Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2020–2021?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 10 16,9%
  • Finaaliin

    Ääniä: 5 8,5%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 16 27,1%
  • Konferenssivälierään

    Ääniä: 16 27,1%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 8 13,6%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 4 6,8%

  • Äänestäjiä
    59
  • Poll closed .

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Jaa-a, jokohan tuo Fleuryn suoritus riittäisi ++-sarakkeeseen pääsemiseen @Salming:in otteluraportissa? Vai pitääkö miehen kirjaimellisesti seistä päällään ja tehdä nuo samat torjunnat?

En nähnyt peliä, vain highlightsit (ja highlightsit Fleuryn torjunnoista), mutta näytti siltä, että Vegas pelasi noin 400% paremmin kuin Lake Tahoessa. Ei sitten iskenyt näköjään ulkoilmapeli. Hemmoteltuja hemmoja koko joukkue, hah!
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
16/56 Colorado vs. Vegas

DeBoer oli sekoittanut ketjuja saadakseen kipinän jälleen syttymään. Fleury jatkoi maalissa, mutta kaikki muu oli laitettu uusiksi. Ykkösketju oli Tuch-Stephenson-Stone, kakkonen Pacioretty-Glass-Smith, kolmonen Marchessault-Karlsson-Roy ja nelonen Carrier-Kolesar-Reaves. Puolustajaparit olivat Theodore-Pietrangelo, Martinez-Whitecloud ja Hague-Coghlan, joten Holden putosi kokoonpanon ulkopuolelle.

Avauserän alku oli vierailta vahva ja muutokset toivat tarvittavaa ryhdistäytymistä. Laukaukset olivat 12 minuutin jälkeen 1-6. Coloradolla oli kymmenen minuutin pätkä, jolloin se ei laukonut kertaakaan. Vegasin paras paikka siunaantui Kolesarille, joka sai Reavesin ja Carrierin alustuksesta tekopaikan takatolpalle poikittaissyötöstä, mutta tuhlailu jatkui eikä hän vieläkään tehnyt uransa avausmaalia NHL:ssä. Muut ketjut loivat kasan puolittaisia tilanteita viivatoimituksista, mutta mikä tärkeintä viettivät ainakin aikaa kotijoukkueen päädyssä enemmän kuin omissa. Toisen mainoskatkon jälkeen Colorado pääsi peliin mukaan ja loi erän viimeisellä kolmanneksella kolme hyvää maalipaikkaa. Ensin Byram-Timmins kaksikon viivalaukauksista Kadrin johtama kakkosketju oli iskeä paluukiekkoja sisään maalinedusruuhkasta, mutta Fleury venyi patjatorjuntoihin. Hetken päästä MacKinnon sai syötön slottiin ja latasi one-timerin seisovilta jaloilta päin Fleuryn yläkroppaa. Viimeisellä minuutilla puolestaan Landeskogin kääntösyöttö vasemmasta laidasta oikealle takatolpalle tavoitti Kadrin, kun Roy hieman nukahti, mutta Fleury pelasti tilanteen ilmavalla patjatorjunnallaan sivuttaisliikkeessä.

Muutoin puolustuspelaaminen toimi hyvin varsinkin hyökkäysalueen menetysten jälkeen. Tasapaino oli aiempaa parempi eikä Avs saanut luotua uhkaa riistoista, koska oman alueen täyttö sujui mallikkaasti. Fleury pelasti vieraat erän lopussa, kun alussa ei maistunut mennä johtoon. Yhden ylivoiman Vegas sai vartin kohdalla, mutta se oli melko kesyä, vaikka Stephenson korvasi Karlsson ykkösylivoimassa neliön keskellä. Graves oli ihastuttava katkomaan mailalla syöttöjä syvyydessä ulkoilmapelin tapaan ja Bellemare-Calvert kaksikko tukki hyvin keskialuetta.

Toisen erän alussa Timmins kamppasi Paciorettyn siniviivan kulmassa ja Vegas meni johtoon ylivoimalla nujertaen sarjan parhaan alivoiman sillä, että hyökkäysalueelle vienti oli vähän erilainen kuin tavallisesti eli jättösyötön sijaan Karlsson kuljetti itse siniviivalle asti ja jakoi sitten viereen kiihdyttäneelle Tuchille, joka paineli keskeltä läpi muun muassa ohi Gravesin sekä Jostin ja viimeisteli varmasti suorasta luistelusta. Pietrangelo nappasi kakkossyötön. 24. minuutilla kolmospari vuoti lähes kohtalokkaasti, kun Hague ei saanut laidassa pysähtymään Makaria, vaan rynni ohi ja hänet kierrettiin rumasti. Samalla Coghlan jätti Kadrin merkkaamatta maalin edessä ja tämä pääsi ampumaan vapaasti Fleurysta katsottuna oikealta Makarin syötöstä, mutta Marc-Andre nollasi taas hänet.

Mainosten jälkeen Vegas meni 0-2 johtoon, kun oman alueen aloituksesta Stone vippasi kiekon vauhtiin Makarin selustaan Tuchille, joka punnersi vasemmasta laidasta maalille eikä Makar saanut häntä kiinni. Tuch ampui rystyltä kohti maalia, Grubauer torjui eteen ja kiekko pomppi Byramin varusteista omaan rysään. Onnekas maali, mutta annan massiivisen peukalon ylöspäin Tuchille taas siitä, että hän uskaltaa ampua rystyltä eikä väkisin hae kämmentä auki. Tuo on maalintekijän merkki oli pallopeli mikä tahansa. Tuchillakin on hyvä rystylaukaus, joten olen erittäin tyytyväinen, että hän käyttää sitä. Hän iski sillä maalin ulkoilmapelissä ja myös aiemmin tällä kaudella Tuch teki komean rystymaalin viimeistellen slotista ylänurkkaan Ducksia vastaan pelissä, jossa retropaidat esiteltiin.

31. minuutilla Vegas meni jo 0-3 johtoon, kun Coghlan-Hague kaksikko pelasi keskialueella pakki-pakkisyötön Avsin vaihtaessa ketjuaan. Niinpä Hague pääsi melko vapaasti punaviivalle saakka, harhautti yhden pelaajan ja siirsi sitten rystyltä kiekon vasempaan laitaan Karlssonille. Tämä meni siniviivan kulmasta alueelle ja löysi keskeltä vapaana Marchessaultin, joka ampui napakalla rannelaukauksella kiekon längistä sisään. Tuota maalia edelsi jo yksi hukattu 2v1-hyökkäys Karlssonin ja Paciorettyn toimesta, kun muistaakseni ensinmainittu ampui itse oikeasta laidasta takapatjaan. Tauolle mentiin lopulta 0-3 luvuissa, kun Vegas puolusti omissa uhrautuvaisesti keskustaa tiiviillä viisikolla pakottaen Coloradon ampumaan ulkopuolelta blokkisumppuun. Laukaukset olivat kahden erän jälkeen 18-21. Glassin vitja pääsi paremmin peliin mukaan muuten tässä erässä, vaikkei tehoille päässytkään, mutta loi pari hyvää puolittaista paikkaa. Kertaalleen muun muassa Glass tavoitteli vielä turhaan takatolpalta ketjutoveria, kun olisi voinut itse ampua oikealta yläkaarelta.

Päätöserän avausvaihdossa Stone tarjosi lätyn oikeasta laidasta maalille nousseelle Pietrangelolle, mutta tämän ohjaus ilmasta kilpistyi patjaan. Pietrangelo tuki kuitenkin vahvasti hyökkäyksiä läpi illan jatkaen siitä, mihin jäi tosiaan ulkoilmapelissä, joten kiitin siitä häntä plussalla arvosanoissakin. Kolmannella minuutilla Fleury puolestaan pysäytti Bellemaren vaarallisen ohjurin. Hetkeä myöhemmin Vegas otti ainoan jäähynsä, kun Rantasen liikkeet laidan lähellä olivat myrkkyä jalkakampin tehneelle Theodorelle. Avsin ykkösylivoima pelasi epätoivoiset 1:45 peräti putkeen hakiessaan kavennusta. Paras paikka tuli Makarille, joka sai Landeskogilta syötön päädystä b-pisteiden väliin, mutta vastakiekkoon ammuttu lämäri osui vain patjoihin.

Erän puolivälin tienoilla Tuch kaatoi pahannäköisesti laitaan saatuaan pienen töytäisyn Byramilta ja siitä seurasikin muistutuskokous juniorille. Hetken päästä Byram lähtikin istunnolle kampattuaan Pietrangelon tämän noustessa slottiin. Ylivoimalla Stone tarjosi Stephensonille yhden paikan neliön keskelle, mutta Grubauer pysäytti vedon. Toisessa päässä Fleury joutui venymään alivoimallakin pysäyttääkseen 2v1-hyökkäyksessä Toewsin täysin vapaan ohjurin maalin edestä. Kahdeksan minuuttia ennen loppua Fleury venyi niin ikään, kun hän otti huiman triplatorjunnan. Toews pääsi ensin kakkoskiekkoon käsiksi noustuaan viivasta maalille, mutta ampui päin Fleurya. Kolmoskiekko tuli Donskoille maalin kulmalle, mutta hän nosti päin Fleuryn ojennettua räpylää/patjaa. Kaksi minuuttia ennen loppua puolestaan Martinez otti ison blokin, kun Burakovsky käveli viivan kautta slottiin, hämäsi laukovansa ja jakoi siipeen Girardille, mutta tämän one-timer ei tosiaan mennyt maalille saakka, joten nollapeli pysyi elossa loppuun saakka. Viimeiset pari minuuttia Vegas pysyi hyvin kiekossa kuluttaen kellon loppuun tasavajaalla Reavesin ja Calvertin jäähyiltyä.

Lopputulos oli siis 0-3. Valmennus ansaitsee sulan hattuun toimineista muutoksista. Kipinä tosiaan oli syttynyt kahden tappion jälkeen. Päätöskympistä pitää todeta vielä se, että Vegas sekoitti vielä silloinkin ketjuja puolustaessaan johtoa. Carrier pelasi esimerkiksi pari vaihtoa Karlssonin ja Marchessaultin kanssa sekä Kolesar Glassin ja Paciorettyn vierellä. Reavesin peliaika jäi hyökkääjistä ainoana alle kymmeneen minuuttiin.

Arvosanataulukko
++ Fleury
+ Tuch, Karlsson, Marchessault, Stone, Pacioretty, Carrier, Kolesar, Reaves, Pietrangelo
+/- Theodore, Martinez, Whitecloud, Hague, Coghlan, Stephenson, Glass, Smith, Roy
-
--

Jaa-a, jokohan tuo Fleuryn suoritus riittäisi ++-sarakkeeseen pääsemiseen @Salming:in otteluraportissa? Vai pitääkö miehen kirjaimellisesti seistä päällään ja tehdä nuo samat torjunnat?
Riittää kyllä. Asettelin hänet kahden plussan kategoriaan jo ennen viestisi näkemistä itse asiassa. Häikäisevä 34 torjunnan iltapuhde kerta kaikkiaan, jolla irtosi uran 64. nollapeli runkosarjassa. Huipputorjunta oli useita, joista parhaiten jäivät mieleen Kadrin ja Donskoin nollaamiset:




Tuch oli kenttäpelaajiston hahmo kahdella osumallaan, joissa hän hyödynsi nopeuttaan ihanasti. Hän pelasi kenties ensimmäistä kertaa koskaan eniten hyökkääjistä eli 18:48. Harvassa nuo kerrat ainakin ovat olleet. Stone rinnalla alusti yhden osuman ja tarjoili muillekin pari paikkaa illan aikana, mutta eniten vakuutuin hänen oman alueen täytöstään noissa negatiivisissa transitioissa. Hän oli 2-3 kertaa juuri oikeassa paikassa keskellä katkomassa isäntien pelaajan syöttöä laidasta keskelle. Kakkosketjusta annan plussan Paciorettylle, joka hankki voittomaaliin johtaneen jäähyn ja oli tuon vitjan näkyvin yksilö. Omalla alueella hän oli jämäkkä ja hyökkäysalueella Max antoi varmoja syöttöjä omien pelaajien lapaan eikä niinkään itse tällä kertaa ollut päättämässä tilanteita. Nimellistä kolmosketjusta Karlsson vietti kahden pisteen iltaa ja oli ehkä Tuchin jälkeen toiseksi paras hyökkääjä pelaten kokonaisvaltaista jääkiekkoa molempiin suuntiin kahden vähän vaisumman pelin jälkeen. Hyvä tasonnosto, vaikka aloitusprosentti oli vain 20%. Hän pelasi senttereistä Stephensonin kanssa yli 18 minuuttia, kun Glass jäi 15 minuuttiin, joten marssijärjestys oli heidän keskuudessaan yhä tuttu. Marchessault rinnalla oli myös hyvä ja kruunasi iltansa maalilla. Pidin hänen kamppailupelaamisestaan.

Nelosketju saa myös plussaa, koska tällä kertaa se jätti Bellemaren vitjan jalkoihinsa ja loi avauserässä muun muassa Kolesarille huippupaikan. Carrier oli luotettava ja sai siksi vastuuta lopussakin. Samoin Kolesar vakuutti kyllä ensi kertaa keskikaistalla pystyen nostamaan stephensonmaisesti pelin jalalla pois omalta alueelta ja vippaamaan stiten rystyltä päätyyn kiekon Reavesin ja Carrierin jahdattavaksi. Tuo toistui monesti ja sitä oli turvallista katsoa.

Puolustuksessa Pietrangelo pelasi tosiaan hyvin tukien jatkuvasti hyökkäyksiä ja puolustaen jämäkästi omissa. Kyseessä oli hänen kauden toiseksi paras ottelunsa ensimmäisen Avs-pelin jälkeen. Hän laukoi neljästi kohti maalia, mikä oli yhtä paljon kuin muut puolustajat yhteensä. Theodorella oli rinnalla vähän enemmän vaikeuksia kulmissa pari kertaa kiekon kanssa eikä hän ollut niin hyvä hyökkäysalueella, joten siksi vain Pietrangelo saa plussan tuosta kaksikosta, joka pelasi 23-25 minuuttia ja oli plussalla yhden maalin verran tehotilastossa. Ylivoimallakin viivassa Theodorella poltti kiekko pari kertaa turhan paljon ja syötöt jäivät alivoimahyökkääjien lapoihin. Kakkosparista ei jäänyt mieleen mitään kummallista kumpaankaan suuntaan. Heiltä nähtiin peruspelaamista. Toki Whitecloud ja Martinez blokkasivat yhteensä kahdeksan laukausta, joten se mainittakoot. Kolmosparissa Hague jäi kertaalleen tosiaan pahoin Makarille kakkoseksi, kun tämä tuli vauhdilla vastaan, mutta toisaalta hän paikkasi erheensä kolmannen maalin alustuksellaan.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
7/40 Silver Knights vs. Gulls

Ketjuja oli rukattu. Thompson ja Dansk vaihdettiin päikseen, jotta Dansk sai pelituntumaa ensi kerran tällä kaudella. O'Reganin ketju oli entisellään, mutta Brown tuli kakkosketjuun Elvenesin ja Quinneyn vierelle oikeaan laitaan. Cotter-Leschyshyn-Dugan oli kolmosketju ja nelosessa pelasivat Jones, Rondbjerg ja Loewen. Puolustuksessa ei ollut muutoksia, vaan parit olivat Dahlström-Murphy, McLaughlin-Schuldt ja Hayes-Korczak.

Plussat ja miinukset
++
+ Dugan, Leschyshyn, Cotter, Quinney, Elvenes, Sikura
+/- Dansk, Murphy, Dahlström, McLaughlin, Korczak, Hayes, Schuldt, O'Regan, Jurco, Brown, Jones, Loewen, Rondbjerg
-
--

Ensimmäisten yhdeksän minuutin aikana vedot olivat 8-0. Silver Knights hukkasi yhden ylivoiman tuona aikana, mutta ennen kaikkea Dansk paistatteli rauhassa päivää maalillaan. Isänniltä nähtiin paljon paitsioita erän edetessä, kun keskialueen ylitys oli haastavaa ajoittain. Hyökkäysalueella puolestaan peli meni laidoissa hautomiseksi eivätkä päädystä keskelle annetut syötöt läpäisseet mailaviidakkoa Gullsin puolustettua keskustan tiukasti. Elvenesin vitja oli varmaankin näkyvin kiekollisena. Toisaalta myös kotinipun puolustuspelaaminen toimi eikä Dansk joutunut venymään kuin yhteen 2v1-torjuntaan nelisen minuuttia ennen taukoa. Kaikesta näki, että vastakkain oli kaksi divisioonan parasta joukkuetta. Reilu minuutti ennen taukoa vieraat menivät silti 0-1 johtoon, kun Cotter-Leschyshyn kaksikon karvaus ohitettiin Lowen ristipistolla. Tilanne oli silti kontrollissa, kun alempana oli 3v3-tilanne, mutta suorahyökkäys päättyi Kindoppin laukaukseen oikeasta laidasta Murphyn jaloista ja se yllätti Danskin ehkä vähän helposti. Ainakin laukaus oli torjuttavissa.

Toinen erä oli vähän samanlainen kuin ensimmäinen. HSK hallitsi ensimmäistä 11 minuuttia mielin määrin ja loi kuuteen minuuttiin jo neljä maalipaikkaa. Ensin Leschyshyn syötti kulmasta maalin eteen Duganille, mutta tämä nosti yli avopaikasta. Sitten Jones pääsi puolittain läpi lätystä, mutta ampui oikeasta laidasta päin Dostalia. Hetkeä myöhemmin Dahlström nousi hyvin painottomalta puolelta maalin eteen, mutta ampui ohi takakulman. Quinney puolestaan pääsi läpiajoon hetken kuluttua. Hän onnistui ohittamaan Dostalin, mutta veto osui tolppaan. Puolivälissä erää Elvenes ja Brown alustivat kulmasta maalipaikan oikealle takatolpalle nousseelle Korczakille, mutta kiekko pomppasi yli tämän lavan. Lopulta ansaittu tasoitus syntyi puolivälin jälkeen hyökkäysalueen riistosta. Dugan katkoi Gullsin oman alueen sekoilun jälkeen poikkisyötön ja syötti keskelle Cotterille, joka veivasi yhden lokin sivuun ja nosti etuyläkulmaan. Sama vitja hankki ylivoiman seuraavassa vaihdossaan, kun Cotter meni nurin päädyssä. Kakkosylivoima möhli kuitenkin 1-2 osuman vieraille. Dugan kuljetti itse yli keskialueen ja jätti kiekon Brownille oikeassa laidassa, mutta tämä menetti sen ja omiin syntyi 2v1-vastahyökkäys. Agozzino syötti ajoissa ja Groulx viimeisteli varmasti one-timerin ohi Danskin. Tosiaan kaava oli sama kuin avauserässä eli ensimmäinen puolisko oli täysin isäntien, mutta sitten vieraat saivat hieman halvan maalin toisella puolikkaalla.

43. minuutilla syntyi 2-2 tasoitus ylivoimalla. Duganin syöttö lävisti neliön ja oikeasta siivestä Quinney ampui etuylänurkkaan. Aiemmissa erissä Elvenes oli siivessä ja Quinney neliön keskellä, mutta nyt paikat olivat toisinpäin ja se toi heti tulosta. Kakkossyötön sai Korczak, joka ei kahdessa ensimmäisessä erässä pelannut ylivoimaa, koska viivapuolustajat olivat Dahlström ja Murphy, mutta päätöserässä hänellekin annettiin vastuuta ja hän kiitti siitä. Tasoitusta edelsi Gullsin puolittainen läpiajo alivoimalla, kun Dahlström kierrettiin kovin helposti väsyneenä, mutta Dansk otti hyvän torjunnan suoraan laukaukseen. 47. minuutilla syntyi 3-2 voittomaali, kun nopean keskialueen käännön jälkeen Dugan sai kiekon oikeaan laitaan Cotterilta ja Murphylta. Dugan toimitti kiekon oikeasta laidasta maalin eteen kohti Leschyshyn-Cotter kaksikkoa, mutta syöttö ei mennyt perille, vaan se kimposi Drysdalesta omaan maaliin ohi Dostalin, joten niinpä Duganille merkittiin hänen uran ensimmäinen maali aikuisten sarjoissa. Samalla hän sai jo illan kolmannen tehopisteensä. Tuo kolmosketju oli ilman muuta HSK:n parhaiten toiminut koostumus, joten luonnollisesti se teki voittomaalinkin ja sai kahden tasakenttämaalin ansiosta plussat arvosanoihin. Cotterkin vietti kahden pisteen iltaa 1+1 tehoilla ja on nyt saanut tällä kaudella paljon paremmin tehoja irti itsestään viime kauteen nähden, jolloin peliesitykset olivat jo pirteitä, mutta tulosta ei vielä tullut samaan tahtiin kuin tällä sesongilla. Nyt hänellä on 2+2 tehot kasassa seitsemään peliin, vaikka rooli on ollut jatkuvasti kolmos- tai nelosketjun laidassa.

Heti 3-2 maalin jälkeen isännät saivat lisää ylivoimaa, kun Cotter kaadettiin toistamiseen jäähynarvoisesti, mutta tuo YV ei tuonut tulosta. Päätöskympin alkuun Jurco otti boksin korkeasta mailasta, mutta sen HSK kesti melko vaivatta ja oli jopa lähempänä maalintekoa, kun Leschyshyn hukkasi läpiajon, mutta jatkotilanteessa hän sai hankittua jäähyn Poturalskille. Alivoimakoostumuksissa ei ollut mitään kummallista. Hayes-Dahlström oli ykkösalivoimapari ja hyökkääjistössä luottoa saivat eritoten Jones, Leschyshyn, Cotter ja Brown. Lopullinen niitti syntyi tyhjiin, kun Dostal lähti maaliltaan puolitoista minuuttia ennen loppua ja heti sen jälkeen Elvenes katkoi keskialueella Gullsin rynnistyksen iskien kiekon maaliin.

Kaikkinensa hyvä nousu voittoon takaa-ajoasemasta vain kertaalleen aiemmin tällä kaudella hävinnyttä Gullsia vastaan, joten tahraton kotiputki säilyi ja kauden saldona on toistaiseksi kuusi voittoa ja vain yksi tappio. Sensaatiomainen sisääntulo AHL:ään pikkuritareilta. Danskillekin kirjattiin lopulta voitto hänen Silver Knights -debyytissään huolimatta pienestä ruosteisuudesta. Hyökkäyksessä kolmosketju vakuutti tosiaan eniten, mutta kärkiketjujen yksilöistä plussaa saavat myös Elvenes, Quinney ja Sikura. Kaksi ensinmainittua olivat melko paljon kiekossa hyökkäysalueella ja pääsivät tehoillekin lopuilta. Sikura puolestaan oli myös erittäinkin näkyvä ajoittain, vaikka ruuti oli märkää. Hän laukoi Jurcon tavoin viidesti kohti maalia.

*****

Lopuksi yksi Vegas-uutinenkin. Ensi yön ottelu on siirretty San Josessa ilmenneen virustapauksen vuoksi, joten seuraavan kerran pojat ovat tositoimissa vasta sunnuntaiaamuna Anaheimissa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
8/40 Henderson vs. San Diego

Toinen kohtaaminen kolmesta. Ketjuja oli rukattu jälleen. Venäjän lahja jääkiekolle Pavel Dorofeyev teki debyyttinsä rapakon takana. Hän debytoi kolmosketjun vasemmassa laidassa kahden kokeneen AHL-jyrän O'Reganin ja Sikuran vierellä. Ykkösketju oli Cotter-Quinney-Elvenes, kakkonen Jurco-Brown-Dugan ja nelonen Jones-Leschyshyn-Rondbjerg. Alakerrassa Schuldt pelasi Korczakin parina ja Hayes McLaughlinin. Dansk jatkoi uunissa. Ylivoimaketjut olivat Murphy-Dugan-Sikura-Jurco-Brown ja Korczak-O'Regan-Quinney-Elvenes-Cotter. Elvenes jatkoi tuossa slottiroolissaan ja Quinney oikeassa siivessä. Korczak puolestaan sai nyt alusta asti oikeastaan ensi kerran kunnolla YV-vastuuta toisessa viisikossa. Se oli varmasti hyvä valinta, koska alivoimaa hän ei jostain syystä vieläkään pelannut, vaikka hän tosiaan on kuvaillut itseään vlasicmaiseksi puolustajaksi, joka tykkää pimentää vastustajan parhaat pelaajat, mutta ilmeisesti häntä ajetaan maltilla sisään eikä anneta heti vastuullista AV-roolia. Alivoimapuolustajat olivat pelkkiä leftejä yhä, kun ykkösparina jatkoi tuttu Hayes-Dahlström ja toinen pari oli McLaughlin-Schuldt. Ykkösylivoimasta pitää puolestaan todeta se, että Duganin operointi vasemmassa siivessä on kyllä ihannoitavaa ja rauhallisuus on verrattavissa Stoneen. Hänestä tulee kyllä vielä kova poika tälle organisaatiolle.

Plussat ja miinukset
++
+ Dansk, Dahlström, McLaughlin, Quinney, Jurco, Brown, Dugan, O'Regan
+/- Murphy, Hayes, Schuldt, Korczak, Elvenes, Cotter, Dorofeyev, Sikura, Jones, Leschyshyn, Rondbjerg
-
--

Dorofeyev oli parhaimmillaan avauserässä. Kahdessa muussa erässä hän vähän katosi pelistä osin siksi, että erikoistilanteita oli paljon eikä hän pelannut niitä. Ensimmäisessä vaihdossaan hän sai O'Reganilta juoksukiekon oikeaan laitaan ja hän ehti siihen ylittäen siniviivan ja kiertäen sitten samalla vauhdilla maalin taakse. Hän palautti vasemmasta laidasta kiekon takaisin ränniä pitkin maalin taakse. Seurauksena oli hetkellinen kulmaralli, joka lopulta purkaantui. Tutusti Dorofeyev valui omiin päin melko suoralla selällä flegmaattisesti, mutta toisaalta ei tuossa hätääkään ollut, kun omat ehtivät kiekkoon ensin. HSK käänsi pelin takaisin pystyyn ja Dorofeyev intoutui silloin antamaan hieman painetta hyökkäysalueella menetyksen jälkeen ennen poistumistaan vaihtoon. Toisessa vaihdossa hän laukoi ensi kerran. O'Regan yritti ensin ja sitten Dorofeyev laukoi maalin vasemmalta puolelta miinuskulmasta kohti vasenta etukulmaa tuloksetta. Heti perään hän kamppaili irtokiekosta hyvin päädyssä ja suojasi vantterasti. Tuo hänen pelityylinsä sopii kyllä paremmin pieneen kaukaloon ja hän muistuttaa David Perronia. En ole itse keksinyt tuota mielleyhtymää, mutta kun luin sen kerran, tajusin, että niinhän asia on. Dorofeyev on köyhän miehen leftin versio David Perronista perustaen pelinsä hyökkäysalueella liukuun, vahvaan suojaamiseen laidoissa ja syöttöväylien löytämiseen maltilla. SIsääntulo oli ensimmäisissä vaihdoissa kyllä yllättävän hyvä. Vartin kohdalla puolestaan Elvenes tarjosi päädystä lätyn slottiin, mutta vastustajat pääsivät väliin viime hetkellä. Hetken päästä keskialueen käännöstä syntyi kuitenkin 2v1-tilanne. Sikuran lätty takatolpalle ei vain ihan pudonnut lapaan. Lopulta Dorofeyev sai kolmannella yrittämällä aikaan laukauksen tuossa vaihdossa ammuttuaan vasemmalta yläkaarelta maskitta päin Dostalia.

Lyhyesti maaleista. Avausmaali syntyi neljännellä minuutilla. Jo paperilla Jurco-Brown-Dugan ketju vaikutti sellaiselta, jota vastaan ei ole mukava pelata, koska tuon vitjan pelaajat ovat kaikki hyviä kiekottomina. Dugan katkoikin vieraiden avauksen hyökkäyssiniviivan tuntumassa, Jurco löysi vasemmalta puolelta McLaughlinin ja tämän rannari vasemmalta kaarelta painui ohi Dostalin. Hayes teki pari peliä sitten avausmaalinsa AHL:ssä ja nyt oli toisen uuden puolustajahankinnan vuoro. Dugan puolestaan jatkoi siitä, mihin jäi ensimmäisessä Gulls-pelissä kirjaten heti tehopisteen. Hän oli mukana 2-0 maalissakin toisen erän puolivälissä. Avauserä oli ehkä lievästi isäntien vetojen oltua 10-7, mutta toisen erän alku oli hankala jäähyjen takia. Gulls ei kuitenkaan käyttänyt tilaisuuksiaan, mutta sen sijaan HSK iski kahden miehen ylivoimalla, kun Murphy levitti vasempaan siipeen, Dugan lävisti kolmion ja takatolpalta Sikura nosti varmasti kiekon ohi Dostalin samaan tapaan kuin Jurco pari viikkoa sitten Condorsin vieraana. Silloinkin tosiaan Dugan antoi huikean syötön takatolpalle vasemmasta laidasta. Sama toistui nyt. Kun on päässyt katsomaan hänen syöttötaituruuttaan AHL:ssä, en ihmettele enää, miksi hän rohmusi syöttöpisteitä myös viime kaudella NCAA:ssa. Tuo kahden miehen YV tuli muuten siitä hyvästä, kun ensin Dahlström kampattiin omalla alueella maalin takana ja hetken päästä Elvenesia runnottiin tämän punnertaessa maalin eteen.

Gulls kavensi myöhemmin erässä, kun HSK:n 5v3-alivoima muuttui juuri 5v4-alivoimaksi. Sikura ei ihan ehtinyt aitiosta ajoissa omalle alueelle ottamaan kiinni oikean siiven one-timeria. Curran syötti ja De Leo ohitti varmasti Danskin. 36. minuutilla HSK meni takaisin kahden maalin johtoon, kun vastahyökkäyksessä Jones jätti kiekon siniviivan ylitettyään Brownille, jonka lämäri kaukaa oikeasta laidasta lirui Dostalin varusteiden läpi yli maaliviivan. Dostal ei kyllä ollut tässä pelissä parhaimmillaan, koska sekä ensimmäinen että tämä kolmas maali olivat torjuttavissa ilman muuta. Toisen erän päätösminuutilla Agozzino karkasi suoraan boksista läpi, mutta Dansk nollasi hänet kuten jo avauserässä hän nollasi yhden Gullsin puolittaisen läpiajonkin. Kaikki kunnia Thompsonille, mutta Danskin olemus oli tässä pelissä kyllä sellainen, että hän näytti olevansa yhä organisaation kolmosmaalivahti. Hän vain tuntui peittävän maalia todella hyvin ja reagoi hyökkääjien aloitteisiin myymättä itseään. Tuon torjutun läpiajon jälkeen Cotter myllytti keskialueella jostain syystä samaisen Agozzinon kanssa. Hän onnistui voittamaan taiston kaataen Agozzinon jäähän. Elvenes puolestaan myllytti hetkeä aiemmin Brouillardin kanssa. Kaikkiaan toisessa erässä jaettiin 14 eri rangaistusta, joten 5v5-peli oli todella vähäistä, kun vuorollaan toinen joukkue oli ylivoimalla. Tuntuu siltä, että divisioonan kärkijoukkueiden välille olisi syntymässä jonkin sortin rivalry, koska toisessa erässä varsinkin oli torikokouksia melkein joka vihellyksen jälkeen.

Päätöserän alussa HSK:lle tarjottiin taas kahden miehen YV:tä vajaat puoli minuuttia, mutta tulosta ei silloin tullut. Niinpä Gulls kavensi tasavajaalla kuuden minuutin jälkeen, kun hyökkäyspään aloituksen jälkeen Drysdale sai kiekon Carrickin viivalevityksen jälkeen oikeaan laitaan, otti pari potkua kohti maalia ja ampui tarkalla rannelaukauksella kiekon oikealta b-pisteeltä ohi Danskin. Annan kunnian tuosta osumasta ennemmin kutosvaraukselle Drysdalelle kuin syytän Danskia. Maailmanluokan lahjakkuudelta erinomainen laukaus. Päätöskymppi oli minusta melko köyhä tapahtumiltaan eikä Gulls saanut kummoista kiriä, joten lopputulos oli 3-2. Kotisaldo säilyi puhtaana neljä voittoa ja nolla tappiota.

Danskin plussa onkin jo käsitelty. McLaughlin pelasi hyvää alivoimaa Dahlströmin ohella, joten he saavat plussat niistä ansioista, mutta McLaughlin toki myös maalistaan ja Dahlström puolestaan pelasi kauden virheettömimmän ottelunsa kiekollisena. Brownin ketju saa kokonaisuudessaan plussat kahden suunnan pelaamisestaan. Sitä vastaan oli odotetun ikävä pelata. Brown kirjasi lisäksi peräti seitsemän vetoa. Dugan nousi kahdella syötöllään sarjan pistepörssin jaetulle piikkipaikalle tehoin 1+8. Hän johtaa samalla syöttöpörssiä tietysti. Yhdeksässä pisteessä on kaikkiaan kymmenen pelaajaa ja yksi heistä on Duganin joukkuetoveri Murphy, joka on kuin varkain kasannut 3+6 tehot johtaen illan vastustajan Drysdalen kanssa puolustajien pörssiä.

Kärkiketjuista plussaa saavat myös Quinney ja O'Regan. Jälkimmäinen oli paljon kiekossa tehden oikeita asioita hyökkäysalueella ja tarjoillen tekopaikkoja ketjutovereilleen tasaviisikoin ja ylivoimalla, mutta nämä eivät vain onnistuneet maalinteossa. Toki hän itsekin laukoi kolmesti kohti Dostalia. Quinney puolestaan oli vahva pysymään kiekossa läpi illan jääden positiivisesti mieleen siltä osin. Neutraaleista pelaajista ei ole hirveästi sanottavaa. Dorofeyevista kirjoitinkin toki jo yllä. Peli-ilme oli positiivinen, muttei oikeuttanut vielä plussaan, kun vastuu oli vähäistä parissa viimeisessä erässä erikoistilanteiden vuoksi.

Ensi yönä Gulls ja HSK kohtaavat vielä kolmannen kerran. Vegaskin palaa askiin tosiaan Anaheimissa. Siksi HSK pelaa jo paikallista aikaa iltapäivällä eli Suomen aikaa itse asiassa jo tunnin päästä. Kaipa sitä voi yöksi sanoa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tukkoista oli pelaaminen Ankkoja vastaan. Mutta voitto tuli jatkoajalla, joten siihen on oltava tyytyväinen. Ankat pelasivat hyvin, ja voittivat melkein kaikki muut statistiikat paitsit maalit. Jotenkin oli halutonta taas Vegasin meno.

Mites muuten kun Brännström on Ottawassa kohentanut otteitaan viime aikoina, kun taas Stoner on ollut aika näkymätön Vegasissa, joko tulee Erikiä ikävä? Heh heh.

Ja miten te muut näette tuon Vegasin nykyisen pelitavan verrattuna siihen ensimmäisen kauden pelitapaan? Mieleeni tosiaan jäi ensimmäisestä kaudesta se valtava ryöpytys, hyökkäykseen lähdettiin välittömästi kiekon saamisen jälkeen, muistaakseni pikkusyötöllä ja kiekon ylöstuonnilla, ja sitä samaa jatkettiin ad infinitum, ja maalit tulivat melkein aina kun niitä tarvittiin. Nykyisin on kovin väkinäisen näköistä, on viivelähtöjä ja pitkiä vippejä vastustajan siniviivan suuntaan (ja siitä kiekonmenetyksiä), ja maalien tekeminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Kovin on minulla ikävä ensimmäisen kauden Vegasia. No, yksi jatkumo siellä kuitenkin edelleen on, ja se on Fleury, johon voi melkein aina luottaa.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
17/56 Anaheim vs. Vegas

Thompson oli luukulla ensi kerran edustusmiehistössä. Fleury jatkoi maalissa. Kokoonpano oli sama kuin viime pelissä Coloradossa:


Avauskympillä vedot oli noin 1-6 ja lopulta koko erässä 6-8. Anaheim teki avausmaalin erän puolivälissä, kun Coghlan laittoi paineen alla kiekon maalin takaa ränniin ja Fowler pinchasi hyvin vastaan katkomaan purkuyrityksen. Glass ei huomannut tuota ja hän jäi vähän ei-kenenkään-maalle paikatessaan hetkellisesti kulmassa ollutta Smithia laiturina, mutta samalla hän yritti tukkia keskustaa eikä tuosta kahden paikan pelaamisesta mitään tullut, vaan Fowler ohitti hänet syötöllä löytäen keskelle vapaaksi jääneen Rakellin ja tämän rannelaukaus ohitti Fleuryn. Useassa vaihdossa hyvin uurastanut nelosvitja alusti tasoituksen syvyydestä 16. minuutilla. Kolesar toimitti kiekon viivaan Theodorelle, joka levitti oikeaan laitaan ja Pietrangelon rannelaukaus painui ruuhkan läpi ohi Gibsonin. Maalia edelsi toisessa päässä Fleuryn torjunta Fowlerin avopaikkaan b-pisteiden välistä Whitecloudin menetettyä kiekon vähän helposti päädyssä.

29. minuutilla syntyi 1-2 osuma, kun Pietrangelo antoi hyvän pystysyötön ja Karlsson polki karkuun Hakanpää, Henrique ja kolmas Ducks-pelaaja selässään. Niin vain hän sai kaatuessaankin ja joka suunnasta paineistettuna nostettua kiekon läheltä ylänurkkaan. Muuta Vegas ei avauskympillä luonutkaan. Ducksilla oli pari puolittaista paikkaa erässä, joka oli muutoin melko vähäinen tapahtumiltaan. Lundeström laukoi alussa vapaasti vasemmasta laidasta päin Fleurya ja Comtois käänsi maalinedusreboundin patjaan. Jones puolestaan sai kertaalleen Getzlafilta laidasta kääntösyötön keskustaan ohi Haguen eikä Coghlan ehtinyt peittää valuttuaan liiaksi maalivahdin syliin, mutta Fleury pelasti vieraat. Martinez kyykytti puolestaan kertaalleen Steelia mailakatkollaan heittäytyessään, kun Sam aikaili liikaa laukauksensa kanssa 2v1-tilanteessa. 34. minuutilla Vegasilla oli eränsä toiseksi paras paikka, kun Whitecloud ampui oikeasta laidasta ulkotolppaa nuollen ohi maalin. Laukaukset olivat kahden erän jälkeen vain 11-14.

Martinez sai kiekon ikävästi kurkkuun Silfverbergin laukauksesta päätöserän alussa. 48. minuutilla kolmospari vuoti vaihteeksi omissa, kun Coghlanin haltuunotto oli jäinen oman maalin edessä ja kiekko kimposi Grantille, joka ampui logoon ja jatkotilanteessa lähti istunnolle kampattuaan kulmassa Glassin. YV kuihtui heti Theodoren rikkeeseen Henriquehen, mutta Stone hankki 4v3-ylivoiman punnerruksellaan laidasta maalin eteen. Lindholm lähti jäähylle roikkumisesta. Aikalisistä huolimatta Pietrangelo-Stone-Pacioretty-Karlsson nelikon YV-pelaaminen oli tuloksetonta hieromista. Vain kertaalleen Pacioretty pääsi ampumaan one-timerin Stonen syötöstä ja tuokin veto lähti niin laidasta, että Gibson ehti vaivatta liukua eteen.

Kun Vegasille ei YV maistunut, Ducks tasoitti 51. minuutilla. Martinez huitoi maalin edessä kädellään ohi kiekosta ja Henrique survoi irtokiekon ohi Fleuryn. Rakell hipaisi tilanteessa mailallaan kiekkoa, minkä takia Martinez ei osunut hanskallaan pelivälineeseen ilmassa, mutta videotarkistuksen jälkeen kyseessä ei ollut kuitenkaan korkea maila. Haastosta seuranneen alivoiman Golden Knights selvitti kunnialla sarjan TOP3-alivoimanippuna. Lopulta peli meni jatkoajalle, vaikka Ducks kävi vielä ylärimassa kolme minuuttia ennen loppua viivalaukauksen kimmottua jostain maalin edestä maalikehikkoon.

Jatkoaika oli viihdyttävä. Kohokohtana oli Fleuryn tuplatorjunta Lundeströmiä vastaan. Tuch väläytteli myös nopeuttaan pari kertaa, mutta laukaukset suoraluistelusta oikeasta laidasta olivat epätarkkoja. Voittomaalikin syntyi Fleuryn patjatorjunnasta seuranneesta vastaiskusta. Getzlaf tosiaan käänsi pyörähtäessään rystyltä takapatjaan. Theodoren ja Smithin kautta kiekko pelattiin pystyyn Karlssonille, joka veivasi läpiajon päätteeksi rystyltä kiekon sisään.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Pietrangelo, Karlsson, Carrier, Kolesar, Reaves
+/- Theodore, Martinez, Whitecloud, Pacioretty, Glass, Smith, Tuch, Stone, Stephenson, Marchessault, Roy
- Hague, Coghlan
---

Fleury sai tyylikkäästi täyteen sata voittoa Golden Knightsissa ollen taas parhaimmistoa. Aikaa kului 168 ottelua. Vain Tiny Thompson on aikanaan saavuttanut nopeammin sata voittoa uudessa organisaatiossa (158):


Pietrangelo keräsi 1+1 tehot ja pelasi yhden parhaista otteluistaan toistaiseksi. En muista yhtäkään virhettä ja hyökkäyssuuntaan hän osoitti olevansa yhä pätevä yksilö. Karlsson puolestaan oli TOP9-hyökkääjistä paras kahdella maalillaan. Viime kaudella hän taisi tehdä hattutempun Anaheimissa ja nyt syntyi kaksi maalia, joten vanha kotihalli selvästi sopii hänelle. Vähän kuten Tuch aina tekee tehopisteitä itärannikon kiertueella Rangersia ja Devilsiä vastaan. Lisäksi annan plussat nelosketjun pojille, jotka varsinkin avauserässä saivat muutaman hyvän kulmarallin aikaan Golden Knightsin aloitettua vahvasti ottelun ja myöhemmin erässä he olivat jäällä rakentamassa 1-1 tasoitusta. Ansaitusti tuo vitja pelasi tavallista enemmän eli 11:13-12:51 minuuttia.

Kolmospari oli jäällä Rakellin maalin aikana ja oli jäällä myös parin muun Ducksin vaarallisen tekopaikan aikana, joten he saavat miinukset. Coghlanin perisyntinä tuntuu olevan ottelusta toiseen se, että hän valuu omaa maalia suojellessaan vähän turhan lähelle Fleurya, jolloin kun vastustaja pelaa kiekon laidasta tai päädystä slottiin, Coghlan on aina pari askelta myöhässä ehtiäkseen esimerkiksi blokkaamaan mailalla vedon ajoissa.

Theodore sai kaksi syöttöpistettä ja oli jäällä kaikkien Vegas-maalien aikana saaden teholukemakseen Pietrangeloakin paremman +3:n, mutta jotenkin hän ei ollut niin vakuuttava, josta kertoo kaksi tilastoitua menetystäkin, joka oli Royn, Marchessaultin ja Tuchin ohella eniten. Pienen loukkaantumisensa jälkeen hän ei ole oikein vielä päässyt kunnolla rytmiin. Peruspelaaminen on toki melko luotettavaa, mutta väläykset hyökkäyssuuntaan uupuvat. Kärkihyökkääjistä Stone ja Pacioretty olivat vähän hiljaisempia ja pääsivät kunnolla esiin vasta jatkoajalla.

9/40 HSK vs. SDG

Kokoonpano oli muutoin sama kuin viime pelissä, mutta Dugan oli poissa johtuen kielenkäytöstään tuomaristolle läpi alkukauden. Viime pelissä se aiheutti tarpeettoman jäähyn, joten nyt oli kurinpalautuksen aika. Viveiros sanoi, että organisaatiossa ei hyväksytä Duganin kaltaista toimintaa. Tämä sanoi olleensa pahoillaan ja hyväksyi yhden pelin penkkikomennuksen. Golden Knightsin johtoporras oli myös hyväksynyt etukäteen Viveiroksen toimintatavan, joten sikäli nyt vain hieman muistutettiin nuorta pelaajaa käytöstavoista ja hyvä niin. Rondbjerg nousi nelosketjusta paikkaamaan häntä Jurcon ja Brownin rinnalle. Loewen tuli viltistä nelosketjuun. Dorofeyevin pelinumero on muuten 16. Se unohtui mainita viimeksi.

Plussat ja miinukset
++
+ Dansk, Dorofeyev, Quinney, O'Regan, Sikura, Loewen, McLaughlin
+/- Murphy, Dahlström, Schuldt, Korczak, Hayes, Rondbjerg, Brown, Jurco, Elvenes, Cotter, Jones, Leschyshyn
-
--

Duganin poissaollessa Dorofeyev pääsi ylivoimalle. Hänen viisikossaan Dahlström oli viivassa, O'Regan vasemmalla, Sikura oikealla ja Cotter maskissa. Pavel pelasi itse neliön keskellä. Toinen viisikko oli Murphy-Quinney-Jurco-Brown-Elvenes takakolmio ensin mainittuna kuten aina. Ensimmäinen Quinneyn hankkima YV oli tulokseton, vaikka kerran O'Regan haki Dorofeyevin lapaa keskeltä. Seitsemän minuutin jälkeen puolestaan jo nujakoitiin, kun Loewen kolasi maalivahti Jeff Glassin yli ja Gullsin pelaajat eivät siitä pitäneet. Kuuma tunnelma siis jatkui eiliseltä, kun myöhemmin erässä Jurcokin pudotti hanskat aitioiden edessä. Seurauksena Loewenin tapauksesta tuli lopulta vieraiden väkivaltaisuudesta toinen YV isännille avauskympille. O'Regan oli lähimpänä maalia, mutta hän ampui one-timerin ohi puolityhjän maalin Dahlströmin levityksestä. HSK sai vielä kolmannen ylivoiman putkeen, kun vastustaja koski kiekkoon luistimet vielä jäähyaitiossa, mutta Quinneyn ja Jurcon poikkisyötöt neliön läpi eivät toimineet. Noitahan HSK näyttää aika paljon hakevan niin ylivoimalla kuin tasaviisikoin.

Vartin kohdalla Dorofeyev tuli hienosti pujottelemalla keskialueen yli ja laukoi sitten jaloista ohi maalin. Vedot olivat ylivoimien ansiosta tuossa vaiheessa 8-1 pikkuritareille. Heti seuraavan aloituksen jälkeen hän teki saman uudestaan O'Reganin annettua hänelle kiekon keskialueella. Dorofeyev vain pujotteli maalille saakka vieraiden puolustajien välistä ja viimeisteli hienosti avausmaalinsa kiekon rystylle kääntäen ja siitä maalin kattoon nostaen. Tällainen taituri tosiaan valui kolmannelle kierrokselle saakka:


Avauserän päätösminuutilla Korczakin painava lämäri aiheutti kipua Benoitin käteen. Blokin jälkeen kuitenkin Gulls iski vastaan ja sekä Korczak että Brown lähtivät jäähylle yhtä aikaa. Korczakin jäähyn syy oli kiekottoman pelaajan estäminen. Erää jäi jäljelle kuusi sekuntia, kun Agozzino tasoitti takatolpalta pomppivan kiekon valuttua hänen lapaansa Dahlströmin ja Leschyshynin läpi. Laukaukset olivat 10-2 19 minuutissa, mutta tasoittuivat lopulta 10-5:een.

Korczak karkasi boksista päästyään karkuun 22. minuutilla, mutta Glass torjui rystynoston. Tracey oli vielä sössiä kiekon omiin maalin edessä. Hetken päästä Jurco syötti kulmasta takatolpalle, mutta Glass ryösti Elvenesin. 31. minuutilla syntyi Gullsin 1-2 osuma, kun Cotter-Quinney-Elvenes kolmikko vuoti omiin päin hyökkäyspään aloituksen jälkeen. Dahlström-Murphy kaksikko joutui vastaanottamaan 3v2-hyökkäyksen, joka muuttui vielä 2v1-tilanteeksi Murphyn epäonnistuttua vastahyökkäyksen pysäyttämisessä puolustussiniviivalla ja lopulta Carrickin syöttö tavoitti takatolpalta Kindoppin. HSK kuitenkin tasoitti kolmen minuutin päästä, kun kolmosketjun päätykarvaus toi tulosta. O'Regan pelasi päädystä maalin eteen Dorofeyeville, joka ei ampunut, vaan malttoi vielä odottaa Sikuran nousua maalin takaa takatolpalle, syötti tälle eikä Dylan erehtynyt avopaikasta tyhjiin. Lopulta päätöserään mentiin 2-2 tasalukemissa, vaikka Silver Knightsilla oli pari hyvää ruuhkatilannetta Hayesin ja McLaughlinin viivalaukauksista.

Päätöserässä HSK iski tarvittavan voittomaalin viiden minuutin pelin jälkeen, kun McLaughlin osui toisessa pelissä putkeen Quinneyn ja Elvenesin esityöstä. Maalia edelsi erän alussa jälleen yksi vaarallinen kolmosketjun luoma paikka, kun Dorofeyev laukoi one-timerin oikeasta laidasta hieman ohi maalin O'Reganin raavittua kiekon itselleen hyökkäysalueella. Samoin nelosvitja loi hyvän kulmarallin, joka oli päättyä Loewenin vanhanaikaisosumaan. Tuota vaihtoa seurasi sitten HSK:n maali väsynyttä vastustajan viisikkoa vastaan. Elvenes syötti kulmasta maalin taakse Quinneylle, joka katsoi aikansa ja odotti sitä, että McLaughlin nousi viivasta slottiin tyhjään tilaan eikä tämä erehtynyt mainiosta paikasta naulaten kiekon riman alle.

Puolivälissä erää Gulls oli lähellä tasoitusta, kun Drysdalen viivarannarista aiheutui irtokiekko Danskin patjatorjunnan jälkeen, mutta jotenkin ruotsalaismaalivahti onnistui vielä venymään toiseen torjuntaan ja sulkemaan kiekon alleen. Johtomaalin jälkeen Gullsilla oli myös kaksi ylivoimaa, mutta he eivät kyenneet niitä hyödyntämään. Rondbjerg varasti kertaalleen vastustajalta kiekon keskialueella karaten läpi, mutta kämmenharhautus ei tepsinyt Glassiin. Mitään kovin vaarallista San Diego ei saanut ylivoimillaan aikaan, kun aggressiivinen ja muotisanaa käyttääkseni aktiivinen alivoima aiheutti hankaluuksia vieraille. Loppurynnistyskään ei hirveästi vakuuttanut. Paras paikka tuli viisi minuuttia ennen loppua, kun Dahlström antoi kulmasta harhasyötön oman maalin eteen, mutta paikkasi erheensä raivoisalla heittäytymisblokilla. Loppuluvut 4-2 viimeisteli tyhjiin Quinney siniviivalta Murphyn ja Dahlströmin syötöistä.

Vegas Golden Knights voitti avauskaudellaan yhdeksästä ensimmäisestä ottelustaan kahdeksan. Nyt Henderson Silver Knights on pystynyt samaan:


Sensaatiomaista kerta kaikkiaan. Seuraavat ottelut ovat edessä ensi viikonloppuna, kun vastassa on Colorado Eagles. Samat joukkueet kohtaavat myös seuraavan viikon tiistaina.

O'Reganin johtama kolmosvitja oli tosiaan ottelun paras koostumus vastaten kahdesta ensimmäisestä maalista. Dorofeyev nousi 1+1 tehoillaan piste per peli -tahtiin ja on kyllä toistaiseksi sopeutunut erinomaisesti pikkuritareihin. O'Regan vietti myös kahden pisteen iltaa. Dansk puolestaan otti kolmannen voiton putkeen torjuen 31/33 kiekkoa. Voittomaalin iskenyt McLaughlin ylsi tehotilastossa myös lukemaan +2 kolmosketjun poikien tavoin. Plussaa saa myös Quinney, vaikka hän oli jäällä 1-2 maalin aikana, mutta hän alusti hyvin voittomaalin ja pidin muutoinkin taas hänen tasapainoisesta pelaamisestaan. Nelosketjusta Loewen pelasi vahvasti vaihtonsa, aiheutti sopivasti hämminkiä saaden siten kalastettua yhden ylivoimankin ja oli lähellä päätöserässä maalintekoa ennen McLaughlinin osumaa.

Loppuun pitää antaa myös kehut AHL:n selostajakaksikolle Brian McCormack-Mike McKenna. He ovat yhdessä kotipeleissä ja ovat kyllä erittäin miellyttävää kuunneltavaa. McKenna on hyvin päässyt sisään mediapuolelle maalivahtiuransa lopetettuaan ja McCormack on ollut positiivinen uusi tuttavuus. Vieraspeleissä hän toimii yksinään ja selostaa ne samalla radioon, joten puhe on nopeatempoista ja hän käyttää paljon pelaajien nimiä, joka on hyvä asia, koska numerot pelipaidoissa eivät tosiaan erotu kovin hyvin tällä kaudella, mutta toivottavasti paremmin tulevaisuudessa. Noh, onneksi luisteluasennoista pystyy jo nykyään hyvin erottamaan, että kuka on kulloinkin kiekossa.

Loppukevennys:

Mites muuten kun Brännström on Ottawassa kohentanut otteitaan viime aikoina, kun taas Stoner on ollut aika näkymätön Vegasissa, joko tulee Erikiä ikävä? Heh heh.

Ja miten te muut näette tuon Vegasin nykyisen pelitavan verrattuna siihen ensimmäisen kauden pelitapaan?
Olen seurannut ilolla kyllä Brännströmin pelaamista ja olen ikuisesti hänen vankkureissaan, Brandwagonissa, tapahtuipa mitä tahansa.

Mitä tulee nykyiseen pelitapaan, ehkäpä aikakin on osin kullannut muistot. Jostain pitäisi löytää vanhoja kokonaisia pelejä, jotta voisi kunnolla vertailla nykyistä ja entistä pelitapaa, kun ei muistiin ole välttämättä enää niin kovin luottamista parin vuoden jälkeen. Nuo pitkät vipit vastustajan hyökkäyssiniviivalle minäkin olen tosin pannut merkille nykyisessä pelitavassa. Melko paljon hyökkäysalueella pelaaminen on silti minusta yhä avauskauden kaltaista eli syvyydessä ja laidoissa rouhimista, kiekon viivaan toimittamista ja kahden kerroksen maskin muodostamista. The Athleticissa oli juuri teksti siitä, kuinka Vegas on sarjan pisin ja painavin joukkue ja sitä käytetään varmasti hyväksi tuolla tavoin. Toiseksi painavin joukkue on muuten Tampa Bay ja hehän voittivat mestaruuden viime kaudella. Blues ja Capitals olivat voittaessaan myös TOP7:ssa mitä tulee painavuuteen, joten ehkä organisaatio yrittää kopioida tuota menestysreseptiä.

Samaisessa artikkelissa kävi ilmi, että avauskaudella Vegas oli hieman keskiarvon alapuolella niin pituudessa kuin painossa, joten ehkä silloin oli luonnollisempaakin pelata "raikkaampaa" ja "vauhdikkaampaa" jääkiekkoa kuin nyt raskaammalla miehistöllä.

Artikkelissa myös todettiin taulukossa, että kausi kaudelta Golden Knights on mennyt tosiaan raskaampaan suuntaan. Keskiarvosijoitukset pituudessa ovat olleet kausittain 19-8-2-1 ja painossa 18-11-9-1. Varsinkin painossa on tapahtunut viimeinen harppaus tälle kaudelle entistä raskaampaan suuntaan, kun esimerkiksi kevytjalkainen Schmidt vaihtui Pietrangeloon. Stone ja Pacioretty korvasivat jo aiemmin Perronin ja Nealin eikä Haulakaan ole enää rosterissa, vaan tilalla on esimerkiksi Roy. Samaan aikaan kuin koko sarjan paino- ja pituusarvot ovat lievässä laskussa, Vegas on tosiaan kasvanut pituutta ja painoa kausi kaudelta, mielenkiintoista. Esimerkiksi debyyttikaudella Vegasin pelaajiston keskiarvopaino oli 199,5 ja nyt se on 207,2. Liigan keskiarvo oli kaudella 17-18 200,7 ja nyt se on 198,9.

Muutama lainaus tuosta Athleticin jutusta tähän loppuun:

How do they use it to their advantage?

“Incredibly well,” defenseman Zach Whitecloud said. “We’re a physical team and when we’re being physical, and all five guys on the ice are being physical, I think we dominate a lot of the play. If you can be physical in your own end first, that eliminates a lot of plays in your own end, and kind of stops the flow of their five-man unit. Once you can create a stall, you can get the puck out and get it going north.”

Vegas has been physical this season, but the hitting has actually gone down from the last couple of years. This season, the Golden Knights average 24.37 hits per 60 minutes, which ranks ninth in the league. That’s down from 26.51 last season (fourth) and 27.44 in 2018-19 (second).

The Golden Knights use their size advantage in ways other than checking the opposition.

“What helps us out is we’re big, we’re fast, and we’re able to use our size and don’t need four or five guys to win a puck battle,” Stone said. “We have guys who can win a puck battle on their own, and you can kind of spread defensive zones, to get them scrambling.”

There may not be a single area of the game in which the Golden Knights’ size advantage plays a larger role than puck battles along the boards. Not only does it allow Vegas to win more of those battles, and therefore possess the puck more, but their confidence in those situations allows them to play with a different strategy.

“It’s an important part because when you don’t have a team with that ability, you have to commit multiple people to battles, and that exposes you in other areas,” head coach Peter DeBoer said.

Committing fewer players along the boards means having better coverage in the defensive end and more chances to find open players on the offensive side. If Stone can flip a puck into the corner and knows Pacioretty can win a 1-on-1 battle for it, he can find open ice in the zone and set up for a chance, as opposed to needing to help win possession.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
miten te muut näette tuon Vegasin nykyisen pelitavan verrattuna siihen ensimmäisen kauden pelitapaan? Mieleeni tosiaan jäi ensimmäisestä kaudesta se valtava ryöpytys, hyökkäykseen lähdettiin välittömästi kiekon saamisen jälkeen, muistaakseni pikkusyötöllä ja kiekon ylöstuonnilla, ja sitä samaa jatkettiin ad infinitum, ja maalit tulivat melkein aina kun niitä tarvittiin. Nykyisin on kovin väkinäisen näköistä, on viivelähtöjä ja pitkiä vippejä vastustajan siniviivan suuntaan (ja siitä kiekonmenetyksiä), ja maalien tekeminen tuntuu olevan työn ja tuskan takana. Kovin on minulla ikävä ensimmäisen kauden Vegasia. No, yksi jatkumo siellä kuitenkin edelleen on, ja se on Fleury, johon voi melkein aina luottaa.
Mitä tulee nykyiseen pelitapaan, ehkäpä aikakin on osin kullannut muistot. Jostain pitäisi löytää vanhoja kokonaisia pelejä, jotta voisi kunnolla vertailla nykyistä ja entistä pelitapaa, kun ei muistiin ole välttämättä enää niin kovin luottamista parin vuoden jälkeen. Nuo pitkät vipit vastustajan hyökkäyssiniviivalle minäkin olen tosin pannut merkille nykyisessä pelitavassa. Melko paljon hyökkäysalueella pelaaminen on silti minusta yhä avauskauden kaltaista eli syvyydessä ja laidoissa rouhimista, kiekon viivaan toimittamista ja kahden kerroksen maskin muodostamista. The Athleticissa oli juuri teksti siitä, kuinka Vegas on sarjan pisin ja painavin joukkue ja sitä käytetään varmasti hyväksi tuolla tavoin. Toiseksi painavin joukkue on muuten Tampa Bay ja hehän voittivat mestaruuden viime kaudella. Blues ja Capitals olivat voittaessaan myös TOP7:ssa mitä tulee painavuuteen, joten ehkä organisaatio yrittää kopioida tuota menestysreseptiä.

Samaisessa artikkelissa kävi ilmi, että avauskaudella Vegas oli hieman keskiarvon alapuolella niin pituudessa kuin painossa, joten ehkä silloin oli luonnollisempaakin pelata "raikkaampaa" ja "vauhdikkaampaa" jääkiekkoa kuin nyt raskaammalla miehistöllä.

Artikkelissa myös todettiin taulukossa, että kausi kaudelta Golden Knights on mennyt tosiaan raskaampaan suuntaan. Keskiarvosijoitukset pituudessa ovat olleet kausittain 19-8-2-1 ja painossa 18-11-9-1. Varsinkin painossa on tapahtunut viimeinen harppaus tälle kaudelle entistä raskaampaan suuntaan, kun esimerkiksi kevytjalkainen Schmidt vaihtui Pietrangeloon. Stone ja Pacioretty korvasivat jo aiemmin Perronin ja Nealin eikä Haulakaan ole enää rosterissa, vaan tilalla on esimerkiksi Roy. Samaan aikaan kuin koko sarjan paino- ja pituusarvot ovat lievässä laskussa, Vegas on tosiaan kasvanut pituutta ja painoa kausi kaudelta, mielenkiintoista. Esimerkiksi debyyttikaudella Vegasin pelaajiston keskiarvopaino oli 199,5 ja nyt se on 207,2. Liigan keskiarvo oli kaudella 17-18 200,7 ja nyt se on 198,9.
Minullakin on muistikuva, että satumaisella avauskaudella Vegas pelasi nykyistä vauhdikkaammin, yritteliäämmin, uhrautuvaisemmin, taitavammin ja yhteenhitsautuneemmin. Osin se on varmaan tunne, eikä perustu todellisuuteen.

Kiistaton tosiasia on joukkueen rakenteen muuttuminen raskasjalkaisempaan suuntaan. Telaketjuosastoa on vahvistettu vuosi vuodelta. En henkilökohtaisesti pidä tästä linjasta, mutta mikäli menestystä tulee tällä tavoin, en pane pahakseni. En tosin ole tästä ollenkaan varma. Tänäkin vuonna olisin esim. ajanut sisään alaketjuihin jotain Kolesaria kädellisempää ja maalintekokykyisempää kaveria. Kolesar on pelannut omia odotuksiani paremmin, mutta vääntövoimaa ja kokoa oli mielestäni joukkueessa jo riittävästi muutenkin.

Onneksi kookkaat pelaajamme ovat pääsääntöisesti melko nopeita luistelijoita, mutta sellaista vikkelää väkkärämäisyyttä ja jatkuvaa intensiteettiä ei nykyjoukkueesta entiseen tapaan välity. Siksikin haluan mieluusti nähdä alkuperäisen Smith-Karlsson-Marchessault ketjun yhdessä aina, kun mahdollista, koska se ketju parhaiten ilmentää sitä alkuperäistä yritteliästä ja yhtenäistä vauhtikiekkoa, josta Vegasin tarunhohtoisen avauskauden haluan muistaa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
18/40 Vegas vs. Minnesota

Fleury jatkoi maalissa. Dansk oli vuorostaan luukulla. DeBoer sanoi aamujäiden jälkeen, että Lehnerin tilanne on yhä menossa parempaan suuntaan. DeBoer jatkoi, että kun saa sellaisen vamman kuin Lehnerillä on, asioiden toivoo parantuvan viikossa, mutta kaikki on kiinni oireista eikä ole olemassa tarkkaa aikataulua paluulle. Twitterissä ehdittiinkin jo spekuloida, että tuo kommentti viittaisi aivotärähdykseen. Yhtä kaikki, Nosek sentään palasi kokoonpanoon viruksen ja lapsensa syntymän jäljiltä. Kolesarin sijasta Roy putosi katsomoon ja Keegan puolestaan nousi kolmosketjuun Marchessaultin ja Karlssonin vierelle. Royn alkukausi ei ole ollut säkenöivä, joten sikäli en purnaa tuosta valinnasta. Hallissa oli katsojia ensi kertaa 363 päivään, kun 15% kapasiteetista oli täytettynä. Vastassa oli puolestaan ensi kertaa tällä kaudella seurahistorian ehkäpä se vaikein runkosarjavastustaja Minnesota Wild.

Avauserässä vedot olivat 12-11. Vegas oli enemmän kiekossa, mutta peli pyöri vain laidoissa, kun Wild tukki keskustan ja iski vastaan suoraviivaisesti päättäen hyökkäyksensä laukaukseen kohti maalia Vegasia päättäväisemmin. Vegasin 12 laukausta kohti maalia oli viimeiseen yhdeksään peliin kuitenkin eniten avauserissä. Laatupaikat vain uupuivat. Toki sekä Glass että Marchessault ampuivat vasemmasta laidasta ranteella ylärimaan seisovilta jaloilta, mutta en sanoisi noitakaan laadukkaiksi maalipaikoiksi. Wildilla oli niin ikään vain tuollaisia puolittaisia paikkoja.

Toisessa erässä tehtiin kuusi maalia. Vegasin molemmat osumat syntyivät ykkösylivoiman johdolla. Ensin 27. minuutilla nopean syöttelyn päätteeksi Theodore levitti siipeen Stonelle ja tämä löysi maalin edestä Glassin vapaan lavan. Ohjaus meni ohi Talbotin. Kuusi minuuttia myöhemmin sama viisikko tasoitti 2-2:een, kun se oli ensin hieman vaihtanut paikkoja. Stephenson oli vasemmassa siivessä, Glass keskellä ja Stone maalin kulmalla. Stephenson pelasi syvyyteen Stonelle, joka syötti maalin kulmalta painottomalle puolelle puolustajan läpi Paciorettylle eikä tämä erehtynyt avopaikasta.

Wild kuitenkin teki loput neljä maalia lähinnä Vegasin virheistä. Ensimmäisessä maalissa Fleury sylki eteensä kilvellään Greenwayn ampuman vedon ja tämä ehti omaan reboundiinsa. Esimerkiksi Whitecloudilla oli jo alla pitkä vaihto ja hän oli jo menossa penkille, mutta kun peli keskialueella kääntyi takaisin omiin päin, hän jäikin vielä jäälle eikä ehtinyt enää Greenwayn alapuolelle, mutta tämän ympärillä oli kyllä riittävästi muita pelaajia ja ennen kaikkea Fleury antoi liian helpon irtokiekon. Toisessa maalissa ottelun puolivälissä Coghlan aikaili omalla alueella. Hän ei saanut liikutettua kiekkoa ajoissa kulmasta eteenpäin, vaan menetti sen yrittäessään itse kääntyä. Riistosta kiekko kierrätettiin vasempaan laitaan Brodinille, jonka syöttö takatolpalle kohti Folignoa meni Haguen peiton läpi. Lopulta kiekko pomppi Folignon polvesta kaiketi maaliin.

Kolmannessa maalissa Hague hävisi oman yksykkösen maalin takana Sturmia vastaan. Coghlan joutui liikkumaan maalin edestä estämään vanhanaikaista, mutta samalla Bonino jäi yksin auki maalin eteen eikä Coghlan saanut Sturmin passia maalin eteen katki. Fleurykaan ei saanut enää tilannetta pelastettua torjunnallaan, vaan Bonino viimeisteli läheltä vieraiden kolmannen osuman. Neljäs maali syntyi heti edellisen perään vajaat kaksi minuuttia ennen taukoa. Karlssonin ketjun karvausta oli tukemassa Pietranhelo, mutta Wild pelasi lasin kautta kiekon ulos omista luoden 2v1-tilanteen, kun Pietrangelo jäi jumiin laitaan hyökkäysalueella. Theodore jätti Folignon Fleuryn vastuulle, mutta tämä ei onnistunut torjumaan laukausta vasemmasta laidasta alakulmaan. Ennen tätä ottelua Vegas oli päästänyt vähiten maaleja omiin koko liigassa toisissa erissä (11), mutta nyt Wild teki neljä. Vieraat olivat pelillisesti edellä ja vain tehokas ylivoima piti lukemat siedettävinä.

Päätöserään kärkiketjut palautettiin ennalleen ja Kolesarkin palasi yhteen Glassin ja Tuchin kanssa. Kesti kuitenkin 12 minuuttia, kunnes Vegas sai ensimmäisen vedon kohti maalia. Se lähti Smithilta rystyltä maalin kulmalta suoraluistelusta. Tuota ennen Vegasilla oli toki pari viivavetoa, mutta Theodoren yritykset menivät joko ohi tai blokkiin. Kavennus syntyi kuitenkin pian ajassa 52:40, kun Stephenson voitti hyökkäyspään aloituksen. Whitecloudin ja Stonen kautta vasemmasta laidasta siniviivan lähettyviltä kiekko levitettiin oikealle puolelle Haguelle, jonka painava lyöntilaukaus suoraan syötöstä yllätti Talbotin.

Reilut viisi minuuttia ennen loppua Tuch kuljetti itse vauhdikkaasti hyökkäysalueelle ja löi jarrut pohjaan laidassa. Hän löysi Glassin toisesta aallosta poikittaissyötöllä, mutta Talbot ehti liukua sivuttain torjumaan rannelaukauksen. Heti perään Kolesar tarjoili päädystä paikan Tuchille maalin kulmalle, mutta tämä ampui hanskaan. Päätösvitosella Stephenson puolestaan pääsi suorahyökkäyksen päätteeksi nokikkain Talbotin kanssa, mutta rystynosto pysähtyi niin ikään hanskan reunaan. Pari minuuttia ennen loppua puolestaan Smith antoi maalin takaa lätyn slottiin, johon Karlsson tuli vauhdilla, mutta ampui Talbotia olkapäähän. Fleury lähti maaliltaan 1:30 ennen loppua ja palkinto vahvasta päätöskympistä tuli lopulta viimulteisellä minuutilla ilman maalivahtia pelatessa, kun Pacioretty pinchasi oikeassa laidassa vastaan estäen purun. Kiekko ohjaantui Stonelle vasempaan laitaan. Tämä löysi maalin edestä vuorostaan Tuchin vapaan lavan ja Alex ohjasi läheltä ylös. 2600-päinen T-Mobile Areena räjähti huutoon.

Jatkoajalla Kaprizovin kolmikko pyöritti aikansa Stonen ja Paciorettyn kolmikkoa, kunnes tuo kaksikko sai riistettyä kiekon Greenwaylta siniviivalla ja seurauksena oli 2v1-vastahyökkäys. Spurgeon heittäytyi jäihin, mutta Stone malttoi viedä tarpeeksi sivuun ja löysi sitten maalin edestä vapaana Paciorettyn, joka runttasi kiekon Talbotin läpi. Stone kirjasi illan viidennen ykkössyöttönsä tehden seurahistoriaa ja samalla kyseessä oli ensimmäinen kerta hänen urallaan, kun hän sai viisi syöttöpistettä yhdessä ottelussa. Golden Knightsilla oli ottelussa käytössään kolmatta kertaa kultaiset kypärät ja ensimmäinen voitto niillä tuli viimein melko unohtumattoman nousun jälkeen yleisön läsnäollessa.




Arvosanataulukko
++ Stone
+ Glass, Stephenson, Pacioretty, Tuch, Whitecloud
+/- Hague, Pietrangelo, Martinez, Theodore, Marchessault, Smith, Karlsson, Kolesar, Carrier, Nosek, Reaves
- Fleury, Coghlan
--

Selostuksessa taidettiin mainita, että myös Fleurylle itselleen Wild on ollut yksi vaikeimmista vastustajista ja ennen tätä iltaa hänen saldonsa oli 4-10 tuota seuraa vastaan. Bluesin ja jonkun kolmannen seuran ohella Wildia vastaan Fleuryn voittoprosentti on alle 50% hänen urallaan. Tänäänkin ensimmäinen ja neljäs maali olivat torjuttavissa, joten annan siksi miinuksen. Kenttäpelaajiston ryhdistäytyminen pelasti hänet tällä kertaa, joten vaihteeksi noinkin päin. Toisen miinuksen saa Coghlan, joka oli ehkäpä pääsyyllinen toiseen ja kolmanteen osumaan. Toki Haguellakin oli osansa niissä, mutta Coghlan oli se, joka ansaitusti joutui vilttiin päätöserään mokiensa vuoksi ja peliaika jäi kahdeksaan minuuttiin. Yllätyn, jos Holden ei pelaa ensi pelissä Coghlanin paikalla, koska tämä on nyt ollut vaikeuksissa jo muutamana iltana putkeen omalla alueella.

Viisi ykkössyöttöä oikeuttaa kahteen plussaan. Oi kapteeni, meidän kapteeni. Pacioretty vietti puolestaan kolmen pisteen iltaa. Glass teki kauden kolmannenkin maalinsa ylivoimalla maalin edestä ja kaapi vartin peliajalla 80% aloituksista. Tasaviisikoin hän läpäisi silmätestin ollen ihan hyvä parin vaisumman pelin jälkeen. Stephenson oli mukana toisessa maalissa ja lisäksi aloitusvoitollaan mahdollisti kolmannen maalin. Lisäksi hänellä oli itsellään pari paikkaa, mutta tänään ei uponnut. Annan silti plussan niin monista hyvistä asioista. Tuch puolestaan tasoitti pelin lopussa ja sai sikäli palkinnon varsinkin vahvasta ottelun jälkimmäisestä puolikkaasta, jolloin hän väläytteli nopeuttaan useaan otteeseen luoden sen avulla maaliodottamaa muille ja itselleen.

Hague paikkasi maalillaan toisen erän haparoinnit omalla alueella. Kärkipuolustajat Pietrangelo, Theodore ja Martinez olivat melko tasapaksuja, jos unohtaa Theodoren viivapelaamisen ylivoimalla, joka oli nyt entisellä tasollaan parin haparoivamman illan jälkeen. Theodore oli peliaikakuningas 26 minuutilla ja 40 sekunnilla ja Pietrangelo pelasi jopa kolme minuuttia vähemmän, vaikka ero YV-ajassa oli vain parikymmentä sekuntia, joten tasaviisikoinkin tämä peli oli kuitenkin Theodorelta askel lähemmäs omaa huipputasoaan. Alakerrasta annan plussan vain Whitecloudille, joka ei tehnyt virheitä ja pärjäsi kaikkein parhaiten paineen alla. Hän löysi aina vapaan lavan eikä antanut harhasyöttöjä kuten monet muut eritoten toisessa erässä. Lisäksi hän oli mukana alustamassa Haguen maalia. Marchessault-Karlsson-Smith kolmikko oli puolestaan ihan pirteä yhteen palattuaan päätöserässä, mutta tulos jäi vielä piippuun, joten en palkitse heitä plussalla. Marchessaultin teholukema oli tosin Nosekin tapaan karu -3, mutta virheet eivät johtuneet heistä, joten ei ole mitään syytä antaa miinustakaan. Tappioasemassa nelosketjun vaihdot jäivät kuitenkin vähiin ja siksi Nosekin (-3), Reavesin (-2) ja Carrierin (-1) miinukset näyttävät rumilta 8-9 minuutin jääajoilla.

E: Se toki pitää vielä mainita, että Logan Thompson valittiin AHL:n kuukauden maalivahdiksi. Hän voitti viidestä ottelustaan neljä. Torjuntaprosentti oli 94,2% ja päästettyjen maalien keskiarvo 1.81 ottelua kohden. Thompsonista tuli näin ollen Silver Knightsin seurahistorian ensimmäinen henkilökohtaisen tunnustuksen saanut pelaaja. Murphyn olisi voinut valita kuukauden puolustajaksi, mutta palkinto meni hänen sijastaan Drysdalelle.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Neljäs maali syntyi heti edellisen perään vajaat kaksi minuuttia ennen taukoa. Karlssonin ketjun karvausta oli tukemassa Pietranhelo, mutta Wild pelasi lasin kautta kiekon ulos omista luoden 2v1-tilanteen, kun Pietrangelo jäi jumiin laitaan hyökkäysalueella. Theodore jätti Folignon Fleuryn vastuulle, mutta tämä ei onnistunut torjumaan laukausta vasemmasta laidasta alakulmaan.
Jaa, muistan ottelukoosteesta katselleeni, että olipa komea laukaus takaylänurkkaan.

Tuota ennen Vegasilla oli toki pari viivavetoa, mutta Theodoren yritykset menivät joko ohi tai blokkiin.
Olen tainnut ennenkin todeta tämän, mutta Theodorella on tosiaan "uncanny" kyky osua laukauksessaan melkein aina suoraan ensimmäiseen blokkaajaan tai vastustajaan, joka sattuu edessä olemaan.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
19/40 Vegas vs. Minnesota

Fleury jatkoi maalissa ja pelasi kymmenennen ottelun putkeen. Kenttäpelaajistossa ei ollut muutoksia eli Holden ei korvannutkaan lopulta Coghlania kuten ounastelin, vaan tämä sai jatkaa kolmosparissa Haguen vierellä. Hyökkäysketjut olivat samat kuin viime pelin päätöserässä eli Karlssonit, Stephensonit, Glassit ja Nosekit olivat tutuissa muoteissa.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Stone, Stephenson, Karlsson, Marchessault, Glass, Tuch, Hague
+/- Pietrangelo, Theodore, Martinez, Whitecloud, Coghlan, Smith, Pacioretty, Kolesar, Carrier, Nosek, Reaves
-
--

Lopputulos oli 5-1. Numerot toki hieman mairittelevat isäntiä, koska peli repesi vasta päätösvitosella. Fleury oli maalissa tutun hyvä yhden heikomman pelin jälkeen. Avauserän lopussa hän ryösti tyylikkäästi Spurgeonin takatolpalta ja aiemmin otti hyvän tuplatorjunnan Kaprizovia vastaan tämän ammuttua slotista. Toisessa erässä Colen viivalaukaus valui hänen pakettinsa läpi maaliviivalle, josta Foligno kävi tökkäämässä sen sisään, mutta vastapainona oli kaikkiaan 36 torjuntaa, joten en voi olla antamatta plussaa, koska päätöserässä Wildin vyöryessä päälle laukauksin 8-20 Fleuryn torjunnat erän avauspuolikkaalla varsinkin pitivät Vegasin niukassa 2-1 johdossa ennen Stonen vapauttavaa maalia.

Ottelun avausmaali syntyi kahden minuutin kohdalla, kun kolmoskentällinen purki lyhyin siirroin paineen pois omista. Hague liittyi painottomalta puolelta hyökkäykseen keskialueella saaden levityksen punaviivalle. Hän ei dumpannut kiekkoa päätyyn, vaan antoi pehmeän syötön siniviivan yli ohi Dumban Glassille, joka paineli laitaa pitkin eteenpäin. Koska Dumba pelasi itsensä ulos keskialueelle, Brodin joutui keskeltä kaventamaan kohti laitaa, mutta ennen kuin tämä ehti kiinni Glassiin, Cody antoi häikäisevän poikkikentän syötön rystyllä Tuchille oikealle takatolpalle eikä tämä erehtynyt. Upea suorahyökkäysvastaiskumaaliyhdysssanahirviö, jossa pääosassa olivat kaksi ensimmäisen varausvuosikerran oppilasta ja niin ikään yksi joukkueen nuorimmista pelaajista A. Tuch.

Noin muutoin kolmosketjulla oli ajoittain ongelmia omalla alueella ja se antoi muun muassa ainakin kuusi vaaralliseksi luokiteltua maalipaikkaa Wildille, mutta annan nyt kuitenkin plussan Glassin ja Tuchin hyökkäyssuunnan annista, vaikka he olivat jäällä myös Wildin ainoan maalin aikana, kun Glass hävisi oman pään aloituksen eikä Tuch onnistunut blokkaamaan Colen viivavetoa, vaan se sujahti hänen jalkojensa vierestä kohti maalia, jossa Hague puolestaan ei saanut irtokiekossa Folignoa pihteisinsä, mutta en tuostakaan Hagueta liiaksi moiti, koska tilanne syntyi niin nopeasti aloituksesta ja periaatteessa Fleuryn olisi pitänyt tuo laukaus liimata. Haguen illan tehot olivat muuten lopulta 0+2, kun hän alusti Karlssonin tyhjiin iskemän 5-1 osuman. Lisäksi hän meni kertaalleen päätöserässä pahoin päin laitaa tilanteessa, jossa hän sai myös rangaistuksen kampituksesta.

Toinen osuma syntyi juuri, kun Wildin alivoima oli loppunut toisen erän alussa. Karlsson pelasi vasemmasta laidasta kiekon syvyyteen Tuchille, joka lähetti kulmasta poikkisyötön Marchessaultille ja tämän laukaus maalin oikealta kulmalta löysi tiensä maalin kattoon ohi Talbotin. Fantastinen syöttö Tuchilta ja se veti vertoja hänen itsensä saamaan syöttöön Glassilta. Wild tosiaan kavensi erän puolivälissä, mutta päätöserään lähdettiin lopulta 2-1 tilanteesta.

Päätöserän alkupuoliskolla Golden Knightsin pelaaminen oli selviytymistä. Toki se sai pari 2v1-vastahyökkäystä, mutta esimerkiksi Smithilla kiekko poltti lavassa Karlssonin lätyn jälkeen eikä hän saanut edes vetoa aikaan. 11. minuutilla sitten lopulta Stone riisti kiekon omalla siniviivalla Cole-Sturm kaksikon vaihtaessa paikkoja. Hän käytti kiekon Stephensonilla ja sai sen takaisin b-pisteiden väliin oikea-aikaisesti. Talbot ylipelasi sivuttain jättäen toisen kulman täysin vapaaksi, joten Stonen viimeisteli helposti vasempaan alakulmaan. Viisi minuuttia myöhemmin Stephenson nappasi irtokiekon omalla alueella oikeassa laidassa ja polki pystyyn luoden 2v1-tilanteen. Pacioretty painoi maalille vasenta laitaa vieden puolustajan huomion, joten Stephenson sai rauhassa päättää spurttinsa etukulmanostoon rystyltä. Vähän helppo maali jälleen Talbotille kuten edellinenkin.

Stephenson oli aiemmissa erissä selvissäkin vetopaikoissa syöttänyt vielä viereen Paciorettylle, joka oli tuhlannut, mutta nyt Stephenson teki kerrankin oman ratkaisun ja se kannatti. Hän vietti Stonen tavoin kahden pisteen iltaa ja saa siitä hyvästä plussan. Tehojensa ansiosta Stephenson on nyt tehnyt urallaan enemmän pisteitä Vegasissa kuin Washingtonissa. Capitalsissa hän iski 168 peliin 33 tehopistettä. Vegasissa 34 pistettä on vaatinut vain 60 ottelua. Antakaa tuon uppoutua tajuntaanne.

Plussaa saavat ykkösketjusta puolestaan Karlsson ja Marchessault, jotka olivat mukana 2-0 maalissa. Ylipäätään ykkösketju pelasi tasaviisikoin erinomaisesti ja Twitteristä katsoin jonkin tilaston, että kahteen erään he eivät antaneet yhtään vetopaikkaa vastustajalle ollessaan jäällä. Vahvaa kahden suunnan pelaamista koko kolmikolta. Smithin tehottomuus on tuon kolmikon ainoa huolenaihe oikeastaan.

Puolustuksesta ei oikeastaan erottunut kuin Hague pisteiden valossa. Kärkiponit hoitivat hommansa rutiinilla. Pietrangelon teholukema oli toki kiitettävä +3 25 minuutin jääajalla, mutta jätän hänet neutraaliksi, kun hyökkäyssuunnan väläytyksiä ei sinällään häneltä itseltään nähty tällä kertaa. Coghlan pelasi 12:33 eli neljä minuuttia enemmän kuin viimeksi. Nyt hän suoriutuikin virheittä ja illan kohokohta oli toisessa erässä 3v1-hyökkäyksen katkaiseminen oikea-aikaisella Boninon syötön lukemisella. Muista neutraaleista pelaajista Kolesarilta jäi mieleen yksi luultavasti maalin pelastanut takakarvaus avauserässä.

Kiitosta pitää antaa myös alivoimapelaamiselle. Golden Knights on viimeksi päästänyt alivoimamaalin yhdeksäs helmikuuta eli lähes kuukausi sitten. Alla on nyt kaiketi 17 onnistunutta alivoimaa putkeen. Seuraennätykseen on vielä vähän matkaa. Martinez-Whitecloud pari pelasi tänään ykkösalivoimaa reilut kolme ja puoli minuuttia. Martinez ehti kirjata neljä blokkia ja Whitecloud siivosi kertaalleen hyvin vastustajan irti irtokiekosta takatolpalta Fleuryn ollessa ulkona tilanteesta.

Kaksi peliä ja kaksi voittoa Minnesotasta on myös ennenkuulumatonta. Ennen tätä iltaa Vegas oli vain kerran aiemmin johtanut Minnesotaa kahdella maalilla ja se oli tapahtunut joulukuussa 2019. Vaikein runkosarjavastus ei olekaan enää vaikein. Se pitää myös mainita, että kultaisilla paidoilla Vegas ei ole vieläkään hävinnyt yhtään ottelua. Kaikkinensa ottelua oli todella miellyttävä katsoa, kun Vegasin kultainen paita ja Wildin retrovihreä sointuivat nätisti yhteen kiiltävän jään kanssa:
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

5hole

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, VGK, Savolaiset, Cogliano, RD
Toivottavasti Lehner pian palaisi sairauslomaltaa, ettei pelikuorma vedä myös Fleuryä saikulle. Taisi mennä kesän treidipuheet tunteisiin, kun musta on tarttunut erinomaisesti. Ja katsojan näkökulmasta iso plussa myös siitä, että on viihdyttävä maalivahti seurata.
Saa Lehner aikamoisia poppaskonsteja tehdä, jos meinaa MAFin syrjäyttää loppukaudesta.
 
Kouvola, vain hieman helvettiä kurjempi paikka

laamis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Nashville Predators
@Salming Mites koet/näet että Dansk on kehittynyt? Onko potentiaalia olla NHL:ään?
3-4v sitten olin itse sitä mieltä että varmasti NHL veska, nyt kun on näitä vuosia mennyt niin, en tiedä enää.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
@Salming Mites koet/näet että Dansk on kehittynyt? Onko potentiaalia olla NHL:ään?
3-4v sitten olin itse sitä mieltä että varmasti NHL veska, nyt kun on näitä vuosia mennyt niin, en tiedä enää.
Tuosta perjantain matsista kun katsoo tuon neljännen maalin niin siinä näkyy kehityksen koko kaari. No ei vaiskaan, oli siellä pari hyvää torjuntaakin. Oma tuntuma on kuitenkin se, että kehitys on pysähtynyt ja muut ajavat pian ohi. Anteeksi, kysymys ei ollut minulle, kunhan nyt huutelin täältä laulukuorosta.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
20/56 San Jose vs. Vegas

Fleurylle riitti kymmenen perättäistä starttia. Lehner ei ole mukana vieraskiertueella, vaan hänet laitettiin LTIR-listalle, joten Dansk sai mahdollisuutensa. Fergusonhan on matkassa mukana taksimaalivahtina samalla, kun Thompson torjuu AHL:ssä ja varaveskarina farmissa toimii puolestaan juuri nyt jokin nimelliselle try-outille otettu höpöhöpömaalivahti. McNabb sen sijaan on mukana reissussa, mutta ei pelannut vielä tässä tai seuraavassakaan ottelussa, mutta hän on lähellä paluuta. Holden sen sijaan palasi rosteriin ja Coghlan putosi vihdoin katsomoon. Hyökkäyksessä Nosek oli viltissä, kun Kolesar pelasi hänen paikallaan nelosen keskellä.

Avauserä oli Vegasin hallintaa. Danskia ei oikeastaan kunnolla edes testattu. Kertaalleen toki hän joutui venymään takatolpalle, mutta siinäpä se. Muutamat laidasta tulleet rannelaukaukset hän koppasi varmasti. Vegasin onnistuneiden alivoimien putkikin kasvoi 21 tappoon erän aikana. Vieraat tekivät avauskymppiin kaksi osumaa kärkiketjujen toimesta. Avausmaalissa ykkösketju onnistui tutulla tavalla San Josessa eli pitkän hyökkäysalueen hyökkäyspelin päätteeksi. Marchessault vieritti maalin taakse, Karlsson otti kiekon, nousi maalin kulmalle imien puolustajat itseensä ja samalla Smith jäi auki takatolpalle hetkellisesti. Kyseessä oli jopa klassikkoputtaus tyhjiin tuolta ketjulta SAP Centerissä. Toisessa maalissa Pacioretty käänsi vasemmasta laidasta keskelle Stonelle, joka jatkoi yhdellä kädellä kiekon viereen Stephensonille ja tämä laukoi pyörivän kiekon ohi Jonesin. Keskialueen katkoista Golden Knights sai pari läpiajoa myös erän aikana. Theodore päätti omansa laukaukseen patjaan ja Karlsson puolestaan ehti polkea Stonen kiinni ennen tämän laukausta. Erästä jäi mieleen myös Paciorettyn taklaus keskialueella kiekottomaan Coutureen tämän kääntyessä vaihtoon. Couture suuttui tilanteesta ja sai kostamisesta jäähyn, joten tuo meni onnekkaasti Vegasin kannalta, mutta vieraidenkaan ylivoima ei avauserässä toiminut.

23. minuutilla lukemat muuntuivat 0-3:een, kun Paciorettyn rannelaukaus viivasta painui längistä sisään liian helposti. Se johti maalivahdin vaihtoon. Dubnyk tuli sisään onnistuneesti, kun hän ryösti heti Paciorettyn. Kakkosketju tuli hienosti ja vauhdikkaasti kiekotellen yli keskialueen. Stone antoi ristipiston Stephensonille, joka polki vasemmasta laidasta maalille ohi puolustajan ja käänsi vielä takaviistoon toiselle puolelle Paciorettylle, mutta tämä ampui Dubnykin hanskaan avopaikasta. Sharks kavensi kolmen minuutin päästä ylivoimalla, kun Burnsin rannari meni tolpan kautta maalin kattoon tullen saman tien ulos eikä kukaan huomannut sitä, kunnes summeri rävähti soimaan hetken päästä tilannehuoneen tarkastettua tilanteen. Tuohon päättyi yli 20 onnistuneen alivoiman putki.

Ennen erän puoliväliä Theodore sohi keskialueella ohi pomppukiekosta ja Donato karkasi puolittain läpi, mutta Dansk pysyi mukana sivuttaisliikkeessä ja Theodorekin ehti häiritsemään lopulta riittävästi saadakseen jäähyn. Alivoiman Vegas kesti, mutta 33 minuutin kohdalla Sharks kavensi taas. Theodore pinchasi syvään ja sai pidettyä kiekon alueella, mutta ei ehtinyt palata takaisin siniviivalle, kun vieraat olivat jo menettäneet kiekon ja Karlssonin avauksesta Nieto ja toinen Sharks-peluri karanneet 2v1-hyökkäykseen, kun kukaan ei paikannut Theodorea. Martinez piti syötön kiinni, mutta Niedon oma laukaus vasempaan etuyläkulmaan ohitti Danskin kilpipuolelta. Päätösvitosella VGK hukkasi pari ylivoimaa. Ensimmäisen hankki Tuch, kun Gabriel taklasi hänet laitaan voimalla ja toisen puolestaan Theodore haastollaan slottiin ohi vastustajan laiturin.

Päätöserässä tumput putosivat samalla kuin kiekko Reavesin muistutettua Gabrielia tämän niitistä Tuchiin. Heti perään Tuch ampui vasempaan etuyläkulmaan vasemmalta kaarelta vieden Vegasin 2-4 johtoon. Carrier otti keskellä haltuun irtokiekon ja siirsi viereen Tuchille, jonka tarkka laukaus painui maaliin. Reavesin tappeluvitosen aikana tosiaan Tuch veti alaketjuissa tuplavaihtoja. San Jose kavensi 46. minuutilla. Kane ajoi Danskin maalin sisään ilman jäähyä. Kiekko jäi isännille ja Couture ampui yläkulmaan ruuhkan läpi seitsemän sekunnin päästä b-pisteiden välistä. Dansk keräili itsensä näennäiseen valmiuteen liian nopeasti, joten tuomarit antoivat tilanteen mennä läpi sormien.

52. minuutilla Reaves loukkaantui ikävästi, kun Gabrielin luistin nousi hänen nivusiinsa laidan lähellä. Reaves talutettiin koppiin, mutta vamma ei estänyt hänen pelaamistaan seuraavassa pelissä:


Päätöskymppi oli kohtalaisesti kontrollissa, mutta Sharks sai vielä yhden ylivoiman päätösvitosen alkuun ja ylivoiman lopussa Vegasin alivoimaneliön juoksi kiekon perässä yrittäessään saada stopin aikaan laitaan. Sharks tuli kuitenkin ohi prässin ja Marleau jäi yksin maalin eteen eikä Whitecloudkaan ehtinyt katkoa syöttöä. Dansk viimeisenä lukkona kuitenkin nollasi Marleaun laukauksen. Hetkeä aiemmin Sharks kävi tolpassa Couturen sohittua ruuhkasta irtokiekon tolppaan. San Jose tuli lopulta tasoihin päätösminuutilla. Burns avasi omalta alueelta pystyyn kohti Labancia, mutta kiekko karkasi Danskille asti. Labanc kuitenkin polki Vegasin puolustajien välistä ahnaasti karvaamaan ja kun Dansk yritti pelata kiekon viereen puolustajalle, syöttö osuikin Labancin lapaan kimmoten siitä omaan maaliin. Harmillinen tasoitusmaali.

Jatkoajalla Vegas kuitenkin hoiti voiton kotiin Danskille, kun Pacioretty teki kauden kolmannen jatkoaikamaalinsa. Pietrangelo haki uudet vauhdit keskialueella ja käytti kiekon Stonella laidassa siniviivan päällä. Sitten hän pääsi pujahtamaan Stonen jätöstä laidan puolelta kohti maalia ohi vartioijansa luoden 2v1-tilanteen. Paciorettyn one-timer jäi auki ja Pietrangelo poimi sen rystysyötöllä viereen. Max ampui tarkasti etualakulmaan voittomaalin. Dansk sai ensimmäisen voittonsa sitten lokakuun 2017. Kyseessä oli kauden 20. ottelu ja voitto siitä nosti pistemäärän 31:een. Avauskaudella 30 pisteen rajapyykin rikkomiseen kului kaksi ottelua enemmän eli 22 ottelua, joten pojat tekivät taas uutta seurahistoriaa saaden 30 pistettä kasaan vain 20 ottelussa.

Arvosanataulukko
++
+ Pacioretty, Stone, Stephenson, Smith, Marchessault, Karlsson, Reaves, Carrier
+/- Kolesar, Roy, Glass, Tuch, Dansk, Martinez, Holden, Pietrangelo, Hague, Whitecloud, Theodore
-
--

Kärkiketjut täyttivät paikkansa. Karlssonin koostumus pelaa aina hyvin Sharksin vieraana ja Florida-veljet varsinkin tuntuvat loistavan näissä peleissä. Smithinkin maaliton putki päättyi varmasti sattumalta juuri tässä pelissä. Ykkösketjun yhteinen kemia ja pitkät kulmarallit ovat myrkkyä haipaidoille. Kakkosvitjasta Pacioretty keräsi peräti 2+1 tehot ja Stone alusti pari osumaa. Stephenson oli myös mainio. Nelosketjusta Carrier alusti yhden osuman ja oli energinen läpi illan aiheuttaen hankaluuksia isännille. Pidin myös Reavesin rouhimisesta.

Dansk voitti tosiaan ensi kerran yli 1220 päivään NHL:ssä ja edellisestä NHL-pelistäkin oli ehtinyt kulua 502 päivää. Joukkue todella halusi voittaa hänen takiaan, koska Dansk on usein harjoituksissa ensimmäisenä jäällä ja virallisen osuuden päätyttyä jää vastaanottamaan laukauksia halukkailta, jotta Fleury ja Lehner ovat saaneet enemmän lepoa. Hän on saanut kehuja asenteestaan siis. Esitys ei ollut täydellinen ja toinen sekä neljäs maali olivat ainakin otettavissa, mutta Dansk totesi itsekin, ettei odottanut itseltään täydellisyyttä, koska edellisestä NHL-pelistä oli kulunut niin kauan. Muutama hyvä venytys oli seassa ja siksi arvosana on neutraali voitonkin takia. Puolustuksesta ei oikein ketään erottunut. Theodore oli toki ihan jees ylöspäin, mutta aiheutti yhden puolittaisen läpiajon huonolla pelinluvullaan. Siitä, että hän ei ollut omalla paikallaan toisessa maalissa en rankaise, koska hän oikeaoppisesti pinchasi ja jonkun muun olisi pitänyt varmistaa. Holden oli nimellisesti ykkösparissa Pietrangelon kanssa, mutta todellisuudessa peliaika oli linjassa aiempaan nähden, koska sitä kertyi 14 minuuttia verrattuna Pietrangelon yli 26 minuuttiin. Glassin vitjalla jäi pelaaminen vähän piippuun puolestaan myös ja Tuchkin teki osumansa paikatessaan Reavesia nelosessa.

@Salming Mites koet/näet että Dansk on kehittynyt? Onko potentiaalia olla NHL:ään? 3-4v sitten olin itse sitä mieltä että varmasti NHL veska, nyt kun on näitä vuosia mennyt niin, en tiedä enää.
Tätähän me kävimme läpi jo puolitoista vuotta sitten:
Dansk pelasi tosiaan toissa kaudella Vegasin historian ensimmäisen nollapelin 27. lokakuuta 2017 Coloradoa vastaan. Hän esiintyi lupaavasti kaikkiaan. Viime kaudella vastuuta ei kuitenkaan tullut kuin AHL:ssä, koska Fleury ja Subban jakoivat keskenään kaikki pelit yhtä lukuun ottamatta. Toinen AHL-maalivahti Lagace pääsi pelaamaan kertaalleen Carolinan vieraana, mutta muutoin Fleury-Subban kaksikosta toinen oli aina kunnossa eikä valmennusjohto halunnut peluuttaa Lagacea, koska taso ei vain hänellä riitä, joten Vegaskaan ei tarjonnut jatkosopimusta. Dansk ei itse asiassa saanut edes kutsuakaan ylös, vaan aina Lagace oli se, joka nostettiin. En usko sen olleen erityisesti epäluottamuslause Danskille, vaan tämän haluttiin pelaavan mieluummin AHL:ssä kuin istuvan penkillä NHL:ssä. AHL:n pudotuspeleissä Dansk oli kuitenkin selkeä ykkösvahti pelaten 19 peliä ja Lagace pelasi vain kolme peliä. Tiettyä tasaisuutta Danskin otteista edelleen puuttuu ja välillä sisään menee liikaa helppoja, vaikka vastapainoksi tulee urheiluruututorjuntoja.

Tulevalla kaudella Danskin rooli on lähtökohtaisesti melko samanlainen. Hän aloittaa AHL:ssä ja kamppailee peliajasta siellä Sparksia vastaan. Jos kehitys on suotuisa, hän voi päästä ylös loukkaantumisten sattuessa ja sitten pitää vain pelata hyvin, jos tilaisuus aukeaa. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että sekä Subbanilla, Danskilla että Sparksilla on vain vuoden pituiset sopimukset. Subbanin rooli kakkosmaalivahtina ei ole kiveen hakattu, mutta hän on kuitenkin se, joka tulee syrjäyttää Fleuryn takana. Tuleva kausi määrittää melko paljon jokaisen tuon kolmikon uraa NHL:ssä. Dansk voi hyvinkin nousta ylitse muiden, jolloin hän varmasti aloittaisi sitten kauden 2020-2021 Fleuryn kakkosmaalivahtina. Tai sitten Subban pitää paikkansa. Sparksille on myös jätettävä yllätyssauma. Joka tapauksessa tosiaan tuleva kausi on se, jolloin Subban-Dansk-Sparks kolmikolla on paljon pelissä NHL-uraa ajatellen, sillä ihan hyvät näytöt eivät enää riitä, vaan pitäisi selkeästi pystyä vakuuttamaan muut omasta erinomaisuudesta ja potentiaalista sekä nousemaan ylitse muiden.
Sikäli mikään ei ole muuttunut, että Fleuryn ja Subbanin sijasta edellä ovat nyt Fleury ja Lehner. Polku ylös on jopa kivikkoisempi, mutta montaa kauttahan Fleury ei varmasti enää tiellä ole, joten jos Oscar vain jaksaa odottaa, kahden vuoden päästä hän voisi olla Lehnerin varamaalivahti mahdollisesti. Ikää toki on jo 27 vuotta, joten jos Dansk haluaa rahastaa, hän siirtyy KHL:ään ensi kaudeksi. Viime kaudella pelejä ylhäällä kertyi vain yksi ja siitä tuloksena oli ruma tappio Philadelphiassa kuudella päästetyllä maalilla joskus syyskaudella. Nyt sitten tämän kauden debyytissään hän onnistui ottamaan heti voiton. Varmasti kolme perättäistä voittoa AHL:ssä antoi hyvän lähtökohdan palata pitkästä aikaa NHL-kaukaloon. Vaikka Thompson valittiin AHL:n kuukauden maalivahdiksi, kyllä Dansk on yhä organisaation selkeä kolmosvahti katsomieni AHL-pelien silmätestin perusteella. Mutta joo, hieman tuo ura on tuntunut jäävän junnaamaan paikoilleen. AHL:ssä Dansk on sarjan parhaimmistoa, mutta NHL:ssä pari viimeisintä lyhyttä stinttiä kahden viime kauden aikana eivät ole sujuneet sen satumaisen avauskauden tapaan. Hän on joka tapauksessa nyt marinoitunut ihan tarpeeksi kauan AHL:ssä ollakseen valmis kokeilemaan siipiään kakkosmaalivahtina NHL:ssä jossain organisaatiossa. Vegasissa tilaisuutta ei välttämättä tule, koska omistaja Foley on julkisestikin todennut, että on luvannut Fleurylle tämän saavan lopettaa uransa kultaisena ritarina ja Lehnerillä on viiden vuoden sopimus, joten kuten todettua, polku NHL:ään tässä organisaatiossa on ehkä jopa vielä hankalampi kuin Fleuryn ja Subbanin aikana. Thompsonin hyvät otteet ainakin mahdollistavat sen, että tarvittaessa siirtojen takarajalla Danskia voidaan käyttää osana pelaajakauppaa.

21/56 Sharks vs. Golden Knights

Fleury palasi maaliin. Nosek puolestaan otti paikkansa nelosen keskeltä ja Kolesar putosi katsomoon. Holden jatkoi puolestaan ykkösparissa Pietrangelon parina ja Martinez Theodoren kanssa kakkosparissa samalla, kun Hague ja Whitecloud olivat kolmospari.

Avauskymppi oli vierailta hyvä. Vedot olivat noin 4-10 ja jokainen ketju sai luotua kulmaralleja. Erityisesti nelos- ja kakkosketjut loistivat pitkillä hallintajaksoillaan Sharksin päädyssä. Paras paikka oli Stephensonin nousu vasemmasta laidasta maalille, mutta Dubnyk piti etukulman kiinni. Sharksin ainoa paikka oli kaukoveto, joka otti oudon pompun aiheuttaen hieman ongelmia Fleurylle, mutta Labanc ei saanut reboundia sisään.

Vartin kohdalla nelosketju pelasi taas yhden pitkän kulmarallin, mutta sen jälkeen se antoi omiin läpiajon, kun Kellman polki karkuun, mutta Fleury otti kilpitorjunnan. Heti perään syntyi 0-1 maali. Burns yritti keskialueella katkoa syöttöä, mutta Pacioretty ehti jatkamaan sen eteenpäin Stonelle. Syntyi 2v1-tilanne. Stephenson antoi viimeisen syötön viereen ja Stone tinttasi varmasti kiekon uuniin. Päätösminuutilla E. Karlssonin patjakudin reboundiin pääsi käsiksi Leonard, mutta Fleury nollasi hänetkin läheltä. Erinomainen erä kaikkinensa ja peli oli oikeassa päädyssä suurimman osan ajasta. Nosekin ketju pelasi ehkä kauden parhaan eränsä.

24. minuutilla Marchessault tarjosi päädystä avopaikan rystysyötöllään maalin eteen, mutta Smith ampui läheltä ohi. Minuutin päästä syntyi silti 0-2 osuma, kun Tuch osui neljännessä pelissä putkeen. Theodore chippasi kiekon omista keskialueelle oikeaa laitaa pitkin. Ferraro otti sen ilmasta alas, mutta Tuch riisti kiekon takaisin, luisteli yli sinisen ja ampui ranteella oikeasta laidasta tulisesti yläriman alle. 28. minuutilla Smith käänsi kiekon vasemmasta laidasta maalin eteen, mutta Karlsson ohjasi syliin estelyittä. Puolivälissä ottelua Vegas sai ensimmäisen ylivoimansa. Lähinnä maalintekoa oli Pietrangeloa, jonka rannari viivasta kilahti tolppaan.

35 minuutin molemmin puolin Whitecloudille kertyi yli kahden minuutin vaihto, mutta Sharks ei saanut vaarallisia vetoja pyörityksen aikana. 37. minuutilla peli muuntui 0-3:een. Stone oli kopissa ja Tuch tuurasi häntä kakkosketjussa. Aloituksen jälkeen Pacioretty heitti kiekon vain kulmasta maalille ja Tuch rystyltä ampui irtokiekon ohi Dubnykin. Syöttöpistettä ei Pacioretty kuitenkaan saanut vastustajan osuttua välissä kiekkoon. 20 sekuntia ennen erätaukoa Tuch oli lähellä hattutemppua, kun hän riisti taas kiekon oikeassa laidassa ja käveli kohti maalia, mutta veto osui patjoihin lähietäisyydeltä.

Stone ei palannut päätöserään, joten Tuch jatkoi tuplavaihtojen peluuta. Peluutusjärjestys oli ketjuttain 3-4-2-1, joten Tuch pelasi siis joka toista vaihtoa. DeBoer totesi pelin jälkeen, että Stonen sivuunotossa oli kyseessä ennemmin varotoimenpiteestä, koska edessä on tiukka pelirupeama ja tämä peli oli melko selvä, joten tarvetta paluuseen ei ollut. Tarkempaa tietoa Stonen vammasta DeBoer ei antanut, mutta jokin pieni se on vain. Avausvitoseen Tuchilla oli heti kaksi puolittaista laukauspaikkaa, mutta hattutemppu ei tullut täyteen. Puolivälissä erää Tuch-Pacioretty kaksikko otti stopin hyökkäyssiniviivalle päästen kääntämään painopisteen. Tuch syötti eteenpäin Paciorettylle, mutta passi karkasi hieman pitkäksi. Pacioretty olisi varmasti palauttanut syötön takaisin ja Tuch olisi päässyt iskemään tyhjiin oikealta takatolpalta.

51 minuutin jälkeen syntyi 0-4 maali. Kulmaan noussut Pietrangelo ja Marchessault rouhivat kiekon taaksepäin Smithille, joka ampui kiekon maaliin ohi Dubnykin vasemmalta b-pisteeltä. Ottelun lopussa Sharks sai aikaan vaarallisen ylivoiman, mutta Labanc latasi vasenmalta ohi ja yli sekä Kane keskeltä päin Fleurya. Nosek ja Pietrangelo ottivat myös isot blokit nollapelin suojelemiseksi. Lopputulos kirjattiin 0-4 ja Fleury sai kauden neljännen nollapelinsä johtaen tuossa tilastossa koko sarjaa.

Hassua, että Vegas on voittanut kaikki kolme vierailuaan SAP Centerissä ja ilmeisesti samalla koko kaudella Sharks on voittanut vain kahdesti samassa rakennuksessa, heh. Golden Knightsin saldo on nyt 16-4-1 ja pisteprosentti 78,6% on NHL:n paras. Voittoja on putkeen nyt kuusi ulkoilmatappion jälkeen. Ja kaikki tämä, vaikka ylivoima on vasta 22. parasta sarjassa. Alivoima sen sijaan on kolmanneksi paras (87,7%).

Arvosanataulukko
++ Tuch
+ Carrier, Nosek, Reaves, Pacioretty, Karlsson, Marchessault, Smith, Stephenson, Fleury, Pietrangelo
+/- Stone, Glass, Roy, Hague, Holden, Martinez, Theodore, Whitecloud
-
--

Tuch oli kaikkialla ja siitä siitä hyvästä kaksi plussaa. Hän oli alati vaarallinen. Olisin suonut miehelle hattutempun. Jääaikaa kerty 19:57, kun viime pelin tapaan hän pelasi tuplavaihtoja, mutta nyt vielä kauemmin Stonen jäätyä sivuun. Laukauksia kohti maalia kertyi kuusi.

Nelosketju pelasi ehkä kauden parhaan pelinsä. Se pelasi kolme neljäsosaa vaihdoistaan Sharksin alueella ja Carrier hankki ainakin pari ylivoimaa. Nosek ja Reaves pysyivät myös hyvin kiekossa hyökkäysalueella. Karlssonin ketju jatkoi tuttua Sharks-dominanssiaan. Palkinto tuli päätöserässä. Pacioretty-Stephenson kaksikko oli jäällä parin maalin aikana kirjaten teholukeman +2 ja varsinkin voittomaalin he alustivat Stonelle taidokkaasti. Fleury saa tietysti plussan nollapelistään. Mitään supertorjuntoja ei tarvinnut tehdä läpi illan. Alakerrasta Pietrangelo erottui positiivisesti. Hän osui kerran rimaan ja oli alustamassa neljättä maalia. Jääaika oli vaihteeksi maltilliset 20:34, kun peli oli paketissa kahden erän jälkeen, koska oli mahdotonta menettää 3-0 johto toisena iltana putkeen. Teholukemakin oli komea +3. Hän oli jäällä, kun hyviä asioita tapahtui. Kaksi ensimmäistä paria pelasivat 21 minuuttia ja kolmosparille jäi 15-17 minuuttia.

Glass-Roy kaksikko ei tässäkään pelissä päässyt oikein esiin, vaan he olivat tasapaksuja kuten viime pelissä. Stonelle en anna plussaa maalista huolimatta, koska peli jäi tosiaan häneltä puolitiehen pienen vamman vuoksi.

Loppuun yksi kuvakaappaus Twitteristä, joka kertoo melko hyvin jälleen esimerkiksi Whitecloudin hiljaisesta dominoinnista ja luotettavuudesta kiekollisena omalla alueella. Hän vain löytää sen vapaan lavan, johon syöttää paineen alla. Tilastot eivät ole tästä ottelusta, vaan eräästä aiemmasta:


*****

AHL:ssä Henderson Silver Knights teki historiaa viikonloppuna. Se kaatoi kahdesti vieraissa Colorado Eaglesin ja siitä tuli ensimmäinen seura AHL:n historiassa, joka on voittanut kymmenestä ensimmäisestä ottelustaan yhdeksän debyyttikaudellaan. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Voittamisen kulttuuri on iskostunut hyvin pikkuritareihinkin, koska Silver Knightsilla on nyt kymmenen voittoa 11 ottelusta. Pisteprosentti on koko AHL:n paras 90,9% maalieron ollessa 39-19. Ei tuo nyt kovin yleistä ole, että sama organisaatio on sekä NHL:n että AHL:n piikkipaikalla (ja tästä twiitistä puuttuvat vielä viimeisimmät voitot, joten prosentit ovat vielä paremmat ja mainittuna ylempänä:


En ole vielä ehtinyt katsoa noita Eagles-otteluja, vaan katson ne jossain vaiheessa myöhemmin ja otan talteen plussat ja miinukset tuttuun tapaan. Quinney kuitenkin teki historiaa tuossa ensimmäisessä Eagles-kohtaamisessa iskemällä Silver Knightsin seurahistorian ensimmäisen hattutempun 2-4 vierasvoitossa.


 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
San Jose tuli lopulta tasoihin päätösminuutilla. Burns avasi omalta alueelta pystyyn kohti Labancia, mutta kiekko karkasi Danskille asti. Labanc kuitenkin polki Vegasin puolustajien välistä ahnaasti karvaamaan ja kun Dansk yritti pelata kiekon viereen puolustajalle, syöttö osuikin Labancin lapaan kimmoten siitä omaan maaliin.
En tiedä, onko tämä taas huumoriasi, mutta olen kyllä aika varma, että Dansk yritti tuossa tilanteessa mailallaan huitaista kiekon laitaa kohti pois San Josen hyökkääjän ulottuvilta. Ihan liikaa kyllä näen Vegasin pelaajilta näitä rauhallisia pikkusiirtoja kaverille viereen paniikkitilanteissa, joissa kiekon voisi vain huitaista pois vastustajan ulottuvilta, mutta jos tuossa tilanteessa Dansk yritti vielä siirtää omalle puolustajalleen, joka oli pari luistimenvetoa San Josen kaverin perässä, niin huh huh!
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
AHL:ssä Henderson Silver Knights teki historiaa viikonloppuna. Se kaatoi kahdesti vieraissa Colorado Eaglesin ja siitä tuli ensimmäinen seura AHL:n historiassa, joka on voittanut kymmenestä ensimmäisestä ottelustaan yhdeksän debyyttikaudellaan. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Voittamisen kulttuuri on iskostunut hyvin pikkuritareihinkin, koska Silver Knightsilla on nyt kymmenen voittoa 11 ottelusta. Pisteprosentti on koko AHL:n paras 90,9% maalieron ollessa 39-19. Ei tuo nyt kovin yleistä ole, että sama organisaatio on sekä NHL:n että AHL:n piikkipaikalla (ja tästä twiitistä puuttuvat vielä viimeisimmät voitot, joten prosentit ovat vielä paremmat ja mainittuna ylempänä:

En ole vielä ehtinyt katsoa noita Eagles-otteluja, vaan katson ne jossain vaiheessa myöhemmin ja otan talteen plussat ja miinukset tuttuun tapaan. Quinney kuitenkin teki historiaa tuossa ensimmäisessä Eagles-kohtaamisessa iskemällä Silver Knightsin seurahistorian ensimmäisen hattutempun 2-4 vierasvoitossa.
10/40 Eagles vs. Silver Knights

Thompson aloitti maalissa. Kokoonpano oli ylöskutsumisten sun muiden syiden takia alla oleva. Jurco on osa tilataksia ja kokoonpanoon palannut Dugan otti hänen paikkansa ykkösketjusta. Duke ja Bischoff ovat yhä loukkaantuneina:

Dugan-Brown-Rondbjerg
Cotter-Quinney-Elvenes
Dorofeyev-O'Regan-Sikura
Jones-Leschyshyn-Loewen

Dahlström-Murphy
Schuldt-Korczak
Hayes-McLaughlin

Plussat ja miinukset:
++
+ Thompson, Dugan, Brown, Cotter, Quinney, Schuldt
+/- Hayes, McLaughlin, Korczak, Murphy, Jones, Leschyshyn, Loewen, O'Regan, Dorofeyev, Sikura, Elvenes, Rondbjerg
- Dahlström
--

Avausmaalissa Sikura laittoi heti ottelun alussa osana kakkosylivoimaa ranteet lukkoon paikkojenvaihdon jälkeen b-pisteiden välissä ja ohitti siten Minerin tarkalla laukauksellaan. O'Regan ja Dahlström saivat takakolmion muina jäsenina syöttöpisteet. Cotter taisi olla tuossa viisikossa maskissa ja Dorofeyev neliön keskellä. Ykkösylivoimassa Murphy oli viivassa, Dugan ja Quinney siivissä, Brown neliön keskellä ja Elvenes päädyssä. 12. minuutilla HSK sai toisen kerran kiekon maaliin, kun hyökkäyspään aloituksen jälkeen Murphy laukoi viivasta, mutta Loewen esti samalla Mineria torjumasta saaden jäähyn eikä maalia hyväksytty. Laukaukset olivat erässä 14-8 ja ne vastaavat aika hyvin pelinkuvaa. Vierailta lähinnä Dugan-Brown kaksikko loi uhkaa tasaviisikoin pysyen hyvin kiekossa hyökkäysalueellakin. Dorofeyev laukoi puolestaan pari kertaa suoraluistelusta vasemmasta laidasta kaukaa maalivahdin syliin.

Sama Dugan-Brown kaksikko oli vauhdissa toisen erän avausvaihdossa, kun he alustivat Rondbjergille tuhannen taalan paikan. Sinisen ylityksen jälkeen Brown pelasi vasemmalle Duganille, joka käänsi poikittain oikealle takatolpalle unohtuneelle Rondbjergille pelivälineen, mutta tämä jäätyi avopaikassa survoen kiekkoa vain patjaan tuloksetta. Eagles tasoitti melko pian tuon jälkeen alivoimalla, kun O'Regan antoi vasemmasta siivestä harhasyötön keskelle Megnalle, joka lähti yksin haastamaan Dahlströmiä ja takaa tuli vielä pari muuta HSK:n pelaajaa antamaan takapainetta, mutta niin vain Megna taituroi tuosta asetelmasta maalin, kun hän keskialueella veivasi Dahlströmin luvattoman helposti vipuun 1v1-haastossa, punnersi tämän ohi ja uitti rystyltä kiekon alakulmaan ohi Thompsonin. Huikea yksilösuoritus, mutta samalla taas muistutus siitä, miksi Dahlström ei ole riittävän hyvä NHL-puolustajaksi. Laukaukset erässä olivat lopulta 10-10 ja peli oli tasaisempaa. HSK:llakin oli vähän pidempiä kulmaralleja isäntien alueella kuin avauserässä, muttei mitään viivavetoja kummoisempia maalipaikkoja.

Päätöserän alussa 2v2-hyökkäyksessä Cotter punnersi keskialueella ohi oman miehensä luoden 2v1-tilanteen ja syötti sitten takatolpalle tyhjiin Quinneylle eikä tämä erehtynyt. Loistava alustus Paulilta. Puolivälissä erää Cotter itse punnersi oikeasta laidasta maalin kulmalle saakke, mutta nosti kiekon räpylään. Eagles tasoitti 51. minuutilla, kun HSK:lla oli alla pitkä vaihto omissa. Sillä oli jäällä sekaketju, kun kehissä olivat Dorofeyev, Loewen ja Leschyshyn takanaan ykköspakkipari. Eagles pääsi vaihtamaan tuoreita jalkoja kesken paineen ja Coloradon paras pelaaja Jayson Megna hyppäsi peliin mukaan vaihdosta. Hän sai kiekon oikeaan laitaan ja antoi ristisyötön syvyydestä siniviivaan vasemmalle puolelle. Middleton viritti hirmuisen laukauksen ohi Dorofeyevin ja Dahlströmin blokkiyritysten ja kiekko painui takakulmaan. Samalla Megna oli ehtinyt kiertää maalin ja parkkeerata maalin eteen. Ilmeisesti hän hipaisi vielä matkalla kiekkoa, koska hänelle merkittiin illan toinen osuma.

HSK otti kiekko katsomoon -jäähyn kolme minuuttia ennen loppua. McLaughlin oli syntinen pelaaja, mutta se ei haitannut, koska Silver Knights hyödynsi itse alivoimansa maalintekoon. 2v2-vastahyökkäyksessä Brown ajoi maalille ja teki tilaa Quinneylle ampua b-pisteiden välistä ranteella Paterynin jaloista mahtavan rannelaukauksen yläkulmaan. Quinney kruunasi päätöseränsä viimeistelemällä tyhjiin hattutempun, kun hän antoi itselleen biljardisyötön laidan kautta ja ehti kiekkoon vielä ennen Eaglesin kahta alinta pelaajaa laukoen vasemmasta laidasta kiekon maaliin 1:23 ennen loppua.

Cotter-Quinney kaksikko oli päätöserän parasta antia, joten he saavat plussat. Dugan-Brown kaksikko oli puolestaan kaksi ensimmäistä erää vahva ja olihan Brown mukana voittomaalissakin kentällä. Schuldt oli puolustuksen paras yksilö tukien pari kertaa hyvin hyökkäysalueen pyörityksiä painottoman puolen nousuillaan ja omissa hän oli jämäkkä sekä liikutti kiekkoa varmasti eteenpäin. Thompson otti maalillaan muutamia hyviä lähitorjuntoja ja avauserästä jäi eritoten mieleen yksi hyvä tuplatorjunta patjoilla. Sikura jää maalistaan huolimatta ilman plussaa, koska hän oli aika näkymätön viimeiset 55 minuuttia.

Liikkuvana versiona Quinneyn hattutemppu löytyy täältä:



Kärpät-kannattajana seurasin toki mielenkiinnolla myös Miikka Salomäen pelaamista ja kirjoitetaanpa hänestäkin pari lausetta tähän kohtaan, jos joku Avalanche-kannattajakin sattuu olemaan kiiinnostunut siitä, miten Miikalla farmissa menee. Hän pelasi sentteri Mike Vecchionen #18 ja laituri Liam O'Brienin #38 kanssa samassa ketjussa. Varsinkin avauserässä tuo ketju oli näkyvästi esillä lähes joka vaihdossa saaden painopisteen vieraiden päätyyn. Salomäki paini vahvasti laidoissa/päädyssä estäen vieraita tulemasta pois omista ilmaiseksi. Avauserän lopussa Salomäen rystykääntö maalin edestä meni niukasti ohi takakulman, kun hän oli unohtunut vapaaksi hetkeksi. 27. minuutilla puolestaan Salomäki syötti kahden pelaajan puristuksissta mainiosti tyhjään tilaan oikeaan laitaan O'Brienille, mutta tämä tuhri haltuunoton eikä saanut aikaan kunnon laukausta. Päätöserän paras vaihto oli 54. minuutilla, kun Salomäki Quinney selässään ja toinen vieraiden pelaaja vieressään tuli useamman suunnan paineesta huolimatta pois omista kiekkoa kuljettaen, suojaten ja vei sen yli keskialueen hyökkäyssiniviivalle asti, jossa hän luopui kiekosta lopulta pelaten sen viereen omille ennen vaihtoon suuntaamista.

11/40 Eagles vs. Silver Knights

Kokoonpano oli sama kuin yllä.

Plussat ja miinukset
++
+ Sikura, Dorofeyev, Rondbjerg, Elvenes, Brown, Schuldt, Thompson
+/- O'Regan, Dugan, Cotter, Quinney, Jones, Leschyshyn, Loewen, Dahlström, Murphy, Hayes, McLaughlin, Korczak
-
--

Dorofeyev vei vieraat johtoon seitsemän minuutin tienoilla. Schuldt laukoi ensin viivasta one-timerin maalivahti Wernerin mailaan. Rebound kimposi maalin oikealle kulmalle Sikuralle, joka ampui logoon. Pavel oli hereillä kolmoskiekossa laukoen sen keskeltä maaliin ohi Wernerin. Tuota ennen pelissä ei paljoa tapahtumia ollut. Eagles tasoitti ylivoimalla illan ainoalla osumallaan 12 minuutin kohdalla, kun Scheidin rannelaukaus viivasta painui ruuhkan läpi maaliin. Nopean siirtelyn vuoksi Jonesin AV-parina pelannut Leschyshyn ei ihan ehtinyt liikkua vetolinjan eteen oikeasta siivestä keskelle.

Toisessa erässä HSK iski kolmesti. Ensin Rondbjerg katkoi keskialueella isäntien hyökkäyksen ja peli kääntyi kohti Eaglesin maalia. Rondbjerg pelasi oikeasta laidasta keskelle Duganille, joka pudotti viivaan toiseen aaltoon Schuldtille. Tämä viritti lyöntilaukauksen ja maalin eteen parkkeerannut Brown hipaisi matkalla kiekkoa ohjaten sen maaliin. 36. minuutilla Sikura laukoi aika tarkkaan samoilta jalansijoilta kuin edeltävässä pelissä kiekon b-pisteiden välistä ranteella takakulmaan. Hän osui neljännessä pelissä putkeen, joten kun alkukaudella hän tuhlasi paikkoja, nyt jyvä on alkanut löytyä. Hyvä niin. Erän lopussa vielä HSK meni 1-4 johtoon, kun Cotter-Murphy kaksikko käänsi pelin pystyyn nopeasti keskialueen riiston jälkeen. Elvenes ja Quinney pääsivät 2v1-hyökkäykseen. Elvenes yritti syöttää oikeasta laidasta takatolpalle, mutta puolustaja oli välissä Kiekko kimposi ilmaan, mutta Elvenes ei häkeltynyt, vaan löi sen ilmasta sisään taidokkaasti.

Toisessa päässä Thompson joutui venymään pariin kertaan takakulmavenytyksiin, mutta maali pysyi puhtaana. Eaglesin pahoista paikoista ensimmäinen syntyi siten, että Dahlström yritti tulla oman maalin takaa sen eteen ohi karvauksen, mutta menetti kiekon ja Eagles sai riiston suoraan vieraiden maalin edessä, muttei kyennyt hyödyntämään Dahlströmin virhettä. Tuntuu siltä, että joka pelissä Dahlström tekee vähintään yhden suuren virheen ja pelaa muuten hyvin. NHL:stä on kuitenkin tosiaan turha haaveilla, jolleivat nuo virheet poistu pelistä.

Päätöserä oli melko tylsähkö. 55. minuutilla oli pikkuritarien paras maalipaikka, kun ylivoimalla Dorofeyev pääsi käsiksi irtokiekkoon maalin edessä, mutta ei saanut käännettyä kämmeneltä kiekkoa puolityhjään maaliin, vaan jostakin tielle tuli vielä Wernerin maila/vastustajan luistin. En jaksanut katsoa uusintaa tilanteesta. Isäntien kiri oli vaisu. Se laukoi erän puolivälissä varsinkin paljon, mutta roskasektoreista kaukaa eivätkä vedot olleet vaarallisia likimainkaan. Niinpä lopputulemana oli 2-4 voiton jatkoksi 1-4 vierasvoitto.

Thompson saa taas plussan iltapuhteestaan maalissa. Schuldt pelasi toisen hyvän pelin putkeen puolustuksessa ja nyt hän pääsi jopa kunnolla tehoille kahden syötön myötä. Rondbjerg-Brown kaksikko oli värkkäämässä voittomaalia, vaikkei Jonas saanutkaan lopulta syöttöpistettä tilanteessa, mutta hän käynnisti hyökkäyksen katkollaan ja oli hyvin ytimessä läpi pelin saaden paljon kiekkokosketuksia hyökkäysalueella. Elvenes saa plussan taidokkaasta maalistaan ja edeltävään peliin nähden hän oli vähän näkyvämpi tasaviisikoinkin kiekollisena. Dorofeyev-Sikura kaksikko iski maalit ja Sikura vietti jopa kahden pisteen iltaa. Tuo ketju petrasi myös edeltävästä illasta eikä jäänyt enää miinuksille, vaan sai luotua hyökkäyspäähänkin asioita taas ihan kivasti yhden vaisumman pelin jälkeen. Dorofeyev on kyllä tullut hyvin sisään AHL:ään, sitä ei käy kiistäminen, vaikka olenkin jo saman asian aiemmin maininnut, mutta toisto ei ole haitaksi. O'Regan ja Sikura ovat olleet valmennukselta oivat valinnat nuoren venäläisen ketjukavereiksi.

Kukaan joukkueesta ei muuten ollut miinuksella tässä ottelussa ja tilastoista löytyy useampia pelaajia teholukemalla +2 varustettuna. Alaketjuista Loewen oli lähellä plussaa lauottuaan peräti neljästi, mutta kun tehoja ei tullut, jätin hänet tällä kertaa ilman plussaa, vaikka peli-ilme oli melko pirteä ja Jermaine ajoi terävästi kohti maalia pariin otteeseen. Tässä pelissä hän jätti tumputkin pudottamatta keskittyen jääkiekkoon toisin kuin edeltävässä kohtaamisessa.

En tiedä, onko tämä taas huumoriasi, mutta olen kyllä aika varma, että Dansk yritti tuossa tilanteessa mailallaan huitaista kiekon laitaa kohti pois San Josen hyökkääjän ulottuvilta. Ihan liikaa kyllä näen Vegasin pelaajilta näitä rauhallisia pikkusiirtoja kaverille viereen paniikkitilanteissa, joissa kiekon voisi vain huitaista pois vastustajan ulottuvilta, mutta jos tuossa tilanteessa Dansk yritti vielä siirtää omalle puolustajalleen, joka oli pari luistimenvetoa San Josen kaverin perässä, niin huh huh!
Juu, laitaa kohti hän varmaan sitten yritti kiekkoa pelata. Muistelin, että Pietrangelo olisi levittänyt viereen ja tehnyt itsensä jotakuinkin pelattavaksi eikä vain luistellut Labancin peesissä.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
22/56 Minnesota vs. Vegas

Fleury jatkoi maalissa. Stone ja Pietrangelo olivat kysymysmerkkejä eikä kumpikaan lopulta pystynyt pelaamaan. Pietrangelo sai ilmeisesti kiekon ranteeseen viime pelissä ja Stone tosiaan jätti jostain pienestä syystä viime pelin kesken. McNabb ei myöskään ollut vielä pelikuntoinen, joten ykköspari oli Martinez-Theodore, kakkospari Hague-Whitecloud ja kolmospari Holden-Coghlan. Tuch nousi Stephensonin ketjuun Stonen paikalle ja Kolesar otti paikan kolmosketjun laidasta. Martinezilla ja Paciorettylla oli varakapteenin merkit ommeltuina paitoihin, kun johtajistosta Stone ja Pietrangelo olivat poissa.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Marchessault
+/- Martinez, Hague, Whitecloud, Holden, Coghlan, Smith, Karlsson, Stephenson, Pacioretty, Tuch, Glass, Roy, Carrier, Nosek, Reaves
- Kolesar, Theodore
--

Kuuden ottelun voittoputki katkesi, kun Kaapo Kähkönen pelasi uransa ensimmäisen nollapelin ja kaatoi Vegasin 2-0. Hienoa, että monesti jo aikoinaan TUTO Hockeyssa ja kertaalleen A-junnujen finaaleissakin paikan päällä näkemäni Kähkönen sai ensimmäisen nollapelinsä juuri Golden Knightsia vastaan. Lopputulos ei yllättänyt, koska Xcel Energy Center on ollut vaikein halli vierailla. Tämän pelin jälkeen Vegasilla on viidestä pelistä sieltä kaivettuna vain yksi vaivainen rankkarikisavoitto Haulan osumalla ja tuossakin pelissä Paciorettyn tasoitus syntyi aivan lopussa ilman maalivahtia. Kaikkiaan viidessä pelissä Minnesotan vieraana Golden Knights on iskenyt nyt vain viisi maalia eli yhden peliä kohden. Noilla määrillä ei voittoja haeta. Kuuden ottelun voittoputki oli seurahistorian neljänneksi pisin. DeBoerin tultua ruoriin Vegas voitti kahdeksan peliä putkeen helmikuussa reilu vuosi sitten kuten myös avauskaudella kertaalleen sillä oli kahdeksan pelin voittoputki Gallantin kanssa. Yksi seitsemän voiton putki löytyy myös Gallantin alaisuudesta.

Voittomaali syntyi avauserässä 11. minuutilla. Kolesar antoi hyökkäysalueella karmean harhasyötön Raskille, josta seurasi 2v1-hyökkäys omiin. Holden otti syötön pois, mutta jätti Fialalle liikaa tilaa kaventaa oikeasta laidasta keskelle ja ampua kämmeneltä takakulmaan. Holdenin olisi pitänyt olla vähän keskemmällä ja pakottaa Fiala ampumaan lähempää laitaa. Näin ainakin kommentoi Twitterissä Golden Knightsin TV-asiantuntijustoon kuuluva Mike McKenna. Toinen maali syntyi kuusi sekuntia ennen ottelun loppua, kun Brodin iski kiekon tyhjiin tai tarkemmin sanoen ei hän sitä tyhjiin laittanut, kun Marchessault löi käsille, joten kiekko karkasi ohi maalin, mutta tietysti tilanteesta tuomittiin kihaus, kun Fleury oli penkillä ja Brodin kolmen metrin päässä tyhjästä maalista saatuaan laidasta Eriksson Ekiltä syötön keskelle.

Fleury oli harvoja onnistujia siipirikkoisessa miehistössä. Avauserässä hän pysäytti kuudennella minuutilla ensi kerran Kaprizovin rannelaukauksen slotista. Erän puolivälissä Theodore antoi pahan harhasyötön omalla alueella, mutta Fleury pelasti hänen nahkansa lähitorjunnalla. Kolesarilla oli mahdollisuus paikata erheensä avauserän loppupuolella, mutta hän päätti 3v2-hyökkäyksen Glassin ja Royn alustuksesta oikean laidan laukaukseen tuloksetta kohti etukulmaa. Hetken päästä huolta aiheutti Whitecloudin lakoaminen jäähän pelin ulkopuolella keskialueella tapahtuneen törmäyksen jälkeen, mutta kyllä hän palasi kaukaloon toiseen erään ja pelasi lopulta vajaat 22 minuuttia Haguen tavoin. Martinez kellotti jääaikaa 24:37 ja Theodore yli 26 minuuttia.

Ylivoimia oli muuten muokattu siten, että ykkösylivoima oli Theodore-Karlsson-Pacioretty-Smith-Tuch ja toinen ylivoima Martinez-Hague-Marchessault-Stephenson-Glass. Pelaajat on tutusti lueteltuna järjestyksessä takakolmio-slotti-maski. Avauserän ainoa ylivoima meni silti laukauksitta. Avauserässä Vegas sai ylipäätään vain viisi kiekkoa ammuttua kohti Kaapoa Minnesotan kymmentä vastaan. Toisen erän alun ylivoima oli vähän parempi, mutta Glass ei osunut kiekkoon maalin edessä Marchessaultin haettua häntä syötöllä siivestä Spurgeonin läpi. Kolmas ylivoima tuli 26. minuutilla, kun Suter kamppasi Glassin maalin takana, mutta tuollakin ylivoimalla ainoat tilanteet olivat alkuun Smithin laukaukset siivestä, joten juonikkuus uupui. Stephenson toki kilautti kertaalleen sitten vasempaan tolppaan neliön keskeltä Marchessaultin jaosta. Ottelun toisella puolikkaalla Vegas ei enää ylivoimia saanut ja laadukkaat maalipaikat olivat muutenkin vähissä kuten koko iltana. Minnesotakaan ei toki omilla kahdella ylivoimallaan saanut mitään aikaan, joten Vegas on viimeiseen 12 peliin antanut vain San Josen tehdä ylivoimaosuman sitä vastaan.

34. minuutilla Wildilla oli vähätapahtumisen toisen erän paras paikkansa, kun Kaprizov käänsi oikeasta laidasta poikittain Eriksson Ekille, mutta Fleury ehti liikkua sivuttain kiekon eteen. Theodore oli myös kiekon edessä ja saattoi olla lopulta se, joka kiekon blokkasi eikä Fleuryn tarvinnut edes ottaa torjuntaa, mutta hän oli ainakin valmiudessa Shean takana. Minuutti ennen taukoa puolestaan Kolesar-Glass kaksikko oli maalin edessä sutimassa irtokiekkoa sisään tuloksetta läpi Kähkösen.

Päätöserästä ei jäänyt käteen oikein mitään Golden Knightsin osalta. Puolittaista yritystä vierailta oli havaittavissa, mutta melko helposti Wild onnistui puolustamaan johtoaan loppuun saakka. Toisella puolikkaalla Brodinin muutamat nousut vastahyökkäyksissä vasenta laitaa pitkin jäivät mieleen, mutta Fleury nollasi hänen syötöistään tulleet ohuet tekopaikat. Kaprizov-Zuccarello kaksikko puolestaan oli lähellä maalintekoa neljä minuuttia ennen loppua, mutta pyörivä ja pomppiva kiekko ei mennyt Fleuryn ohi norjalaisen ohjauksesta huolimatta. Coghlan hieman nukahti tuossa tilanteessa jättäen Zuccarellon auki takatolpalle eikä Kirill jättänyt tätä poimimatta. Fiala puolestaan karkasi läpiajoon riistettyään kiekon siniviivalla tanssineelta Haguelta, mutta Fleury torjui kilvellään sveitsiläisnuorukaisen laukauksen.

Fleuryn lisäksi Marchessault jäi mieleen positiivisesti rauhallisuudestaan kiekollisena. Kolesar saa miinuksen voittomaalin virheestään enkä pitänyt Theodorenkaan kiekkovarmuudesta saatika siitä, että hänen ohitseen meni turhan monta syöttöä laidasta keskustaan eikä 0-2 maalissakaan hän saanut liimattua Eriksson Ekiä laitaan keskialueella, vaan tämä pujahti laidan puolelta Theodoren ohi. Muutoin pelaajisto oli harmaan tasapaksu ja lopputulos sen mukainen. Hague ja Pacioretty kirjasivat kumpikin viisi kutia toki kohti maalia, mutta vedot lähtivät viivasta tai laidoista ollen vaarattomia Kähköselle.

****

Sitten muihin aiheisiin. KHL:stä voisi mainita sen, että SKA on jyräämässä jatkoon Minskiä vastaan. Se johtaa sarjaa otteluvoitoin 3-1. Ivan Morozovilla on kasassa 1+2 tehot kolmeen peliin. Hän lensi ulos kolmannesta pelistä päähän kohdistuneen taklauksen takia ja siitä tuli pelikieltoakin yhden pelin verran, joten hän ei pelannut viime pelissä, mutta palaa varmasti kokoonpanoon ensi peliin:


Silver Knightsin puolestaan piti pelata yöllä kolmannen kerran Eaglesia vastaan, mutta pikkuritareissa on todettu virusta, joten ottelu siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Seuraaviin kotiotteluihinsa joka tapauksessa HSK saa ottaa 15% yleisöä Orleans Areenalle kuten Golden Knights T-Mobile Areenalle. Tuo on hieno uutinen.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
23/56 Minnesota vs. Vegas

Fleury jatkoi maalissa. Pietrangelo palasi Vegasiin tutkituttamaan kättään, joten häneltä jää väliin paluu St. Louisiin, mutta Stone sen sijaan oli pelikuntoinen yhden huilipelin jälkeen. McNabb palasi myös kokoonpanoon pitkästä aikaa. Hän otti paikan Coghlanin viereltä, joten Holden siirtyi katsomoon. Stone puolestaan palasi omalle paikalleen Stephensonin ketjuun, joten Tuch palasi Glassin ja Royn vierelle. Nelosketjusta hieman yllättäen Carrier oli viltissä ja Nosek pelasi laiturina, kun Kolesar oli sentteri. Thompson oli luukulla, koska Dansk lähetettiin farmiin ottamaan pelituntumaa. Lehner puolestaan siirrettiin myös harjoittelemaan AHL:ään kuntoutuskäynnille, joten hän lienee jo lähellä paluuta ensi viikoksi. Tuollainen kuntoutuskäynti onnistuu, jos pelaaja suostuu siihen. Hänelle maksetaan NHL-palkkaa ja stintti voi kestää kuusi päivää tai kolmen pelin ajan.

Avauserässä oli tapahtumia enemmän kuin viime pelissä yhteensä. Heti avausvaihdossa Theodore antoi kohtalokkaan harhasyötön maalin takaa suoraan keskelle Eriksson Ekille, joka ohitti Fleuryn yhdellä kosketuksella, joten Theodoren edeltävän pelin kiekkovarmuuttomuus jatkui. Myöhemmin erässä puolustajapari Martinez antoi identtisen harhasyötön, mutta Fleury pelasti hänen nahkansa. Kolmannenkin kerran Minnesota pääsi kokeilemaan vasemmalta kaarelta, mutta se paikka syntyi rehellisen karvauksen tuloksena. Sturm kuitenkin kiskaisi kiekon suoraan Fleuryn hanskaan. EIkä siinä vielä kaikki, vaan erän loppupuolella Hague menetti kiekon oman maalin edessä, mutta Fleury piti vasemman tolpan kiinni Wildin hyökkääjän yritettyä uittaa kiekon etukulmasta sisään.

McNabb palasi kaukaloon ryminällä taklattuaan jo kolmannella minuutilla Rayn täysin pystyyn aitioiden edessä, heh. Hyökkäyssuuntaan Vegas oli paljon terävämpi kuin edeltävässä pelissä. Kolmosketju oli kerrassaan erinomainen ja se alustikin 1-1 tasoituksen nopeasti isäntien avausmaalin jälkeen. Roy karvasi kiekon maalin kulmalla vieraille ja Coghlan pääsi ampumaan vastakiekkoon b-pisteiden välistä. Glass ehti siirtyä maskiin Kähkösen eteen eikä tämä nähnyt vasempaan yläkulmaan painunutta laukausta. Glassin ketjulla oli myös muita hyviä vaihtoja hyökkäyspäässä ja Royn kyky pysyä kiekossa laitojen lähellä ihastutti eritoten. Glass suojasi myös vahvasti limppua. Lisäksi hän haki sopivasti maskissa oltuaan kiekon talteen kämppikselleen Coghlanille tämän tehtyä tuon uransa avausmaalin NHL:ssä. Nelosketjulta jäi mieleen puolestaan yksi hyvä kulmaralli vartin kohdalta. Tuo tuntui kestävän ikuisuuden ja se lähti Kolesarin laukauksesta pienestä kulmasta oikeasta laidasta tämän kuskattua kiekon alueelle, jonka jälkeen hyökkääjät kerta toisensa jälkeen kamppailivat kiekon vieraille. Kärkiketjujen paras maalipaikka oli 2v1-hyökkäys, jonka Florida-veljet saivat Karlssonin jatkettua keskialueella yhdellä kosketuksella puolustajan avauksen siniviivan päälle. Smith otti kiekon vauhdissa haltuun ja ampui itse syliin oikeasta laidasta.

Ykkösylivoima palasi ennalleen, kun Stone palasi askiin. Glass oli maalilla, Stephenson slotissa ja Stone-Pacioretty-Theodore takakolmiona. Toisessa ylivoimassa Martinez oli viivamiehenä, Tuch maskissa ja Karlssonin vitja keskimmäisessä tasossa, mutta toisen erän alun YV oli ponneton. Hetken päästä Stephenson antoi harhasyötön hyökkäysalueella suoraan keskelle Kaprizoville, joka lätytti Zuccarellon läpiajoon, mutta Fleury ryösti hänet räpylällään näyttävästi. Samanlaisesta harhasyötöstä Wild iski voittomaalin edellisessä pelissä. 28. minuutilla kolmosketju ja McNabb-Coghlan pari pelasi vahvan vaihdon ampuen kaikkialta kohti Kähköstä, mutta tämä kesti maalinedussurvomisetkin. Lopuksi Glass veti hanskaan maalin kulmalla.

31. minuutilla nelosvitja pääsi vastaiskuun katkon jälkeen. Reaves pudotti oikeasta laidasta takaviistoon keskelle, mutta Kolesar aikaili laukauksensa kanssa, joten Fiala ehti takakarvata kiekon häneltä pois. Tuo oli sveitsiläisen jo toinen hyvä takakarvaus ottelun aikana, joten hän todella polkee kurinalaisesti omiin päin. Kolesar puolestaan on yhä vailla avausmaaliaan. Muuta merkittävää toisen erän toisesta puolikkaasta ei jäänytkään talteen kovalevylle.

Päätöserän alussa sen sijaan Wildin historiallisen huono ylivoima osui vihdoin, kun Hague oli ensin ottanut hyvän jäähyn estäen sillä läpiajon synnyn. Nosek hävisi aloituksen Bjugstadille, Zuccarello latasi hirveän lyöntilaukauksen patjaan ja Kaprizov siivosi rystyltä irtokiekon maalin kattoon. Bjugstad nosti hyvin Martinezin mailan maalin edessä ja Whitecloud-Tuch kaksikko ei saanut keskellä kuriin Kaprizovia, mutta en syytä heitä, koska kiekko vain pomppi sopivasti venäläiselle tämän oltua oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hetken päästä Rau ampui kolmesti 1v1-tilanteessa Coghlanin jaloista päästyään käsiksi omiin patjareboundeihinsa, mutta Fleury torjui kaiken.

46. minuutilla Minnesota meni 3-1 johtoon, kun Greenwayn syöttö laidasta löysi keskeltä Eriksson Ekin. Tämä ampui ohi Martinezin blokin ja Fleury torjui, mutta kiekko jäi peliin jalkojenväliin, vaikka Marc-Andre luuli toisin. Niinpä Eriksson Ek ajoi maalille laukauksensa perään ja survoi kiekon maaliin. Hetken päästä Minnesota teki voittomaalin, kun hyökkäyspään aloituksen jälkeen nelosvitja vuoti karvauksessaan ja Hague vielä rynni ohi Sturmista keskialueella. Tämä pujahti ohi Haguen ja syötti poikittain Soucylle ohi Whitecloudin lavan 2v1-tilanteessa eikä Soucy erehtynyt one-timerinsa kanssa.

Fleury pelasi vielä yhden vaihdon ajan, kunnes Thompson pääsi sisään tekemään NHL-debyyttinsä, kun erää oli jäljellä 11:39. Fleurya haluttiin lepuuttaa jo tulevia Blues-pelejä silmällä pitäen. Heti Thompsonin tultua sisään Kaprizov löi Stephensonia käsille rangaistuksen arvoisesti. Ylivoiman alussa Tuch käänsi maalin kulmalta poikittain Marchessaultille, mutta tämä ei saanut takatolpalta kiekkoa millään yli Kähkösen patjan avopaikasta. Huima ryöstö. 52. minuutilla Glass puolestaan riisti Royn avustuksella kiekon Wildin maalin edessä, mutta veto paikoiltaan meni logoon. Vegas kavensi lopulta tasavajaalla 4-2:een tasan 54 minuutin kohdalla. Martinez avasi keskialueelle Stephensonille ja sai tältä kiekon takaisin vasempaan laitaan. Martinez kuljetti kiekon laitaa pitkin hyökkäysalueella ja syötti sitten kulmasta painottomalle puolelle Coghlanille, joka laukoi tarkasti etukulmaan jo illan toisen maalinsa. Tasavajaan jatkuessa Thompson otettiin pois maalista viisi minuuttia ennen loppua noin minuutin ajaksi, mutta 5v4-ylivoima ei tuonut tulosta. Thompson palasi maaliin, mutta hänet otettiin uudestaan pois reilut kaksi minuuttia ennen loppua.

Ajassa 57:50 Coghlan täydensi hattutemppunsa kuudella viittä vastaan, kun Theodoren siirrosta hän tinttasi lämärin vasemmasta laidasta läheltä siniviivaa etukulmasta sisään. Stone sai kakkossyötön. Se oli kuitenkin hieman outoa, että kun Vegas vielä kerran otti maalivahdin pois, Coghlan ei enää mahtunut jäälle päätösminuutilla, kun isommat pojat hakivat tasoitusta. Kuuma lapa jätettiin penkille jostakin syystä. Yhden huippupaikan Golden Knights toki loi, kun Stone ampui oikeasta laidasta matalan kudin. Rebound kimposi slottiin ja Tuchilla oli tyhjä maali edessään, mutta hän laukoi vasemmalta ohi niukasti, joten Wild kesti loppuun asti ja Kähkönen otti kahdeksannen voittonsa putkeen.

Arvosanataulukko
++ Coghlan
+ McNabb, Roy, Glass, Tuch, Kolesar, Reaves, Nosek
+/- Fleury, Thompson, Martinez, Whitecloud, Theodore, Smith, Karlsson, Marchessault, Stone, Pacioretty, Stephenson
- Hague
--

Uli Hiemer 1984 Devilsissä ja Joe Hall 1918 Montrealiassa olivat aiemmin puolustajina tehneet uransa kolme ensimmäistä maalia samassa ottelussa, joten Coghlan liittyi harvinaiseen kerhoon. Siitä hyvästä hän saa kaksi plussaa. Kyseessä oli myös Golden Knightsin seurahistorian ensimmäinen puolustajan tekemä hattutemppu:




Thompsonille merkittiin 8:15 jääaikaa ja kaksi torjuntaa. Ensimmäinen niistä tuli vajaan kolmen minuutin kuluttua, kun 3v2-vastahyökkäyksen lopuksi Bonino tarjoili vasemmasta laidasta syötön maalin eteen ohi Coghlanin, mutta Sturmin laukaus ei täysin onnistunut ja kiekko lirui vasemmalta ohi Thompsonin hipaistua pelivälinettä. Toinen torjunta tuli reilut seitsemän minuuttia ennen loppua, kun Kaprizov ylitti sinisen vasemmalta ja jätti kiekon Zuccarelolle, joka syötti poikittain Eriksson Ekille ja tämä nosti rystyltä pienestä kulmasta kohti etukulmaa, mutta Thompson oli tiellä varmasti.

Fleury oli neljästä päästetystä huolimatta vieraiden parhaita pelaajia, mutta en voi silti antaa plussaa kolmannen maalin takia. Alaketjut pelasivat sen verran hyvin, että annan niille plussat ja kärkiketjut jäävät neutraaleiksi. Glassin johtama koostumus oli kaikkein paras hyökkäyssuuntaan luoden useita paikkoja. Glass-Roy kaksikko varsinkin pelasi paremmin kuin kertaakaan pariin viime viikkoon. Nelosketju puolestaan voitti hyvin kaksinkamppailuita. Pacioretty-Stone kaksikko ei saanut mitään aikaan tasaviisikoin ja Stephensonkin oli esillä vain Coghlanin toisessa maalissa kakkossyöttäjänä. Coghlanin teholukema oli muuten +3 ja hänen parinaan pelanneen McNabbin +1. Tuo kaksikko toimi hyvin yhteen ensi kerran yhdessä pelatessaan ja en pane pahakseni, jos he jatkavat kimpassa tulevaisuudessakin. Theodore mokasi avausmaalissa, mutta paransi kyllä sen jälkeen riittävästi, joten anna hänelle miinusta. Hague sen sijaan saa miinuksen oltuaan osasyyllinen voittomaaliin rynnimisellään ja lisäksi hän antoi Theodoren tapaan hän mokasi kertaalleen avauserässä pahoin omalla alueella menettäen kiekon maalin edessä. Lisäksi Haguella oli eniten ongelmia pelinavaamisessa ja monesti hän juuri ja juuri ehti lyödä kiekon lasin kautta eteenpäin pyrkimättä edes rauhallisempaan avauspelaamiseen. Jalkanopeuden puute näkyi siis vaihteeksi ikävällä tavalla tässä ottelussa, kun Haguella oli koko ajan vähän liian kiire.

Mitä tulee vielä Silver Knightsiin, he saavat jatkaa toimintaa normaalisti, koska viimeisin Eagles-peli peruuntui virheellisen positiivisen tuloksen takia. KHL:ssä puolestaan Morozov jatkoi tehoiluaan eilen kahdella syötöllä, kun SKA eteni jatkoon voitoin 4-1.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tosiaan mahtaa Coghlania vähän harmittaa, kukaties jää uran ainoaksi hattutempuksi NHL:ssä, eikä se edes riittänyt voittoon. Luulen kuitenkin, että kun Petro tulee takaisin puolustukseen, on Coghlan juuri se, joka sieltä otetaan pois, ja ura jatkunee Hendersonissa. Varmasti kuitenkin tosiaan ikimuistoinen ilta hänelle eilen.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
24/56 St. Louis vs. Vegas

Fleury pelasi kuin pelasikin maalissa, koska hänen positiivinen testituloksensa edeltävänä iltana oli virheellinen, joten Thompson-Ferguson kaksikolla ei sentään tarvinnut tähän peliin lähteä. Carrier oli toisesta pelistä putkeen sivussa ja DeBoer totesikin, että kyse on vammasta eikä vilttikomennuksesta.

Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Martinez, Coghlan, Smith, Marchessault, Nosek, Roy
+/- Fleury, Karlsson, Stone, Stephenson, Pacioretty, Kolesar, Reaves, Glass, Tuch, Whitecloud, Hague
- McNabb
--

Lopputulos oli 4-5 jatkoajan jälkeen. Ottelu oli kaikkinensa erittäin hyvätempoinen ja vauhdikas. Vegasin kärkiketjut heräsivät taas eloon kesympien Wild-pelien jälkeen. Avauserä oli vieraiden heiniä pelillisesti vetojen oltua 8-11 ja parhaat vitjat onnistuivatkin maalinteossa, kun Fleurya ei puolestaan juuri testattu. Ensin kakkosketju tuli lyhyillä siirroilla pois karvauksen alta yli keskialueen. Stephenson kuskasi keskikaistaa pitkin ja käytti kiekon Paciorettylla laidassa saaden sen itse takaisin syvyyteen. Stephenson päätti syöttöketjun kovaan syöttöön laidasta maalin eteen, jonne oli liukunut Stone päättämään vastahyökkäyksen. Ykkösketju puolestaan tutusti hyökkäysalueella syvyyden kautta loi maalinsa 15. minuutilla, kun Smith käänsi rystyltä kulmasta kiekon maalille ja Marchessault nosti irtokiekon yläkulmaan.

Toisessa erässä Blues oli parempi maalein 2-1, vaikka vedot olivat Vegasin eduksi 7-12. Ensin O'Reilly latasi one-timerin oikeasta laidasta etukulmasta sisään, kun Hague ei ihan ehtinyt vetolinjalle. Nelosketjulla oli alla pidempi vaihto eikä se päässyt pois omista, kun Blues vaihtoi tuoreita pelaajia sisään ja Faulk löysi hienosti syötöllään revenneen viisikon välistä O'Reillyn, joten sinällään Hagueta ei voi maalista syyttää. Vegas meni 1-3 johtoon, kun uusittu kolmosketju onnistui. Nosek tosiaan nousi toisessa erässä nelosketjusta kolmosen keskelle ja Glass putosi nelossentteriksi. Roy ja Coghlan vaihtoivat pyörityksen aikana paikkoja. Roy pelasi viivasta kulmaan Coghlanille, joka antoi poikittain syötön takatolpalle ja Nosek onnistui maalinteossa ensi kertaa sitten kauden avauspelin. Blues kavensi uudelleen 33. minuutilla, kun Blais pujotteli luvattoman helposti maalille ohi McNabbin. Hän yritti syöttää Coghlanin läpi takatolpalle tuloksetta. Kiekko jäi luistimista pyörimään maalin eteen, johon liukui Tarasenko puttaamaan kiekon sisään, kun McNabb ei saanut häntäkään kuriin. Tämän maalin vuoksi McNabb saa miinuksen arviointiin, koska hänellä oli kaksi mahdollisuutta estää maali.

Päätöserän avauskympillä Blues teki kaksi ylivoimamaalia. Ensin Hoffman laukoi one-timerin oikeasta laidasta Kyroun levityksestä ohi McNabbin blokin. Whitecloud jäi yksin maalin eteen painimaan kahta Blues-pelaajaa vastaan eikä saanut kuriin toivottomassa tilanteessa Sanfordia, joka siirsi reboundin tyhjiin. Puolivälissä erää puolestaan Blues teki sen toisen ylivoimamaalinsa niin ikään melko suoraan alueelleviennin jälkeen, kun Schenn pujotteli Tarasenkon syötöstä slottiin ja syötti viime hetkellä Perronille, joka latasi vasemmasta laidasta kiekon maaliin. Vegasin suosima 1-3 alivoimatrap ei toiminut Bluesin keskialueen ylityksiä vastaan päätöserässä.

Vajaan minuutin päästä Vegas kuitenkin vielä tasoitti, kun Nosek jätti kiekon hyökkäysalueella Theodorelle, joka latasi takapatjaan ja takatolpalle hiipinyt Martinez puttasi kiekon maaliin vaivatta. Lopulta sitten jatkoajalla Blues otti jäähyn ja Vegas hyödynsi ylivoiman. Theodore-Stone-Pacioretty-Karlsson nelikko siirteli kiekkoa kolmion ulkopuolella saamatta aikaan muuta kuin Paciorettyn epätoivoisia hakuja kaukaa, joten sisään vaihdettiin Martinez-Marchessault-Smith-Tuch nelikko. Stephenson toki kaivoi ensin hyökkäyspään aloituksen, jonka jälkeen hän päästi Tuchin kehiin. Martinez syötti viivasta Marchessaultille vasempaan siipeen ja tämän yhden kosketuksen poikittaissyöttö lävisti Bluesin AV-kolmion. Smith sai tintata suoraan syötöstä oikeasta laidasta kiekon ohi Binningtonin. Vegas oli edellisen kerran saanut jatkoajalla ylivoiman helmikuussa 2020 ja silloinkin vastassa oli ollut Blues. Tuolla ylivoimalla Marchessault ratkaisi voiton ja nyt oli Smithin vuoro. Muita joukkueita vastaan seurahistoriassaan Vegas ei sitten olekaan onnistunut jatkoajalla ylivoimalla.

Kärkiketjut tosiaan petrasivat tekemistään, mutta en palkitse sieltä kuin Marchessaultin ja Smithin, jotka viettivät kahden pisteen iltaa. Sinällään Karlsson tai kakkosketju ei hirveästi esiintynyt huonommin, mutta haluan tehdä kuitenkin selvän eron Florida-veljiin tällä kertaa. Alaketjuista Nosek oli pirteä tehoin 1+1 ja toi ryhtiä kolmosketjun pelaamiseen toisesta erästä alkaen. Roy jatkoi hyviä esityksiään viime aikoina pysyen taas vahvasti kiekossa hyökkäysalueella. Reaves kirjasi seitsemän taklausta ja oli myös ihan OK. Kolesar sen sijaan hukkasi avauserässä taas yhden avopaikan avausmaalinsa tekoon päätettyään seinäsyöttelyn Nosekin kanssa laukaukseen suoraan Binningtonin hanskaan.

Puolustuksessa Theodore-Martinez pari erottui edukseen. Martinez keräsi peräti 1+1 tehot. Herrojen teholukema oli +2. Coghlan saa myös plussan, koska alustus Nosekin osumaan oli mainio eikä hän vuotanut omissa. Teholukemakin oli +1, vaikka McNabbin vuoksi hän oli jäällä yhden päästetyn maalin aikana. McNabbin miinukseen vaikuttaa myös se, että hän ja Whitecloud ykkösalivoimaparina eivät kyenneet pitämään omaa maalia puhtaana alivoimilla, vaikkei heitä nyt sinällään missään nimessä voi noista YV-osumista syyttää. Whitecloud pelasi itse asiassa jopa neljä minuuttia alivoimaa ja McNabb-Martinez kaksikko puoliksi hänen vierelleen pari minuuttia, mutta Martinezin ollessa kehissä omissa ei alivoimilla ollut niin suuria ongelmia.

Erikoistilanteissa Blues oli tosiaan paljon parempi. Tasaviisikoin Golden Knights oli puolestaan niskan päällä, kun vedot olivat 23-40 ja maaliodottama 1-06-3.56. Vegas kokeili kahden erän ajan uusia YV-koostumuksia tuloksetta. Ykkösylivoima oli Theodore-Stone-Karlsson-Smith-Tuch ja kakkosylivoima Coghlan-Marchessault-Pacioretty-Stephenson-Glass. Coghlan sai siis ensi kerran YV-aikaa kunnolla NHL:ssä, mutta hänen aikanaan viisikko ei päässyt edes keskialueen yli, joten emme päässeet näkemään hänen lyöntilaukaustaan. Päätöserässä YV-viisikot palautettiin ennalleen eli ykkösylivoima oli taas Theodore-Stone-Pacioretty-Stephenson-Glass ja toinen vitja Martinez-Marchessault-Karlsson-Smith-Tuch. Lopulta sitten vasta jatkoajalla ylivoima toimi neljällä kolmea vastaan, joten parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
25/56 St. Louis vs. Vegas

Fleury jatkoi maalissa. Glass putosi katsomoon ja tilataksillisista Brown pelasi kauden ensimmäisen pelinsä ylhäällä nelosketjun keskellä, kun Nosek jatkoi kolmosvitjassa.

Arvosanataulukko
++
+ Theodore, McNabb, Stone, Pacioretty, Stephenson, Karlsson, Smith, Marchessault, Fleury
+/- Martinez, Whitecloud, Hague, Coghlan, Nosek, Roy, Tuch, Kolesar, Reaves, Brown
-
--

Avausmaali syntyi neljän minuutin kohdalla. Ykkösketju oli asialla. Hyökkäyspään aloituksen jälkeen Blues koitti tulla pois omista, mutta Karlsson pysäytti rännikiekon, Marchessault siirsi keskeltä kiekon painottomalle puolelle ja Theodore päätti nousunsa tarkkaan laukaukseen alakulmaan tolppaa nuollen. Husso päästi ilmeisesti jo viidettä kertaa urallaan ottelun ensimmäisen laukauksen ohitseen. Erä oli ihan hyvin Vegasin kontrollissa. Viime sekunneilla Smith latoi kiekon maaliin suoraan aloituksesta, mutta summeri ehti soida jo reilusti ennen. Välissä Kolesar ja Joshua myllyttivät, kun Joshua antoi painavan taklauksen Reavesiin ja yllättäen Kolesar päätti astua esiin, vaikka taklauksessa ei sinällään ollut mitään väärää. McNabb puolestaan yritti kertaalleen päättää Sundqvistin kauden ajamalla vastaan puolustussiniviivalle. Ruotsalainen ehti osin väistää McNabbin taklauksen, mutta lensi kyllä silti jään pintaan voimalla.

Toisen erän puolivälissä vedot olivat 13-10. Lukemat kertovat pelin luonteesta. Aika tasapaksua kamppailupelaamistahan peli oli ja playoffit tulivat etäisesti mieleen, kun kumpikaan ei antanut ilmaiseksi laatumestoja maalintekoon. Eipä siinä, kyllä tuollaistakin peliä oli mukava katsoa. Vegasilla oli pari ylivoiman poikasta. Ensimmäisellä se ei saanut laukaustakaan ja toinen päättyi nopeasti Tuchin koukkujäähyyn, kun sitä ennen Husso oli saanut jäähyn pelin viivyttämisestä tultuaan jopa b-pisteiden väliin saakka koppaamaan kiekon ilmasta, heh. Erän lopussa Whitecloud blokkasi kivuliaasti Perronin laukauksen maalin edessä ja kamppasi perään vastustajan jäähynarvoisesti, mutta Bluesin ylivoimalla Tarasenkokaan ei onnistunut ampumaan kuin vastakiekkolämärin Fleuryn kilpeen läheltä siniviivaa.

Päätöserän alussa Husso venyi ensin hienoon torjuntaan, kun Stone pääsi ampumaan suoraan syötöstä vasemmasta laidasta, mutta Villen patja oli edessä alakulmassa. Paine kuitenkin jatkui alueella ja Stonen toinen yritys upposi, kun Paciorettyn oikeasta laidasta ampuma patjarebound kimposi suoraan kapteenin lapaan vasemmalle kaarelle. Theodore piti hyvin siniviivan kiinni saaden kakkossyötön siitä hyvästä ja illan toisen pinnansa. Blues kavensi 45. minuutilla, kun Blais unohtui yksin maalille ja Tarasenko poimi hänet kulmasta, kun Stephenson ei pysynyt perässä ja Martinez lähti katkomaan syöttöä "ei kellekään" maalin taakse jostain syystä, joten Theodore ei ehtinyt enää paikkaamaan. Alecin piikkiin tuo osuma eniten meni. Pian kuitenkin Vegas meni takaisin kahden maalin johtoon, kun Stephenson käynnisti riistolla vastaiskun ja suoraluistelusta Pacioretty naulasi kiekon etukulmaan tolpan kautta. Husson piikkiin tuo maali meni osittain kuten avausmaalikin, vaikka tämäkin kuti meni aivan tolpan juureen.

Bluesilla oli minuutti kahden miehen alivoimaa päätöserän puolivälissä. Tarasenkon pienen kulman one-timer jäi Fleuryn olkapäähän kuitenkin eikä oma koira Perronkaan tällä kertaa kurittanut isoja ritareita vasemmasta siivestä kuten niin monesti aiemmin. Fleury loisti sivuttaisliikkumisellaan. 52. minuutilla syntyi lopullinen ratkaisu 1-4:ään. Tällä kertaa kakkosketju paini syvyydessä, Pacioretty kierrätti kiekon kulmasta maalin taakse Stonelle, joka piti Krugin selässään ja pyörähti vanhanaikaisella maalin eteen kääntäen kiekon rystyltä alakulmaan samalla, kun maali ponnahti ilmaan, mutta ei mennyt pois paikoiltaan, joten osuma hyväksyttiin.

Husso otettiin maaliltaan jo neljä minuuttia ennen loppua, mutta Fleurylle ei auennut tilaisuutta uransa avausmaalin tekemiseen. Karlssonin vitja puolusti yli kaksi minuuttia omissa staattisesti ja kun he lopulta pääsivät pois, Tuch iski keskialueelta niitin tyhjiin, joten sisäisessä maalipörssissä Pacioretty ei päässyt häneltä karkuun. Molemmilla herroilla on kasassa 13 osumaa 25 ottelussa.

12. kerta sanoi toden ja Golden Knights kaatoi ensi kerran Bluesin varsinaisella peliajalla. Viisi aiempaa voittoa tulivat jatkoajalla tai pilkuilla, joten voitot ovat tasan 6-6 nyt. Annan suoraan plussat Fleurylle, Theodorelle ja kärkiketjuille. Theodore pelasi pitkästä aikaa parhaan pelinsä hyökkäyssuuntaan ja osui ensi kerran 17 peliin. Fleury oli oma itsensä ja varsinkin päätöserässä elementissään liukuessaan tolpalta toiselle kriittisellä 5v3-alivoimalla. Torjuntoja tuli 34. Stephensonin ketju puolestaan iski kolme maalia päätöserään. Enempää ei varmaan tarvitse perustella heidän plussiaan. Isot pojat olivat isoja, kun peli ratkottiin. Ykkösvitja puolestaan alusti avausmaalin ja Karlsson-Smith kaksikko pelasi alivoimaa vahvasti vajaat kolme minuuttia antamatta maalia osin Fleurynkin avustuksella, mutta Bluesin YV oli 0/4, kun edeltävänä iltana he tekivät kaksi YV-osumaa, joten Vegas palasi omalle tasolleen sarjan yhtenä parhaista AV-joukkueista yhden hairahduksen jälkeen. McNabb saa myös plussan oltuaan viisi minuuttia jäällä alivoimalla Martinezin kanssa päästämättä maalia. Martinez jää neutraaliksi sekoiltuaan Bluesin ainoassa osumassa.

Alaketjuissa Brown ei esittänyt mitään ihmeellistä kausidebyytissään. Avauserässä hän kertaalleen pääsi ampumaan vapaasti laidasta, muttei saanut kunnon osumaa kiekkoon. Peliaika jäi laiturien tavoin kahdeksaan minuuttiin. Kolmosketjulla oli hiljaisempi ilta edeltävän pelin tehokkaan jälkipuoliskon jälkeen. Momentum ei kantanut enää tähän peliin heillä. Hague-Whitecloud pari uurasti 17 minuuttia mukavan näkymättömästi pl. Whitecloudin toisen erän lopun kivulias blokki Perronin kutiin.

12/40 Reign vs. Silver Knights

Dansk pelasi maalissa ja Patera oli luukulla, joten tsekki on toipunut loukkaantumisestaan, jonka hän sai Tsekin liigassa alkuvuodesta. Puolustukseen oli värvätty ECHL:stä Tariq Hammond try-outille. Hän pelasi McLaughlinin kanssa. Hayes oli Schuldtin pari ja Dahlström tutusti Murphyn. Hyökkäyksessä Quinneyn ja O'Reganin ketjut olivat ennallaan. Loewen-Jones-Goulbourne oli nelonen ja nimellinen ykkönen puolestaan Rondbjerg-Leschyshyn-Dugan.

Plussat ja miinukset
++
+ Dahlström, Quinney, Jones
+/- Dansk, Hayes, Loewen, Leschyshyn, Cotter, Elvenes, Dugan, O'Regan, Sikura, Dorofeyev, Rondbjerg
- Hammond, McLaughlin, Murphy, Goulbourne, Schuldt
--

Kuuden pelin voittoputki päättyi 4-2 tappioon Ontarion vieraana. Ottelun ensimmäinen puolikas oli vierailta heikko ja se maksoi voiton. Avausmaali syntyi jo kahden minuutin kohdalla, kun Murphy kompuroi maalin takana ja isäntien kapteeni Sutter pyöräytti vanhanaikaisella kiekon ohi Danskin. 2-0 maalissa erän puolivälissä Kupari luisteli ympäri hyökkäysaluetta, kunnes hän ruokki slotissa uinutta Turcottea ja tämä ohitti Danskin uransa ensimmäisellä AHL-maalilla. Nelosketju vuoti pahoin omissa tuossa maalissa saamatta suomalaista kuriin. Hetken päästä Hayes-Schuldt kaksikon välistä Thomas purjehti vapaasti maalille, mutta Dansk torjui alakulmasta laukauksen hanskallaan. Lopussa vielä Hammond-McLaughlin kaksikko nukkui maalin edessä, kun Sutter pääsi rauhassa käsiksi viivalaukauksen reboundiin, mutta Dansk piti patjan edessä. HSK:n paras paikka tuli Quinneyn keskikaistakuljetuksen ja jätön jälkeen Cotterille, mutta tämä ampui b-pisteiden välistä kiekon ranteella Beruben syliin.

Durzi iski ylivoimalla 3-0:aan toisessa erässä. Ensin Turcotte ampui päin O'Regania. Kiekko pomppi Durzille, joka latasi rannarin takakulmaan Quinneyn blokin ohi. Heti perään vieraat saivat 2v1-tilanteen. Elvenes ruokki Cotteria, mutta tämä jäätyi maalin kulmalla, kun kiekko piti nostaa kämmenellä yli patjan. Hetken päästä HSK lopulta kavensi, kun Loewen heitti laidasta kiekon maalille ja se meni Jonesin luistimesta sisään. Tuolla osumalla nelosvitja paikkasi toisen maalinsa lepsuilun. Reign iski kuitenkin 4-1 luvut parin minuutin päästä 31. minuutilla, kun 2v2-hyökkäyksessä Imama ohitti laidan kautta Schuldtin ja laukoi sitten vielä huikean tarkasti takaylänurkkaan. Luvattoman helposti Schuldt kierrettiin taas kerran ja NHL on kyllä kaukana, jos 1v1-puolustaminen ei parane. 38. minuutilla syntyi jo pelin viimeinen maali ja 4-2 loppuluvut, kun Cotter syötti laidasta slottiin nousseelle Dahlströmille, joka ampui patjaan ja Quinney nosti maalin kulmalta irtokiekon sisään täysin vapaasti.

Päätöserässä Reign sai 2v0-hyökkäyksen, joka muuntui 3v1:ksi, kun Sutter otettiin mukaan toisesta aallosta. Dansk kuitenkin pysäytti hänet patjat ilmaan heittäen. Loppupuolella puolestaan Kupari harhautti Schuldtin kahville 1v1-haaston päätteeksi, muttei saanut viimeisteltyä kiekkoa ohi Danskin. Jälleen hirveää tekemistä Schuldtilta takaperin luistellessa. Kupari puolestaan näyttää olevan aina hyvässä vireessä miniritareita vastaan. Hän oli Sutterin ohella varmaan pelin paras pelaaja tällä kertaa.

HSK:lta plussaa saavat maalintekijät ja Dahlström, joka tuki parhaiten alakerrasta hyökkäyksiä, laukoi eniten kohti maalia eli kolmesti eikä hölmöillyt tällä kertaa omissa. Quinney puolestaan oli virheetön kiekottomana ja oli mukana joissakin parhaista tekopaikoista, vaikkei niitä liiaksi ollut. Reign ansaitsi voittonsa ilman muuta. Jones oli mukavan energinen alaketjuissa ja muutoinkin yksi näkyvimmistä kiekollisena vierailta luistinmaalinsa lisäksi.

Miinusta saa Murphy, joka mokasi avausmaalissa eikä muutoinkaan ollut terävimmillään omissa, vaan heittäytyi pari kertaa ohi kiekosta ja miehestä puolustaessaan vastaiskuja. Hammond-McLaughlin puolustajaparikaan ei kauheasti vakuuttanut yleisolemuksellaan. Hammond toki säilyi debyytissään tehotilastossa nollilla, muttei saanut kyllä kauheasti positiivisia asioita aikaan ja peli pyöri enemmän omissa hänen ollessan kehissä McLaughlinin kera. Schuldt saa tietysti myös piiskaa vuodettuaan 2-3 kertaa todella tylysti 1v1-tilanteita puolustaessaan. Goulbourne oli puolestaan nelosketjusta ehkä se, jonka olisi pitänyt merkata Turcotte siinä 2-0 maalissa ja laskeutua ottamaan vapaa lapa pois pelistä. Ylöspäin anti oli laihaa niin ikään Jonesiin ja Loeweniinkin nähden. O'Reganin vitjalla oli puolestaan hiljainen ilta molemmissa päädyissä. Ehkä he olivat jopa vähän enemmän ottavana osapuolena, mutta eivät niin rankasti, että siitä pitäisi antaa miinusta.

Silver Knightsin urakka jatkuu jo ensi yönä, kun se matkaa San Diego Gullsin vieraaksi vaihteeksi. QMJHL:ssä puolestaan Lukas Cormier oli hirmuvireessä eilen, kun hän teki kaksi näyttävää maalia Charlottetown Islandersille:


 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
13/40 Gulls vs. Silver Knights

Kokoonpano oli sama kuin viime pelissä, joten Patera ei vielä päässyt tositoimiin.

Plussat ja miinukset
++
+ Sikura, O'Regan, Dugan, Quinney, Dansk, Schuldt
+/- Dahlström, Murphy, Hayes, Hammond, McLaughlin, Dorofeyev, Elvenes, Leschyshyn, Cotter, Rondbjerg, Loewen, Jones, Goulbourne
-
--

HSK teki 0-1 maalin ylivoimalla, kun Dugan ja Murphy olivat vaihtaneet paikkoja. Dugan käveli viivasta kohti keskustaa ja ampui kärkimiinan lopuksi kudin blokkaajan jaloista kohti maalia. O'Regan ja Murphy vasemmalta kavensivat keskustaan irtokiekkoon. Lopulta Murphy suti rystyltä kolmoskiekon sisään. O'Regan sai Duganin tavoin syöttöpisteen, joka oli hänelle uran 200. piste AHL:ssä. Tasoitus syntyi jo seuraavassa vaihdossa. Drysdale laukoi viivasta maalille ohi Rondbjergin. Dansk torjui patjallaan kiekon kulmaan Poturalskille, joka nousi maalille ja kun Dansk jostain syystä pyöri lumienkelinä, Poturalskilla oli helppo työ iskeä kiekko tyhjiin, kun hän vei vaan tarpeeksi pitkälle veivinsä. Schuldt ei saanut kuriin nousua maalille eikä Hayes tökättyä maalilla kiekkoa pois vastustajan lavasta, joten puolustajiltakin nähtiin kovin löysää pelaamista.

HSK:n hyökkäykset avauserässä olivat alivoimaisena puskemista vihun vyöryjen jälkeen päättyen keskialueelle, joten vetoja kertyi vain kuusi ja Dansk piti miniritareita pystyssä torjunnoillaan. Dansk otti 21 koppia pelkästään avauserään, joilla hän paikkasi avausmaalin ylipelaamistaan. Melko paljon HSK joutui juoksemaan omalla alueella kiekon perässä ja stopit laidoissa puuttuivat, mutta toisaalta keskusta pysyi kohtalaisesti tukossa.

Toisen erän alussa HSK meni 1-2 johtoon. Sikura antoi hienon rystylätyn halki kentän ja O'Regan niittasi suoraan syötöstä kiekon ohi Olle Eriksson Ekin. Sama vitja oli pirteä seuraavassakin vaihdossaan, mutta Dorofeyevin lätty maalille maalin takaa ei laskeutunut Sikuran lapaan. O'Regan puolestaan pääsi Quinneyn alustuksesta alivoimalla hetken päästä puolittain läpi, mutta hänet revittiin väkisin kumoon jäähynarvoisesti.

Toisen puolikkaan alun ylivoimalla Leschyshyn kokeili slotista tuloksetta Dorofeyevin ammuttua ensin blokkiin oikeasta laidasta. Myöskään O'Reganille ei maistunut maalinteko slotista Duganin siirrosta siivestä keskeen. 36. minuutilla Hayes puolestaan kilautti rimaan Sikuran poikkisyötöstä, joten kaikkinensa toinen erä oli ensimmäistä paljon tasaisempi ja HSK sai myös aikaan pitkiä hyökkäyksiä. Se oli jopa pelin päällä laukausten oltua 10-17. Gullsin vaarallisimmat paikat tulivat vastahyökkäysten suoraviivaisista päätöksistä laukauksiin puolustajien jaloista.

HSK meni 1-3 johtoon 43. minuutilla, kun Quinney kaapi hyökkäyspään aloituksen, Dugan siirsi irtokiekon poikittain viivaan ja Schuldtin one-timer yllätti Eriksson Ekin. En tiedä, osuiko veto lopulta matkalla johonkin, koska melko kaukaa ja maskitta se lähti painuen silti maaliin. Leschyshyn ja Quinney puolestaan vaihtoivat jo toisessa erässä ketjuja, joten siksi Quinney oli jäällä Duganin ja Rondbjergin kanssa.

HSK joutui alivoimalle ennen erän puoliväliä Jonesin lähdettyä istunnolle, mutta O'Regan-Quinney kaksikko aiheutti taas uhkaa toiseen suuntaan, mutta Quinney päätti 2v1-vastaiskun omaan laukaukseen oikeasta laidasta tuloksetta takapatjaan. Kuutisen minuuttia ennen päätöstä Gulls sai viimeisen oljenkorren kiriin. Alivoiman lopussa Dansk laittoi show'n pystyyn torjuen mitä ihmeellisimmissä asennoissa:


Gulls kuitenkin kavensi vielä ilman maalivahtia puoli minuuttia ennen loppua, mutta silti liian myöhään. Carrick sai yhden kosketuksen syötön kulmasta Agozzinolta maalin eteen eikä erehtynyt, kun Murphy ei pitänyt mailaa kunnolla kurissa. Lopulliset laukaukset olivat 50-27, joten Dansk torjui hulppeat 48 kertaa. HSK oli jyrän alla ensimmäisessä ja kolmannessa erässä, mutta maalinteon tehokkuus ja maalivahtipelaaminen ratkaisivat voiton vieraille.

Kenttäpelaajista Sikura-O'Regan kaksikko vakuutti eniten hyökkäyssuuntaan. Quinney jatkoi myös luotettavaa kahden suunnan pelaamistaan. Hän on arvokas AV-pelaaja ja pystyy melkeinpä ainoana tekemään dynaamisia kuljetuksia keskialueen yli hyökkäysalueelle saakka takapaineesta huolimatta. Jopa O'Regan ja Sikura ajautuvat herkästi kohti laitaa, mutta Quinney vain paahtaa keskikaistaa pitkin eteenpäin. Schuldt saa plussan 1+1 tehoistaan, vaikka hän olisi voinut ehkäistä ehkä 1-1 tasoituksen synnyn jämäkämmällä puolustamisella, mutta noin muutoin oman pään virheet olivat poissa edeltävään katastrofipeliin verrattuna. Duganillekin on annettava plussa kahdesta syöttöpisteestä.

26/56 Vegas vs. San Jose

T-Mobile areenalla oli kauden ennätysyleisö 3473 silmäparia. Stephenson oli poissa, joten Glass palasi rosteriin hänen paikalleen päästen sentteröimään Stonea ja Paciorettya. Lehner puolestaan palasi harjoituksiin. Hänet on tarkoitus ajaa takaisin sisään ryhmään tällä viikolla.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Roy, Tuch, Nosek, McNabb, Martinez, Hague, Pacioretty, Stone, Karlsson, Marchessault, Smith
+/- Theodore, Whitecloud, Coghlan, Glass, Kolesar, Reaves, Brown
-
--

Avauskympillä Vegasilla kesti seitsemän minuuttia saada edes laukausta kohti maalia aikaan. Paras paikka olikin alussa Meierilla, joka pääsi läpiajoon, kun Smithin syöttö hyökkäysalueella laidasta kohti keskustaa Haguelle jäi sveitsiläiselle. Fleury kuitenkin nollasi Meierin seisaaltaan. Hetken päästä Kane kamppasi keskialueella Marchessaultin. Ylivoimaa kesti vain muutama sekunti, kun kiekko oli maalissa. Karlsson otti aloitusvoiton, Theodore ja Stone vaihtoivat paikkoja, Stone levitti viivasta oikeaan siipeen ja Pacioretty latasi ranteella kiekon maaliin. Tuch teki hyvän maskin Dubnykille.

Laukausyritykset olivat noin 9-21 vieraiden eduksi, vaikka vedot kohti maalia olivat paljon tasaisemmat. Sharks oli parempi tasaviisikoin ja Vegasilla oli tosiaan vaikeuksia päästä keskialueen yli ohi trapin. Kotijoukkue joutui dumppaamaan paljon eivätkä he voittaneet päätykiekkoja millään. Lisäksi Golden Knights antoi ainakin viisi harhasyöttöä, joista Sharks käänsi pelin puolivaarallisesti. Muun muassa Reaves antoi punaviivalla yhden yhtä heikon passin suoraan keskelle vastustajan lapaan kuin Smith hyökkäysalueella erän alussa.

Toisen erän alussa Tuch pääsi läpiajoon puolustajien välistä, kun Nosek voitti keskialueella laitapainin ja Roy siirsi kiekon keskelle vauhtiin Tuchille, mutta Dubnyk laittoi patjat päällekkäin torjuen kyljellään Tuchin laukauksen. Hetken päästä ykkönen pelasi kulmarallin, joka päättyi Martinezin vetoon viivasta. Marchessault sai irtokiekon slottiin ja laukoi jäänuoliaisen kohti puolityhjää maalia, mutta Dubnykin takana ollut puolustaja torjui hanskallaan vedon. Heti perään Kane karkasi puolittain läpi vastaiskuun, mutta Martinez ehti polkea hänet lähes kiinni pakottaen Evanderin ampumaan pienestä kulmasta. 29. minuutilla ykkösketju oli taas asialla Martinezin kanssa, kun suorahyökkäyksessä he syöttelivät upeasti. Karlsson toi kiekon alueelle ja Martinez löysi sitten jätön jälkeen Smithin maalin edestä, mutta Dubnykin patjavenytys esti uiton kämmeneltä. Vegasin pelaamisessa oli aika lailla eri meininki kuin avauserässä, jossa laukausyritykset olivat tosiaan noin 9-21, mutta tässä erässä ne olivat vartin pelin jälkeen esimerkiksi 21-5 ja vedot kohti maalia lopulta 16-4. Päätösvitosella ei tapahtunut mitään merkittävää, mutta peliminuuteilla 30-35 oli vielä muutama maininnan arvoinen asia.

Ensin Labanc ajoi vauhdilla laidasta maalille, mutta Fleury pysäytti hänet patjallaan. Heti perään väsyneen ja pitkän vaihdon pelanneen Theodoren jaloista pääsi ampumaan Couture ylärimaan. Tuota edelsi toisessa päässä Tuchin tarjoilu päädystä maalin eteen Nosekille, joka ampui logoon.

Päätöserässä esiin astui kakkosketju, joka värkkäsi voittomaalin toisella minuutilla. Hague katkaisi Sharksin pitkän avauksen omalla siniviivalla. Stone otti irtokiekon ja lähetti Paciorettyn vauhtiin oikeaa laitaa pitkin. Tämä punnersi ohi Knyzhovin ja käänsi sitten takaviistoon keskelle takaisin Stonelle, joka ohitti varmasti Dubnykin yhdellä kosketuksella. 44. minuutilla puolestaan Meier tarjoili kulmasta avopaikan takatolpalle Nietolle, mutta Fleury sulki syliinsä hänen laukauksen. 51. minuutilla Dubnyk puolestaan ryösti Smithin one-timerin Marchessaultin tarjoilusta 2v1-hyökkäyksessä. Tuota edelsi Vegasin hukattu ylivoimakin vieraiden nostettua kiekon katsomoon ennen erän puoliväliä.

Päätöskympillä Fleury joutui puuttumaan peliin, kun Theodoren erheen jälkeen Kane karkasi läpi, mutta Fleury syöksyi tökkäämään kiekon pois. Jatkotilanteessa Kane otti turhautuneena estämisjäähyn ja ylivoimalla Marchessaultilla oli kaksi huippupaikkaa maalin edestä, mutta Dubnyk torjui ensin one-timerin vasemmalta kaarelta ja sitten vielä maalin eteen unohtuneen Joonatanin kämmennoston kohti räpyläkäden ylämummua.

Niinpä Sharks pääsi vielä peliin mukaan isäntien tuhlailun jälkeen reilut viisi minuuttia ennen loppua Meierin uitettua etukulmasta kiekon sisään Burnsin poikittaissyötöstä. Hertl ampui puolestaan tolppaan puolustajan jaloista neljä minuuttia ennen loppua. Tuon lähemmäs tasoitusta San Jose ei päässyt, vaikka Burns torjui Nosekin laukauksen kohti tyhjää maalia ja Pacioretty tarjosi rikkeellään vielä 25 sekuntia ylivoima-aikaa vieraille ottelun loppuun. Lopputulos oli kliininen 2-1.

Fleury on nyt 11/20 startissaan päästänyt korkeintaan yhden maalin. Stonen kymmenestä maalista kuusi on puolestaan voittomaaleja, hurjaa. Hän ja Pacioretty viettivät taas kahden pisteen iltaa. Glass sen sijaan ei pahemmin loistanut tasaviisikoin tuon kaksikon välissä ainakaan vielä tässä ottelussa, vaikka hän sai jääaikaa 16:35. Palkitsen myös Karlssonin ketjun plussalla, koska he loivat jopa enemmän paikkoja, mutta viimeistely oli vain tehottomampaa. Vähemmän yllättäen jälleen tuo koostumus riehui hyökkäysalueella San Josea vastaan ja joku leikkisästi kirjoittikin Twitterissä, että tuo ketju on varmaan luonut yhdessäoloaikansa maalipaikoista 90% Sharksia vastaan. Marchessault ja Smith laukoivat itse asiassa yhteensä peräti 13 kertaa kohti maalia. Kolmosketjun pelaamisesta pidin myös, He pystyivät luomaan ykkösketjun tapaan paljon pitkiä hyökkäyksiä, vaikka tulos jäikin piippuun. Roy-Tuch kaksikko on ruvennut pelaamaan yhtä hyvin yhteen kuin syksyn kuplan alkuaikoina.

Alakerrasta Martinez pelasi hyvän ottelun, kun puolestaan vierellä Theodore teki muutamia selkeitä virheitä, joita Martinez joutui jopa paikkailemaan. Meierinkin maalissa Theodore juuttui maalineduspainiin, joten Meier sai rauhassa kävellä maalille hänen puoleltaan. Melkein mieleni teki jopa antaa Theodorelle miinus, mutta hän oli toisaalta mukana avausmaalissa. McNabb puolestaan pelasi tasapainoisesti ja oli yllättävän aktiivinen hyökkäysalueellakin kerrankin. Hague samoin liikutti kiekkoa rutiininomaisesti ja oli alustamassa voittomaalia saaden siihen kakkossyötön katkonsa myötä. Hän myös McNabbin tavoin pinchasi oikea-aikaisesti hyökkäysalueella ja toimitti kiekkoa viivasta paljonkin maalia kohden.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hei @Salming, miten Cotter on pärjäillyt tuolla AHL:n peleissä? En ole selostuksiasi kovin tarkkaan lukenut AHL:n peleistä, mutta yritän sieltä Cotterin aina löytää, ja näyttäisi siltä, ettei hän ole tuon toissyksyisen harjoitusleirin loistoon enää yltänyt, joten onko takana loistava tulevaisuus?
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Hei @Salming, miten Cotter on pärjäillyt tuolla AHL:n peleissä? En ole selostuksiasi kovin tarkkaan lukenut AHL:n peleistä, mutta yritän sieltä Cotterin aina löytää, ja näyttäisi siltä, ettei hän ole tuon toissyksyisen harjoitusleirin loistoon enää yltänyt, joten onko takana loistava tulevaisuus?
Kyllähän Cotter on hyvin pelannut, vaikken ehkä ole aina maininnutkaan häntä erikseen. Hän aloitti sesongin alaketjuissa pelaten vuorollaan kolmos- tai nelosketjun laidassa, mutta hyvät otteet ovat poikineet noston kakkosvitjaan Quinneyn ja Elvenesin vierelle viimeisiin 4-5 otteluun. Lisäksi hän on alusta saakka pelannut yleensä toisessa ylivoimakoostumuksessa maskimiehenä/neliön keskellä. Alivoimavastuutakin on tullut yleensä Rondbjergin tai Leschyshynin parina riippuen vähän kokoonpanosta. Lasken kauden puolivälissä vasta siihenastiset plussat ja miinukset, mutta väittäisin nyt mututuntumalla, että olen palkinnut häntä ehkä joka toisesta ottelusta. Kasassa on seitsemän pistettä 13 ottelussa, kun koko viime kaudella hän sai koottua yhdeksän pistettä 56 otteluun. Peli-ilme on vastannut tehopisteitä eli eivät nuo mitään sattumalta tulleita pisteitä ole olleet ja niitä voisi olla vielä jokunen enemmänkin. Luistelu on hyvällä mallilla ja hän punnertaa vahvasti maalia kohden illasta toiseen. Havainnointi on ehkä vähän mennyt eteenpäin eli syötöt napsuvat omille hyökkäysalueellakin ahtaissa tiloissa. Totean saman kuin joskus aiemmin, että hänestä on hyvää vauhtia kehittymässä Carrierin tyylinen laituri edustusjoukkueeseen, koska ei Silver Knightsissa ainakaan tällä hetkellä ole yhtään parempaa klassista voimahyökkääjää kuin Cotter.

Muutama sopimusuutinen on tullut ilmi viimeisen vuorokauden aikana. Historian ensimmäinen ja ainoa suomalaisvaraus Marcus Kallionkieli liittyy Silver Knightsin vahvuuteen: MARCUS KALLIONKIELI REASSIGNED TO SILVER KNIGHTS - Henderson Silver Knights

Syksyn jälkeen hän ei ole pelannut yhtään ottelua, koska HIFK:n A-juniorit eivät ole ilmeisesti pääkaupunkiseudun tilanteen takia päässeet pelaamaan otteluita, joten Kallionkielen tilillä on yhä samat yhdeksän ottelua ja viisi tehopistettä kuin monta kuukautta sitten. Ihan hyvä siis, että hän pääsee nyt loppukaudeksi taas kiekkoilemaan jonnekin ja vieläpä hopearitareihin. Samalla on mukava saada miniritareiden rosteriin toinenkin pelaaja Dorofeyevin seuraksi, jonka olen nähnyt livenä.

Golden Knighs puolestaan ilmoitti hetki sitten, että venäläispuolustaja Daniil Miromanov on tehnyt ensi kautta koskevan sopimuksen: Golden Knights Sign Defenseman Daniil Miromanov To Entry-Level Contract

Lähtökohtaisesti 23-vuotias Miromanov tullee varmaan AHL:ään kärkipuolustajaksi ja jos otteet ovat hyviä, kuka ties hän voisi syrjäyttää esimerkiksi Coghlanin kokoonpanosta. Miromanov on suhteellisen raamikas oikealta ampuva puolustaja, joka mätti päättyneellä kaudella KHL:ssä Sotshille 29 pistettä 58 otteluun. Hän on jo aiemmin pelannut Pohjois-Amerikassa ECHL:ssä ja QMJHL:ssä, joten pieni kaukalo ei tule yllätyksenä. ECHL:ssä hän oli sarjan toiseksi tehokkain puolustaja tehtyään 40 pistettä (13+27) 49 ottelussa. Silver Knightsin nykyinen ykköspuolustaja Ryan Murphy palasi Pohjois-Amerikkaan täksi kaudeksi melko samanlaisen KHL-kauden jälkeen (59gp 8+15=23) kuin Miromanovilla on nyt alla, joten ehkä GM McCrimmon ounastelee, että Murphy ei välttämättä ole jatkamassa farmissa ja Miromanov voi täyttää hänen tonttinsa. Lisäksi Dorofeyev saa venäjänkielistä seuraa tämän hankinnan myötä:

 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
27/56 Vegas vs. San Jose

Lehner palasi penkille ensi kerran sitten helmikuun alun ja vahvisti kärsineensä aivotärähdyksen. Pietrangelo siirrettiin LTIR-listalle, joten hän on sivussa vähintään kuun loppuun. Jurco debytoi Golden Knightsissa kolmosketjussa Royn ja Kolesarin vierellä. Carrier palasi pienen vammansa jälkeen kokoonpanoon Nosekin ja Reavesin vierelle. Stephenson puolestaan missasi toisen pelin putkeen eikä Tuchkaan ollut pelikunnossa, mutta mitään suurempaa vammaa kummallakaan ei pitäisi olla.

Sharks ei ampunut laukaustakaan ensimmäisiin kahdeksaan minuuttiin. Vegas meni 1-0 johtoon, kun Theodore ampui siniviivalta one-timerin maaliin Paciorettyn rystysyötöstä poikittain. Maalinsa ansiosta Theodore venytti pisteputkensa jo kuin varkain viiden pelin mittaiseksi. Hän oli lähellä toista maalia hetken päästä ylivoimalla, kun taas Pacioretty syötti vasemmasta laidasta poikki kentän, mutta Dubnyk torjui painavan lyöntilaukauksen. Ykkösylivoima oli palautettu siihen muotoon kuin se oli pääosin alkukaudella eli Theodore-Stone-Pacioretty-Karlsson-Glass. Toinen viisikko oli Coghlan-Marchessault-Martinez-Smith-Roy.

Roy otti kiinnipitojäähyn estettyään vastustajaa ajamasta vapaasti maalille erän puolivälissä. Ainoa vaaran paikka vieraiden ylivoimalla oli Donaton survomisyritys maalin kulmalla viivalaukauksen jälkeen. Labanc puolestaan nosti kiekon katsomoon 13. minuutilla ja Vegasin ylivoimalla Glass tarjosi päädystä maukkaan paikan Karlssonille maalin eteen, mutta tälle ei maistunut istahtaa ruokapöytään. 17. minuutilla Donato ohjasi viivalaukauksen ja pääsi käsiksi vielä reboundiin maalin edessä, mutta käänsi sen Fleuryn patjaan. Päätösminuutilla Vegas sai erän kolmannen ylivoimansa, kun Smith syötti laidasta maalille ja Knyzhov sitoi Karlssonin irti kiekosta vastoin sääntöjä. Toiseen erään YV-aikaa jäi 45 sekuntia. 17 viime peliin vastustajat ovat tehneet vain viisi maalia avauserissä Vegasia vastaan. Tuo on merkki valmistautumisen onnistumisesta illasta toiseen verrattuna viime kauteen, jolloin ongelmia otteluiden alussa oli paljon enemmän.

Toisen erän alun jämäylivoimaa Vegas ei hyödyntänyt ja sen jälkeen San Jose pääsi pelin päälle. Se tasoitti lopulta ansaitusti 25. minuutilla 1-1:een, kun Meier syötti kulmasta maalin eteen ja Nieto oli unohtunut yksin ohjaamaan kiekon sisään. Alakolmiossa Nieto oli Royn vastuulla, joten maali meni eniten hänen piikkiin. Toki McNabb olisi voinut katkoa kulmapassin hieman pidemmälle mailaansa ojentaen. Coghlan puolestaan piti oman miehensä Hertlin maalin takana, joten häntä en syytä. 28. minuutilla Sharks meni 1-2 johtoon, kun Leonard ampui maalin kulmalta päin blokkia. Kiekko kimposi maalin taakse, jonne oli noussut Ferraro syvyyteen. Hän kiersi maalin ja upotti vanhanaikaisen sisään ennen kuin Fleury ehti liikkua tolpalta toiselle tai Karlsson lyömään kiekon irti lavasta. Hieman onnekas maali, mutta kaikki lasketaan.

Heti maalin jälkeen McNabb otti kiekottoman pelaajan estämisestä jäähyn omalla sinisellä, mutta sen Vegas selvitti vaivatta ja heti perään sai kiekon maaliin toisessa päässä 31. minuutilla, kun Carrier punnersi kulmasta maalille osin Dubnykin päälle ja Reaves survoi irtokiekon sisään maalin kulmalta. Vlasic ei antanut tarpeeksi vauhtia Carrierille, jotta osuma olisi hyväksytty, vaan kyseessä oli maalivahdin estäminen. Kolmen minuutin päästä Reaves oli taas esillä maalin kulmalla, mutta ampui irtokiekon patjaan. Sharks puolestaan teki kolmannen maalinsa hetki tuon jälkeen, kun Ferraro ampui viivasta ohi blokin Fleuryn patjaan. Whitecloud hävisi maalin kulmalla kakkoskiekon Kanelle ja Hague maalin edessä ei saanut Labancia kuriin, joka sai putata tyhjiin Kanen syötön. Sharks teki erän kaikki maalit maalin edestä, joten Fleurylla oli tekemätön paikka.

Toivonkipinä heräsi eloon 47. minuutilla, kun Vegas kavensi ylivoimalla. Stone siirsi kiekon aloituksesta Theodorelle, joka laukoi viivasta ranteella kohti maalia nopeasti ja Glass hakkasi kauden neljännen YV-maalinsa Ferraron jaloista. Heti perään Stone ja Hertl pudottivat tumput Jokereiden maalilaulun tahtiin. Naureskelin itsekseni tuolle DJ:n kappalevalinnalle tappelun taustamusiikiksi. Hertl ei pitänyt Stonen vähän likaisesta niitistä punaviivalla Meieriin. Tämä lensi rajusti laitaan, joten ihan oikein Hertl laittoi Golden Knightsin kapteenin tilille tekosistaan. Vääntö päättyi ratkaisemattomaan, mutta Stonen ilmeet olivat huvittavia:


3-3 tasoitus syntyi erän puolivälissä. E. Karlssonin purku omista ei mennyt keskialueelle, vaan löysä siirto pysähtyi Whitecloudiin siniviivalla. Tämä pelasi laitaa pitkin eteenpäin Karlssonille, joka käänsi poikittain Marchessaultille. Joonatan puolestaan petasi Haguelle one-timerpaikan keskelle ja tämän hirmuinen lämäri painui ohi Smithin tekemän maskin ja Dubnykin. Tuon maalin jälkeen puolestaan Marchessault ja Couture pudottivat hanskat jostain syystä ja kaatoivat molemmat lopulta jään pintaan. Aikaa ei kulunut kauaa, kun 52. minuutilla Vegas teki jo erän kolmannen osumansa. Hyökkäyspään aloituksen jälkeen Nosek liikkui siniviivalle ja Roy pysyi sen aikaa kiekossa laidan vieressä, kunnes hän pudotti kiekon Whitecloudille, joka petasi samoin kuin Marchessault Haguelle lyöntilaukausmestan Nosekille. Tämä ampui suoraan syötöstä keskeltä siniviivaa ja Reaves laittoi lavan väliin ohjaten kauden ensimmäisen maalinsa vihoviimein. Stone ja Marchessault istuivat jäähyllä tappeluistaan samalla, kun Reaves laittoi kiekkoa pussiin, nurinkurista.

Viisi minuuttia ennen loppua Vegas onnistui ylivoimalla. Nosek ja Carrier olivat päässeet mukaan kakkosviisikkoon hetkellisesti, kun Marchessault kärsi yhä tappeluvitostaan ja Roylla oli muita ongelmia. Theodore pelasi kiekon vasenta laitaa pitkin syvyyteen Nosekille, joka löysi poikittaissyötöllä oikeassa siivessä päivystäneen Martinezin. Tämä otti kiekon haltuun ja ohitti sitten melko helposti Dubnykin epäonnistuneellakin laukauksella Vlasicin lavan vierestä. San Jose kavensi kuitenkin minuutin päästä, kun Kolesar otti ensin toisessa päässä kenttää turhan koukkujäähyn. Hertl syötti viivaan, Karlsson laukoi ranteella ja irtokiekon maalin edestä survoi sisään Kane, kun Martinez jäi väärälle puolelle.

Viisi maalia riitti päätöserään eikä enempää nähty. Marchessaultilla oli paikka iskeä kiekko tyhjiin, mutta Burns torjui laidasta tulleen rannarin. Theodore oli se, joka chippasi kiekon keskialueelle Marchessaultille, joten tämä ei saanut illan neljättä tehopistettään, kun Joonatan ei saanut kiekkoa maaliin. Päätösminuutilla Martinez otti muuten peräti neljä blokkia ollen jäällä ratkaisevat hetket toisen luottopuolustajan McNabbin kanssa.

Erinomainen nousu voittoon ja kultaisilla paidoilla Vegas ei ole tainnut vieläkään hävitä jääkiekko-ottelua. San Josea vastaan puolestaan kauden ottelut ovat putipuhtaasti 5-0. Tässä ottelussa ikuiselta taistelukumppanilta nähtiin kuitenkin jo sellainen esitys, että voitto oli lähellä.

Arvosanataulukko
++ Theodore
+ Martinez, Nosek, Carrier, Reaves, Karlsson, Marchessault, Glass, Stone
+/- Fleury, Whitecloud, Hague, Coghlan, McNabb, Jurco, Roy, Smith, Pacioretty
- Kolesar
--

Theodore pelasi yhden kauden parhaista otteluistaan ja neljän pisteen iltakin oli lähellä. 26 minuuttiin kertyi kuusi laukausta kohti maalia ja hyökkäyssuuntaan hän oli siis loistelias. Puolustajapari Martinez uurasti myös 26 minuuttia tehden voittomaalin. Päätösminuutilla hän oli sankari neljällä blokillaan, joita kertyi yhteensä viisi. Nelosketju pelasi hyvin. Nosek oli mukana alustamassa kahta viimeistä maalia. Carrier palasi terävästi kaukaloon, vaikkei pinnoja tehnytkään, mutta hän oli osallisena siinä hylätyssä maalissa esimerkiksi. Reaves tosiaan puolestaan teki kaksi maalia, joista toinen lopulta hyväksyttiin. Kärkiketjuista Karlsson pelasi lähes 22 minuuttia jokapaikan höylänä ja oli alustamassa 3-3 tasoitusta Marchessaultin kanssa. Glass oli puolestaan taas kerran hereillä maalin edessä ylivoimalla ja hänestä on kehkeytymässä haulamainen YV-osaaja tuolla pelipaikalla. Stone puolestaan saa hilpeyttä herättäneestä tappelustaan ja yhdestä syöttöpisteestään plussan, jonka ansiosta pisteputki venyi yhdeksään otteluun. Tehopisteitä on syntynyt putken aikana peräti 17 kappaletta.

Ainoan miinuksen annan Kolesarille. Hän oli näkymätön, otti yhden turhan jäähyn lopussa ja teholukema oli -2. Jurco oli niin ikään näkymätön pelaten vain 7:56, mutta hän ei sentään hölmöillyt ja antanut San Joselle vielä tilaisuutta päästä peliin mukaan. Whitecloud-Hague kaksikko puolestaan paikkasi 1-3 maalin koomailunsa olemalla päätöserässä mukana 3-3 ja 4-3 osumissa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy