyläkulmaan. Sama vitja hankki ylivoiman seuraavassa vaihdossaan, kun Cotter meni nurin päädyssä. Kakkosylivoima möhli kuitenkin 1-2 osuman vieraille. Dugan kuljetti itse yli keskialueen ja jätti kiekon Brownille oikeassa laidassa, mutta tämä menetti sen ja omiin syntyi 2v1-vastahyökkäys. Agozzino syötti ajoissa ja Groulx viimeisteli varmasti one-timerin ohi Danskin. Tosiaan kaava oli sama kuin avauserässä eli ensimmäinen puolisko oli täysin isäntien, mutta sitten vieraat saivat hieman halvan maalin toisella puolikkaalla.

43. minuutilla syntyi 2-2 tasoitus ylivoimalla. Duganin syöttö lävisti neliön ja oikeasta siivestä Quinney ampui etuylänurkkaan. Aiemmissa erissä Elvenes oli siivessä ja Quinney neliön keskellä, mutta nyt paikat olivat toisinpäin ja se toi heti tulosta. Kakkossyötön sai Korczak, joka ei kahdessa ensimmäisessä erässä pelannut ylivoimaa, koska viivapuolustajat olivat Dahlström ja Murphy, mutta päätöserässä hänellekin annettiin vastuuta ja hän kiitti siitä. Tasoitusta edelsi Gullsin puolittainen läpiajo alivoimalla, kun Dahlström kierrettiin kovin helposti väsyneenä, mutta Dansk otti hyvän torjunnan suoraan laukaukseen. 47. minuutilla syntyi 3-2 voittomaali, kun nopean keskialueen käännön jälkeen Dugan sai kiekon oikeaan laitaan Cotterilta ja Murphylta. Dugan toimitti kiekon oikeasta laidasta maalin eteen kohti Leschyshyn-Cotter kaksikkoa, mutta syöttö ei mennyt perille, vaan se kimposi Drysdalesta omaan maaliin ohi Dostalin, joten niinpä Duganille merkittiin hänen uran ensimmäinen maali aikuisten sarjoissa. Samalla hän sai jo illan kolmannen tehopisteensä. Tuo kolmosketju oli ilman muuta HSK:n parhaiten toiminut koostumus, joten luonnollisesti se teki voittomaalinkin ja sai kahden tasakenttämaalin ansiosta plussat arvosanoihin. Cotterkin vietti kahden pisteen iltaa 1+1 tehoilla ja on nyt saanut tällä kaudella paljon paremmin tehoja irti itsestään viime kauteen nähden, jolloin peliesitykset olivat jo pirteitä, mutta tulosta ei vielä tullut samaan tahtiin kuin tällä sesongilla. Nyt hänellä on 2+2 tehot kasassa seitsemään peliin, vaikka rooli on ollut jatkuvasti kolmos- tai nelosketjun laidassa.

Heti 3-2 maalin jälkeen isännät saivat lisää ylivoimaa, kun Cotter kaadettiin toistamiseen jäähynarvoisesti, mutta tuo YV ei tuonut tulosta. Päätöskympin alkuun Jurco otti boksin korkeasta mailasta, mutta sen HSK kesti melko vaivatta ja oli jopa lähempänä maalintekoa, kun Leschyshyn hukkasi läpiajon, mutta jatkotilanteessa hän sai hankittua jäähyn Poturalskille. Alivoimakoostumuksissa ei ollut mitään kummallista. Hayes-Dahlström oli ykkösalivoimapari ja hyökkääjistössä luottoa saivat eritoten Jones, Leschyshyn, Cotter ja Brown. Lopullinen niitti syntyi tyhjiin, kun Dostal lähti maaliltaan puolitoista minuuttia ennen loppua ja heti sen jälkeen Elvenes katkoi keskialueella Gullsin rynnistyksen iskien kiekon maaliin.

Kaikkinensa hyvä nousu voittoon takaa-ajoasemasta vain kertaalleen aiemmin tällä kaudella hävinnyttä Gullsia vastaan, joten tahraton kotiputki säilyi ja kauden saldona on toistaiseksi kuusi voittoa ja vain yksi tappio. Sensaatiomainen sisääntulo AHL:ään pikkuritareilta. Danskillekin kirjattiin lopulta voitto hänen Silver Knights -debyytissään huolimatta pienestä ruosteisuudesta. Hyökkäyksessä kolmosketju vakuutti tosiaan eniten, mutta kärkiketjujen yksilöistä plussaa saavat myös Elvenes, Quinney ja Sikura. Kaksi ensinmainittua olivat melko paljon kiekossa hyökkäysalueella ja pääsivät tehoillekin lopuilta. Sikura puolestaan oli myös erittäinkin näkyvä ajoittain, vaikka ruuti oli märkää. Hän laukoi Jurcon tavoin viidesti kohti maalia.

*****

Lopuksi yksi Vegas-uutinenkin. Ensi yön ottelu on siirretty San Josessa ilmenneen virustapauksen vuoksi, joten seuraavan kerran pojat ovat tositoimissa vasta sunnuntaiaamuna Anaheimissa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
8/40 Henderson vs. San Diego

Toinen kohtaaminen kolmesta. Ketjuja oli rukattu jälleen. Venäjän lahja jääkiekolle Pavel Dorofeyev teki debyyttinsä rapakon takana. Hän debytoi kolmosketjun vasemmassa laidassa kahden kokeneen AHL-jyrän O'Reganin ja Sikuran vierellä. Ykkösketju oli Cotter-Quinney-Elvenes, kakkonen Jurco-Brown-Dugan ja nelonen Jones-Leschyshyn-Rondbjerg. Alakerrassa Schuldt pelasi Korczakin parina ja Hayes McLaughlinin. Dansk jatkoi uunissa. Ylivoimaketjut olivat Murphy-Dugan-Sikura-Jurco-Brown ja Korczak-O'Regan-Quinney-Elvenes-Cotter. Elvenes jatkoi tuossa slottiroolissaan ja Quinney oikeassa siivessä. Korczak puolestaan sai nyt alusta asti oikeastaan ensi kerran kunnolla YV-vastuuta toisessa viisikossa. Se oli varmasti hyvä valinta, koska alivoimaa hän ei jostain syystä vieläkään pelannut, vaikka hän tosiaan on kuvaillut itseään vlasicmaiseksi puolustajaksi, joka tykkää pimentää vastustajan parhaat pelaajat, mutta ilmeisesti häntä ajetaan maltilla sisään eikä anneta heti vastuullista AV-roolia. Alivoimapuolustajat olivat pelkkiä leftejä yhä, kun ykkösparina jatkoi tuttu Hayes-Dahlström ja toinen pari oli McLaughlin-Schuldt. Ykkösylivoimasta pitää puolestaan todeta se, että Duganin operointi vasemmassa siivessä on kyllä ihannoitavaa ja rauhallisuus on verrattavissa Stoneen. Hänestä tulee kyllä vielä kova poika tälle organisaatiolle.

Plussat ja miinukset
++
+ Dansk, Dahlström, McLaughlin, Quinney, Jurco, Brown, Dugan, O'Regan
+/- Murphy, Hayes, Schuldt, Korczak, Elvenes, Cotter, Dorofeyev, Sikura, Jones, Leschyshyn, Rondbjerg
-
--

Dorofeyev oli parhaimmillaan avauserässä. Kahdessa muussa erässä hän vähän katosi pelistä osin siksi, että erikoistilanteita oli paljon eikä hän pelannut niitä. Ensimmäisessä vaihdossaan hän sai O'Reganilta juoksukiekon oikeaan laitaan ja hän ehti siihen ylittäen siniviivan ja kiertäen sitten samalla vauhdilla maalin taakse. Hän palautti vasemmasta laidasta kiekon takaisin ränniä pitkin maalin taakse. Seurauksena oli hetkellinen kulmaralli, joka lopulta purkaantui. Tutusti Dorofeyev valui omiin päin melko suoralla selällä flegmaattisesti, mutta toisaalta ei tuossa hätääkään ollut, kun omat ehtivät kiekkoon ensin. HSK käänsi pelin takaisin pystyyn ja Dorofeyev intoutui silloin antamaan hieman painetta hyökkäysalueella menetyksen jälkeen ennen poistumistaan vaihtoon. Toisessa vaihdossa hän laukoi ensi kerran. O'Regan yritti ensin ja sitten Dorofeyev laukoi maalin vasemmalta puolelta miinuskulmasta kohti vasenta etukulmaa tuloksetta. Heti perään hän kamppaili irtokiekosta hyvin päädyssä ja suojasi vantterasti. Tuo hänen pelityylinsä sopii kyllä paremmin pieneen kaukaloon ja hän muistuttaa David Perronia. En ole itse keksinyt tuota mielleyhtymää, mutta kun luin sen kerran, tajusin, että niinhän asia on. Dorofeyev on köyhän miehen leftin versio David Perronista perustaen pelinsä hyökkäysalueella liukuun, vahvaan suojaamiseen laidoissa ja syöttöväylien löytämiseen maltilla. SIsääntulo oli ensimmäisissä vaihdoissa kyllä yllättävän hyvä. Vartin kohdalla puolestaan Elvenes tarjosi päädystä lätyn slottiin, mutta vastustajat pääsivät väliin viime hetkellä. Hetken päästä keskialueen käännöstä syntyi kuitenkin 2v1-tilanne. Sikuran lätty takatolpalle ei vain ihan pudonnut lapaan. Lopulta Dorofeyev sai kolmannella yrittämällä aikaan laukauksen tuossa vaihdossa ammuttuaan vasemmalta yläkaarelta maskitta päin Dostalia.

Lyhyesti maaleista. Avausmaali syntyi neljännellä minuutilla. Jo paperilla Jurco-Brown-Dugan ketju vaikutti sellaiselta, jota vastaan ei ole mukava pelata, koska tuon vitjan pelaajat ovat kaikki hyviä kiekottomina. Dugan katkoikin vieraiden avauksen hyökkäyssiniviivan tuntumassa, Jurco löysi vasemmalta puolelta McLaughlinin ja tämän rannari vasemmalta kaarelta painui ohi Dostalin. Hayes teki pari peliä sitten avausmaalinsa AHL:ssä ja nyt oli toisen uuden puolustajahankinnan vuoro. Dugan puolestaan jatkoi siitä, mihin jäi ensimmäisessä Gulls-pelissä kirjaten heti tehopisteen. Hän oli mukana 2-0 maalissakin toisen erän puolivälissä. Avauserä oli ehkä lievästi isäntien vetojen oltua 10-7, mutta toisen erän alku oli hankala jäähyjen takia. Gulls ei kuitenkaan käyttänyt tilaisuuksiaan, mutta sen sijaan HSK iski kahden miehen ylivoimalla, kun Murphy levitti vasempaan siipeen, Dugan lävisti kolmion ja takatolpalta Sikura nosti varmasti kiekon ohi Dostalin samaan tapaan kuin Jurco pari viikkoa sitten Condorsin vieraana. Silloinkin tosiaan Dugan antoi huikean syötön takatolpalle vasemmasta laidasta. Sama toistui nyt. Kun on päässyt katsomaan hänen syöttötaituruuttaan AHL:ssä, en ihmettele enää, miksi hän rohmusi syöttöpisteitä myös viime kaudella NCAA:ssa. Tuo kahden miehen YV tuli muuten siitä hyvästä, kun ensin Dahlström kampattiin omalla alueella maalin takana ja hetken päästä Elvenesia runnottiin tämän punnertaessa maalin eteen.

Gulls kavensi myöhemmin erässä, kun HSK:n 5v3-alivoima muuttui juuri 5v4-alivoimaksi. Sikura ei ihan ehtinyt aitiosta ajoissa omalle alueelle ottamaan kiinni oikean siiven one-timeria. Curran syötti ja De Leo ohitti varmasti Danskin. 36. minuutilla HSK meni takaisin kahden maalin johtoon, kun vastahyökkäyksessä Jones jätti kiekon siniviivan ylitettyään Brownille, jonka lämäri kaukaa oikeasta laidasta lirui Dostalin varusteiden läpi yli maaliviivan. Dostal ei kyllä ollut tässä pelissä parhaimmillaan, koska sekä ensimmäinen että tämä kolmas maali olivat torjuttavissa ilman muuta. Toisen erän päätösminuutilla Agozzino karkasi suoraan boksista läpi, mutta Dansk nollasi hänet kuten jo avauserässä hän nollasi yhden Gullsin puolittaisen läpiajonkin. Kaikki kunnia Thompsonille, mutta Danskin olemus oli tässä pelissä kyllä sellainen, että hän näytti olevansa yhä organisaation kolmosmaalivahti. Hän vain tuntui peittävän maalia todella hyvin ja reagoi hyökkääjien aloitteisiin myymättä itseään. Tuon torjutun läpiajon jälkeen Cotter myllytti keskialueella jostain syystä samaisen Agozzinon kanssa. Hän onnistui voittamaan taiston kaataen Agozzinon jäähän. Elvenes puolestaan myllytti hetkeä aiemmin Brouillardin kanssa. Kaikkiaan toisessa erässä jaettiin 14 eri rangaistusta, joten 5v5-peli oli todella vähäistä, kun vuorollaan toinen joukkue oli ylivoimalla. Tuntuu siltä, että divisioonan kärkijoukkueiden välille olisi syntymässä jonkin sortin rivalry, koska toisessa erässä varsinkin oli torikokouksia melkein joka vihellyksen jälkeen.

Päätöserän alussa HSK:lle tarjottiin taas kahden miehen YV:tä vajaat puoli minuuttia, mutta tulosta ei silloin tullut. Niinpä Gulls kavensi tasavajaalla kuuden minuutin jälkeen, kun hyökkäyspään aloituksen jälkeen Drysdale sai kiekon Carrickin viivalevityksen jälkeen oikeaan laitaan, otti pari potkua kohti maalia ja ampui tarkalla rannelaukauksella kiekon oikealta b-pisteeltä ohi Danskin. Annan kunnian tuosta osumasta ennemmin kutosvaraukselle Drysdalelle kuin syytän Danskia. Maailmanluokan lahjakkuudelta erinomainen laukaus. Päätöskymppi oli minusta melko köyhä tapahtumiltaan eikä Gulls saanut kummoista kiriä, joten lopputulos oli 3-2. Kotisaldo säilyi puhtaana neljä voittoa ja nolla tappiota.

Danskin plussa onkin jo käsitelty. McLaughlin pelasi hyvää alivoimaa Dahlströmin ohella, joten he saavat plussat niistä ansioista, mutta McLaughlin toki myös maalistaan ja Dahlström puolestaan pelasi kauden virheettömimmän ottelunsa kiekollisena. Brownin ketju saa kokonaisuudessaan plussat kahden suunnan pelaamisestaan. Sitä vastaan oli odotetun ikävä pelata. Brown kirjasi lisäksi peräti seitsemän vetoa. Dugan nousi kahdella syötöllään sarjan pistepörssin jaetulle piikkipaikalle tehoin 1+8. Hän johtaa samalla syöttöpörssiä tietysti. Yhdeksässä pisteessä on kaikkiaan kymmenen pelaajaa ja yksi heistä on Duganin joukkuetoveri Murphy, joka on kuin varkain kasannut 3+6 tehot johtaen illan vastustajan Drysdalen kanssa puolustajien pörssiä.

Kärkiketjuista plussaa saavat myös Quinney ja O'Regan. Jälkimmäinen oli paljon kiekossa tehden oikeita asioita hyökkäysalueella ja tarjoillen tekopaikkoja ketjutovereilleen tasaviisikoin ja ylivoimalla, mutta nämä eivät vain onnistuneet maalinteossa. Toki hän itsekin laukoi kolmesti kohti Dostalia. Quinney puolestaan oli vahva pysymään kiekossa läpi illan jääden positiivisesti mieleen siltä osin. Neutraaleista pelaajista ei ole hirveästi sanottavaa. Dorofeyevista kirjoitinkin toki jo yllä. Peli-ilme oli positiivinen, muttei oikeuttanut vielä plussaan, kun vastuu oli vähäistä parissa viimeisessä erässä erikoistilanteiden vuoksi.

Ensi yönä Gulls ja HSK kohtaavat vielä kolmannen kerran. Vegaskin palaa askiin tosiaan Anaheimissa. Siksi HSK pelaa jo paikallista aikaa iltapäivällä eli Suomen aikaa itse asiassa jo tunnin päästä. Kaipa sitä voi yöksi sanoa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tukkoista oli pelaaminen Ankkoja vastaan. Mutta voitto tuli jatkoajalla, joten siihen on oltava tyytyväinen. Ankat pelasivat hyvin, ja voittivat melkein kaikki muut statistiikat paitsit maalit. Jotenkin oli halutonta taas Vegasin meno.

Mites muuten kun Brännström on Ottawassa kohentanut otteitaan viime aikoina, kun taas Stoner on ollut aika näkymätön Vegasissa, joko tulee Erikiä ikävä? Heh heh.

Ja miten te muut näette tuon Vegasin nykyisen pelitavan verrattuna siihen ensimmäisen kauden pelitapaan? Mieleeni tosiaan jäi ensimmäisestä kaudesta se valtava ryöpytys, hyökkäykseen lähdettiin välittömästi kiekon saamisen jälkeen, muistaakseni pikkusyötöllä ja kiekon ylöstuonnilla, ja sitä samaa jatkettiin ad infinitum, ja maalit tulivat melkein aina kun niitä tarvittiin. Nykyisin on kovin väkinäisen näköistä, on viivelähtöjä ja pitkiä vippejä vastustajan siniviivan suuntaan (ja siitä kiekonmenetyksiä), ja maalien tekeminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Kovin on minulla ikävä ensimmäisen kauden Vegasia. No, yksi jatkumo siellä kuitenkin edelleen on, ja se on Fleury, johon voi melkein aina luottaa.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
17/56 Anaheim vs. Vegas

Thompson oli luukulla ensi kerran edustusmiehistössä. Fleury jatkoi maalissa. Kokoonpano oli sama kuin viime pelissä Coloradossa:


Avauskympillä vedot oli noin 1-6 ja lopulta koko erässä 6-8. Anaheim teki avausmaalin erän puolivälissä, kun Coghlan laittoi paineen alla kiekon maalin takaa ränniin ja Fowler pinchasi hyvin vastaan katkomaan purkuyrityksen. Glass ei huomannut tuota ja hän jäi vähän ei-kenenkään-maalle paikatessaan hetkellisesti kulmassa ollutta Smithia laiturina, mutta samalla hän yritti tukkia keskustaa eikä tuosta kahden paikan pelaamisesta mitään tullut, vaan Fowler ohitti hänet syötöllä löytäen keskelle vapaaksi jääneen Rakellin ja tämän rannelaukaus ohitti Fleuryn. Useassa vaihdossa hyvin uurastanut nelosvitja alusti tasoituksen syvyydestä 16. minuutilla. Kolesar toimitti kiekon viivaan Theodorelle, joka levitti oikeaan laitaan ja Pietrangelon rannelaukaus painui ruuhkan läpi ohi Gibsonin. Maalia edelsi toisessa päässä Fleuryn torjunta Fowlerin avopaikkaan b-pisteiden välistä Whitecloudin menetettyä kiekon vähän helposti päädyssä.

29. minuutilla syntyi 1-2 osuma, kun Pietrangelo antoi hyvän pystysyötön ja Karlsson polki karkuun Hakanpää, Henrique ja kolmas Ducks-pelaaja selässään. Niin vain hän sai kaatuessaankin ja joka suunnasta paineistettuna nostettua kiekon läheltä ylänurkkaan. Muuta Vegas ei avauskympillä luonutkaan. Ducksilla oli pari puolittaista paikkaa erässä, joka oli muutoin melko vähäinen tapahtumiltaan. Lundeström laukoi alussa vapaasti vasemmasta laidasta päin Fleurya ja Comtois käänsi maalinedusreboundin patjaan. Jones puolestaan sai kertaalleen Getzlafilta laidasta kääntösyötön keskustaan ohi Haguen eikä Coghlan ehtinyt peittää valuttuaan liiaksi maalivahdin syliin, mutta Fleury pelasti vieraat. Martinez kyykytti puolestaan kertaalleen Steelia mailakatkollaan heittäytyessään, kun Sam aikaili liikaa laukauksensa kanssa 2v1-tilanteessa. 34. minuutilla Vegasilla oli eränsä toiseksi paras paikka, kun Whitecloud ampui oikeasta laidasta ulkotolppaa nuollen ohi maalin. Laukaukset olivat kahden erän jälkeen vain 11-14.

Martinez sai kiekon ikävästi kurkkuun Silfverbergin laukauksesta päätöserän alussa. 48. minuutilla kolmospari vuoti vaihteeksi omissa, kun Coghlanin haltuunotto oli jäinen oman maalin edessä ja kiekko kimposi Grantille, joka ampui logoon ja jatkotilanteessa lähti istunnolle kampattuaan kulmassa Glassin. YV kuihtui heti Theodoren rikkeeseen Henriquehen, mutta Stone hankki 4v3-ylivoiman punnerruksellaan laidasta maalin eteen. Lindholm lähti jäähylle roikkumisesta. Aikalisistä huolimatta Pietrangelo-Stone-Pacioretty-Karlsson nelikon YV-pelaaminen oli tuloksetonta hieromista. Vain kertaalleen Pacioretty pääsi ampumaan one-timerin Stonen syötöstä ja tuokin veto lähti niin laidasta, että Gibson ehti vaivatta liukua eteen.

Kun Vegasille ei YV maistunut, Ducks tasoitti 51. minuutilla. Martinez huitoi maalin edessä kädellään ohi kiekosta ja Henrique survoi irtokiekon ohi Fleuryn. Rakell hipaisi tilanteessa mailallaan kiekkoa, minkä takia Martinez ei osunut hanskallaan pelivälineeseen ilmassa, mutta videotarkistuksen jälkeen kyseessä ei ollut kuitenkaan korkea maila. Haastosta seuranneen alivoiman Golden Knights selvitti kunnialla sarjan TOP3-alivoimanippuna. Lopulta peli meni jatkoajalle, vaikka Ducks kävi vielä ylärimassa kolme minuuttia ennen loppua viivalaukauksen kimmottua jostain maalin edestä maalikehikkoon.

Jatkoaika oli viihdyttävä. Kohokohtana oli Fleuryn tuplatorjunta Lundeströmiä vastaan. Tuch väläytteli myös nopeuttaan pari kertaa, mutta laukaukset suoraluistelusta oikeasta laidasta olivat epätarkkoja. Voittomaalikin syntyi Fleuryn patjatorjunnasta seuranneesta vastaiskusta. Getzlaf tosiaan käänsi pyörähtäessään rystyltä takapatjaan. Theodoren ja Smithin kautta kiekko pelattiin pystyyn Karlssonille, joka veivasi läpiajon päätteeksi rystyltä kiekon sisään.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Pietrangelo, Karlsson, Carrier, Kolesar, Reaves
+/- Theodore, Martinez, Whitecloud, Pacioretty, Glass, Smith, Tuch, Stone, Stephenson, Marchessault, Roy
- Hague, Coghlan
---

Fleury sai tyylikkäästi täyteen sata voittoa Golden Knightsissa ollen taas parhaimmistoa. Aikaa kului 168 ottelua. Vain Tiny Thompson on aikanaan saavuttanut nopeammin sata voittoa uudessa organisaatiossa (158):


Pietrangelo keräsi 1+1 tehot ja pelasi yhden parhaista otteluistaan toistaiseksi. En muista yhtäkään virhettä ja hyökkäyssuuntaan hän osoitti olevansa yhä pätevä yksilö. Karlsson puolestaan oli TOP9-hyökkääjistä paras kahdella maalillaan. Viime kaudella hän taisi tehdä hattutempun Anaheimissa ja nyt syntyi kaksi maalia, joten vanha kotihalli selvästi sopii hänelle. Vähän kuten Tuch aina tekee tehopisteitä itärannikon kiertueella Rangersia ja Devilsiä vastaan. Lisäksi annan plussat nelosketjun pojille, jotka varsinkin avauserässä saivat muutaman hyvän kulmarallin aikaan Golden Knightsin aloitettua vahvasti ottelun ja myöhemmin erässä he olivat jäällä rakentamassa 1-1 tasoitusta. Ansaitusti tuo vitja pelasi tavallista enemmän eli 11:13-12:51 minuuttia.

Kolmospari oli jäällä Rakellin maalin aikana ja oli jäällä myös parin muun Ducksin vaarallisen tekopaikan aikana, joten he saavat miinukset. Coghlanin perisyntinä tuntuu olevan ottelusta toiseen se, että hän valuu omaa maalia suojellessaan vähän turhan lähelle Fleurya, jolloin kun vastustaja pelaa kiekon laidasta tai päädystä slottiin, Coghlan on aina pari askelta myöhässä ehtiäkseen esimerkiksi blokkaamaan mailalla vedon ajoissa.

Theodore sai kaksi syöttöpistettä ja oli jäällä kaikkien Vegas-maalien aikana saaden teholukemakseen Pietrangeloakin paremman +3:n, mutta jotenkin hän ei ollut niin vakuuttava, josta kertoo kaksi tilastoitua menetystäkin, joka oli Royn, Marchessaultin ja Tuchin ohella eniten. Pienen loukkaantumisensa jälkeen hän ei ole oikein vielä päässyt kunnolla rytmiin. Peruspelaaminen on toki melko luotettavaa, mutta väläykset hyökkäyssuuntaan uupuvat. Kärkihyökkääjistä Stone ja Pacioretty olivat vähän hiljaisempia ja pääsivät kunnolla esiin vasta jatkoajalla.

9/40 HSK vs. SDG

Kokoonpano oli muutoin sama kuin viime pelissä, mutta Dugan oli poissa johtuen kielenkäytöstään tuomaristolle läpi alkukauden. Viime pelissä se aiheutti tarpeettoman jäähyn, joten nyt oli kurinpalautuksen aika. Viveiros sanoi, että organisaatiossa ei hyväksytä Duganin kaltaista toimintaa. Tämä sanoi olleensa pahoillaan ja hyväksyi yhden pelin penkkikomennuksen. Golden Knightsin johtoporras oli myös hyväksynyt etukäteen Viveiroksen toimintatavan, joten sikäli nyt vain hieman muistutettiin nuorta pelaajaa käytöstavoista ja hyvä niin. Rondbjerg nousi nelosketjusta paikkaamaan häntä Jurcon ja Brownin rinnalle. Loewen tuli viltistä nelosketjuun. Dorofeyevin pelinumero on muuten 16. Se unohtui mainita viimeksi.

Plussat ja miinukset
++
+ Dansk, Dorofeyev, Quinney, O'Regan, Sikura, Loewen, McLaughlin
+/- Murphy, Dahlström, Schuldt, Korczak, Hayes, Rondbjerg, Brown, Jurco, Elvenes, Cotter, Jones, Leschyshyn
-
--

Duganin poissaollessa Dorofeyev pääsi ylivoimalle. Hänen viisikossaan Dahlström oli viivassa, O'Regan vasemmalla, Sikura oikealla ja Cotter maskissa. Pavel pelasi itse neliön keskellä. Toinen viisikko oli Murphy-Quinney-Jurco-Brown-Elvenes takakolmio ensin mainittuna kuten aina. Ensimmäinen Quinneyn hankkima YV oli tulokseton, vaikka kerran O'Regan haki Dorofeyevin lapaa keskeltä. Seitsemän minuutin jälkeen puolestaan jo nujakoitiin, kun Loewen kolasi maalivahti Jeff Glassin yli ja Gullsin pelaajat eivät siitä pitäneet. Kuuma tunnelma siis jatkui eiliseltä, kun myöhemmin erässä Jurcokin pudotti hanskat aitioiden edessä. Seurauksena Loewenin tapauksesta tuli lopulta vieraiden väkivaltaisuudesta toinen YV isännille avauskympille. O'Regan oli lähimpänä maalia, mutta hän ampui one-timerin ohi puolityhjän maalin Dahlströmin levityksestä. HSK sai vielä kolmannen ylivoiman putkeen, kun vastustaja koski kiekkoon luistimet vielä jäähyaitiossa, mutta Quinneyn ja Jurcon poikkisyötöt neliön läpi eivät toimineet. Noitahan HSK näyttää aika paljon hakevan niin ylivoimalla kuin tasaviisikoin.

Vartin kohdalla Dorofeyev tuli hienosti pujottelemalla keskialueen yli ja laukoi sitten jaloista ohi maalin. Vedot olivat ylivoimien ansiosta tuossa vaiheessa 8-1 pikkuritareille. Heti seuraavan aloituksen jälkeen hän teki saman uudestaan O'Reganin annettua hänelle kiekon keskialueella. Dorofeyev vain pujotteli maalille saakka vieraiden puolustajien välistä ja viimeisteli hienosti avausmaalinsa kiekon rystylle kääntäen ja siitä maalin kattoon nostaen. Tällainen taituri tosiaan valui kolmannelle kierrokselle saakka:


Avauserän päätösminuutilla Korczakin painava lämäri aiheutti kipua Benoitin käteen. Blokin jälkeen kuitenkin Gulls iski vastaan ja sekä Korczak että Brown lähtivät jäähylle yhtä aikaa. Korczakin jäähyn syy oli kiekottoman pelaajan estäminen. Erää jäi jäljelle kuusi sekuntia, kun Agozzino tasoitti takatolpalta pomppivan kiekon valuttua hänen lapaansa Dahlströmin ja Leschyshynin läpi. Laukaukset olivat 10-2 19 minuutissa, mutta tasoittuivat lopulta 10-5:een.

Korczak karkasi boksista päästyään karkuun 22. minuutilla, mutta Glass torjui rystynoston. Tracey oli vielä sössiä kiekon omiin maalin edessä. Hetken päästä Jurco syötti kulmasta takatolpalle, mutta Glass ryösti Elvenesin. 31. minuutilla syntyi Gullsin 1-2 osuma, kun Cotter-Quinney-Elvenes kolmikko vuoti omiin päin hyökkäyspään aloituksen jälkeen. Dahlström-Murphy kaksikko joutui vastaanottamaan 3v2-hyökkäyksen, joka muuttui vielä 2v1-tilanteeksi Murphyn epäonnistuttua vastahyökkäyksen pysäyttämisessä puolustussiniviivalla ja lopulta Carrickin syöttö tavoitti takatolpalta Kindoppin. HSK kuitenkin tasoitti kolmen minuutin päästä, kun kolmosketjun päätykarvaus toi tulosta. O'Regan pelasi päädystä maalin eteen Dorofeyeville, joka ei ampunut, vaan malttoi vielä odottaa Sikuran nousua maalin takaa takatolpalle, syötti tälle eikä Dylan erehtynyt avopaikasta tyhjiin. Lopulta päätöserään mentiin 2-2 tasalukemissa, vaikka Silver Knightsilla oli pari hyvää ruuhkatilannetta Hayesin ja McLaughlinin viivalaukauksista.

Päätöserässä HSK iski tarvittavan voittomaalin viiden minuutin pelin jälkeen, kun McLaughlin osui toisessa pelissä putkeen Quinneyn ja Elvenesin esityöstä. Maalia edelsi erän alussa jälleen yksi vaarallinen kolmosketjun luoma paikka, kun Dorofeyev laukoi one-timerin oikeasta laidasta hieman ohi maalin O'Reganin raavittua kiekon itselleen hyökkäysalueella. Samoin nelosvitja loi hyvän kulmarallin, joka oli päättyä Loewenin vanhanaikaisosumaan. Tuota vaihtoa seurasi sitten HSK:n maali väsynyttä vastustajan viisikkoa vastaan. Elvenes syötti kulmasta maalin taakse Quinneylle, joka katsoi aikansa ja odotti sitä, että McLaughlin nousi viivasta slottiin tyhjään tilaan eikä tämä erehtynyt mainiosta paikasta naulaten kiekon riman alle.

Puolivälissä erää Gulls oli lähellä tasoitusta, kun Drysdalen viivarannarista aiheutui irtokiekko Danskin patjatorjunnan jälkeen, mutta jotenkin ruotsalaismaalivahti onnistui vielä venymään toiseen torjuntaan ja sulkemaan kiekon alleen. Johtomaalin jälkeen Gullsilla oli myös kaksi ylivoimaa, mutta he eivät kyenneet niitä hyödyntämään. Rondbjerg varasti kertaalleen vastustajalta kiekon keskialueella karaten läpi, mutta kämmenharhautus ei tepsinyt Glassiin. Mitään kovin vaarallista San Diego ei saanut ylivoimillaan aikaan, kun aggressiivinen ja muotisanaa käyttääkseni aktiivinen alivoima aiheutti hankaluuksia vieraille. Loppurynnistyskään ei hirveästi vakuuttanut. Paras paikka tuli viisi minuuttia ennen loppua, kun Dahlström antoi kulmasta harhasyötön oman maalin eteen, mutta paikkasi erheensä raivoisalla heittäytymisblokilla. Loppuluvut 4-2 viimeisteli tyhjiin Quinney siniviivalta Murphyn ja Dahlströmin syötöistä.

Vegas Golden Knights voitti avauskaudellaan yhdeksästä ensimmäisestä ottelustaan kahdeksan. Nyt Henderson Silver Knights on pystynyt samaan:


Sensaatiomaista kerta kaikkiaan. Seuraavat ottelut ovat edessä ensi viikonloppuna, kun vastassa on Colorado Eagles. Samat joukkueet kohtaavat myös seuraavan viikon tiistaina.

O'Reganin johtama kolmosvitja oli tosiaan ottelun paras koostumus vastaten kahdesta ensimmäisestä maalista. Dorofeyev nousi 1+1 tehoillaan piste per peli -tahtiin ja on kyllä toistaiseksi sopeutunut erinomaisesti pikkuritareihin. O'Regan vietti myös kahden pisteen iltaa. Dansk puolestaan otti kolmannen voiton putkeen torjuen 31/33 kiekkoa. Voittomaalin iskenyt McLaughlin ylsi tehotilastossa myös lukemaan +2 kolmosketjun poikien tavoin. Plussaa saa myös Quinney, vaikka hän oli jäällä 1-2 maalin aikana, mutta hän alusti hyvin voittomaalin ja pidin muutoinkin taas hänen tasapainoisesta pelaamisestaan. Nelosketjusta Loewen pelasi vahvasti vaihtonsa, aiheutti sopivasti hämminkiä saaden siten kalastettua yhden ylivoimankin ja oli lähellä päätöserässä maalintekoa ennen McLaughlinin osumaa.

Loppuun pitää antaa myös kehut AHL:n selostajakaksikolle Brian McCormack-Mike McKenna. He ovat yhdessä kotipeleissä ja ovat kyllä erittäin miellyttävää kuunneltavaa. McKenna on hyvin päässyt sisään mediapuolelle maalivahtiuransa lopetettuaan ja McCormack on ollut positiivinen uusi tuttavuus. Vieraspeleissä hän toimii yksinään ja selostaa ne samalla radioon, joten puhe on nopeatempoista ja hän käyttää paljon pelaajien nimiä, joka on hyvä asia, koska numerot pelipaidoissa eivät tosiaan erotu kovin hyvin tällä kaudella, mutta toivottavasti paremmin tulevaisuudessa. Noh, onneksi luisteluasennoista pystyy jo nykyään hyvin erottamaan, että kuka on kulloinkin kiekossa.

Loppukevennys:

Mites muuten kun Brännström on Ottawassa kohentanut otteitaan viime aikoina, kun taas Stoner on ollut aika näkymätön Vegasissa, joko tulee Erikiä ikävä? Heh heh.

Ja miten te muut näette tuon Vegasin nykyisen pelitavan verrattuna siihen ensimmäisen kauden pelitapaan?
Olen seurannut ilolla kyllä Brännströmin pelaamista ja olen ikuisesti hänen vankkureissaan, Brandwagonissa, tapahtuipa mitä tahansa.

Mitä tulee nykyiseen pelitapaan, ehkäpä aikakin on osin kullannut muistot. Jostain pitäisi löytää vanhoja kokonaisia pelejä, jotta voisi kunnolla vertailla nykyistä ja entistä pelitapaa, kun ei muistiin ole välttämättä enää niin kovin luottamista parin vuoden jälkeen. Nuo pitkät vipit vastustajan hyökkäyssiniviivalle minäkin olen tosin pannut merkille nykyisessä pelitavassa. Melko paljon hyökkäysalueella pelaaminen on silti minusta yhä avauskauden kaltaista eli syvyydessä ja laidoissa rouhimista, kiekon viivaan toimittamista ja kahden kerroksen maskin muodostamista. The Athleticissa oli juuri teksti siitä, kuinka Vegas on sarjan pisin ja painavin joukkue ja sitä käytetään varmasti hyväksi tuolla tavoin. Toiseksi painavin joukkue on muuten Tampa Bay ja hehän voittivat mestaruuden viime kaudella. Blues ja Capitals olivat voittaessaan myös TOP7:ssa mitä tulee painavuuteen, joten ehkä organisaatio yrittää kopioida tuota menestysreseptiä.

Samaisessa artikkelissa kävi ilmi, että avauskaudella Vegas oli hieman keskiarvon alapuolella niin pituudessa kuin painossa, joten ehkä silloin oli luonnollisempaakin pelata "raikkaampaa" ja "vauhdikkaampaa" jääkiekkoa kuin nyt raskaammalla miehistöllä.

Artikkelissa myös todettiin taulukossa, että kausi kaudelta Golden Knights on mennyt tosiaan raskaampaan suuntaan. Keskiarvosijoitukset pituudessa ovat olleet kausittain 19-8-2-1 ja painossa 18-11-9-1. Varsinkin painossa on tapahtunut viimeinen harppaus tälle kaudelle entistä raskaampaan suuntaan, kun esimerkiksi kevytjalkainen Schmidt vaihtui Pietrangeloon. Stone ja Pacioretty korvasivat jo aiemmin Perronin ja Nealin eikä Haulakaan ole enää rosterissa, vaan tilalla on esimerkiksi Roy. Samaan aikaan kuin koko sarjan paino- ja pituusarvot ovat lievässä laskussa, Vegas on tosiaan kasvanut pituutta ja painoa kausi kaudelta, mielenkiintoista. Esimerkiksi debyyttikaudella Vegasin pelaajiston keskiarvopaino oli 199,5 ja nyt se on 207,2. Liigan keskiarvo oli kaudella 17-18 200,7 ja nyt se on 198,9.

Muutama lainaus tuosta Athleticin jutusta tähän loppuun:

How do they use it to their advantage?

“Incredibly well,” defenseman Zach Whitecloud said. “We’re a physical team and when we’re being physical, and all five guys on the ice are being physical, I think we dominate a lot of the play. If you can be physical in your own end first, that eliminates a lot of plays in your own end, and kind of stops the flow of their five-man unit. Once you can create a stall, you can get the puck out and get it going north.”

Vegas has been physical this season, but the hitting has actually gone down from the last couple of years. This season, the Golden Knights average 24.37 hits per 60 minutes, which ranks ninth in the league. That’s down from 26.51 last season (fourth) and 27.44 in 2018-19 (second).

The Golden Knights use their size advantage in ways other than checking the opposition.

“What helps us out is we’re big, we’re fast, and we’re able to use our size and don’t need four or five guys to win a puck battle,” Stone said. “We have guys who can win a puck battle on their own, and you can kind of spread defensive zones, to get them scrambling.”

There may not be a single area of the game in which the Golden Knights’ size advantage plays a larger role than puck battles along the boards. Not only does it allow Vegas to win more of those battles, and therefore possess the puck more, but their confidence in those situations allows them to play with a different strategy.

“It’s an important part because when you don’t have a team with that ability, you have to commit multiple people to battles, and that exposes you in other areas,” head coach Peter DeBoer said.

Committing fewer players along the boards means having better coverage in the defensive end and more chances to find open players on the offensive side. If Stone can flip a puck into the corner and knows Pacioretty can win a 1-on-1 battle for it, he can find open ice in the zone and set up for a chance, as opposed to needing to help win possession.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
miten te muut näette tuon Vegasin nykyisen pelitavan verrattuna siihen ensimmäisen kauden pelitapaan? Mieleeni tosiaan jäi ensimmäisestä kaudesta se valtava ryöpytys, hyökkäykseen lähdettiin välittömästi kiekon saamisen jälkeen, muistaakseni pikkusyötöllä ja kiekon ylöstuonnilla, ja sitä samaa jatkettiin ad infinitum, ja maalit tulivat melkein aina kun niitä tarvittiin. Nykyisin on kovin väkinäisen näköistä, on viivelähtöjä ja pitkiä vippejä vastustajan siniviivan suuntaan (ja siitä kiekonmenetyksiä), ja maalien tekeminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Kovin on minulla ikävä ensimmäisen kauden Vegasia. No, yksi jatkumo siellä kuitenkin edelleen on, ja se on Fleury, johon voi melkein aina luottaa.
Mitä tulee nykyiseen pelitapaan, ehkäpä aikakin on osin kullannut muistot. Jostain pitäisi löytää vanhoja kokonaisia pelejä, jotta voisi kunnolla vertailla nykyistä ja entistä pelitapaa, kun ei muistiin ole välttämättä enää niin kovin luottamista parin vuoden jälkeen. Nuo pitkät vipit vastustajan hyökkäyssiniviivalle minäkin olen tosin pannut merkille nykyisessä pelitavassa. Melko paljon hyökkäysalueella pelaaminen on silti minusta yhä avauskauden kaltaista eli syvyydessä ja laidoissa rouhimista, kiekon viivaan toimittamista ja kahden kerroksen maskin muodostamista. The Athleticissa oli juuri teksti siitä, kuinka Vegas on sarjan pisin ja painavin joukkue ja sitä käytetään varmasti hyväksi tuolla tavoin. Toiseksi painavin joukkue on muuten Tampa Bay ja hehän voittivat mestaruuden viime kaudella. Blues ja Capitals olivat voittaessaan myös TOP7:ssa mitä tulee painavuuteen, joten ehkä organisaatio yrittää kopioida tuota menestysreseptiä.

Samaisessa artikkelissa kävi ilmi, että avauskaudella Vegas oli hieman keskiarvon alapuolella niin pituudessa kuin painossa, joten ehkä silloin oli luonnollisempaakin pelata "raikkaampaa" ja "vauhdikkaampaa" jääkiekkoa kuin nyt raskaammalla miehistöllä.

Artikkelissa myös todettiin taulukossa, että kausi kaudelta Golden Knights on mennyt tosiaan raskaampaan suuntaan. Keskiarvosijoitukset pituudessa ovat olleet kausittain 19-8-2-1 ja painossa 18-11-9-1. Varsinkin painossa on tapahtunut viimeinen harppaus tälle kaudelle entistä raskaampaan suuntaan, kun esimerkiksi kevytjalkainen Schmidt vaihtui Pietrangeloon. Stone ja Pacioretty korvasivat jo aiemmin Perronin ja Nealin eikä Haulakaan ole enää rosterissa, vaan tilalla on esimerkiksi Roy. Samaan aikaan kuin koko sarjan paino- ja pituusarvot ovat lievässä laskussa, Vegas on tosiaan kasvanut pituutta ja painoa kausi kaudelta, mielenkiintoista. Esimerkiksi debyyttikaudella Vegasin pelaajiston keskiarvopaino oli 199,5 ja nyt se on 207,2. Liigan keskiarvo oli kaudella 17-18 200,7 ja nyt se on 198,9.
Minullakin on muistikuva, että satumaisella avauskaudella Vegas pelasi nykyistä vauhdikkaammin, yritteliäämmin, uhrautuvaisemmin, taitavammin ja yhteenhitsautuneemmin. Osin se on varmaan tunne, eikä perustu todellisuuteen.

Kiistaton tosiasia on joukkueen rakenteen muuttuminen raskasjalkaisempaan suuntaan. Telaketjuosastoa on vahvistettu vuosi vuodelta. En henkilökohtaisesti pidä tästä linjasta, mutta mikäli menestystä tulee tällä tavoin, en pane pahakseni. En tosin ole tästä ollenkaan varma. Tänäkin vuonna olisin esim. ajanut sisään alaketjuihin jotain Kolesaria kädellisempää ja maalintekokykyisempää kaveria. Kolesar on pelannut omia odotuksiani paremmin, mutta vääntövoimaa ja kokoa oli mielestäni joukkueessa jo riittävästi muutenkin.

Onneksi kookkaat pelaajamme ovat pääsääntöisesti melko nopeita luistelijoita, mutta sellaista vikkelää väkkärämäisyyttä ja jatkuvaa intensiteettiä ei nykyjoukkueesta entiseen tapaan välity. Siksikin haluan mieluusti nähdä alkuperäisen Smith-Karlsson-Marchessault ketjun yhdessä aina, kun mahdollista, koska se ketju parhaiten ilmentää sitä alkuperäistä yritteliästä ja yhtenäistä vauhtikiekkoa, josta Vegasin tarunhohtoisen avauskauden haluan muistaa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
18/40 Vegas vs. Minnesota

Fleury jatkoi maalissa. Dansk oli vuorostaan luukulla. DeBoer sanoi aamujäiden jälkeen, että Lehnerin tilanne on yhä menossa parempaan suuntaan. DeBoer jatkoi, että kun saa sellaisen vamman kuin Lehnerillä on, asioiden toivoo parantuvan viikossa, mutta kaikki on kiinni oireista eikä ole olemassa tarkkaa aikataulua paluulle. Twitterissä ehdittiinkin jo spekuloida, että tuo kommentti viittaisi aivotärähdykseen. Yhtä kaikki, Nosek sentään palasi kokoonpanoon viruksen ja lapsensa syntymän jäljiltä. Kolesarin sijasta Roy putosi katsomoon ja Keegan puolestaan nousi kolmosketjuun Marchessaultin ja Karlssonin vierelle. Royn alkukausi ei ole ollut säkenöivä, joten sikäli en purnaa tuosta valinnasta. Hallissa oli katsojia ensi kertaa 363 päivään, kun 15% kapasiteetista oli täytettynä. Vastassa oli puolestaan ensi kertaa tällä kaudella seurahistorian ehkäpä se vaikein runkosarjavastustaja Minnesota Wild.

Avauserässä vedot olivat 12-11. Vegas oli enemmän kiekossa, mutta peli pyöri vain laidoissa, kun Wild tukki keskustan ja iski vastaan suoraviivaisesti päättäen hyökkäyksensä laukaukseen kohti maalia Vegasia päättäväisemmin. Vegasin 12 laukausta kohti maalia oli viimeiseen yhdeksään peliin kuitenkin eniten avauserissä. Laatupaikat vain uupuivat. Toki sekä Glass että Marchessault ampuivat vasemmasta laidasta ranteella ylärimaan seisovilta jaloilta, mutta en sanoisi noitakaan laadukkaiksi maalipaikoiksi. Wildilla oli niin ikään vain tuollaisia puolittaisia paikkoja.

Toisessa erässä tehtiin kuusi maalia. Vegasin molemmat osumat syntyivät ykkösylivoiman johdolla. Ensin 27. minuutilla nopean syöttelyn päätteeksi Theodore levitti siipeen Stonelle ja tämä löysi maalin edestä Glassin vapaan lavan. Ohjaus meni ohi Talbotin. Kuusi minuuttia myöhemmin sama viisikko tasoitti 2-2:een, kun se oli ensin hieman vaihtanut paikkoja. Stephenson oli vasemmassa siivessä, Glass keskellä ja Stone maalin kulmalla. Stephenson pelasi syvyyteen Stonelle, joka syötti maalin kulmalta painottomalle puolelle puolustajan läpi Paciorettylle eikä tämä erehtynyt avopaikasta.

Wild kuitenkin teki loput neljä maalia lähinnä Vegasin virheistä. Ensimmäisessä maalissa Fleury sylki eteensä kilvellään Greenwayn ampuman vedon ja tämä ehti omaan reboundiinsa. Esimerkiksi Whitecloudilla oli jo alla pitkä vaihto ja hän oli jo menossa penkille, mutta kun peli keskialueella kääntyi takaisin omiin päin, hän jäikin vielä jäälle eikä ehtinyt enää Greenwayn alapuolelle, mutta tämän ympärillä oli kyllä riittävästi muita pelaajia ja ennen kaikkea Fleury antoi liian helpon irtokiekon. Toisessa maalissa ottelun puolivälissä Coghlan aikaili omalla alueella. Hän ei saanut liikutettua kiekkoa ajoissa kulmasta eteenpäin, vaan menetti sen yrittäessään itse kääntyä. Riistosta kiekko kierrätettiin vasempaan laitaan Brodinille, jonka syöttö takatolpalle kohti Folignoa meni Haguen peiton läpi. Lopulta kiekko pomppi Folignon polvesta kaiketi maaliin.

Kolmannessa maalissa Hague hävisi oman yksykkösen maalin takana Sturmia vastaan. Coghlan joutui liikkumaan maalin edestä estämään vanhanaikaista, mutta samalla Bonino jäi yksin auki maalin eteen eikä Coghlan saanut Sturmin passia maalin eteen katki. Fleurykaan ei saanut enää tilannetta pelastettua torjunnallaan, vaan Bonino viimeisteli läheltä vieraiden kolmannen osuman. Neljäs maali syntyi heti edellisen perään vajaat kaksi minuuttia ennen taukoa. Karlssonin ketjun karvausta oli tukemassa Pietranhelo, mutta Wild pelasi lasin kautta kiekon ulos omista luoden 2v1-tilanteen, kun Pietrangelo jäi jumiin laitaan hyökkäysalueella. Theodore jätti Folignon Fleuryn vastuulle, mutta tämä ei onnistunut torjumaan laukausta vasemmasta laidasta alakulmaan. Ennen tätä ottelua Vegas oli päästänyt vähiten maaleja omiin koko liigassa toisissa erissä (11), mutta nyt Wild teki neljä. Vieraat olivat pelillisesti edellä ja vain tehokas ylivoima piti lukemat siedettävinä.

Päätöserään kärkiketjut palautettiin ennalleen ja Kolesarkin palasi yhteen Glassin ja Tuchin kanssa. Kesti kuitenkin 12 minuuttia, kunnes Vegas sai ensimmäisen vedon kohti maalia. Se lähti Smithilta rystyltä maalin kulmalta suoraluistelusta. Tuota ennen Vegasilla oli toki pari viivavetoa, mutta Theodoren yritykset menivät joko ohi tai blokkiin. Kavennus syntyi kuitenkin pian ajassa 52:40, kun Stephenson voitti hyökkäyspään aloituksen. Whitecloudin ja Stonen kautta vasemmasta laidasta siniviivan lähettyviltä kiekko levitettiin oikealle puolelle Haguelle, jonka painava lyöntilaukaus suoraan syötöstä yllätti Talbotin.

Reilut viisi minuuttia ennen loppua Tuch kuljetti itse vauhdikkaasti hyökkäysalueelle ja löi jarrut pohjaan laidassa. Hän löysi Glassin toisesta aallosta poikittaissyötöllä, mutta Talbot ehti liukua sivuttain torjumaan rannelaukauksen. Heti perään Kolesar tarjoili päädystä paikan Tuchille maalin kulmalle, mutta tämä ampui hanskaan. Päätösvitosella Stephenson puolestaan pääsi suorahyökkäyksen päätteeksi nokikkain Talbotin kanssa, mutta rystynosto pysähtyi niin ikään hanskan reunaan. Pari minuuttia ennen loppua puolestaan Smith antoi maalin takaa lätyn slottiin, johon Karlsson tuli vauhdilla, mutta ampui Talbotia olkapäähän. Fleury lähti maaliltaan 1:30 ennen loppua ja palkinto vahvasta päätöskympistä tuli lopulta viimulteisellä minuutilla ilman maalivahtia pelatessa, kun Pacioretty pinchasi oikeassa laidassa vastaan estäen purun. Kiekko ohjaantui Stonelle vasempaan laitaan. Tämä löysi maalin edestä vuorostaan Tuchin vapaan lavan ja Alex ohjasi läheltä ylös. 2600-päinen T-Mobile Areena räjähti huutoon.

Jatkoajalla Kaprizovin kolmikko pyöritti aikansa Stonen ja Paciorettyn kolmikkoa, kunnes tuo kaksikko sai riistettyä kiekon Greenwaylta siniviivalla ja seurauksena oli 2v1-vastahyökkäys. Spurgeon heittäytyi jäihin, mutta Stone malttoi viedä tarpeeksi sivuun ja löysi sitten maalin edestä vapaana Paciorettyn, joka runttasi kiekon Talbotin läpi. Stone kirjasi illan viidennen ykkössyöttönsä tehden seurahistoriaa ja samalla kyseessä oli ensimmäinen kerta hänen urallaan, kun hän sai viisi syöttöpistettä yhdessä ottelussa. Golden Knightsilla oli ottelussa käytössään kolmatta kertaa kultaiset kypärät ja ensimmäinen voitto niillä tuli viimein melko unohtumattoman nousun jälkeen yleisön läsnäollessa.




Arvosanataulukko
++ Stone
+ Glass, Stephenson, Pacioretty, Tuch, Whitecloud
+/- Hague, Pietrangelo, Martinez, Theodore, Marchessault, Smith, Karlsson, Kolesar, Carrier, Nosek, Reaves
- Fleury, Coghlan
--

Selostuksessa taidettiin mainita, että myös Fleurylle itselleen Wild on ollut yksi vaikeimmista vastustajista ja ennen tätä iltaa hänen saldonsa oli 4-10 tuota seuraa vastaan. Bluesin ja jonkun kolmannen seuran ohella Wildia vastaan Fleuryn voittoprosentti on alle 50% hänen urallaan. Tänäänkin ensimmäinen ja neljäs maali olivat torjuttavissa, joten annan siksi miinuksen. Kenttäpelaajiston ryhdistäytyminen pelasti hänet tällä kertaa, joten vaihteeksi noinkin päin. Toisen miinuksen saa Coghlan, joka oli ehkäpä pääsyyllinen toiseen ja kolmanteen osumaan. Toki Haguellakin oli osansa niissä, mutta Coghlan oli se, joka ansaitusti joutui vilttiin päätöserään mokiensa vuoksi ja peliaika jäi kahdeksaan minuuttiin. Yllätyn, jos Holden ei pelaa ensi pelissä Coghlanin paikalla, koska tämä on nyt ollut vaikeuksissa jo muutamana iltana putkeen omalla alueella.

Viisi ykkössyöttöä oikeuttaa kahteen plussaan. Oi kapteeni, meidän kapteeni. Pacioretty vietti puolestaan kolmen pisteen iltaa. Glass teki kauden kolmannenkin maalinsa ylivoimalla maalin edestä ja kaapi vartin peliajalla 80% aloituksista. Tasaviisikoin hän läpäisi silmätestin ollen ihan hyvä parin vaisumman pelin jälkeen. Stephenson oli mukana toisessa maalissa ja lisäksi aloitusvoitollaan mahdollisti kolmannen maalin. Lisäksi hänellä oli itsellään pari paikkaa, mutta tänään ei uponnut. Annan silti plussan niin monista hyvistä asioista. Tuch puolestaan tasoitti pelin lopussa ja sai sikäli palkinnon varsinkin vahvasta ottelun jälkimmäisestä puolikkaasta, jolloin hän väläytteli nopeuttaan useaan otteeseen luoden sen avulla maaliodottamaa muille ja itselleen.

Hague paikkasi maalillaan toisen erän haparoinnit omalla alueella. Kärkipuolustajat Pietrangelo, Theodore ja Martinez olivat melko tasapaksuja, jos unohtaa Theodoren viivapelaamisen ylivoimalla, joka oli nyt entisellä tasollaan parin haparoivamman illan jälkeen. Theodore oli peliaikakuningas 26 minuutilla ja 40 sekunnilla ja Pietrangelo pelasi jopa kolme minuuttia vähemmän, vaikka ero YV-ajassa oli vain parikymmentä sekuntia, joten tasaviisikoinkin tämä peli oli kuitenkin Theodorelta askel lähemmäs omaa huipputasoaan. Alakerrasta annan plussan vain Whitecloudille, joka ei tehnyt virheitä ja pärjäsi kaikkein parhaiten paineen alla. Hän löysi aina vapaan lavan eikä antanut harhasyöttöjä kuten monet muut eritoten toisessa erässä. Lisäksi hän oli mukana alustamassa Haguen maalia. Marchessault-Karlsson-Smith kolmikko oli puolestaan ihan pirteä yhteen palattuaan päätöserässä, mutta tulos jäi vielä piippuun, joten en palkitse heitä plussalla. Marchessaultin teholukema oli tosin Nosekin tapaan karu -3, mutta virheet eivät johtuneet heistä, joten ei ole mitään syytä antaa miinustakaan. Tappioasemassa nelosketjun vaihdot jäivät kuitenkin vähiin ja siksi Nosekin (-3), Reavesin (-2) ja Carrierin (-1) miinukset näyttävät rumilta 8-9 minuutin jääajoilla.

E: Se toki pitää vielä mainita, että Logan Thompson valittiin AHL:n kuukauden maalivahdiksi. Hän voitti viidestä ottelustaan neljä. Torjuntaprosentti oli 94,2% ja päästettyjen maalien keskiarvo 1.81 ottelua kohden. Thompsonista tuli näin ollen Silver Knightsin seurahistorian ensimmäinen henkilökohtaisen tunnustuksen saanut pelaaja. Murphyn olisi voinut valita kuukauden puolustajaksi, mutta palkinto meni hänen sijastaan Drysdalelle.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Neljäs maali syntyi heti edellisen perään vajaat kaksi minuuttia ennen taukoa. Karlssonin ketjun karvausta oli tukemassa Pietranhelo, mutta Wild pelasi lasin kautta kiekon ulos omista luoden 2v1-tilanteen, kun Pietrangelo jäi jumiin laitaan hyökkäysalueella. Theodore jätti Folignon Fleuryn vastuulle, mutta tämä ei onnistunut torjumaan laukausta vasemmasta laidasta alakulmaan.
Jaa, muistan ottelukoosteesta katselleeni, että olipa komea laukaus takaylänurkkaan.

Tuota ennen Vegasilla oli toki pari viivavetoa, mutta Theodoren yritykset menivät joko ohi tai blokkiin.
Olen tainnut ennenkin todeta tämän, mutta Theodorella on tosiaan "uncanny" kyky osua laukauksessaan melkein aina suoraan ensimmäiseen blokkaajaan tai vastustajaan, joka sattuu edessä olemaan.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
19/40 Vegas vs. Minnesota

Fleury jatkoi maalissa ja pelasi kymmenennen ottelun putkeen. Kenttäpelaajistossa ei ollut muutoksia eli Holden ei korvannutkaan lopulta Coghlania kuten ounastelin, vaan tämä sai jatkaa kolmosparissa Haguen vierellä. Hyökkäysketjut olivat samat kuin viime pelin päätöserässä eli Karlssonit, Stephensonit, Glassit ja Nosekit olivat tutuissa muoteissa.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Stone, Stephenson, Karlsson, Marchessault, Glass, Tuch, Hague
+/- Pietrangelo, Theodore, Martinez, Whitecloud, Coghlan, Smith, Pacioretty, Kolesar, Carrier, Nosek, Reaves
-
--

Lopputulos oli 5-1. Numerot toki hieman mairittelevat isäntiä, koska peli repesi vasta päätösvitosella. Fleury oli maalissa tutun hyvä yhden heikomman pelin jälkeen. Avauserän lopussa hän ryösti tyylikkäästi Spurgeonin takatolpalta ja aiemmin otti hyvän tuplatorjunnan Kaprizovia vastaan tämän ammuttua slotista. Toisessa erässä Colen viivalaukaus valui hänen pakettinsa läpi maaliviivalle, josta Foligno kävi tökkäämässä sen sisään, mutta vastapainona oli kaikkiaan 36 torjuntaa, joten en voi olla antamatta plussaa, koska päätöserässä Wildin vyöryessä päälle laukauksin 8-20 Fleuryn torjunnat erän avauspuolikkaalla varsinkin pitivät Vegasin niukassa 2-1 johdossa ennen Stonen vapauttavaa maalia.

Ottelun avausmaali syntyi kahden minuutin kohdalla, kun kolmoskentällinen purki lyhyin siirroin paineen pois omista. Hague liittyi painottomalta puolelta hyökkäykseen keskialueella saaden levityksen punaviivalle. Hän ei dumpannut kiekkoa päätyyn, vaan antoi pehmeän syötön siniviivan yli ohi Dumban Glassille, joka paineli laitaa pitkin eteenpäin. Koska Dumba pelasi itsensä ulos keskialueelle, Brodin joutui keskeltä kaventamaan kohti laitaa, mutta ennen kuin tämä ehti kiinni Glassiin, Cody antoi häikäisevän poikkikentän syötön rystyllä Tuchille oikealle takatolpalle eikä tämä erehtynyt. Upea suorahyökkäysvastaiskumaaliyhdysssanahirviö, jossa pääosassa olivat kaksi ensimmäisen varausvuosikerran oppilasta ja niin ikään yksi joukkueen nuorimmista pelaajista A. Tuch.

Noin muutoin kolmosketjulla oli ajoittain ongelmia omalla alueella ja se antoi muun muassa ainakin kuusi vaaralliseksi luokiteltua maalipaikkaa Wildille, mutta annan nyt kuitenkin plussan Glassin ja Tuchin hyökkäyssuunnan annista, vaikka he olivat jäällä myös Wildin ainoan maalin aikana, kun Glass hävisi oman pään aloituksen eikä Tuch onnistunut blokkaamaan Colen viivavetoa, vaan se sujahti hänen jalkojensa vierestä kohti maalia, jossa Hague puolestaan ei saanut irtokiekossa Folignoa pihteisinsä, mutta en tuostakaan Hagueta liiaksi moiti, koska tilanne syntyi niin nopeasti aloituksesta ja periaatteessa Fleuryn olisi pitänyt tuo laukaus liimata. Haguen illan tehot olivat muuten lopulta 0+2, kun hän alusti Karlssonin tyhjiin iskemän 5-1 osuman. Lisäksi hän meni kertaalleen päätöserässä pahoin päin laitaa tilanteessa, jossa hän sai myös rangaistuksen kampituksesta.

Toinen osuma syntyi juuri, kun Wildin alivoima oli loppunut toisen erän alussa. Karlsson pelasi vasemmasta laidasta kiekon syvyyteen Tuchille, joka lähetti kulmasta poikkisyötön Marchessaultille ja tämän laukaus maalin oikealta kulmalta löysi tiensä maalin kattoon ohi Talbotin. Fantastinen syöttö Tuchilta ja se veti vertoja hänen itsensä saamaan syöttöön Glassilta. Wild tosiaan kavensi erän puolivälissä, mutta päätöserään lähdettiin lopulta 2-1 tilanteesta.

Päätöserän alkupuoliskolla Golden Knightsin pelaaminen oli selviytymistä. Toki se sai pari 2v1-vastahyökkäystä, mutta esimerkiksi Smithilla kiekko poltti lavassa Karlssonin lätyn jälkeen eikä hän saanut edes vetoa aikaan. 11. minuutilla sitten lopulta Stone riisti kiekon omalla siniviivalla Cole-Sturm kaksikon vaihtaessa paikkoja. Hän käytti kiekon Stephensonilla ja sai sen takaisin b-pisteiden väliin oikea-aikaisesti. Talbot ylipelasi sivuttain jättäen toisen kulman täysin vapaaksi, joten Stonen viimeisteli helposti vasempaan alakulmaan. Viisi minuuttia myöhemmin Stephenson nappasi irtokiekon omalla alueella oikeassa laidassa ja polki pystyyn luoden 2v1-tilanteen. Pacioretty painoi maalille vasenta laitaa vieden puolustajan huomion, joten Stephenson sai rauhassa päättää spurttinsa etukulmanostoon rystyltä. Vähän helppo maali jälleen Talbotille kuten edellinenkin.

Stephenson oli aiemmissa erissä selvissäkin vetopaikoissa syöttänyt vielä viereen Paciorettylle, joka oli tuhlannut, mutta nyt Stephenson teki kerrankin oman ratkaisun ja se kannatti. Hän vietti Stonen tavoin kahden pisteen iltaa ja saa siitä hyvästä plussan. Tehojensa ansiosta Stephenson on nyt tehnyt urallaan enemmän pisteitä Vegasissa kuin Washingtonissa. Capitalsissa hän iski 168 peliin 33 tehopistettä. Vegasissa 34 pistettä on vaatinut vain 60 ottelua. Antakaa tuon uppoutua tajuntaanne.

Plussaa saavat ykkösketjusta puolestaan Karlsson ja Marchessault, jotka olivat mukana 2-0 maalissa. Ylipäätään ykkösketju pelasi tasaviisikoin erinomaisesti ja Twitteristä katsoin jonkin tilaston, että kahteen erään he eivät antaneet yhtään vetopaikkaa vastustajalle ollessaan jäällä. Vahvaa kahden suunnan pelaamista koko kolmikolta. Smithin tehottomuus on tuon kolmikon ainoa huolenaihe oikeastaan.

Puolustuksesta ei oikeastaan erottunut kuin Hague pisteiden valossa. Kärkiponit hoitivat hommansa rutiinilla. Pietrangelon teholukema oli toki kiitettävä +3 25 minuutin jääajalla, mutta jätän hänet neutraaliksi, kun hyökkäyssuunnan väläytyksiä ei sinällään häneltä itseltään nähty tällä kertaa. Coghlan pelasi 12:33 eli neljä minuuttia enemmän kuin viimeksi. Nyt hän suoriutuikin virheittä ja illan kohokohta oli toisessa erässä 3v1-hyökkäyksen katkaiseminen oikea-aikaisella Boninon syötön lukemisella. Muista neutraaleista pelaajista Kolesarilta jäi mieleen yksi luultavasti maalin pelastanut takakarvaus avauserässä.

Kiitosta pitää antaa myös alivoimapelaamiselle. Golden Knights on viimeksi päästänyt alivoimamaalin yhdeksäs helmikuuta eli lähes kuukausi sitten. Alla on nyt kaiketi 17 onnistunutta alivoimaa putkeen. Seuraennätykseen on vielä vähän matkaa. Martinez-Whitecloud pari pelasi tänään ykkösalivoimaa reilut kolme ja puoli minuuttia. Martinez ehti kirjata neljä blokkia ja Whitecloud siivosi kertaalleen hyvin vastustajan irti irtokiekosta takatolpalta Fleuryn ollessa ulkona tilanteesta.

Kaksi peliä ja kaksi voittoa Minnesotasta on myös ennenkuulumatonta. Ennen tätä iltaa Vegas oli vain kerran aiemmin johtanut Minnesotaa kahdella maalilla ja se oli tapahtunut joulukuussa 2019. Vaikein runkosarjavastus ei olekaan enää vaikein. Se pitää myös mainita, että kultaisilla paidoilla Vegas ei ole vieläkään hävinnyt yhtään ottelua. Kaikkinensa ottelua oli todella miellyttävä katsoa, kun Vegasin kultainen paita ja Wildin retrovihreä sointuivat nätisti yhteen kiiltävän jään kanssa:
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

5hole

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, VGK, Savolaiset, Cogliano, RD
Toivottavasti Lehner pian palaisi sairauslomaltaa, ettei pelikuorma vedä myös Fleuryä saikulle. Taisi mennä kesän treidipuheet tunteisiin, kun musta on tarttunut erinomaisesti. Ja katsojan näkökulmasta iso plussa myös siitä, että on viihdyttävä maalivahti seurata.
Saa Lehner aikamoisia poppaskonsteja tehdä, jos meinaa MAFin syrjäyttää loppukaudesta.
 
Kouvola, vain hieman helvettiä kurjempi paikka
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy