Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2020–2021?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 10 16,9%
  • Finaaliin

    Ääniä: 5 8,5%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 16 27,1%
  • Konferenssivälierään

    Ääniä: 16 27,1%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 8 13,6%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 4 6,8%

  • Äänestäjiä
    59
  • Poll closed .

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Näin ollen upealta näyttäneiden kultaisten paitojen debyytti päättyi seurahistorian nopeimpaan jatkoaikamaaliin.
Ei tainnut olla huumoria tuo kommentti. Minun ja vaimonikin silmissä nuo sinapinkeltaiset paidat eivät ole kullan kimalluksesta kuulleetkaan. Fleuryn maskissakin on enemmän kimallusta kuin noissa paidoissa.

Noin muutoin pidin Nosekin pelaamisesta keskikaistalla.
Hyvä nosto. Minäkin tykkäsin Nosekin pelaamisesta koko lailla tässä matsissa. Plussakaan ei olisi mielestäni ollut huutava vääryys. Tosin se olisi ehkä vaatinut pisteen (maalista tai syötöstä).
 
Viva Las Vegas!

Asbury Park

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Manchester United
Toinen voitto tähän kauteen ja toinen voitto Anaheimista. Nyt tosin meni jatkoajalle, jossa ratkaisu nähtiin nopeasti.
Aika lailla samanlainen ottelun kulku nähtiin kuin ensimmäisessäkin pelissä. Peli sinällään hallussa, mutta maalia saatiin odottaa viime minuuteille asti. Ansaittu tasoitus kuitenkin maalipaikkoihin nähden.

Kenttäpelaajista ei edelleenkään noussut kukaan yksittäinen pelaaja juurikaan esiin, tosin kukaan ei pelannut myöskään erityisen huonosti. Maalilla Fleury oli hyvä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
3/56 Vegas vs. Arizona

Lehner palasi maaliin. Kenttäpelaajiston 13+5 malli vaihtui 12+6:een, kun waivervapaa Glass pudotettiin taksiin ja Hague pääsi pelaamaan NHL:ssä ensi kerran lähes vuoteen. Tammikuussa 2020 hän teki NHL-uransa avausmaalin Bostonissa 21. päivänä, joten lähes täyden vuoden hän joutui odottamaan seuraavaa peliään kirkkaissa valoissa. Koska Glass pudotettiin rosterista ulos ja johtoporras kokee Kolesarin liian arvokkaaksi palaseksi menetettäväksi ilmaiseksi, Nosek pelasi kolmosketjun laidassa Royn siirtyessä keskelle. Kolesar puolestaan sentteröi nelosvitjaa laidoillaan niin ikään taklauskoneet Reaves ja Carrier. Hague otti paikkansa kolmosparista Whitecloudin viereltä.

Alku ei ollut mitenkään erikoinen Vegasilta. Yotesin ehkä näkyvin yksilö Garland loi pari kertaa itselleen laukaisupaikan, mutta Lehner kesti. Kahdeksannella minuutilla tuli kauden kolmas ylivoima, kun Kolesaria lyötiin kevyesti käsille kulmassa. Arizona meni kuitenkin alivoimalla johtoon, kun Stonen löysä rystypassi kohti Pietrangeloa päätyi Pitlickille, joka nosti vastahyökkäyksen ja ampui sitten Pietrangelon jaloista tarkasti etuyläkulmaan. Ykkösylivoimassa Tuch oli päätymiehenä Glassin paikalla ja kakkosylivoimassa Roy korvasi Tuchin maalin edessä. Samoin Hague pääsi oikeaan siipeen one-timer uhaksi Martinezin sijasta. Vegas sai kahden miehen ylivoiman, kun Arizona nosti kiekon katsomoon. Tuossa kohdin kehiin laitettiin erikoiskoostumus Theodore-Pietrangelo-Stone-Pacioretty-Karlsson, mutta ylivoima oli melkoista paikkojen hakemista, koska aina aloituksissa Theodore ja Pietrangelo olivat viivassa siten, että one-timerit eivät onnistuneet, joten heidän piti vaihtaa paikkoja ja sitten vielä Stone ja Paciorettykin kävivät välillä kurkkimassa viivassa vaihtaen paikkoja Pietrangelon ja Theodoren kanssa. Selvää kuviota ei tuntunut löytyvän. Lopussa sitten Karlsson ohjasi maalirautaan Pietrangelon viivarannarin. Kuemper puolestaan torjui lisäksi pari one-timeria Paciorettylta ja Theodorelta. Golikoski blokkasi myös yhden lämärin uhrautuvasti.

14. minuutilla Tuch ajoi vasemmalta maalille kiertäen Capobiancon, mutta viimeistely kämmeneltä jäitse meni ohi. Tuttu tarina sikäli, että hyvin Tuch loi nopeudellaan tekopaikan, mutta viimeistely ontui. Hyökkäyksiinlähdöt olivat yhä melko hankalia ja syöttöjen laatu kehno. Suurin osa kiekoista jäi keskialueelle Arizonan puolustaessa hyvin. Pari minuuttia ennen loppua Kessel-Dvorak-Caggiula ketju pyöritti Vegasin lihaketjunelosta ja hankki ylivoiman, kun Carrier käytti korkeaa mailaa. Ylivoimalla Schmaltz ajoi kärkimiinalla slottiin ohi Pietrangelon, mutta rystyneppi meni rintapanssariin. Stone-Stephenson kaksikko hankki tasavoiman, kun alivoimaa oli puolet kulunut. Stone kulutti kelloa vieraiden päädyssä ja neppasi sitten maalin eteen liukuneelle Stephensonille, jota koukittiin juuri, kun tämä oli viimeistelemässä rystyltä. Laukaukset erässä maalia kohti olivat 8-12 ja Vegasin vedoista kuusi oli puolustajilta, joten vieraat johtivat ihan ansaitusti, kun hyökkäys ei saanut oikein mitään järkevää aikaan.

Toisen erän jälkeen Vegas otti uuden alivoiman, kun Roy menetti maalin takana kiekon Garlandille ja roikkui sitten hänessä liiaksi kulmassa. Alivoiman alkuun Karlsson karkasi läpi, mutta kämmenuitto pysähtyi tolppaan. Hänen olisi pitänyt viedä kymmenen senttiä pidemmälle siirto sivuun ja sitten vasta ampua, jotta peli olisi ollut tasan. Muutoin tuon erikoistilanteen aikana Kessel tulitti pari kertaa puolentoista minuutin aikana vasemmasta siivestä tuloksetta. Vegas sai seuraavaksi ylivoiman, jonka hankki taas Kolesar, kun tämä pelais biljardisyötön itselleen eteenpäin keskialueella. Chychrun ajoi vastaan eikä yrittänyt edes pelata kiekkoa, vaan vain pysäyttää miehen ja kampattuaan puolittain Kolesarin hän sai jäähyn. Haguen one-timer oli vaarallisin tilanne seuranneella ylivoimalla. Ykkösylivoimalta nähtiin pari mielikuvituksetonta viivatoimitusta Pietrangelolta kohti Karlssonin ja Tuchin tuplamaskia. Heti perään Vegas joutui vuorostaan alivoimalla, kun vihellyksen jälkeen Marchessault murjoi Garlandia liiaksi. Tämänkin alivoiman aluksi Vegas sai läpiajon, kun yksi vieraiden pelaajista kompuroi siniviivalla ja siitä aukeni puolittainen 2v1-tilanne. Roy ehti tökkäämään kiekon Nosekille ennen alinta vieraiden pelaajaa, mutta Nosekin rystyuitto längistä ei tepsinyt, vaan pysähtyi patjoihin. Yotes meni 0-2 johtoon ylivoiman lopussa, kun kiekko kierrätettiin Brassardin ja Chychrunin kautta oikealle Schmaltzille. Tämä latasi ranteella kiekon etukulmasta sisään Martinezin hipaisun kautta, joten ihan täysin Lehnerin piikkiin tuo maali ei mennyt.

33. minuutilla Pacioretty sai heppoisen estämisjäähyn hyökkäyspään aloituksen jälkeen. Alivoima toimi tällä kertaa eikä Yotes saanut mitään merkittävää aikaan saatika edes oikein kuviota kuntoon. Ensimmäiseen 36 minuuttiin Vegas ampui muuten vain viidesti tasaviisikoin kohti maalia selostajien mukaan, joten kahden maalin tappioasema ei ollut vääryys. Toisessa erässä ongelmat olivat samoja kuin avauserässä. Pelaaminen oli jatkuvaa siirtokiekkojen viljelyä laitoja pitkin alueelta toiselle ilman jouhevaa hyökkäämistä. Kolme minuuttia ennen erän päätöstä isot pojat astuivat esiin yhtäkkiä. Theodore syötti viivasta slottiin uineelle Stephensonille, joka käänsi rystyltä oikeaan laitaan Paciorettylle. Tämän one-timer meni ohi maalin, mutta hän pääsi käsiksi omaan irtokiekkoon miinuskulmasta ja laukoi sitten pelivälineen vain kohti maalia. Kuemper hörppäsi sen etukulmasta sisään. Maali oli Paciorettylle kolmas kolmeen peliin, joten hän on aloittanut kauden tehokkaasti.

Päätöserässä Carrier nostettiin kolmoseen ja Nosek putosi sentteröimään nelosta. Numeroiden valossa vahvat päätöserät saivat jatkoa joukkueen kääntäessä tappioaseman voitoksi. 44. minuutilla Marchessault meni irtokiekon perään kulmaan karvauspuuhiin. Karlsson tuli apuun ja katkaisi maalin takana syötön. Hän pelasi kiekon heti rystyltä reavesmaisesti maalin eteen omien jalkojensa välistä ja maalin edestä Smith nosti kiekon maalin kattoon. Tuon jälkeen alaketjut pelasivat perättäiset vahvat vaihdot. Momentum pysyi yllä ja 49. minuutilla Stone raapi aloitusvoiton, Whitecloud ampui ranteella viivasta ja maalille ajanut Stephenson ohjasi selällään kiekon ohi Kuemperin. Tuo onnenkantamoinen jäi voittomaaliksi. Whitecloudille tehopiste oli uran toinen runkosarjassa hänen 20. pelissään.

Päätöskympillä Vegas sai vielä yhden ylivoiman Marchessaultin hankkimana. Sen aikana Stone ampui ylärimaan Karlssonin käännöstä neliön keskeltä. Toinen hyvä tilanne oli Karlssonin ohjaus patjaan Paciorettyn terävästä syötöstä oikeasta laidasta. Reboundin Tuch oli survoa sisään. Päätösvitosen aluksi Roy blokkasi kivuliaasti viivalaukauksen ja linkutti vaihtoon. Reilu minuutti ennen loppua Arizona sai viimeisen oljenkorren, kun Caggiula purjehti keskelle ja ampui yli. Samalla Marchessault koukki häntä käsille jäähynarvoisesti. Karlsson-Smith-Martinez-Whitecloud nelikko oli jäällä päätöshetket ja antoi vieraiden ampua kahden miehen ylivoimalla ulkopuolelta. Lehner otti pari perustorjuntaa ja lopulta Smith kiskaisi omasta kulmasta kiekon tyhjiin. Loppuluvut olivat siis 4-2, vaikka vedot maalia kohti Arizona vei 28-32. Vieraiden jänne kesti kaksi erää, muttei enää kolmatta.

Päätöserien maaliero on nyt 7-0 tällä kaudella, joten annan kehut joukkueelle kyvystä löytää tapoja voittaa huonollakin pelillä. DeBoerilla riittää kyllä kehitettävää vielä keskialueen ylityksissä ja hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisen monipuolistamisessa. Golden Knights on ainoana joukkueena voittanut kolme ottelua häviämättä kertaakaan. Lehnerin saldo T-Mobile Areenalla on puolestaan nyt 5-0 ja kyseessä oli ensimmäinen kerta seurahistoriassa, kun Vegas on voittanut kolme ensimmäistä kotipeliään, joten jälleen pojat tekivät pientä historiaa.

Arvosanataulukko
++
+ Whitecloud, Martinez, Pacioretty, Karlsson, Smith, Stephenson, Kolesar
+/- Lehner, Pietrangelo, Theodore, McNabb, Hague, Marchessault, Stone, Roy, Tuch, Nosek, Reaves, Carrier
-
--

Kolesar saa plussan hankittuaan kaksi ylivoimaa. Jääaikaa tuli kahdeksan minuuttia tällä kertaa. Hyökkäyspäähän anti on nolla, mutta kyllä hän liikkeeltään ja kamppailupelaamiseltaan näyttää NHL-pelaajalta, joten tavallaan ymmärrän, miksi häntä suojellaan waivereilta. Samoin syötöt ovat napakoita aina, mutta ympäristön havainnointi ja oikean valinnan tekeminen vaativat työstämistä. Puolustuksesta Whitecloud pelasi jälleen erinomaisen tasapainoisen ottelun. Jääaikaa tuli "vain" 17:09, mutta hän alusti kuitenkin voittomaalin, ei tehnyt virheitä omissa ja sai lopussakin ansaitusti luottoa valmennukselta yhden maalin johtoasemassa. Mainiota kiekonliikuttamista, josta palkintona oli teholukema +2. Haluan palkita plussalla myös seitsemän blokkia ottaneen Martinezin, joka pelasi eleettömän rauhallisesti ja oli paineen alla ehkä Vegasin paras puolustaja. Hän pyörähti muutamaan otteeseen hyvin vaivatta karvaajan alta pois tai sitten siirsi kiekon juuri oikea-aikaisesti vierelle, kun karvaaja oli tulossa iholle maksimoiden syntyvän ajan ja tilan puolustajapartnerille. Pieniä, mutta voittavia tekoja.

Karlsson oli ehkä paras hyökkääjä mielestäni. Hän loisti ylivoimilla neliön keskellä, vaikka muutoin ylivoimapelaaminen oli kuraa, mutta Karlsson pysyi hyvin kiekossa, antoi rauhoittavia siirtoja, ohjasi kerran rimaan ja alusti Stonelle viimeisellä ylivoimalla hyvän paikan, josta tämä pyssytti rimaan. Lisäksi hän tietysti alusti Smithin osuman. Pacioretty ansaitsee plussan maaliputkensa jatkumisesta. Hän laukoi kuudesti, joka oli eniten. Smith värkkäsi kaksi osumaa, joista toisen tyhjiin. Hän pelasi erinomaista alivoimaa Karlssonin kanssa ja oli enemmän kiekossa kuin kahdessa aiemmassa pelissä yhteensä. Ainakin se tuntui siltä, että nyt Smith pääsi kunnolla ytimeen ensi kerran. Hän pelasikin lähes 20 minuuttia, joka oli hyökkääjistä toiseksi eniten Karlssonin (20:54) jälkeen. DeBoer sanoi pelin jälkeen, että Karlsson-Smith on hänen mielestään jopa NHL:n paras alivoimapari ja kun alivoimia tuli rutkasti, tuo kaksikko sai ansaitusti peliaikaa. Stephenson puolestaan oli myös hyvä alivoimalla ja alusti kirin aloittaneen maalin. Lisäksi hän ohjasi voittomaalin ajettuaan maalille heti aloituksen jälkeen, josta hänet muuten vaihdettiin pois ja siksi Stone otti aloituksen hänen sijaan.

Theodore laukoi viidesti ja alusti avausosumaa, mutta hän ei ollut niin dynaaminen kuin parhaimmillaan, joten en anna plussaa tällä kertaa. Lisäksi avauserässä hänen ollessaan jäällä Arizona kontrolloi laukaustilastoja rajusti. En sano, että syy oli Theodoren, mutta hänkään ei yhtenä johtavista pelaajista ollut hyvä pelin ensimmäisellä puolikkaalla. Pietrangelo kellotti puolustuksen isoimmat minuutit taas (24:03). Mieleen jäi lähinnä nuo viivatoimitukset, joista seurauksena oli yksi Karlssonin ylärimaohjaus, muttei paljon muuta. Haluaisin kyllä nähdä paluun Theodore-Stone-Pacioretty takakolmioon, koska Theodoren kiekonliikutus kakkosylivoimassa muutamaan otteeseen Haguelle siipeen oli terävämmän ja paremman näköistä kuin Pietrangelon kiekonliikutus Paciorettylle. Blokkeja Pietrolle kirjattiin neljä, koska hän pelasi alivoimaa vajaat neljä minuuttia McNabbin, Martinezin ja Whitecloudin tavoin. Hague oli paluussaan NHL:ään puolestaan kohtalainen. Mieleeni ei jäänyt mitään virheitä tai erityisen hyviä suorituksia. Avauspelaaminen oli kohtalaista. Perussuoritus vartin jääajalla. Martinez otti joitakin vaihtoja hänen tilallaan Whitecloudin rinnalla. Ylivoimilla Hague oli eniten esillä virittäen pari kertaa painavan lyöntilaukauksensa oikeasta laidasta tuloksetta.

Alaketjut eivät saaneet melkeinpä mitään aikaan hyökkäyssuuntaan, joten sieltä ei voi oikein ketään nostaa esiin kuin ylivoimia hankkineen Kolesarin. Glassin soisi palaavan takaisin kolmosketjuun mahdollisimman pian. Tuch pelasi kauden isoimmat minuuttinsa 17:59, mutta hän olikin ykkösylivoimassa maskimiehenä, joten tuo johtui siitä. Kiekonriistoja hänelle kirjattiin muuten kaksi ilman yhtään menetystä, joten siitä tulee vähän plussaa. Kapteeni Stone alusti voittomaalin aloitusvoitollaan, mutta koska hän oli myös osasyyllinen avausmaaliin harhasyötöllään eikä esitys ollut mitenkään säkenöivä muutenkaan, en voi antaa hänelle plussaa missään nimessä, mutten miinustakaan. Marchessaultillakin oli niin hyviä kuin huonoja hetkiä. Hän oli alustamassa 2-2 tasoitusta ja hankki yhden ylivoiman, mutta vastaavasti otti kaksi rangaistusta, joista jälkimmäinen oli toki ihan hyvä rike minuutti ennen loppua Caggiulaa vastaan.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tällä kertaa ei tule kommentteja kuin kahdesta ensimmäisestä erästä, koska toisella erätauolla melkein poltimme koko talomme, joten television katseleminen loppui siihen.

Mielestäni Vegas oli helisemässä vilkkaasti liikkuvien kojoottihyökkääjien kanssa varsinkin alussa. Meinasin jo ruveta Arizona-faniksi. Vegasin hyökkäykseenlähdöt olivat hitaita. Taas voi vain kaiholla muistella sitä kultaritareiden ensimmäisen kauden pelitapaa, jolloin aina kiekon saatua lähdettiin välittömästi ja nopeasti pienellä syötöllä hyökkäyssuuntaan ja vietiin kiekko nopeasti vastustajan alueelle. Toinen asia, mihin huomioni kiinnittyi nyky-Vegasissa oli se, että yritetään noita pitkiä syöttöjä puolustusalueelta keskialueelle tai vastustajan siniviivalle asti, ja siihen ehtii sitten melkein aina joku vastustaja sorkkimaan tai ainakin käy heti syötön vastaanottajan kimppuun. Ei toimi tuolla tavalla kyllä hyökkäysten rakentelu.

No kolmannessa sitten näköjään tehtiin kolme maalia ja pidettiin pisteet taas kotona. Oliko ansaittu voitto vai ei, sitä voi ainakin kahden ensimmäisen erän jälkeen miettiä, mutta onhan se kiva aina voittaa.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
4/56 Vegas vs. Arizona

Fleury palasi maaliin. Glass oli yhä viltissä ja Hague kokoonpanossa. Alaketjut oli laitettu uuteen uskoon, sillä kolmonen oli Tuch-Roy-Kolesar ja nelonen tuttu Carrier-Nosek-Reaves.

Vieraat aloittivat vahvasti vyöryen päälle ensimmäiset viisi minuuttia ja Fleury joutui venymään pariin otteeseen pysäyttäessään muun muassa Kellerin rannarin vasemmasta laidasta. Vegas kuitenkin meni johtoon ajassa 5:18, kun Tuch raapi kulmasta kiekon viivaan, Martinez levitti ja Theodoren one-timer painui alakulmaan. Kolesar teki tilanteessa erinomaisen maskin Kuemperille. Hetkeä myöhemmin Arizona oli tasoittaa, kun Larsson pääsi käsiksi irtokiekkoon maalin edessä, mutta lopulta Fleuryn selän takaa puolustajat siivosivat kiekon pois maaliviivan läheisyydestä. Kahdeksannella minuutilla peli muuntui 2-0:aan, kun jälleen kolmosketju oli tekemässä esityötä. Roy katkaisi keskialueella vieraiden ylöstuonnin ja pelasi laitaa pitkin eteenpäin Kolesarille, joka vei kiekon hyökkäysalueelle ja pudotti sitten limpun takaviistoon Tuchille, joka ampui kaukaa ranteella ohi maalin. Kiekko kiersi oikeaan laitaan, Pietrangelo tinttasi lyöntilaukauksen vastakiekkoon ja Kuemperin paketti ei pysynyt kasassa, vaan kiekko lirui varusteiden läpi maaliviivan yli. Kolesar kirjasi ensimmäisen NHL-pisteensä kakkossyötön muodossa ja Pietrangelo puolestaan teki ensimmäisen maalinsa kultaisena ritarina. Turhautunut Yotes-pelaaja nosti kiekon katsomoon heti maalin jälkeen ja tuomarit turhaan etsivät kiekkoa Kuemperin varusteista. Lopulta erätauolla areenan työntekijät olivat löytäneet kiekon katsomosta ja se päätyy sitten joko Pietrangelon tai Kolesarin hoiviin.

Maalien jälkeen Vegas sai entistä paremman otteen pelistä ollen pelin päällä ja kontrolloiden tempoa. Arizonalla oli vain kaksi laukausta kohti maalia erän toisella puolikkaalla. Kyseessä oli kokonaisuutena kauden paras avauserä ja keskialueen ylittäminenkin oli ongelmattomampaa kuin aiemmin, kun viisikot näyttivät lähtevän tiiviimmin omista pois kiekottelemalla. Laukaukset erässä kirjattiin lopulta 9-6 kohden maalia. Stonen vitja oli ainoa näkymätön ketju isänniltä. Ykkönen ja kolmonen olivat parhaat, joista jälkimmäinen sai numerotulostakin aikaan kahden maalin verran, vaikka tähtipuolustajat lopulta ne varsinaiset viimeistelyt suorittivat.

Toisen erän ranskalaiset huomiot:

- Kakkosylivoiman rakenne oli selkeä. Marchessault ja Hague ampuivat siivistä Theodoren levityksistä ja Smith-Roy kaksikko yritti olla kärppänä reboundeissa. Pidin tuosta yksinkertaisesta lähestymistavasta ja tuo viisikko saikin eräällä ylivoimalla neljäkin perättäistä puolittaista maalipaikkaa aikaan samalla kaavalla
- Yhden alivoiman loputtua Kessel karkasi läpiajoon, mutta Theodore oivasti polki hänet kiinni ja pakotti ampumaan rystyltä rikkomatta. Fleury torjui maskillaan rystynepin
- Alivoimien jälkeen Vegas käytti erikoisketjua Carrier-Tuch-Reaves. Avauskaudellahan sama jäähyjen jälkeinen ketju oli muodossa Marchessault-Haula-Tuch, koska he eivät pelanneet alivoimaa. Tuch on yhä säilyttänyt saman roolin päästen kehiin alivoiman päätteeksi, mutta nyt hän pelasi erikoisella pelipaikalla taklaajahirmujen keskellä pari lyhyttä vaihtoa
- Fleury oli hyvä tässä erässä. Kesselin pysäyttämisen lisäksi hän erän lopussa torjui Garlandin maskittoman laukauksen oikeasta laidasta 3v1-hyökkäyksen päätteeksi ja irtokiekon Whitecloud purki kädellään Fleuryn selän takaa
- Molemmat joukkueet osuivat kertaalleen. Vegasin 3-0 maalissa Hague puolusti erinomaisesti eteenpäin keskialueella tukkien tilan hyökkääjien ja puolustajien välillä, johon Arizona yritti iskeä. Kirahvimaisella ulottuvuudellaan Hague tökkäsi mailalla kiekon pois vastustajalta, Pacioretty neppasi irtokiekon siniviivan päältä keskelle Stonelle ja tämä viimeisteli nopeasta käännöstä seuranneesta läpiajosta hallitusti kämmenuitolla kiekon reppuun. Arizonan maalissa jo aiemmin erässä alivoiman liiallisella roikkumisellaan aiheuttanut McNabb vuoti taas, mutta nyt hän menetti kiekon toisessa kulmassa ja Caggiula pelasi päädystä kiekon maalin eteen, jossa Schmaltz oli vapaana tinttaamassa kiekon ylähyllylle.

Päätöserän alkuun Arizonalla oli kaksi huippupaikkaa. Ensin Kessel polki puolittain karkuun oikealta eikä Pietrangelo pidemmän vaihdon päätteeksi pysynyt perässä, mutta Fleury potki vastaan, peitti kulmat ja torjui rannarin. Heti perään Schmaltz pääsi samanlaiseen paikkaan, mutta hän yritti längeistä tuloksetta. Nosek huitoi kevyesti takaa käsille ja lähti samalla istunnolle. Alivoimaa kesti kuitenkin vain minuutti, kun Vegasin 1-3 alivoimatrap toimi, Stone katkoi ennen puolustussiniviivaa oikeassa laidassa Arizonan alueelletuontiyrityksen ja lähti nostamaan vastaiskua. Stephenson kiihdytti maalille, Stonen lätty putosi lapaan ja Stephensonia koukittiin lopulta sen verran laukaisuhetkellä, että jäähy oli selviö.

Tasavajaalla 3v2-suorahyökkäyksestä Vegas iski 4-1 osuman. Marchessault nappasi irtokiekon omalla alueella lähtien nostamaan 2v2-hyökkäystä. Hän kuskasi siniviivalle asti, kunnes löysi Smithin edestään. Theodore tuli taustalta mukaan ja Marchessaultin imettyä Garlandin itseensä ennen syöttämistä, Smith ja Theodore pääsivät 2v1-tilanteeseen. Smith lätytti kiekon varmasti takatolpalle yli Oesterlen ja Theodore ohjasi illan toisen osumansa. Demers ei ehtinyt antamaan riittävää takapainetta. Syöttöpiste oli muuten Smithin sadan Vegas-nutussa, joten kiitoksia vielä kerran Floridaan hänestä.

Minuutin päästä 46. minuutilla peli ratkesi lopullisesti Vegasin iskettyä jämäylivoimallaan kauden ensimmäisen ylivoimamaalinsa. Se oli epäortodoksinen suorahyökkäysosuma eikä suinkaan minkään kuvion päätteeksi tullut maali. Pietrangelo avasi oikeaan laitaan Stonelle, joka jatkoi kiekon eteenpäin Tuchille. Tämä kiihdytti puolustajan ohi, leikkasi estelyittä maalille ja uitti rystyltä kiekon längistä sisään Kuemperin ollessa sivuttaisliikkeessä. Hyvä viimeistely kerrankin Tuchilta. Tehopiste oli hänelle jo illan kolmas. Stone nousi puolestaan syöttönsä myötä NHL:n pistepörssin kärkeen tehoin 2+5.

Arizona kavensi 47. minuutilla, kun läpi illan niin ylivoimalla kuin tasaviisikoin siniviivasta jäänuoliaisohjureita maalille tarjoillut Chychrun onnistui vihdoin siinä, mitä hän haki löytäen Kesselin lavan maalin edestä Martinezin pihdeistä eikä Fleury voinut ohjurille mitään.

Loput huomiot liittyvät ylivoimiin. Vegas sai puolenvälin tienoilla pelata minuutin verran kahden miehen ylivoimaa, mutta se oli yhtä kuraa kuin Anaheimia vastaan. Viisikko oli sama eli Theodore-Pietrangelo-Stone-Karlsson-Pacioretty, mutta yhtäkään laadukasta one-timeria viisikko ei edes saanut pedattua, vaikka Vegas otti vielä aikalisän ennen tuota erikoistilannetta. Kuusi minuuttia ennen loppua Tuch otti jäähyn hyökkäyspään koukusta Kelleriin ja tuon ylivoiman lopussa Dvorak nosti vapaasti maalin edestä ylärimaan. Vegas puolestaan pelasi viimeiset kaksi minuuttia ylivoimalla. Pacioretty nosti maalin kulmalta rystyltä kiekon kymmenen sekuntia ennen loppua tuloksetta Kuemperin syliin ja peli päättyi 5-2 voittoon.

Seurahistoriaa tapahtui sillä saralla, että ensi kerran Vegas on nyt voittanut kauden neljä ensimmäistä otteluaan sekä ylipäätään että kotona.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Theodore, Pietrangelo, Hague, Stone, Pacioretty, Marchessault, Smith, Karlsson, Roy, Tuch, Kolesar
+/- Whitecloud, Martinez, Stephenson, Carrier, Nosek, Reaves
- McNabb
--

Fleury otti 21 torjunnalla kauden toisen voittonsa. Pitää todeta, että hän on näyttänyt hitusen jopa Lehneriä paremmalta toistaiseksi ja otti tänäänkin vastaantuloillaan 3-4 mainiota suorahyökkäystorjuntaa vastustajan ampuessa vapaasti kaarelta.

Tähtipuolustajat pelasivat kauden parhaat ottelunsa. Pietrangelo väläytteli ensi kerran jatkuvasti hyökkäyssuuntaan, sai rutkasti kiekkokosketuksia hyökkäysalueella ja yksi maalikin oli lopulta tuloksena sekä syöttöpiste viimeiseen maaliin. Hän myös purki paineen pari kertaa hyvin pois suojaamalla väkisin kiekkoa laitaa vastaan ja punnertaen keskialueelle ohi karvauksen. Theodore kirjasi kaksi maalia ollen kakkosylivoimassa priimusmoottorina kiekonliikuttajana. Pietrangelo pelasi vähän päälle 23 minuuttia ja Theodore 21 aikayksikköä. Annan alakerrasta plussan myös Haguelle, joka alusti riistollaan kolmannen maalin sekä oli ylivoimalla laukaisu-uhka oikeassa siivessä. Tulosta tulee vielä jossain vaiheessa. Peliaikaa kertyi viime pelin tapaan hitusen päälle viisitoista minuuttia.

Stonesta tuli NHL-historian neljäs pelaaja, joka on ollut osallisena neljässä perättäisessä voittomaalissa kauden alusta laskien. Aiemmat pelaajat Radek Bonk (Ottawa 1999-2000), Pat Verbeek (Dallas 1996-1007) ja Jean Beliveau (Montreal 1970-1971). Seuraavassa pelissä on siis mahdollisuus tehdä historiaa. Paciorettyn kanssa kemiat pelaavat yhä mainiosti ja tasaviisikoin tuo kaksikko pelasi joitakin mainiota kulmapelejä. Ylivoimapelaaminen tarvitsee lisää laatua kuitenkin. Nyt molemmat saivat seitsemän minuuttia YV-aikaa eikä tulosta olisi tullut ilman Tuchin sooloa.

Ykkösketju kerää kokonaisuutena plussat. He olivat tasaviisikoin hyviä läpi illan mielestäni molempiin suuntiin. Karlsson jäi tehoitta, mutta laiturit alustivat Theodoren toisen osuman. Marchessault oli myös kakkosylivoimassa näkyvässä roolissa, vaikka tulos jäi piippuun. Niin ikään kolmosketju saa plussat, koska he värkkäsivät kaksi ensimmäistä maalia. Tuch vietti kaikkinensa kolmen pisteen iltaa ja oli alati vaarallinen. Kolesar pelasi taas vain kahdeksan minuuttia, mutta pelasi silti uransa parhaan pelin tehden hyvän maskin avausmaaliin ja saaden avauspisteensä kakkossyötön muodossa toiseen osumaan. Kuten sanoin viimeksi, liike ja kamppailutaidot näyttävät riittäviltä, mutta tässä pelissä kiekolliset ratkaisutkin näyttivät jo NHL-tasolta eli hän teki oikeita valintoja kiekollisena toisin kuin ehkä aiemmin. Keskikaistalla Roy oli puolestaan Ville Niemistä lainatakseni hyvä "play-driver" eli hän useampaankin otteeseen omalla vahvalla jalkatyöllään ja suojaamisellaan taka- ja sivupaineesta huolimatta onnistui nostamaan kiekon yli keskialueen vastustajan siniviivalle.

Nelosketju oli melko hajuton ja mauton. Stephensonista jäi mieleen puolestaan vain yksi alivoimavaihto, jossa hän ensin petasi Roylle paikan maalin eteen, mutta tämä ei osunut kiekkoon. Stephenson polki samoilla vauhdeilla omiin päin ja tuuppasi kylmästi keskialueella vastustajan kumoon housunpunteista saamatta rangaistusta. heh. Alakerrasta Whitecloud ja Martinez olivat kertaalleen pelastavia enkeleitä maaliviivalta. McNabb puolestaan saa ainoana miinuksen, koska hän oli pääsyyllinen vieraiden avausmaaliin ja lisäksi hän otti yhden turhan roikkumisjäähyn. McNabb on se puolustaja, jolla on eniten parannettavaa jatkoa ajatellen. Ei hän nyt katastrofaalisesti ole pelannut, mutta jokaiseen peliin tuntuu nyt tulevan pari turhaa huonoa suoritusta, jotka olisivat kitkettävissä pois. Jääaikaa tulikin ihan ansaitusti vain 15 minuuttia, joista alivoimalla 4:20. Esimerkiksi Whitecloud pelasi reilut 17 minuuttia, vaikka AV-aikaa oli vain 2:58, joten tasaviisikoin McNabb ei jokaista vaihtokiertoa pelannut.

*****

Lopuksi muita aiheita. Henderson Silver Knightsin historian ensimmäinen harjoitusleiri käynnistyi toissapäivänä:


Mitään kovin kummoista materiaalia tai infoa sieltä ei ole vuotanut mediaan. Eilen tuli puolestaan uutinen siitä, että Pavel Dorofeyevin KHL-sopimus on purettu ja hän lentää Vegasiin pelatakseen AHL:ssä: Из «Челмета» — в НХЛ. Еще один российский талант уезжает в Северную Америку

Tuo tarkoittaa sitä, että Dorofeyevia en nyt sitten enää livenä tule näkemään pitkään aikaan, jollei hän palaa Eurooppaan. Pidän kuitenkin ratkaisusta siirtyä AHL:ään, koska KHL:ään hänellä eivät eväät riittäneet viime eikä tälläkään kaudella. Metallurgissa hän pelasi vain jämäminuutteja viime sesongilla ja kesäisen siirron Traktoriin piti olla pieni piristysruiske, mutta kun sieltäkään Dorofeyev ei pystynyt pelipaikkaa valtaamaan (vain yksi KHL-peli koko kaudella), hän on pelannut valtaosan kaudesta VHL:ssä, jossa alku oli vaikea ja artikkelin mukaan hän on näyttänyt olleen turhautunut omaan tilanteeseensa sekä yhteisymmärryksen puutteeseen seurajohdon ja päävalmentajan kanssa, joten siirto rapakon taakse on ikään kuin uusi alku. Viime aikoina Dorofeyevilla alkoi kuitenkin kulkemaan VHL:ssä ja tehoja syntyi piste per peli -tahtiin, kun syksymmällä oli vähän hiljaisempaa. Lopulliset tilastot olivat 36gp 8+9=17, mutta tosiaan loppua kohden meno parani ja se lupaa parempaa AHL:ääkin ajatellen:


Englanninkielen taidostaan Dorofeyev toteaa tuossa samassa haastattelussa, että hän ymmärtää sitä, mutta ei puhu itse vielä kovin hyvin. Hän kykenee kuitenkin esimerkiksi tilaamaan ruokaa tai kertomaan taksikuskille minne ajaa, joten eiköhän Pavel sikäli sopeudu hopearitareihin. Hän kertoo myös, että pyrkii lentämään mahdollisimman pian, kun dokumentit ovat kunnossa. Viisumi häneltä jo löytyy ja ennen lähtöään hän vuokraa yksityistä jäätä pysyäkseen kunnossa. Hän ei myöskään pelkää AHL:ää, vaan kokee olevansa valmis sinne eikä olisi lähtenyt, jos ei kokisi niin.

Mielenkiintoista samaisessa haastattelussa on se, että Vegas yritti saada hänet allekirjoittamaan tulokassopimuksen heti varauksen jälkeen kesällä 2019 sen jälkeen, kun sopimus Metallurgin kanssa olisi umpeutunut. Dorofeyev ei kadu päätöstä siirtyä Pohjois-Amerikkaan vasta nyt, koska hän sai pelata nuorten MM-kisoissa ja kerätä arvokasta kokemusta KHL:stä viime kaudella. Olen samaa mieltä tuosta. Dorofeyev toteaa myös hankkivansa salilla lihasmassaa eikä kiellä sitä, että hänellä on yhä työstämistä tullakseen voimakkaammaksi. Hänellä on käytössä hänelle räätälöity ohjelma sitä varten.

Rakastan venäläissivustojen haastatteluja siinä mielessä, että niissä ei arkailla kysyä ikäviäkin kysymyksiä suoraan töksäyttämällä. Esimerkiksi tuossakin Pavelin haastattelussa lopussa haastattelija toteaa, että kuuli yhdeltä valmentajalta, että Pavelin pelaamisessa ei ole tarpeeksi kiukkua jäällä. Tuotakaan Pavel ei lähtenyt kiistämään, vaan totesi, että asia pitää paikkansa mahdollisesti joissakin tilanteissa.

Tämän mallin mukaan Dorofeyevista pitäisi kyllä tulla NHL-pelaaja loppuviimein, mutta olen itse hieman skeptisempi:


Lupausaltaan yksilöistä voisi nostaa esiin myös maalivahti Isaiah Savillen, joka on NCAA:ssa kymmenessä pelissä torjunut kiekkoja 93 prosentin varmuudella. Päästettyjen maalien keskiarvo on tasan kaksi. Saldona kymmenestä pelistä on 6-3-1 ja nollapelejä on tullut yksi.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

5hole

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, VGK, Savolaiset, Cogliano, RD
Fleury otti 21 torjunnalla kauden toisen voittonsa. Pitää todeta, että hän on näyttänyt hitusen jopa Lehneriä paremmalta toistaiseksi ja otti tänäänkin vastaantuloillaan 3-4 mainiota suorahyökkäystorjuntaa vastustajan ampuessa vapaasti kaarelta.
Olen tästä ehdottomasti samaa mieltä. Liike näyttää aika paljonkin raikkaammalta ja eleet ovat varmoja. Toki molemmilla maalivahdeilla on täysin erilaiset pelityylit, Fleuryn peliin kuuluu liike ja aktiivisuus kun taas Lehner keskittyy enemmän peittämään. Luonnollisesti tuo aktiivisempi pelaaminen on mukavampaa katsottavaa muutenkin, mutta sinänsä tyyli on vapaa, kunhan musta vain tarttuu.

Tällä hetkellä kyllä minun puolesta voivat jatkaa samalla peluutuskuviolla, eli pelaavat vuorotellen ja keväämmällä sitten paremmin pelannut aloittaa.
 
Kouvola, vain hieman helvettiä kurjempi paikka

Asbury Park

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Manchester United
Kaksi kotiottelua Arizonaa vastaan takana ja edelleen puhdas saldo, neljä voittoa.

Ensimmäinen kohtaaminen näytti alkuun pahalta, kun Arizona johti ottelua 2-0 ensimmäisen erän jälkeen. Muutenkin Arizona liikkui liukkaasti ja Vegasilla oli vaikeuksia päästä kontrolluituihin hyökkäyksiin. Paciorettyn toisen erän kavennus muutti ottelun suunnan ja tuon maalin jälkeen Vegas hallitsi kenttätapahtumia, vaikka ottelun voittomaali tulikin tuurilla pomppien Stephensonin selkämyksestä sisään.

Toinen kohtaaminen olikin sitten alusta asti Vegasilta vahvaa pelaamista lukuun ottamatta Arizonan 3-1 -kavennuksen jälkeisiä hetkiä, jossa oltiin hieman ongelmissa. Tasavajaalla tehty 4-1 -maali kuitenkin lopetti Arizonan pyristelyn. Kaiken kaikkiaan vahva esitys Vegasilta.

Noin yleisesti täytyy sanoa, että alivoima on ollut todella hyvää, mutta ylivoima puolestaan luokatonta. Muutaman kerran ollaan päästy pyörittämään kahden miehen ylivoimaakin ja hidasta, mielikuvituksetonta pelaamista. Toivottavasti tuo saadaan parempaan kuosiin.

Ensi yönä kolmas kohtaaminen Arizonaa vastaan, nyt vieraissa.
 

Asbury Park

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Manchester United
Ensimmäinen tappio ja ansaittu sellainen. Koko ottelu oltiin jäljessä oikeastaan kaikessa. Suuri määrä keskialueen kiekonmenetyksiä, joista paljon ylivoimahyökkäyksiä.
Arizona oli kyllä raikkaalla jalalla liikkeellä ja pelaa muutenkin mukavan näköistä kiekkoa.

En ole kyllä hetkeen nähnyt noin surkeaa ylivoimaa, kun Vegas on alkukaudella esittänyt.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
5/56 Arizona vs. Vegas

Lehner palasi maaliin. Glass puolestaan korvasi Haguen, joten vaihteeksi Vegas pelasi viidellä puolustajalla.

1. erä

- Ylivoimalla tapahtui paluu entiseen. Glass otti paikkansa ykkösylivoimasta päädystä/maalin edestä ja Tuch putosi kakkosylivoimaan. Haguen poissaollessa Martinez palasi oikeaan siipeen one-timeruhaksi
- Arizona pyöritti omia ylivoimiaan paljon oikean laidan kautta, jossa operoivat rightit Schmaltz ja Garland. Avausmaalikin syntyi siten, että Garland laukoi ylivoimalla oikealta ohi McNabbin blokin takapatjaan ja Dvorak toiselta puolelta laukoi irtokiekon puolityhjään maaliin. Toinen vaihtoehto rightin pyörittäjille oli ajaa kärkimiinalla slottiin ja luoda siten vetopaikka itselleen. Garland kunnostautui tuossa pari kertaa tuloksetta
- Golden Knightsin maalipaikat avauserässä syntyivät siniviivan kautta ja varsinkin vasemman puolen pakit McNabb ja Martinez saivat vetopaikkoja kierrätyksen tuloksena, mutta toimitukset olivat tuloksettomia
- Arizonalla oli ylivoimien lisäksi pari paikkaa Theodoren mokista. Ensin Vegasin ylivoiman lopussa Theodore ampui päin blokkia, josta tuli 3v1-tilanne omiin, mutta hän paikkasi tuon kohtalaisesti hidastamalla Crousen laitaan, jolloin muut ehtivät alas Demersin ja Larssonin laukauksiin suojaamaan maalinedustaa. Päätösminuutilla Theodore avasi puolestaan suoraan Garlandille, joka ampui jaloista hieman ohi maalin. Theodore otti myös jäähyn nostettuaan kiekon katsomoon
- Stonen ja Nosekin ketjut olivat parhaat hyökkäyssuuntaan saamaan paineen isäntien alueelle ja toimittamaan syvyydestä kiekon tyhjään tilaan viivaan
- Tasaviisikoin kudit kohti maalia olivat vieraille 4-10, mutta iso noista vedoista tuli tosiaan viivan kautta. Silti Vegas oli niukasti parempi kuin isännät 5v5-pelissä, joten jatkossa piti vain pysyä poissa boksista

2. erä

- Toisen erän alkuun syntyi heti tasoitus, kun Theodore paikkasi heikkoa avauseräänsä pinchaamalla eteenpäin ja riistämällä kiekon Garlandilta tämän ollessa vastassa Golikoskin siirtokiekkoa ränniin. Riiston jälkeen Theodore ampui tarkan laukauksen taka-alakulmaan. Hetken päästä Pietrangelo kompuroi keskialueella ja Keller pääsi läpi sinisen päältä. Lehner oli jo viety kahville mutta rystykuti meni jotenkin silti tätä päin ja Vegas pelastui. Hetken päästä tapahtui lähes samanlainen vaihto, kun Theodore pinchasi pari kertaa ensin onnistuneesti eteenpäin, mutta sitten Arizona lopulta pääsi pidemmällä syötöllä pois omista siten, että Keller karkasi Pietrangelolta puolittain läpi, mutta Lehner torjui laidasta tulleen vedon
- Kahdeksannella minuutilla Yotes meni 2-1 johtoon. Stone antoi harhasyötön hyökkäyssinisellä, Dvorakin ja Pitlickin kautta isännät pelasivat nopeasti pystyyn ja Brassard pääsi puolittain läpi, kun Vegasin pakeilla oli vaihto kesken. Tuloksena oli jäätävä lyöntilaukaus vasemmasta laidasta riman alle ohi Lehnerin. Tuo oli kuitenkin torjuttavissa paremmalla sijoittumisella
- 12. minuutilla peli oli 3-1, kun alakolmion Karlsson-Theodore-Pietrangelo vaihdot miesvartioinnissa omalla alueella menivät pieleen. Maalin takana Theodore ja Karlsson hukkasivat vastustajansa ja Garland sai syöttää vapaasti maalin eteen Schmaltzille, jonka perässä Pietrangelo ei pysynyt. Schmaltz jäädytti Lehnerin jäihin ja nosti sitten rauhassa maalin kattoon
- Ylivoimapelaaminen oli yhä luokatonta kuten yllä @Asbury Park totesi. Toisen erän lopun ylivoimalla Vegas ei esimerkiksi saanut kutiakaan kohti maalia, kun Demers oli Glassia selästä taklaamalla tarjonnut mahdollisuuden kavennukseen. Heti ylivoiman jälkeen Vegas sai puolittaisen 2v1-tilanteen, mutta Kuemper ryösti takatolpalta Kolesarin avopaikan Stephensonin tarjoilusta, joten avausmaali änärissä jäi unholaan
- Erän lopussa Theodore ampui viivassa päin Schmaltzia, joka polki karkuun, mutta Lehner otti erän toisen läpiajotorjuntansa paikaten siten Brassardin tekemää hivenen helpohkoa osumaa. Toisessa päässä Kuemper nollasi Paciorettyn rystyuiton, kun tämä pääsi nokikkain Karlssonin lätystä

3. erä

- Heti erän toisella minuutilla ottelu ratkesi 4-1 osumaan. Caggiulan rystypassi vasemmasta laidasta löysi keskeltä Garlandin, joka viimeisteli limpun ohi Lehnerin. Karlsson liikkui keskeltä tuplaamaan ja luomaan 3v2 ylivoiman laitaan Theodoren ja Martinezin kanssa, mutta keskusta jäi auki eikä Joonatan ehtinyt pudota merkkaamaan pirteästi jälleen pelannutta Garlandia
- Viimeinen oljenkorsi tuli tuplaylivoimalla ennen erän puoliväliä Demersin korkean mailan ansiosta. Kaksi ensimmäistä minuuttia olivat tutun vaikeita, kun kuviokaan ei tuntunut asettuvan. Sain sentään toivomani muutoksen eli Theodore tuli tähän erään ykkösylivoiman viivamieheksi ja Pietrangelo siirrettiin kakkosylivoimaan. Muutos tuotti tulosta ylivoiman jälkimmäisellä puoliskolla, kun Stone lätytti vasemmasta laidasta viivaan, Theodore lämäsi ja Stone puttasi päätylautareboundin maalin eteen, jossa Glass oli lapoineen välissä ohjaamassa kavennuksen kauden avausmaalillaan. Sitä ennen Paciorettylla oli jo paikka maalin kulmalla rystyltä
- Jälkimmäisellä puoliskolla Arizona puolusti melko rennosti johtoasemaansa tasaviisikoin ja lopulta kirinpoikanen tyrehtyi kolme minuuttia ennen loppua, kun Crouse hankki ylivoiman ollen yksin kolmea vastaan ja Martinez rikkoi turhaan. Tuo sopi hyvin illan teemaan eli turhia virheitä tuli liiaksi
- Viimeinen maali syntyi tyhjiin. Theodore laukoi ties monettako kertaa päin blokkia ja Crouse vapautti Oesterlen maalintekoon

Arvosanataulukko
++
+ Stone
+/- Lehner, Pietrangelo, McNabb, Whitecloud, Martinez, Pacioretty, Stephenson, Marchessault, Smith, Karlsson, Tuch, Roy, Glass, Nosek, Reaves, Kolesar
- Theodore, Pietrangelo, Karlsson, Carrier
--

1+1 tehoista huolimatta Theodore saa miinuksen lauottuaan niin monesti päin lähintä vastustajaa ja aiheuttaen siten suuria ongelmia omaan päätyyn. Hän oli myös jäällä useamman Yotesin maalin aikana ollen osasyyllinen niihin. Annan miinuksen myös Carrierille, jonka alkukausi on ollut suurin pettymys alaketjuissa. Tässä pelissä hän pelasi 11:28 ottaen yhden jäähyn omassa päässä ja tuoden energiaa kaukaloon valitettavan vähän toisin kuin aiemmin on totuttu. Taklauksia kertyi vain yksi. Jostain hänelle kirjattiin kolme laukausta kohti maalia, mutta yksikään ei jäänyt kyllä minun mieleeni. Uusi nelivuotinen sopimus kevääseen 2024 asti 1,4 miljoonan vuotuisella palkalla astui voimaan täksi kaudeksi, mutta toistaiseksi Carrier ei ole pystynyt tuottamaan mitään muuta kuin tehotonta pörräystä. Reaves kirjautti itselleen kymmenessä minuutissa viisi niittiä. Vaikkeivat nuo ole mikään merkittävä mittari, Reaves sentään sai todistetusti jotain aikaan kaukalossa.

Pietrangelo pelasi alakerrasta eniten, yli 26 minuuttia, saamatta mitään merkittävää aikaan ja kompuroinnillaan hän aiheutti yhden läpiajonkin. Lisäksi hän oli osasyyllinen Theodoren ja Karlssonin kanssa voittomaaliin. Karlsson vähän höntyili myös Arizonan neljännessä maalissa pois keskustasta saamatta sitten syöttöä katki, joten hänkin saa miinuksen, koska teholukema jäi -2:een. Laiturit Smithin ja Marchessaultin päästän pälkähästä, koska he olivat syyttömiä alakolmion mokailuihin noissa osumissa.

Stone saa ainoana plussan. Naurettavaa, että tilastoissa hänelle on merkitty nolla kiekonriistoa, vaikka niitä kyllä tuli muutamia. Twitterissä joku taisi laskea, että Stonella oli 14 riistoa neljässä ensimmäisessä pelissä, mutta tilastoihin niistä oli päätynyt vain kuusi. NHL:n luotettavuus tuon tilaston tilastoinnissa on siis ala-arvoista. Hän oli avauserässä paras hyökkääjä pysymään kiekossa hyökkäysalueella ja alusti tosiaan Glassin osuman päätöserässä. Hän ei tehnyt virheitä, vaan ainoastaan papereihin kertyi positiivisia merkintöjä.

Loput ovat neutraalissa kategoriassa. Lehner olisi voinut ehkä torjua hyvänä päivänä pari viimeisintä maalia, mutta plussana oli pari läpiajokoppia. McNabb paransi viime pelistä ollen nyt mukavan näkymätön omissa ja puolestaan hyökkäyssuuntaan avauserässä näkyvä, mutta viivatoimitukset Martinezin tavoin eivät tuottaneet tulosta vasemmasta siniviivan kulmasta.

Glass teki maalin, mutta oli muutoin aika heikko tasaviisikoin. Plussaa tulee siitä, että hän raapi 80% aloituksista kotiin. Royn ja Tuchin väläytykset olivat myös turhan vähissä. Stephenson pelasi 14 minuuttia tasaisen varmasti ja alusti Kolesarille yhden mainion paikan, mutta se ei riitä vielä plussaan. Kolesar pelasi puolestaan vain 3:47 eli vaikka hän pelasi viimeksi parhaan NHL-pelinsä, se ei tuonut juurikaan vastuuta ylimääräisenä hyökkääjänä. Yksi huippupaikka hänelle ehti silti tulla, mutta takatolppanostossa Kuemper veti pidemmän korren.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Sunnuntain peliraporttia ei ole vielä näkynyt @Salming:ilta. En nähnyt peliä, vain highlightsit jälkeenpäin. Aika aneemiselta vaikutti. Jostain luin, että hyökkäyspelaamista ei juuri näkynyt kummaltakaan joukkueelta. Mutta tuttuun tyylin luin myös kommentin, jossa DeBoer totesi Vegasin pelanneen kauden parhaan pelinsä tai jotain sellaista. Niin ne vaan valmentajat rakastavat näitä 1-0 voittoja. Minä rakastaisin enemmän jotain 7-0 voittoa, mutta eivät ne kai sitten kelpaa. No, Fleury oli kai erinomainen jälleen, jospa hyllytettäisiin se Lehner ja ratsastettaisiin Fleurylla niin kauan kuin se ei lahoa.
 
Viva Las Vegas!

Asbury Park

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Manchester United
Viimeisimmän viestin jälkeen on taas pelattu pari ottelua lisää, voitto Arizonasta 1-0 ja voittolaukaustappio St. Louisille maalein 4-5. Seitsemän ottelun jälkeen siis viisi voittoa ja kaksi tappiota.

Ottelu Arizonaa vastaan oli varsin tasainen, joka ratkesi viimeisellä minuutilla. Karlsson kävi puttaamassa voittomaalin.
Edellinen ottelu St. Louisia vastaan oli selkeää Vegasin hallintaa. Ensimmäisen erän musta minuutti maksoi kaksi maalia ja samalla voiton. Tosin paikkoja oli vaikka millä mitalla ja tämän lisäksi käsittämättömät seitsemän ylärimaa tai tolppaa.

Noin yleisesti en oikein tiedä kuinka hyvin nuo kentät toimivat. Jotenkin ajattelisin, että varsinkin kärkikenttien pitäisi pystyä luomaan uhkaa hyökkäyspäässä useammin kuin nyt on nähty.
Lisäksi ylivoima täytyy saada huomattavasti paremmaksi. En tiedä oikein miten Vegas sitä haluaisi pelata siniviivan kautta pakin pyörittämänä vai pisteeltä hyökkääjän toimesta. Kumpikaan ei nyt ainakaan toimi. Kätisyydet eivät ole siten, että päästäisiin laukomaan suoraan syötöistä ja muutenkin kiekon liikuttaminen on todella hidasta.
Pietrangelo ei ainakaan ole ottanut tuota roolia ja ehkä sitten sellaisen laadukkaan kärkisentterin puuttuminen näkyy myös tässä ylivoimassa.
Maalivahdit ovat pelanneet todella hyvin, vaikka Lehnerillä livahti St. Louisia vastaan ensimmäinen maali helposti sisään.

Ensi yönä jatkuu taas St. Louisin kohtaamisella.

Edit. Ja ensi yön ottelu siirretään, koska Vegasin joukkueessa kaksi koronatartuntaa.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Ilmeisesti ainakin Pietrangelo koronassa. Myös McNabb laitettu loukkaantuneiden listalle, joten puolustus menee aika uuteen uskoon, jos molemmat joutuvat olemaan pidemmän tovin poissa. Coghlan ja Bischoff sieltä pitäisi esim. kaivaa kehiin, joten peräpään taso putoaisi lähtökohtaisesti aika tuntuvasti.

Toivottavasti ainakin koko joukkueen pelitauko jää mahdollisimman lyhyeksi, ettei tulisi jatkossa hirveää pelisumaa, kun ohjelma on tällä kaudella muutenkin tiivis.

Pacioretty-Stone kaksikko on ollut kauden alussa mainiossa vireessä ja työteliäs Stephenson sopii heidän väliinsä mielestäni hyvin. Silti tuohon keskikaistalle tosiaan tarvittaisiin lisävahvistusta. Merkittävää kohennusta siihen on tällä kaudella ja tällä palkkakatolla kuitenkin vaikea, jopa mahdoton hommata.

Onneksi Fleury on pelannut hyvin, joten hänen pitämistään joukkueessa ei tarvitse surkutella. Lehner on vaikuttanut omaan silmääni jotenkin kankealta alkukaudella. Jos ei svedu verry, niin Fleury nappaa nopeasti ykkösvahdin paikan takaisin itselleen. Todennäköisesti suht puoliksi miekkoset pelaavat joka tapauksessa runkosarjan.
 

Falcon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onneksi Fleury on pelannut hyvin, joten hänen pitämistään joukkueessa ei tarvitse surkutella. Lehner on vaikuttanut omaan silmääni jotenkin kankealta alkukaudella. Jos ei svedu verry, niin Fleury nappaa nopeasti ykkösvahdin paikan takaisin itselleen. Todennäköisesti suht puoliksi miekkoset pelaavat joka tapauksessa runkosarjan.

Tuostahan oli juttua että Lehner ilmestyi harjoitusleirille reilusti ylipainoisena,olisiko se syynä ennakoitua vaisumpiin otteisiin. Enemmänhän tuo muutenkin on peittävä maalivahti,mutta liike on kyllä näyttänyt normaalia kankeammalta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
6/56 Arizona Coyotes vs. Vegas Golden Knights

Fleury palasi maaliin. Hague korvasi Glassin, joten kokoonpano oli vaihteeksi mallia 12+6 13+5:n sijaan. Kolesar nousi kolmosen laitaan Tuchin ja Royn rinnalle.

Avauserän laukaukset olivat kohti maalia 4-10. Vegas joutui kertaalleen alivoimalle Tuchin turhan hyökkäyspään kampin takia, mutta kesti alivoiman. Tasaviisikoin vieraat olivat pelin päällä ja erityisesti saivat useita ylivoimahyökkäyksiä, kun Arizona oli huolimaton omien hyökkäysten päätöksissä kiekollisina. Noista vastaiskuista avautui puolittaisia maalipaikkoja, mutta Kuemper kesti. Roylla oli ehkäpä paras paikka 3v1-hyökkäyksestä Carrierin ja Theodoren alustuksesta. Paljoa muuta ei erästä jäänyt muisteltavaksi.

Toisen erän vedot olivat 7-9. Vegas sai alkuun erikoisen jäähyn, kun vaihtopenkiltä puututtiin peliin jollain tavalla. Ylivoimatilasto tasoittui myöhemmin erässä 2-2:een, kun Yotes otti pari kakkua, mutta myös Vegasin ylivoima tökki, vaikka Theodore olikin nyt pysyvästi siirretty ykkösylivoiman viivaan. Hague sen sijaan ei palannut kakkosylivoimaan, vaan Martinez jatkoi siinä. Karlssonilla oli yksi hyvä tontti slotista Stonen esityöstä, mutta veto kilpistyi patjaan. Toisessa päässä Fleury joutui jokusen kerran venymään muun muassa Pitlickin yhteen yritykseen ja kiekko pomppi maaliviivallakin, muttei mennyt sisään. Melko tasapaksua puurtamista molempien pelaaminen oli. Smithilla oli vielä päätösvitosella huima avopaikka maalin edessä, mutta hän ei saanut irtokiekkoa sisään puolityhjään maaliin.

Päätöserän kudit kirjattiin 5-8. Kessel pääsi alussa läpi kierrettyään laidan puolelta Whitecloudin, mutta Fleury piti längit kiinni. Hetken päästä Yotes kävi tolpassa, kun vasemmasta laidasta tuli laukaus, joka meni Fleuryn kainalon alta takatolppaan. Tuon jälkeen Vegas kontrolloi aika pitkälti erän lopputapahtumia ja palkinto tuli viimeisellä minuutilla, kun Tuch laittoi punaviivalta kiekon päätyyn, Marchessault ja Karlsson tulivat vaihdosta tuoreina jäälle kirmaten kiekon perään, Chychrun arvioi väärin päätypompun, Joonatan ehti ensin kiekkoon ja käänsi sen maalin eteen, johon Karlsson liukui viimeistelemään voittomaalin ylänurkkaan. Chychrun protestoi osumaa voimakkaasti, koska Vegasilla näytti olevan hetkellisesti 6-7 pelaajaa ammeessa ja lisäksi Tuchin syöttö saattoi lähteä punaviivan väärältä puolelta, jolloin pitkä kiekkokaan ei olisi ollut vääryys Chychrunin oltua b-pisteellä ennen Marchessaultia, mutta vihellystä ei kuulunut, joten peli jatkui.

Tulevan kauden otteluohjelmakin julkaistiin hiljattain. Vegas aloittaa kauden kotona Anaheimia vastaan: NHL Announces Golden Knights 2020-21 Regular-Season Schedule

Neljä ensimmäistä peliä ovat kaikki kotona ja vastustajat ovat Anaheim sekä Arizona kahdesti. Sen jälkeen Golden Knights matkaa Arizonaan pelaamaan puolestaan pari peliä siellä, joten kuuden ensimmäisen ottelun jälkeen kuusi voittoakaan ei ole poissuljettua. Tammikuu päättyy kahteen kotipeliin Bluesia vastaan, joten kotipeleistä on syytä alkuun kerätä hyvä pistepotti.
Neljästä kotipelistä tuli täysi potti ja kuudesta ensimmäisestä ottelusta viisi voittoa, joten mainiosti joukkue hyödynsi edullisen otteluohjelman kuten pitikin.

Kiitos Golden Knightsin pelaajistolle tunteikkaasta ja merkityksellisestä voitosta. Historian kaksi parasta pistemiestä värkkäsivät voittomaalin päivänä, jolloin lemmikkini nukkui aiemmin pois. Seurahistorian suurin maalivahti piti puolestaan nollapelin. En unohda sitä koskaan. Molemmat maalivahdit olivat ylipäätään timanttia. Samoin molempien AV-pelaaminen toimi kiitettävästi. Vegasin yleinen viisikkopuolustaminen ja kenttätasapaino olivat aiempaa paremmassa kunnossa, koska Arizona sai vain 16 laukausta kohti maalia, mikä on toiseksi vähiten seurahistoriassa. Anaheim laukoi 15 kertaa lokakuussa 2019. Tiukka puolustuskonsepti tuotti mukavan kasan vastaiskuja varsinkin avauserässä.

Arvosanataulukko
++
+ Fleury, Karlsson, Marchessault, Hague
+/- McNabb, Pietrangelo, Theodore, Martinez, Whitecloud, Smith, Stone, Pacioretty, Stephenson, Roy, Tuch, Kolesar, Carrier, Nosek, Reaves
-
--

Fleury otti uransa 62. nollapelin vähimmällä määrällään torjuntoja ikinä. Penguinsissa vuonna 2010 hän pelasi nollapelin, jossa torjuntoja kertyi 17, mutta nyt siis yksi vähemmän. Kausi on alkanut tilastoilla 3-0-0, GAA 1.00 ja 95,1%.

Ykkösketju oli varmaankin paras vitja tasaviisikoin. Marchessault totesi pelin jälkeen, että he eivät juurikaan viettäneet aikaa omissa, vaan jäällä ollessaan veivät laukaukset 16-7, vaaralliset maalipaikat 6-0 ja lopulta palkintokin tuli tehokaksikolle Karlsson-Marchessault. Puolustuksessa Hague-Whitecloud pari kontrolloi samaan tapaan laukauksia jäällä ollesssaan (12-2 jossain vaiheessa päätöserää). Tuosta kaksikosta annan plussan vain Haguelle, koska Whitecloud osin aiheutti Kesselin läpiajon päästäen tämän ohitseen laidan puolelta.

Epäonnistujia en keksi, kun tuloksena oli nollapeli ja vain 16 annettua laukausta. Roy oli ehkäpä pahin tuhlaaja, mutta hän pääsi sentään paikoille. Smithilla oli myös yksi huippupaikka ja pari puolittaista. Toki hän alustikin Karlssonille puolestaan yhden tontin takatolpalle päätöserässä, mutta isännät taisivat viime hetkellä päästä väliin eikä syöttö mennyt kunnolla perille. Mielenkiintoinen tilastopoiminta on Paciorettyn kuusi taklausta, joka oli eniten. Reavesilla oli neljä, Kolesarilla myös ja Carrierilla kolme. Senttereistä pitää mainita se, että kaikkien aloitusprosentti oli yli 50% (Nosek 55, Stephenson 54, Roy 100 ja Karlsson 70).

7/56 Vegas vs. St. Louis

Lehner palasi maaliin. Glass jatkoi kokoonpanon ulkopuolella Haguen ollessa pelaavassa kuusikossa. Valmennus meni uusiksi, kun ennen peliä yksi valmentaja sai positiivisen testituloksen. Pelaajat testattiin myös aamulla, mutta kaikki olivat negatiivisia, joten Vegas teki sen ratkaisun, että penkin takana päävalmentajana operoi GM McCrimmon, jolla on valmennuskokemusta WHL:stä. Apuvalmentajiksi tulivat Silver Knightsin valmennusryhmä Manny Viveiros, Joel Ward ja Jamie Heward. Ottelu ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa vaarassa peruuntua.

Avauserään iskettiin neljä osumaa. Vegas meni edelle kolmannella minuutilla, kun Bluesin kolmoskentän Hoffman-Thomas-Bozak päätylautakarvaus purettiin muutamalla siirrolla. Pietrangelo latasi kiekon maalin takaa ränniin, Kolesar jatkoi eteenpäin sinisen kulmassa ja Tuch-Roy kaksikko pääsi 2v1-hyökkäykseen Gunnarssonia vastaan. Tuch kuljetti itse yli keskialueen ja laukoi sitten oikeasta laidasta etukulmaan sähäkän rannelaukauksen. Vegasin kolmonen oli ylipäätään yksi isäntien parhaista koostumuksista.

Blues tasoitti alle minuutin päästä, kun Martinez menetti maalin takana kiekon O'Reillylle, joka löysi maalin edestä Perronin ja tämä laukoi etukulmasta limpun ohi Lehnerin. Maali oli torjuttavissa ilman muuta. Bluesin toinen osuma syntyi kahdeksan minuutin jälkeen ylivoimalla. Smith hävisi aloituksen, Krug levitti Perronille ja tämä latasi lyöntilaukauksen oikeasta laidasta takayläkulmaan. Schwartz teki hyvän maskin ja McNabb oli myös puolittain vetolinjalla onnistumatta blokissa, joten en syytä Lehneriä tästä, kun vetokin oli vielä niin tarkka. Sen sijaan Bluesin kolmas maali erän puolivälissä oli taas otettavissa, kun Schenn katkaisi Martinezin siirtokiekon rännissä ja löysi nopeasti keskeltä Schwartzin, joka latasi haltuunoton jälkeen oikeaan yläkulmaan b-pisteiden välistä ennen kuin Roy ehti häiritsemään. Toki laukaus oli hyvä, mutta se tuli kuitenkin ilman maskia. Erän alussa Lehner pysäytti 2v1-hyökkäyksessä Pietrangelon vuotamisen jälkeen Sundqvistin rystyuiton patjavenytyksellään, mutta sen jälkeen oli vaikeampaa.

Vegas vei erässä vedot kohti maalia 16-8, mutta maalit menivät 1-3, joten Bluesin maalinteon tehokkuus oli priimaa. Lisäksi isännillä oli kolme tolppaa, joista parhaimpana jäi mieleen Paciorettyn kääntörannari slotista. Yksi tolpista tuli viivalaukauksen seurauksena. Haguen kautta Vegas sai parissakin vaihdossa rutkasti vetoja ja ohjureita aikaan maalille tuloksetta. Carrier puolestaan pelasi kauden parhaan eränsä alustaen pari paikkaa Nosekille ja myöhemmin Theodorelle maalin eteen päädystä. Karlssonin ja Smithin keskialueen ylitykset jäivät myös taiteena mieleen, mutta hyökkäysalueella he juuttuivat liiaksi laitoihin tultuaan ajoittain jopa tuplatuksi.

Ylivoimiakin oli viilattu. Ykkösylivoimassa Pietrangelo oli viivassa, Marchessault toisessa siivessä ja Pacioretty/Karlsson toisessa toisen ollessa neliön keskellä. Stone pelasi päädyssä/maalin kulmalla. Toisessa ylivoimassa Theodore oli viivassa, Martinez oikealla, Stephenson vasemmalla tehden YV-debyyttinsä tällä kaudella, Smith keskellä ja Tuch maalilla.

Toisen erän alussa Martinez nousi kiekon kanssa kulmaan saakka ja pelasi sitten ohi Krugin maalin taakse Stonelle, joka pyörähti maalin kulmalle ohi Sanfordin ja löysi Paciorettyn vapaana maalin edestä. Tämä ei erehtynyt, vaan lakaisi kiekon alakulmaan Bluesin viisikon keskeltä. Avauspuolikkaalla Vegas oli lähellä tasoittaa ylivoimalla, kun Joonatan purjehti vauhdilla alueelle ja loi itselleen avoimen vetopaikan, mutta veto kilpistyi varusteisiin. Puolivälissä erää O'Reilly jäi puolestaan yksin maalin eteen ja tämä lähti viemaan kiekkoa sivulle, mutta Lehner pysyi mukana sivuttaisliikkeessä ja torjui yrityksen. Hetkeä myöhemmin Pacioretty ampui jälleen tolppaan slotista nopean käännöksen päätteeksi. Vastaiskusta Blues rankoi, kun 8,8 miljoonan mies Pietrangelo sähläsi siniviivassa ja kaikista pelaajista Kyrou pääsi väliin. Hän punnersi väkisin ohi entisestä seurajoukkuetoveristaa ja nosti sitten läpiajon päätteeksi läheltä ylös Lehnerin avattua epäonnistuneella tökkäyksellä pakettinsa. Tuo oli kauden ensimmäinen 5v5-pelissä päästetty maali, jonka aikana kentällä oli Stephensonin johtama kakkosketju.

34. minuutilla Stone taklasi keskialueella Bozakia ja sai jäähyn. Onnistuneen alivoiman jälkeen Faulk ja Stone pudottivat hanskansa, koska Faulk ei pitänyt Stonen taklauksesta, jonka seurauksena Bozak ei tainnut enää palata askiin. Nahina oli kevyt, mutta herätti varmasti Vegasinkin, kun kapteeni oli mukana.

Päätöserän alussa Parayko nosti kiekon katsomoon, mutta YV oli tutun kesy. Blues hukkasi myös oman tilaisuutensa hetken päästä. Avausvitosen paras maalipaikka oli Theodoren ajo viivasta slottiin, mutta Binningtonin hanska heilahti sen jälkeen, kun Theodore oli harhauttanut Schennin kebabkioskille. Kavennus syntyi puolivälissä erää kahden miehen ylivoimalla, joka toimi ensi kerran tällä kaudella. Theodore ja Pacioretty vaihtoivat paikkoja. Max kaarsi viivaan ja lähetti sieltä rannelaukauksen kohti oikeaa yläkulmaa. Karlsson teki hyvän maskin eikä Binnington nähnyt vetoa kunnolla. Heti perään vielä yhden miehen ylivoimalla Tuch purjehti laidasta läpi, mutta rystyuitto längistä pysähtyi tolppaan. Sama harhautus toimi pari peliä sitten Kuemperia vastaan, mutta nyt ei aivan, vaan tuloksena oli jo illan viides tolppa/ylärima Vegasille. Laukaukset erässä olivat 11-1 isännille 13 minuutin jälkeen, joten aika lailla yhtä päätyä peli oli ja Vegas kauden teeman mukaisesti oli taas vahva päätöserässä.

Palkinto tuli erän loppupuolella, kun ensin Lehner pysäytti Kyroun avopaikan slotista sen jälkeen, kun tämä oli kärkiveivillä luonut itselleen vetopaikan ohi rynnivän Pietrangelon. Vastaiskusta Vegas kiekotteli todella kauniin tasoituksen. Se tuli keskialueen yli kontrolloidusti ja lopulta Martinez tarjoili viimeisen syötön vasemmasta laidasta keskelle Paciorettylle. Stone kirjasi kakkossyötön. Hattutemppu oli tuossa kohden siis valmis:


Jatkoajalla Smith hukkasi yhden 2v1-hyökkäyksen laukomalla kilpeen. Toisessa päässä Perron hukkasi puolittaisen läpiajon ja hattutempun laukomalla ohi oikealta. Reilu minuutti ennen loppua Pietrangelo punnersi omista ohi Krugin luoden 3v2-tilanteen. Hän pelasi maalille Stonelle, mutta tämä ohjasi syliin. Heti perään Tuch ja Theodore pääsivät 2v1-hyökkäykseen. Tuch käänsi keskelle Theodorelle, joka nosti rystyltä ylärimaan Vegasin illan kuudennen maalirautakilauksen. Tuon jälkeen Blues pääsi 2v1-tilanteeseen, mutta Lehner pysäytti Paraykon laukauksen. Eikä siinä kaikki, vaan perä perään Vegas sai 3v2-tilanteen. Karlsson lätytti väsyneillä jaloilla Theodorelle, joka pudotti Smithille keskelle, mutta tämän laukaus meni kimmokkeen kautta ohi. Kentälle tullut Marchessault haki kulmasta kiekon ja pelasi sen uudelleen maalin eteen Smithille, joka yritti jäädyttää Binningtonin jäihin tuloksetta. Lopulta ratkaisua ei syntynyt, mutta viimeiset puolitoista minuuttia jatkoajasta olivat laadukasta viihdettä.

Perron ja Theodore upottivat patenttirystynostot kahdessa ensimmäisessä parissa pilkkukisassa. Marchessault laukoi seinille Vegasin ensimmäisenä laukojana. Päätösparissa Schenn veivasi myös rystylle ja nosti etukulmasta sisään ohi Lehnerin. Tuch ei kolmantena ampujana onnistunut, vaan kiekko karkasi, joten lopulta Blues voitti pelin, vaikka hukkasi kahdesti kahden maalin johtoaseman. Lehnerin saldo rankkarikisoissa on puolestaan urallaan murheellinen 9-24 tämän illan jälkeen. Subban olisi voittanut tämän pelin ritareille, sillä hän ei ole muistaakseni hävinnyt yhtään rankkarikisaa ja päästettyjä maalejakin on vain muutamia samalla, kun torjuntoja on puolestaan lähemmäs parikymmentä.

Yksi piste on lopulta ihan hyvä saalis, kun joukkue oli kahdesti kaksi maalia perässä ja valmennuskin meni uusiksi ottelun alla. Pelaajatkin saivat tietää tuosta vasta saavuttuaan hallille. Ottelut Vegasin ja Bluesin välillä T-Mobile Areenalla ovat viime vuosina olleet erinomaisia eikä tämäkään ollut poikkeus.

Arvosanataulukko
++ Pacioretty
+ Theodore, Stone, Tuch
+/- Martinez, Hague, Whitecloud, McNabb, Stephenson, Marchessault, Smith, Karlsson, Roy, Kolesar, Carrier, Nosek, Reaves
- Lehner, Pietrangelo
--

Uusimmat hankinnat olivat pelin epäonnistujat. Lehner päästi pari helppoa osumaa ja oli tutun vietävissä rankkarikisassa saamatta hippaakaan. Kylmä Fleury olisi vain pitänyt heittää sisään, koska mitään menetettävää ei olisi ollut. Heikkoa valmentamista tuossa kohdin. Pietrangelo puolestaan lahjoitti heti alussa 2v1-hyökkäyksen ja oli pääsyyllinen neljänteen takaiskuun. Peliaikaa hänelle kertyi käsittämättömät 28:57, koska takaa-ajoasemassa McCrimmonin johdolla tuore valmennus jostain syystä penkitti Haguen, joka oli avauserässä yksi parhaista puolustajista luomaan jotain hyökkäyssuuntaan, joten en pitänyt tuosta. Hague pelasi lopulta nimittäin 7:56. Toki McCrimmon selitti asiaa sillä, että koska Hague ei ollut erikoistilannekoostumuksissa, peliaika jäi siksikin pieneksi, mutta ihmettelen, että miksi Martinezia peluutetaan kakkosylivoimassa, kun Haguella on vähintään yhtä hyvä lyöntilaukaus ja hän on osa tulevaisuuttakin. Martinezille riittäisi alivoimavastuu tasakenttäpelaamisen lisäksi ja siten kuorma jakaantuisi alakerrassa tasaisemmin, koska Martinezkin pelasi nyt yli 23 minuuttia. Mitä tulee vielä Petroon, ylivoimilla hän ei oikein saanut mitään uhkaa luotua viivassa, vaan siirteli vastuuta.

Pacioretty oli alati vaarallinen läpi pelin. Kahden tolpan lisäksi hän osui kolmesti kehikoiden väliin, joten hattutempusta napsahtaa kaksi plussaa. Stone alusti kolme plussaa, joten annan hänelle plussan. Ykkössyöttöjä oli toki vain yksi, joten ei innostuta liiaksi, mutta olihan hän taas hyvin ytimessä. Tuch puolestaan erottui alaketjuista maalillaan ja päätöserässä toinenkin osuma oli lähellä uiton liruttua tolppaan Binningtonin längistä. Kolmosketjun laiturille 3+3 tehot seitsemään peliin ovat kiitettävät. Theodore saa myös plussan. Hänelle kirjattiin Paciorettyn tavoin peräti kahdeksan laukausta kohti maalia ja pelaaminen oli samanlaista dominointia kuin pudotuspeleissä syksyllä parhaimmillaan. Hän hyökkäsi sääliä tuntematta viivasta keskustaan ja loi vetopaikkoja itselleen. Kaikkiaan laukaisuyrityksiä taisi olla huimat 14.

Martinezin huono oman alueen kiekollinen pelaaminen aiheutti osin pari takaiskua, mutta hän paikkasi ne kahdella syöttöpisteellään, joten miinus vaihtui neutraaliksi. Whitecloud ja McNabb pelasivat peruspelit. Karlssonin johtama koostumus oli erinomainen luomaan maalipaikkoja kuten edellisessäkin pelissä, mutta en vain voi antaa plussaa, kun lopuksi kaikilla oli kiikarit. Kuten todettua, pidin siitä kuin Karlsson-Smith kaksikko varsinkin tuli pari kertaa kiekottelemalla keskialueen yli. Marchessault laukoi seinille useimmat paikkansa ja Smith oli toisessa pelissä putkeen jäässä viimeistelypaikoissa. Koko ketju kellotti yli 20 minuuttia jääaikaa kyllä silti ihan ansaitusti. Nelosketjusta jäi mieleen Carrierin hyvä pelaaminen ja maalipaikkojen luonti päädystä avauserässä, mutta se ei kuitenkaan ihan riitä plussaan saakka yhdeksän minuutin peliajalla. Kolesar pelasi puolestaan vain 5:41, mutta ehti alustaa avausmaalin siinäkin ajassa, joten periaatteessa hänelle voisi antaa plussan, mutta kun jääaika jäi niin pieneksi, en tee niin.

*****

Nykyinen tilannehan on sitten se, että Pietrangelolla on lieviä oireita ja lisäksi valmennuksesta useampikin on jo saanut positiivisen testituloksen, joten toinen Blues-peli sekä tiistain ja torstain Sharks-pelit on siirretty. Lisäksi McNabb siirrettiin edellisen pelin jälkeen LTIR-listalle, vaikka hän pelasi normaalisti ottelun loppuun asti, mutta tuo tarkoittaa sitä, että hän on poissa seuraavista kymmenestä ottelusta. Samalla Holden ja Glass nostettiin taksista edustusmiehistöön, joka on nyt mallia 13+5+2, mutta jos Pietrangelo vielä putoaa kokoonpanon ulkopuolelle, sitten voisi kokeilla esimerkiksi Holdenin ja Coghlanin peluuttamista yhdessä, koska parempaa mahdollisuutta Coghlanin NHL-valmiuden katsastamiseen ei välttämättä tule ikinä.

*****

Puhutaanpa hetki farmiseurasta. Ensinnäkin, Silver Knights pelaa tulevan kauden kotiottelunsa metallinvärisillä kypärillä, jotka ovat kieltämättä erittäin tyylikkäät:


Koska Silver Knightsin valmennustroikka oli penkin takana Vegasin viimeisimmässä pelissä, he eivät ole pystyneet osallistumaan varotoimien takia Silver Knightsin toimintaan, vaan Engelland on ollut hälytettynä vetämään uransa ensimmäiset reenit ja harjoitusottelut vastuuvalmentajana, mutta ainakin Dahlström antoi kehuja Engellandille tämän vetämistä harjoituksista muutama päivä sitten, heh. Silver Knights pelasi tosiaan perjantaina ja lauantaina ensimmäiset viralliset ottelunsa. Engellandin apuna penkin takana oli tilataksista Patrick Brown, joka siis on yhä aktiivipelaaja ja lähtökohtaisesti farmipelaaja, mutta koska hän kuuluu taksipoppooseen, hän ei ollut askissa. Vastassa harjoituspeleissä oli San Josen farmijoukkue Barracuda. Ensimmäinen ottelu päättyi hopearitarien 7-3 voittoon. Toinen ottelu oli kahden erän jälkeen 1-0, mutta se keskeytettiin, kun kesken pelin saapui tieto siitä, että joku pelaaja San Josen puolelta oli saanut positiivisen testituloksen. Todella kummallista, että he ylipäätään aloittivat pelaamaan ilman varmaa tietoa negatiivisuuksista. Toivottavasti tauti ei levinnyt sen pidemmälle.

Silver Knights pelasi ainakin tuon historiallisen ensimmäisen harjoituspelinsä seuraavilla ketjuilla:

Sikura-Krebs-Dugan
Cotter-O’Regan-Duke
Jones-Leschyshyn-Elvenes
Loewen-Rondbjerg-Goulbourne

Dahlstrom-Murphy
Schuldt-Pachal
Hayes-Bischoff

Thompson
Ferguson

- Historian ensimmäisen maalin Golden Knightsillehan iski aikoinaan Tyler Wong. Silver Knightsin ensimmäisestä maalista vastasi ylivoimalla neliön keskeltä Reid Duke laukauksella kainalosta sisään. Paremmalle miehelle maalia ei olisi voinut suoda, koska Dukehan oli aikoinaan ensimmäinen pelaaja, joka allekirjoitti sopimuksen Vegas Golden Knightsin kanssa:

- Syöttöpisteet historialliseen osumaan kirjattiin vasemmassa siivessä operoineelle Duganille ja Schuldtille, joka näytti pyörittävän tuota YV-koostumusta viivassa. Sikura oli oikeassa siivessä ja nähdäkseni Cotter maskipelaajana
- Thompson oli ainakin saanut kehuja esityksestään ottaen varsinkin toisessa erässä pari isoa torjuntaa. Erityisesti sivuttaisliikkuminen oli ollut sulavaa
- Toisessa erässä SK iski viisi osumaa. Maalikimara löytyy puolestaan tästä twiitistä:

- Toinen osuma merkittiin Sikuralle, joka latasi vasemmasta siivestä kiekon maalin kattoon Duganin annettua syötön neliön halki. Dahlström oli puolestaan tässä kohden kakkossyöttäjänä viivapuolustajana. Neliön keskellä oli Krebs ja maalilla Jones, joten alustavat YV-roolit ovat viivassa Schuldt/Dahlström, siivissä Sikura, Dugan, Elvenes ja O'Regan, neliön keskellä Krebs ja Duke sekä maalilla Cotter ja Jones
- Kolmannen osuman iski suorahyökkäyksestä köyhän miehen Barkov Jones tarkalla rannelaukauksella oikeasta laidasta, jolta voinee odottaa petraamista viime kauteen nähden ja jos Elvenes pelaa samassa ketjussa, tehopisteiden valossa edistymistä tapahtuu pakosti. Neljännessä maalissa yksi uusista vapaa agentti -kiinnityksistä eli Hayes latasi viivalta rannelaukauksen sisään ohi ruuhkan. Viidennessä osumassa puolestaan O'Regan antoi duganmaisen poikkikentän syötön Elvenesille, joka latasi ranteella kiekon suurin piirtein samoilta jalansijoilta kuin Sikura yläriman alle. Tuokin osuma oli YV-maali syntyen välittömästi alueelleviennin jälkeen. O'Reganin iskemää 6-1 osumaa ei enää videolta löytynyt, mutta hänkin sai kehuja esityksestään

Jälkimmäisessä pelissä Knightsin ainoan maalin iski vasemmalta laidalta tarkalla laukauksella alakulmaan nelosketjun jamaikalaislaituri Loewen. Maalissa aloitti taas Thompson, mutta puolessavälissä Ferguson oli tullut sisään, mutta hän ei siis ehtinyt pelata kuin kymmenen minuuttia, kunnes peli keskeytettiin.

Varsinaisen AHL-kauden on määrä alkaa Silver Knightsin osalta viikon päästä, kun se kohtaa sunnuntaiaamuna Suomen aikaa Orleans Areenalla Ontario Reignin. Tuo avauspeli pitää ainakin katsoa, mutta harkitsen toki koko kauden pelipassin ostamista, koska 35 dollarilla saisi näkyviin kaikki hopearitareiden ottelut. 25 dollarilla saa puolestaan kaikki koti- tai vieraspelit, mutta ei molempia. Kuukausipassi on 20 dollaria ja yksittäinen päivä AHLTV:tä maksaa kahdeksan dollaria.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
GM K. McCrimmon puhui eilen median edessä: McCrimmon Provides Updates on Golden Knights Season

- Kolmen valmentajan ja yhden pelaajan (Pietrangelo) lisäksi yksi pelaaja tilataksillisista on virusprotokollan alaisena
- Muut ovat saaneet negatiivisia testejä, joten joukkue harjoittelee keskiviikkona ja torstaina ennen perjantain ottelua Kingsiä vastaan
- McNabbilla on alaraajavamma ja hän on tosiaan vähintään kymmenestä seuraavasta pelistä sivussa, joten ikävä kyllä yhdeltä alkuperäisjäseneltä jää väliin ulkoilmaottelu 18 päivän kuluttua
- Väliin jäänyt toinen Blues-peli pelataan maaliskuun lopussa. Sharks-peleistä ensimmäinen siirtyi päivämäärälle 13. helmikuuta ja jälkimmäinen 25. helmikuuta. Kalenterissa ollut Anaheim-peli siirtyi 26. päivältä helmikuuta huhtikuun päivälle numero 23, koska muutoin Vegas olisi joutunut pelaamaan kolme peliä kolmeen päivään
- Dorofeyevin maahanmuuttoprosessi on käynnissä ja vie jonkun aikaa, joten hänellä kestää vielä jokusen aikaa ennen kuin hän pääsee Las Vegasiin ja aloittamaan ammattilaisuransa Pohjois-Amerikassa
- Silver Knightsin valmennus palaa puolestaan oman joukkueensa pariin. Päävalmentaja Viveiros totesi yhdessä toisessa haastattelussa, että Dorofeyevia varten he lataavat puhelimeen käännösohjelman, jotta kommunikointi venäläisen kanssa sujuisi paremmin alkuun. Viveiros sanoi myös, että jääkiekkotermistö on se, mistä on helpointa aloittaa ja että he tekevät kaikkensa, jotta siirtyminen idästä länteen sujuisi mahdollisimman hyvin Pavelin kohdalla
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
8/56 Vegas vs. Los Angeles

Fleury aloitti maalissa. Pietrangelo jatkoi protokollassa, joten Glassin ja Haguen kanssa samassa asunnossa asuva Coghlan sai NHL-debyytin kolmosparissa numerolla 52. Holden pelasi vierellä kauden avauspelinsä. Korczak puolestaan nostettiin pari päivää sitten taksiin farmista, jossa hän pelasi jälkimmäisessä harjoituspelissä San Josea vastaan. DeBoer oli tervehtynyt penkin taakse Ryan Craigin ja Steve Spottin seuraksi sopivasti pelipäiväksi.

Avausmaali tuli jo 50 sekunnin kohdalla. Stephenson katkaisi hyökkäyssiniviivalla Andersonin nopean palautusyrityksen keskialueelle ja lätytti nopeasti Pacioretty-Stone kaksikon 2v1-tilanteeseen maalin eteen Doughtya vastaan. He syöttivät kerran toisilleen, kunnes Pacioretty löysi Stonen selän takaa vasemmasta laidasta mukaan nousseen Haguen ja tämä viritti rannelaukauksen ohi Quickin. Sama ketju loi hetken päästä toisenkin loistopaikan, kun Stephenson tarjosi maalin takaa paikan Martinezille maalille, mutta Quick venyi eteen. Kolmas mesta samalle ketjulle tuli 4v2-vastaiskusta juuri ennen puoliväliä Fleuryn torjunnan jälkeen. Theodore käynnisti vastaiskun avauksellaan ja Stone latasi keskeltä one-timerin verkon perukoille Paciorettyn syötöstä oikeasta laidasta, kun Clague ei saanut lättyä katki. Kolmossyöttäjä oli Fleury.

Kärkipakkiparit tuplavaihtoivat aluksi, kunnes Coghlan sai avausvaihtonsa ajassa 3:18-3:52. Lähes koko vaihdon hän vain pysyi hyökkäyssiniviivan oikeassa kulmassa, kun Karlssonin ketju mylläsi päädyssä ja kulmissa, muttei lopulta saanut laukauksia aikaan. Vaihdon viime sekunneilla Coghlan sulki keskialueella oikean laitakaistan pakottaen vastustajan dumppaamaan päätyyn, mutta yhtään kiekkokosketuksia ei vaihdossa kertynyt, vaan Coghlan pelasi riskittömästi eikä lähtenyt hyökkäysalueella nousemaan ja tarjoamaan one-timeruhkaa. Toinen vaihto tuli juuri ennen mainoskatkoa. Se oli nelosketjun takana. Hän pinchasi viivasta vastaan, mutta Kings selvitti hänen ja Reavesin antaman yhtäaikaisen paineen saaden puolittaisen 2v1-hyökkäyksen, mutta Holden ohjasi hyvin Grundströmin ampumaan rystyltä kaukaa Fleuryn syliin. Nosekin takakarvaus myös helpotti Holdenin urakkaa. Kolmas vaihto tuli kahdeksan minuutin kohdalla ja siinä Coghlan purki hyvin paineen omista pelaamalla kiekon maalin takaa ränniin ja aina keskialueelle Marchessaultille asti. 16. minuutilta jäi mieleen vaihto, jossa hän ensin liikkeellään esti Carteria pääsemästä ilmaiseksi alueelle ja myöhemmin liimasi miehensä laitaan saaden siten stopin aikaan, joten ei hän täysin hukassa ollut kiekottomana, vaan kiilauspelaaminen ainakin toimi, vaikka hieman pehmeältähän Coghlanin ylävartalo vielä näyttää.

Kolmas maali syntyi pian toisen jälkeen suorahyökkäyksestä. Hague avasi laitaan, Karlsson ajoi oikealta maalille vauhdilla ohi Andersonin, jonka vaikea ilta Doughtyn vierellä jatkui, ja Marchessault siivosi Quickin antaman patjareboundin tyhjiin, kun puolustajia ei näkynyt siivoamassa irtokiekkoa. 14. minuutilla Karlsson-Marchessault kaksikko puolestaan pääsi 2v1-hyökkäykseen, mutta Wiljami laukoi itse oikealta yli maalin.

Kingsin ainoat mestat koko erässä olivat pari puolittaista vastaiskua eikä se kyennyt luomaan pitkiä hyökkäyksiä oikein yhtään. Kerran muistan Kempen päättäneen lyhyen kulmarallin maskittomaan laukaukseen läheltä siniviivaa Fleuryn syliin. Erän viime sekunneilla puolestaan Kopitar-Brown kaksikko käänsi pelin nopeasti keskialueella ja ylitti sinisen seinäsyötöillä. Lopuksi Kopitar ampui pienestä kulmasta rystyllä takapatjaan ja Iafallo pääsi reboundiin, mutta Fleury selvitti sen ollen läpi erän terävänä.

Viidessä viime keskinäisessä pelissä avauserän maalit olivat menneet Kingsille 11-2, mutta nyt Vegas vei erän tylysti 3-0. Avauserän onnistujia olivat Fleury, kärkiketjut ja paljon kiekossa ollut jo AHL:ssä loistanut Hague-Whitecloud pari. Alaketjujen anti ylöspäin oli melko vähäistä pl. Tuchin soolokuljetukset eikä Roy-Glass-Tuch kolmikko oikein vieläkään löytänyt kunnolla kemiaa.

Toisen erän toisella minuutilla Vegas meni jo 4-0 johtoon. Hague käänsi pakki-pakkisyötön jälkeen vieraiden keskialueen purkukiekon nopeasti takaisin pystyyn. Karlsson pelasi siniviivan päällä seinän Joonatanin kanssa ja sai kiekon takaisin vasemmassa laidassa. Hän leikkasi hieman sisään ja ampui sitten tarkasti takakulmaan, mutta eihän maskiton rannari b-pisteen kaarelta saisi silti upota. Hague sai jo kolmannen tehopisteensä ja samalla Quick vaihtui Peterseniin. Olo oli maalin jälkeen turvallinen, koska tehdessään kotona neljä maalia Vegas oli aiemmin hävinnyt varsinaisella peliajalla vain kerran maaliskuussa 2018 Ottawalle saldon ollessa muutoin 53-1-3 pl. rankkarikisat.

Neljännellä minuutilla Kopitarin ketju sai aikaan vieraiden pisimmän myllyn siihen mennessä, kun vastassa oli Vegasin nelonen. Iafallo tarjoili kerran vaihdon aikana maalipaikan takatolpalle, mutta Kopitar ei osunut kunnolla kiekkoon. Petersen puolestaan osoitti venymiskykyään torjumalla kilvellä Theodoren yrityksen puolityhjään maaliin sen jälkeen, kun Martinezin viivalaukaus oli kimmonnut blokista suoraan Shean lapaan. Irtokiekon irtokiekko puolestaan tuli Stonelle ja tämän jäänuoliaisen Petersen pysäytti patjallaan jään pinnassa maaten.

Viides maali tuli ylivoimalla seitsemännellä minuutilla. Karlsson kaapi aloituksen, Theodore levitti Paciorettylle ja tässä ajassa Wiljami oli ehtinyt siirtyä neliön keskelle. Pacioretty löysi hänen lavan, Karlsson ohjasi patjaan ja maalinedus-/päätymies Glass puttasi reboundin tyhjiin, kun taas Mikey Anderson jäi väärälle puolelle oltuaan liiaksi blokkaamassa Paciorettyn mahdollista laukausta. Ei muuta kuin Määttää takaisin isompaan rooliin kolmosparista ja Anderson farmiin kasvamaan korkoa. Kingsin farmi pelaa heti huomenna Silver Knightsia vastaan, joten Anderson voisi ihan hyvin jäädä Las Vegasiin tämän pelin perusteella. Karlsson ja Pacioretty nousivat kolmeen tehopisteeseen Haguen rinnalle jo ennen ottelun puoliväliä. Glass on puolestaan tehnyt molemmat maalinsa ylivoimalla tällä kaudella. Maali lisäsi myös Coghlanin painetta, koska kämppikset olivat jo tulostaululla.

Whitecloudin keskialueen kamppi Wagneriin tarjosi toisen puolikkaan alkuun ylivoimamahdollisuuden vieraille. Nosek-Roy-Theodore-Martinez nelikko oli helisemässä yli minuutin Kingsin ykkösviisikkoa vastaan, mutta Fleuryn sähäkkä sivuttaisliikkuminen piti nollapelin elossa. Normaalisti Whitecloud olisi varmaan pelannut Martinezin vierellä McNabbin ja Pietrangelon ollessa pois. Stone-Stephenson-Hague-Holden oli toinen AV-nelikko, joka hoiti lopun kunnialla. Kolme minuuttia ennen taukoa Vegas sai ylivoiman, kun Tuch ehti ensin päätykiekkoon ja käänsi maalille Roylle, jonka Strand kamppasi maalin kulmalla.

Ykkösviisikko onnistui minuutin jäälläolon jälkeen jälleen, kun Theodore laukoi viivasta ja Petersen torjui eteensä pudottaen samalla mailan, kun Glass kurvasi päädystä ohi Andersonin maskiin. Karlsson-Glass kaksikon kautta kiekko kimposi tai liukui Stonelle, joka iski vasemmalta maalin kulmalta tyhjiin Petersenin jäätyä jäihin ja Doughtyn hävittyä irtokiekkotaiston maalin edessä. Kings toki haastoi oikein osuman ja se hylättiin, kun Glass otti tosiaan kontaktin maalivahdin alueen reunalla samalla, kun Petersen torjui Theodoren laukausta. Kakkosylivoimassa olivat Martinez, Marchessault, Smith, Stephenson ja Tuch, mutta kyllä minä olisin halunnut nähdä Haguen viivassa ja Coghlanin vasemmassa siivessä Martinezin ja Stephensonin kustannuksella. Tauolle mentiin mairittelevissa 5-0 luvuissa lopulta. Vedot kohti maalia olivat 23-21 ja maaliodottama 2.62-1.03, mutta ero syntyi maalivahtipelissä ja maalinedustan puolustamisessa. Kärkiketjut loivat 18 maalipaikasta tasaviisikoin 16 40 minuutissa, joten toisessakaan erässä alaketjut eivät saaneet hyökkäyspeliään rullaamaan, vaikka kolmosketju vähän paransikin kiekossa pysymistään hyökkäysalueella.

Päätöserän avauskympillä Vegas hukkasi yhden ylivoiman. Lisäksi Smith lätytti kerran Marchessaultin nokikkain Petersenin kanssa, mutta tämä torjui pomppivaan kiekkoon ammutun laukauksen läheltä. Kings puolestaan kavensi ennen puoliväliä suorahyökkäyksestä. Brown syötti oikeasta laidasta siniviivan päältä maalin eteen liukuneelle Wagnerille, joka nosti rystyltä kiekon etukulmaan, kun Fleury oli vähän oudosti sijoittunut ja Whitecloud oli potkun verran perässä. Fleuryn nollaputki kesti 119:59 eli sekuntia vaille kaksi peliä.

Kings kavensi toistamiseen ylivoimalla päätöskympillä, kun Kempe levitti viivasta siipeen Kopitarille, joka ampui tolppaan ja Brown puttasi reboundin sisään. Hague oli myöhässä blokkaamassa Anzen vetoa ja Theodore ei saanut Brownia kuriin. Loppu oli pelailua ja ottelu päättyi 5-2.

Arvosanataulukko
++ Hague, Stone, Pacioretty, Karlsson
+ Fleury, Whitecloud, Stephenson, Marchessault
+/- Martinez, Theodore, Coghlan, Holden, Smith, Roy, Glass, Tuch
- Carrier, Nosek, Reaves
--

Hague pelasi NHL-uransa ensimmäisen useamman tehopisteen ottelun. Hän ja Whitecloud antoivat kyllä mukavan napakoita avauksia alhaalta keskialueelle ja välillä pidempiä syöttöjä ohi Kingsin karvauksen aina hyökkäyssiniviivan kulmiin saakka ilman, että avaukset jäivät matkalle. Kiekottomina he puolestaan olivat myös erinomaisia omassa päässä saaden stoppeja aikaan laidoissa. Muut kolmen pisteen miehet Pacioretty ja Karlsson saavat myös kaksi plussaa sekä kokonaisvaltaista dominanssia esittänyt Stone. Heitä ei tarvinne perustella sen enempää, jokaisen peli-ilme vastasi tehopistesaraketta.

Fleury oli hyvä pari erää, mutta nollaputken katkaissut maali oli otettavissa. Yhtä kaikki, hän voitti veskaritaiston selvästi jatkaen alkukauden mahtivirettään. Kärkiketjuista Marchessault ja Stephenson pääsevät myös plussalle, mutta kiikarit keränneen Smithin jätän pois, koska Stephenson kiikareistaan huolimatta oli alustamassa muun muassa avausmaalia, josta positiivinen lumivyöry lähti käyntiin ja muutoinkin hyvin ytimessä kärkihevosten välissä.

Kuten todettua, alaketjuilta ei ihan hirveästi irronnut apuja hyökkäyssuuntaan lukuunottamatta Tuchin soolokuskauksia. Glass oli ylivoimalla hyvä, mutta tasaviisikoin vähän ruosteessa.

Nelosketju jäi jopa miinukselle tavanomaista suuremmasta 11-13 minuutin vastuustaan huolimatta vuodettuaan karvauspelaamisessaan Kingsin avausmaalissa, joten annan sille miinuksen, koska anti ylöspäin oli olematonta. Alakerrasta Holden pelasi peruspelin ja Coghlanin otteista kirjoitin jo avauserän osalta. Parista viimeisestä erästä ei jäänyt mieleen kuin yksi taustanousu oikealta mukaan hyökkäykseen, mutta poikkisyöttö Stonelta meni liian eteen, joten laukaisupaikka jäi syntymättä. Niinpä Coghlanin tilastorivin ihan jokainen sarake näytti nollaa paitsi peliaika 13:15. Theodore-Martinez parin teholukema oli +1 ja he liikuttivat kiekkoa normaaliin tapaansa. Theodorekin pelasi maltilliset 21:40 ja Whitecloud jopa 14 sekuntia enemmän, vaikka tämän erikoistilannesekunnit olivat nollissa, mutta tasaviisikoin sitten Zach pelasi eniten. Martinez kellotti 22:20 ja Hague 20:41, joten kolmosparin jääaika jäi 13-14 minuuttiin. Silti Holden ehti kerätä samat neljä blokkia kuin Hague ja Martinez.

*****

Henderson Silver Knights nimesi eilen historiansa ensimmäisen kapteenin ja hän on Charlotte Checkersin pari kautta sitten AHL:n mestaruuteen johdattanut Patrick Brown, joka oli myös Wolvesin viime kauden varakapteenistossa: Henderson Silver Knights Name Leadership Group For Inaugural Season - Henderson Silver Knights

Puolustajat Ryan Murphy ja Jake Bischoff ovat varakapteenit. Schuldt, Dahlström ja O'Regan kuuluvat myös johtajistoon.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
1/40 Henderson Silver Knights vs. Ontario Reign

Silver Knightsin historian ensimmäistä runkosarjaottelua oli herättävä katsomaan aamuviideltä. Orleans Areenalle saapui vieraaksi Los Angelesin farmiporukka Ontario Reign. Kotijoukkueen kokoonpano oli:

D. Sikura 15 - P. Brown 38 - J. Dugan 8
P. Krebs 18 - D. O'Regan 21 - R. Duke 37
B. Jones 64 - J. Leschyshyn 39 - L. Elvenes 25
P. Cotter 43 - J. Rondbjerg 46 - T. Goulbourne 12

C. Dahlström 63 - R. Murphy 24
J. Schuldt 4 - J. Bischoff 45
Z. Hayes 65 - B. Pachal 94

L. Thompson 36
D. Ferguson 1

YV:

Brown
Dugan Duke Sikura
Bischoff

Krebs
O'Regan Jones Elvenes
Murphy

AV:

Jones-Brown
Dahlström-Hayes

Leschyshyn-Goulbourne
Schuldt-Bischoff

Cotter-Rondbjerg/Duke-O'Regan

1. erä

Heti alkuun on todettava, että kultaisia haaleita numeroita oli mahdoton erottaa harmaasta pelipaidasta, mutta tein parhaani. Toiseen erään asia korjaantui hieman, kun kamera zoomasi vähän lähemmäksi laajakuvassa, mutta jotain noille pelinumeroille pitää tehdä kotipaidoissa. Vieraiden mustat numerot valkoisella pohjalla erottuivat niin paljon paremmin, ettei mitään rotia.

Historian ensimmäisen aloituksen Brown hävisi Kingsin vitosvaraukselle Turcottelle. Ensimmäinen laukaus seurahistoriassa runkosarjassa lähti Sikuralta oikeasta laidasta 40 sekunnin kohdalla hänen pujoteltua itse hyökkäysalueelle. Läpi illan Sikura oli vahva alueellevienneissä ja tämä oli siitä esimakua. Ensimmäisen aloitusvoiton otti 45. sekunnilla hyökkäyspään oikealla b-pisteellä kakkossentteri O'Regan. Ensimmäinen ylivoima tuli puolestaan ajassa 1:30, kun vieraiden Byron kamppasi oman alueen kulmassa Leschyshynin.

YV-koostumukset onkin lueteltu jo yllä. Ykkösylivoima aloitti jäällä ja Sikura sai yhden hyvän one-timerpaikan oikeasta siivestä, mutta veto meni ohi maalin. Kakkosylivoiman tultua sisään Krebs hankki kahden miehen ylivoiman, kun hän dumppasi kiekon päätyyn ja meni itse vauhdilla perään. Puolustaja Durzi tuuppasi hänet poikkarilla selästä laitaan, mutta onneksi loukkaantumista ei tapahtunut. Silver Knights laittoi jäälle erikoiskentällisen, jossa Murphy ja SIkura olivat viivassa, Dugan ja Duke siivissä sekä Brown kolmikon keskellä/maalin edessä. Paras paikka tuli slottiin Brownille, kun Dugan syötti oikeasta laidasta kolmion sisään, mutta Villetta torjui patjallaan. Yhden miehen jämäylivoimalla Elvenes puolestaan pelasi oikeasta laidasta syvyyteen ja Krebs sieltä neliön keskelle hetkellisesti liikkuneelle O'Reganille, joka Brownin tavoin ampui patjaan yhdellä kosketuksella. Kotijoukkueella oli selkeä tapa ylivoimalla pelata syvyyteen ja palauttaa sieltä takaisin korkeammalle.

Thompsonin ensimmäinen kunnon torjunta tuli ajassa 5:28, kun Kaliyev laukoi vasemmasta siniviivan kulmasta kiekon Loganin räpylään. Tuota ennen Ontariolla oli yksi laukaus kohti maalia, mutta se oli lähinnä heitto maalille kaukaa. Historian ensimmäinen alivoima tuli kuuden minuutin jälkeen, kun Pachal nosti kiekon katsomoon. Alivoimanelikot olivat Dahlström-Hayes-Jones-Brown ja Schuldt-Bischoff-Leschyshyn-Goulbourne. Rondbjerg-Cotter ja Duke-O'Regan olivat muut alivoimahyökkääjäparit. Hayes suoritti historian ensimmäisen alivoimapurun heti alkuun ehtien ensimmäisenä laidan irtokiekkoon vieraiden epäonnistuneen poikittaissyötön jälkeen. Seitsemän minuutn kohdalla Brickley sai päädystä syötön viivaan ja tälläsi ranteella vastakiekkoon ohi Goulbournen blokin, mutta laukaus meni logoon. 40 sekuntia ennen jäähyn päätöstä Hayes teki uudelleen hyvän suorituksen, kun hän päädyssä paineen alla siirsi rauhassa kiekon keskelle Cotterille, joka vippasi sen ulos alueelta. Alivoima oli lopullisesti selvitetty, kun vielä O'Regan ja Duke kuluttivat kelloa kulmassa uuden purun päätteeksi.

Puolivälissä avauserää Pachal kokeili kertaalleen toimittaa viivasta kiekon tuloksetta maalille. Hän myös sähläsi samassa vaihdossa kiekon kerran keskialueen puolelle. 11. minuutilla Ontario nosti norsukiekon keskialueelle ja Dahlström kompuroi, joten Murphy jäi yksin ottamaan vastaan 2v1-hyökkäystä, mutta Thompson torjui räpylällä laukauksen vasemmasta laidasta. Ajassa 12:17 Sikura lähti istunnolle poikittaisesta mailasta maalin takana. Sitä ennen Gugan vuoti kulmassa päästäen vastustajan ajamaan maalille vapaasti, mutta Thompson venyi sivuttaisliikkeessä torjuntaan. Ontarion toisen ylivoiman paras tilanne oli Maddenin lätty vasemmasta laidasta takatolpalle Fagemolle, mutta Logan oli edessä. Silver Knightsilla oli muuten käytössä sama 1-3 alivoimatrap keskialueella kuin kultaritareilla, joten sikäli systeemi alivoimalla ei tule yllätyksenä, jos jossain vaiheessa farmista nostetaan pelaajia ylös.

Laukaukset olivat ylivoiman jälkeen 9-4. Isäntien pelitapa oli hyvin suoraviivainen. Keskialue ylitettiin pelaamalla kiekkoa päätyyn eikä kiekottelemalla. Tuolla tavalla minimoidaan riskejä kiekonmenetyksille, mutta silti niitä tuli yllättävän paljon. Viveiroksen haluama nopeus näkyi kyllä pelissä tuolla tavoin suoraviivaisesti pelaamalla, mutta peli oli osin melkoista koohottamista. Hyökkäysalueella sen sijaan lupa oli luovuudelle, poikkisyötöille ja onetimereille ja hyvin paljon Silver Knights loikin laukauksia suoraan syötöstä.

Vajaan 16 minuutin kohdalla Elvenes piti pään ylhäällä hyökkäysalueella, pysyi kiekossa ja syötti keskeltä vasempaan laitaan Dahlströmille, joka otti pari potkua viivasta irti ja laukoi sitten rannarin päin Villaltaan. Hetkeä myöhemmin Reignin vaarallisin kaksikko loi 2v1-tilanteesta hyvän paikan, kun Akil Thomas käänsi laidasta maalin eteen ja Mikey Eyssimont ohjasi ylärimaan Pachalin jäätyä yksin kahta pelaajaa vastaan maalin eteen sen, jälkeen kun Reign oli kääntänyt pelin nopeasti pystyyn Brownin hukattua kiekon keskialueella mailan rikkoutumisen takia. Eyssimontin ketteryys teki vaikutuksen läpi illan ja myöhemmin hän oli alustamassa tukun paikkoja Thomasille. 24-vuotias jenkkilaituri on näemmä Kingsin vitoskierroksen varaus vuodelta 2016 ja viime AHL-kausi sujui 0,5 pisteen keskiarvolla. Ennustan tuon parantuvan rutkasti tällä sesongilla. @heikkik osannee kertoa miehestä enemmän?

Ajassa 17:40 Kupari menetti kiekon keskialueella laidan lähellä. Krebs nappasi irtokiekon, kuskasi sen sinisen yli ja syötti sitten poikittain vasemmalle Dukelle, jonka one-timer oli tulokseton. 18. minuutilla Leschyshyn otti hyökkäyspään aloitusvoiton ja hetken kierrätyksen jälkeen Dahlström levitti viivassa Murphylle, joka otti pari potkua eteenpäin ja ampui painavan lyöntilaukauksen oikeasta laidasta syliin. Ontario meni 0-1 johtoon ajassa 18:54. Leschyshynin ketju oli yhä jäällä pitkän kiekon jälkeen ja hävityn aloituksen jälkeen paine jäi omaan päätyyn. Byron ja Byfield kaivoivat kiekon kulmasta viivaan Brickleylle, jonka viivatoimitus painui lopulta ruuhkan läpi sisään, kun Jones ei ehtinyt blokata vetoa siniviivan tuntumassa, vaan juoksi muiden tavoin kiekon perässä. 15 sekuntia ennen taukoa Brown hukkasi toistamiseen kiekon keskialueella ja nyt puolustussiniviivan lähellä Thomasille. Tämä käytti kiekon laidassa Turcottella, joka yritti syöttää takatolpalle takaisin, mutta vaihdosta tullut Bischoff puolusti miehensä irti kiekosta tyylikkäästi. Laukaukset olivat lopulta 12-10, mutta maalit 0-1.

2. erä

25 sekunnin kohdalla Sikura syötti oikeasta laidasta poikittain hyökkäysalueella Dahlströmille, joka nousi taas vasenta puolta vetopaikkaan, mutta rannari meni päin Villaltaa. Minuutin kohdalla Bischoff pinchasi myöhässä ja Byfield pääsi livahtamaan läpisyötöstä selustaan ennen kuin Schuldt ehti paikkaamaan, mutta Thompson torjui patjoillaan suoran rannelaukauksen. Iso torjunta, koska ajassa 21:41 syntyi seurahistorian ensimmäinen runkosarjamaali. Bischoff dumppasi kiekon päätyyn. Vieraiden puolustajat olivat siellä ensin. Puolustaja-puolustajasyöttö kimposi kuitenkin kulmasta Markus Phillipsin luistimesta suoraan Leschyshynille vasemmalle kaarelle. Tämän nopea laukaus kohti maalia yllätti Villaltan:


Alle minuuttia myöhemmin Kupari vei kuitenkin huikealla osumalla Reignin takaisin 2-1 johtoon. Elvenes vuorostaan ei saanut keskialueella haltuun syöttöä ja Reign käänsi pystyyn. Tyler Madden siirsi siniviivan vasemmasta kulmasta kiekon viereen Kuparille, joka punnersi laidasta maalille ohi Dahlströmin ja nosti sitten kiekon etuyläkulmaan pehmeillä käsillä. Upea viimeistely ja kieltämättä tuossa hetkessä Kuparin suojauspelaaminen sekä luistelun voimakkuus näyttivät menneen eteenpäin sitten viime näkemän. Alavartalossa oli voimaa, jolla punnertaa väkisin ohi ruotsalaispuolustajan:


Neljän minuutin kohdalla Dugan syötti maalin vasemmalta kulmalta oikealle b-pisteelle, mutta Sikuran one-timer blokattiin. Kulmaralli kuitenkin jatkui ja Bischoff tulitti samoilta jalansijoilta kuin Sikura one-timerin puolestaan ohi takakulman. Dugan haki irtokiekon, pujotteli siniviivan kautta keskustaan ja jakoi uudestaan kiekon Bischoffille oikeaan laitaan. Tällä kertaa tämä ampui ranteella tarkasti takakulmaan 2-2 tasoituksen. Kerrassaan taitava alustus kuitenkin Duganilta pehmeillä käsillä (ajassa 1:20-2:07):



Kahden minuutin päästä kakkosketju pelasi pidemmän hyökkäyksen. Krebs ja Duke pörräsivät päädyssä kivasti pysyen kiekossa, mutta viivavetoja vaarallisempaa he eivät onnistuneet alustamaan. Puolustajapareja muuten sekoiteltiin läpi illan eli välillä Dahsltröm otti vaihtoja alivoimapuolustajaparinsa Hayesin kanssa, koska Pachaliin ei ehkä ollut täyttä luottoa. Schuldt puolestaan pelasi Pachalin kanssa sitten ajoittain.

Isäntien paras kaksikko eli Dugan-Sikura akseli oli taas esillä ajassa 29:30, kun keskialueen laitapainivoiton jälkeen Dugan kuljetti laitaa pitkin sinisen yli ja jätti kiekon Sikuralle, jonka painava lyöntilaukaus meni takakulmasta ohi. Puolen minuutin päästä puolestaan Fagemo karkasi läpi, kun hänet vapautettiin chipillä väsyneen ykköspakkiparin välistä karkuun, mutta Thompson otti kilvellään pidemmän korren. Dahlström-Murphy kaksikko oli tosiaan väsynyt tuettuaan kiekollisina ykkösketjun vaihtoa hyökkäysalueella eivätkä oikein jaksaneet polkea enää alas. Puolivälissä ottelua Duke kolasi Kuparin näyttävästi aitioiden edessä jäähän ja suomalainen kömpi vaihtoon.

Ottelun toisen puolikkaan alkuun Leschyshyn sai ristipiston oikeaan laitaan ja pujahti sieltä maalille, mutta rystyveto oli löysä pysähtyen patjaan. Heti perään Eyssimont loi taas uhkaa jarruttamalla ensin laidassa ja heittämällä sitten kiekon maalille, mutta Thompson selvitti tilanteen vaivoin. 32. minuutilla Brown ja Cotter pääsivät 2v1-hyökkäykseen, mutta ensinmainitun lätty jäi puolustajaan. Laukaukset olivat 19-18 tässä vaiheessa ja peli aaltoili tasaisesti päästä päähän. Ajassa 33:05 Silver Knights meni ensi kerran johtoon seurahistoriassa. Sikura kuskasi kiekon taas itse alueelle onnistuneesti. Puolustaja löi kiekon häneltä kuitenkin irti vasemmassa kulmassa. O'Regan otti irtokiekon, Sikura ehti kiertää sillä välin maalin ja O'Regan antoi poikkisyötön toiselle puolelle ehtineelle Sikuralle, jonka one-timer meni etuyläkulmasta sisään. Tehopiste oli Sikuralle illan toinen. Kakkossyötön sai lopulta Schuldt, vaikka se merkittiin ensin Duganille.

Ajassa 34:30 Hayes oli taas esillä positiivisessa valossa puolustussuuntaan, kun hän blokkasi mailallaan laidasta tulleen puolustaja Jack Sadekin laukauksen katsomoon. Hänestä tuli mieleen jollain tavalla parin vuoden takainen Whitecloud, sillä etäisyyden hallinta vastustajan hyökkääjään ja ylipäätään rauhallisuus omalla alueella paineen alla muistuttivat Whitecloudin pelaamista Wolvesissa. Ehkä tuossa kytee alku jonkin suuremman, koska vastaavasti Hayes ei antanut harhasyöttöjä omissa, vaan siirtokiekot ja avaussyötöt olivat varmoja. 21-vuotias Zackhan hankittiin täksi kaudeksi vapaana agenttina WHL:stä, jossa hän pelasi Raidersissa viimeiset neljä ja puoli kautta. Viime kaudella hän oli jopa kapteeni tehden 23 pistettä 60 otteluun, joten hän on pisteidenkin valossa tuollainen Whitecloudin tyylinen kahden suunnan puolustaja, joka nojaa vähän enemmän puolustusosaamiseensa, mutta pystyy myös tuottamaan joka toisessa tai kolmannessa ottelussa jotain hyökkäyssuuntaankin. Harjoituspelissähän hän iski sen yhden osuman ranteella viivasta läpi ruuhkan ohi Barracudan maalivahdin. Mutta joo, en ylläty, jos Hayesista joskus tulee Vegasin kokoonpanoon leftin puolen Whitecloud! Nyt se on sanottu ääneen. Martinez ja McNabb ovat kuitenkin jo molemmat vähintään kolmikymppisiä, joten parin kauden päästä Hayes voi olla tyrkyllä NHL:ään.

Takaisin yön peliin. Heti edellisen tilanteen jälkeen Sikura pudotti jälleen alueelleviennin jälkeen oikeasta laidasta kiekon jarrutuksen jälkeen viivaan Pachalille, joka ampui kohti maalia. Kiekko kimposi päädystä Duganille takatolpalle, mutta vieraiden varakapteeni puolustaja Cameron Gaunce häiritsi sen verran, että Dugan ei päässyt puttaamaan rauhassa tyhjiin, vaan Villalta taisi saada jotain varusteitaan vielä väliin kuten Holtby toisessa Stanley Cupin finaalissa Tuchia vastaan venytti mailan tyhjän maalin eteen. Gaunce kuitenkin sai jäähyn tuosta samasta tilanteesta estettyään liiaksi Dugania viisi minuuttia ennen taukoa.

Ylivoiman alussa O'Regan ja Jones hoitivat kiekon näyttävästi hyökkäysalueelle yli keskialueen, mutta Krebs ei saanut haudattua one-timeria sisään O'Reganin poikkisyötöstä. Muuta ei tuolla ylivoimalla tapahtunutkaan, kun ykkösviisikko ei päässyt edes keskialueen yli. 2:30 ennen erätaukoa Henderson loi 3v2-tilanteen keskialueen irtokiekosta. Dahlström painui keskikaistaa kohti maalia ja jätti kiekon Gouldbournelle, joka laukoi jaloista rintapanssariin. Puolitoista minuuttia ennen taukoa Schuldt puolestaan toimitti kiekon kahdesti viivasta tuloksetta kohti maalia Brownin vitjan painiessa syvyydessä. 15 sekuntia ennen taukoa O'Regan hävisi Bischoffin ränniin siirtämään kiekon eikä saanut sitä ulos alueelta, vaan tietysti Eyssimont löysi keskeltä Duken taakse viivasta nousseen Brickleyn, joka ampui päin vastaantullutta Thompsonia. Laukaukset 40 minuutissa olivat 23-21 ja maalit 3-2.

3. erä

Avausminuutilla Byfield yritti haastaa tuloksetta Bischoffia vasemmassa laidassa 1v1-tilanteessa. Krebs tuki hyvin vieressä ja niin kakkosvaraus riisuttiin kiekosta alivoimaisena. Ajassa 1:30 Eyssimont tarjoili oikeasta laidasta poikittain vasemmalle maalin kulmalle Thomasille, mutta Thompson otti illan komeimman torjunnan venymällä uskomattomaan venytykseen puolityhjän maalin eteen. Hän otti myös reboundit kiinni. Tuossa tilanteessa näkyi hyvin harjoituspeleissä kehuttu sivuttaisliikkuminen. Kakkoskenttä oli tuossa kohdin jäällä vuotamassa omalla alueella. Vaihdon lopuksi tuoreilla jaloilla kehiin hypännyt Leschyshyn otti vielä laiskan jäähyn antamalla poikittaista mailaa vastustajan ylävartaloon siniviivan lähellä.

Jäähyn lopussa Kaliyev latasi one-timerin oikeasta laidasta tolppaan, mutta ennen kuin Eyssimont ehti irtokiekkoon, Dahlström siivosi sen maaliviivalta. Lisäksi Kupari ampui päin Pachalin blokkia kertaalleen ennen kuin alivoima oli selvitetty, mutta isännät ottivat heti uuden jäähyn, kun Pachal kolasi maalin edessä Turcotten jäihin. Dahlström kuitenkin purki heti kiekon ja ainoa merkittävä tilanne oli Byfieldin rannari vasemmasta siivestä ohi takakulman. Vegas oli itse asiassa lähellä alivoimamaalia kuuden minuutin kohdalla, kun ensin sen 1-3 alivoimatrap johti keskialueen stoppiin. Cotter kuljetti kiekon vasenta laitaa pitkin alueelle, suojasi sitä laitaa vasten ja kiersi maalin, kunnes hän syötti maalialueen editse takatolpalle liukuneelle Rondbjergille, mutta tämä ei ihan päässyt käsiksi syöttöön. Toinen onnistunut alivoimatappo putkeen oli kuitenkin positiivinen asia, mutta jäähykuria on parannettava.

Yhdeksän minuutin kohdalla kolmosketju pelasi hyökkäyspään vaihdon. Jones kaivoi kiekon pelaajien jaloista viivaan Pachalille, joka syötti painavan ohjurikiekon takatolpalle Leschyshynille, mutta tämä ei onnistunut ohjaamaan illan toista maaliaan. Leschyshynilta nähtiin kuitenkin lupaavia elonmerkkejä viime kauteen nähden ja onhan hän kakkoskierroksen varauskin vuodelta 2018. 11. minuutilla Kupari siirsi laidasta kiekon keskikaistalle Maddenille, mutta Rondbjergin vahva takakarvaus johti keskialueen katkoon. Puolustajien kautta Cotter sai kiekon nopeasti hyökkäyssiniselle, mutta hän ei aivan päässyt punnertamaan rystyltä vetopaikkaan oikean kautta. Minuutin päästä Elvenes menetti kulmassa kiekon, kun häntä taklattiin seisovilla jaloilla selkään vauhdilla. Thompson kuitenkin selvitti nopean kudin viivasta. Lopulta hopearitarien kolmosketju pääsi pois omista ja Jones laukoi vaihdon päätteeksi vasemmasta laidasta ponnettoman rannelaukauksen 1v1-tilanteesta. Hetken päästä puolestaan O'Reganin kakkosketju oli taas ongelmissa omissa Eyssimont-Thomas kaksikon kanssa, kun ensinmainittu syötti kulmasta slottiin, mutta Thompson torjui Thomasin vedon.

Viisi minuuttia ennen loppua Durzi menetti kiekon viivassa ja Brown polki puolittain läpi, mutta ahdistettuna hän haki syöttöä viereen tyhjään tilaan Krebsille. Syöttö meni kuitenkin liian eteen ja avopaikka jäi hyödyntämättä. 16. minuutilla Rondbjerg puolestaan säväytti isolla blokillaan omissa. Hänellä oli kyllä kiekottomana vahva iltapuhde ja siten kenties joskus hänestä tulee Nosekin korvaaja nelossentterinä. Puolen minuutin päästä Reignin maalinedustalla oli ruuhkaa. Jones ja Leschyshyn kaivoivat kulmasta kiekon keskelle Elvenesille, joka jatkoi sen oikeaan laitaan nousevalle Murphylle. Tämä yritti jäädyttää Villaltan ja uittaa etukulmasta sisään, mutta kiekko ei koskaan ylittänyt maaliviiivaa. Tuossakin oli kuitenkin hyvä osoitus, miten farmissakin pyritään hyödyntämään puolustajien nousuja hyökkäysalueella kuten DeBoer haluaa edustusjoukkueessa. Toki päävalmentaja Manny Viveiroksen ideologiin nuo nousut kuuluvat muutenkin. Laukaukset olivat 27-30 tässä vaiheessa iltaa.

Reilut kaksi minuuttia ennen loppua Reignin pelaajat lähtivät vaihtoon väärällä hetkellä, kun Jones oli kiekossa ja lätytti keskelle kiekon Elvenesille, joka pääsi avopaikkaan, mutta hän kuljetti lopulta maalin taakse saamatta laukausta tai kunnon harhautusta aikaan. Heti perään toisessa päässä Turcotte leikkasi vasemmasta laidasta keskelle suorahyökkäyksessä, mutta veto jaloista oli ponneton kilpistyen Thompsoniin. Isännät saivat irtokiekon ja Duke vapautti lopulta ketjutoverinsa 2v1-vastaiskuun. Krebs lätytti vasemmalta puolelta kiekon Gauncen lavan yli O'Reganille, joka latasi kiekon oikealta puolelta yläriman alle. Päätöserän pelivalinta live-vedosta Henderson yli 3,5 maalia osui täten kertoimella 1.50 ja panoksella kaksi yksikköä. Samalla Krebs saalisti Duganin tavoin syöttöpisteen ensimmäisessä virallisessa miesten pelissään. Maali on nähtävissä ajassa 3:27-3:44 ylläolevalla maalikoostevideolla Youtubessa.

Villalta otettiin maaliltaan 1:30 ennen loppua. Minuutti ennen loppua Thompson torjui maalin edestä vastakiekkoon päätypassista ammutun laukauksen ja irtokiekon O'Regan kiskaisi omasta päästä tyhjään rysään nousten 2+1 tehopisteisiin. Syöttöpisteitä ei merkitty, vaikka Thompsonille sellaisen olisi ehkä voinut antaa. Lopulliset laukaukset kirjattiin 29-31 ja maalit 5-2. Peli oli numeroita tasaisempi ilman muuta ja ratkesi pieniin marginaaleihin. Isäntien maalinteon tehokkuus ja maalivahtipeli olivat lopulta parempia. Voiton kunniaksi hallissa soi Old Town Road ja Viva Las Vegas. Thompson, Dugan ja Sikura olivat kolme tähteä ansaitusti.

Plussat ja miinukset

++
+ Thompson, Sikura, Dugan, O'Regan, Krebs, Duke, Leschyshyn, Rondbjerg, Cotter, Hayes, Bischoff
+/- Dahlström, Murphy, Schuldt, Pachal, Brown, Jones, Elvenes, Goulbourne
-
--

Kukaan ei saanut miinuksia, koska kyseessä oli ensimmäinen ottelu ja tuloksena oli historiallinen voitto, mutta kärkihyökkääjistä Brown ja Elvenes olivat lieviä pettymyksiä kiekollisina. Brown toki paikkasi menetyksiään ja huonoja syöttöjään luotettavalla alivoimapelaamisella. Elvenes puolestaan kaikesta huolimatta järjesti pari puolittaista maalipaikkaa puolustajille hyökkäysalueen ahtaan tilan bravuurisiirroillaan, mutta dynaamisuus pelaamisesta oli kaukana eikä hänellä ollut sellaista itseluottamusta kuin parhaimmillaan kiekollisena, jolloin peli hidastuu hänen ympärilleen, mutta nyt niin ei käynyt. Elvenes ja Jones jäivät muuten ainoina miinukselle tehotilastossa.

Thompson oli maalissa kerrassaan erinomainen 28 torjunnallaan. Viime kauden ECHL:n hyvät tilastot (GAA 2.25 & 92,9%) eivät olleet sattumaa. Hän jatkoi harjoituspelien vahvaa virettään ja vaikuttaa sementoineen ykkösmaalivahdin aseman. Erikoisuutena hän torjuu kiekkoja räpylä oikeassa kädessä ja ehkä se tuo jotain etua. Hän täyttää toisaalta kahden viikon päästä 24 vuotta, joten nyt onkin viimeinen hetki yrittää läpimurtoa jääkiekkoammattilaisena.

Ykkösketjun laiturit täydensivät tosiaan tähdistön. Sikura loisti kiekollisena alueellevienneissä ja ampui ahkerasti. Palkintona oli lopulta historiallinen voittomaali toisessa erässä. Dugan puolestaan pelasi siten kuin Elvenesin olisi kuvitellut eli oli alati vaarallinen kiekollisena ja alusti kasan paikkoja ketjutovereilleen. Peli hidastui hänen ympärillään ja kädet kävivät pehmeästi, kun hän liukuessa etsi syöttöpaikkaa. Todella positiivinen ensivaikutelma kerta kaikkiaan ja hän oli nuorista hyökkääjistä ehdottomasti paras.

Kakkosketjusta O'Reganille on annettava plussa 2+1 tehoista ja parhaasta teholukemasta +3 sekä Krebsille avauspisteestä. Lisäksi jälkimmäinen alusti ylivoimalla ainakin yhden hyvän paikan slottiin O'Reganille päädystä, jossa hän viihtyi junnukisoissakin ylivoimalla. Kakkosketju oli toki ajoittain isoissakin ongelmissa oman alueen merkkauspelaamisessa, kun Eyssimont alusti tontteja Thomasille, mutta kun Thompson piti tehotilastot tahrattomina, en rankaise poikia, koska hyökkäyssuuntaan pelissä oli paljon positiivista. Krebs myös hankki luisteluvoimallaan yhden jäähyn avauserässä ehtien ensin omaan päätydumppaukseensa. Pitkän harkinnan jälkeen nostin myös Duken plussalle, koska hän kuitenkin laukoi neljästi, teholukema oli +1 ja tosiaan hän sai kakkossyötön ratkaisevaan neljänteen maaliin. Hän pysyi ajoittain hyvin kiekossa hyökkäysalueella, mutta omissa sijoittumisen kanssa oli välillä vähän tekemistä ja taustanousut jäivät seuraamatta organisaation ensimmäiseltä pelaajasignaukselta. Hän oli kuitenkin paremmin läsnä pelissä kuin aiempina AHL-kausinaan ja ylivoimalla rooli neliön keskellä on kuin hänelle tehty. Harjoituspelissä syntyi jo yksi maali siltä paikalta ja tässä pelissä yksi patjakuti.

Kolmosketjusta Leschyshyn saa plussan historiallisesta maalista ja muutoinkin lupaavasta peli-ilmeestä. Alivoimalla hän oli Goulbournen kanssa ihan OK ja liike sekä kamppailupelaaminen näyttivät menneen eteenpäin, mikä on tärkeää noin pienikokoiselle yksilölle, jolla ei ole kuitenkaan ihan Krebsin veroista moottoria keskivartalossaan, mutta sitkeä hän on. Nelosketjun alivoimapari Cotter-Rondbjerg kerää myös plussat. Kuten todettua, Rondbjerg oli kiekottomana hyvä ja Cotter puolestaan väläytteli kiekollisena voimahyökkääjämäisiä punnerruksiaan saamatta kuitenkaan vielä kunnon vetoja aikaan, mutta olen yhä luottavainen, että hänestä kehittyy carriermainen laituri edustusmiehistöön.

Puolustuksesta annan plussan ehdottomasti Hayesille, jota kehuinkin jo aiemmin tarpeeksi, joten ei hänestä sen enempää. Bischoff puolestaan teki oikeastaan vain yhden isomman virheen, mutta siitä ei rankaistu ja vastapainona oli varmaa AV-pelaamista, tasakenttäpelaamista sekä yksi maali.

Sen sijaan Dahlströmiä vietiin sen verran pahoin Kuparin maalissa ja pariin otteeseen muutenkin hän hieman sähläsi, että hyökkäyspään painottoman puolen nousut ja neljä laukausta (jaettu eniten) eivät riittäneet kuin neutraaliin arvosanaan. Veteraanilta olisin odottanut vähän jämäkämpää tekemistä kaikkinensa enkä junnumaista höntyilyä. Vierellä Murphy laukoi kaksi painavaa lämäriä, mutta oikein muuta ei jäänyt mieleen. Hän ei loistanut eikä tehnyt virheitäkään liiaksi. Sama pätee Schuldtiin ja Pachaliin, joista jälkimmäinen toki otti kaksi turhahkoa jäähyä.

Goulbournesta jäi puolestaan mieleen vain AV-pelaaminen. Jones pelasi myös alivoimaa ja ykkösparissa vieläpä Brownin kanssa, joten sikäli vertaus köyhän miehen Barkoviin ei ole huono, vaikka hän tasakentin pelasikin laidassa, mutta sentteri hän on koulutukseltaan. Pelissä oli hyviä aihioita, mutta kun mitään sen erikoisempaa ei kuitenkaan Jones saanut aikaan, annan vain neutraalin arvosanan. Hän ei missää nimessä ollut huono, muttei vaan väläytellyt samaan tapaan kuin moni muu.

Vierasjoukkueesta tosiaan Eyssimont-Thomas kaksikko säväytti. Thomasin viisi kutia oli eniten pelissä kohti maalia. Kupari pelasi myös odotuksiani paremmin ja fysiikka näytti parantuneen. Kruununa oli pelin hienoin osuma. Yhteispeli Maddenin kanssa toimi kohtalaisesti ja ehkä he pystyvät kehittämään jonkinlaista kemiaa jatkossakin. Puolustuksesta Brickleyn nousut viivasta jäivät mieleen. U20-kisojen pistepörssin reilu vuosi sitten voittanut Fagemo puolestaan oli vähän pimennossa ja siten Elvenesin kaltainen lievä pettymys. Turcotte-Byfield kaksikko väläytteli ajoittain ja pelasi hanakasti kohti maalia useissa tilanteissa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
9/56 Golden Knights vs. Kings

Lehner palasi maaliin. Kenttäpelaajisto oli sama eli Coghlan sai toisen NHL-pelinsä.

Superkulho on päivän pääpeli, joten raportti olkoot lyhyempi tällä erää. Tämä oli muuten ensi kerta, kun Vegas oli kotona paikallisen jalkapalloliigan mestaruuspelin aikaan. Käytössä olivat sen kunniaksi kultaiset paidat vaihteeksi. Avauskaudella VGK oli Washingtonissa ja parilla viime kerralla Floridan osavaltiossa. Avauserä vanheni vain 36 sekuntia, kun Kopitarin rannelaukaus oikealta b-pisteeltä yllätti kainalosta Lehnerin. Martinezkin toki jätti vähän liiaksi tilaa Anzen lavalle, mutta olisihan tuo veto pitänyt pysäyttää. Vegasilla oli vaihto hieman kesken, joten Kings pääsi ilmaiseksi siniviivan yli ja Kopitar siten päättämään poikkisyötöstä suorahyökkäyksen maaliin. Anderson ja viimeisen levityksen antanut Iafallo saivat syöttöpisteet, joten Andersonkin sai positiivisen alun, jota hän varmasti tarvitsi heikon edellisen kohtaamisen jälkeen.

Tasoitus syntyi kuuden minuutin kohdalla, kun Theodore pysäytti puolustussinisellä vieraiden suorahyökkäyksen, Marchessault käänsi irtokiekon nopeasti keskialueelta pystyyn, Smith otti kiekon haltuun sinisen päällä vasemmassa laidassa ja parin potkun jälkeen ampui tarkasti ranteella yläriman alle. Tämäkin maali oli otettavissa, koska Petersenin edessä ei ollut maskia. Tällä kertaa muuten peluutus oli alussa tasaisempaa puolustuksessa, koska kaikki parit pelasivat noin kaksi minuuttia ensimmäiseen mainoskatkoon mennessä.

Kings meni takaisin edelle ajassa 7:06, kun Kempen laukaus kaukaa oikeasta laidasta meni etukulmasta vielä helpommin kuin avausmaali sisään. Niinpä Los Angeles oli tehnyt maalin molemmilla vedoillaan maalia kohden. Hague oli lähinnä Kempeä, mutta maali oli silti täysin Lehnerin. Ykkössyöttö kirjattiin Vilardille, joka sinisen ylityksen jälkeen jakoi kiekon laitaan, mutta keskialueen aloituksesta Clague teki merkittävimmän esityön nostamalla itse jalalla kiekon lähes keskialueen läpi. Vegas tasoitti kuitenkin seuraavassa vaihdossa, kun Tuch raapi kiekon päädystä Glassille ja tämän syöttö vasemmasta laidasta lävisti vieraiden viisikon laskeutuen täydellisesti viivasta nousseen Whitecloudin lapaan oikealle maalin kulmalle. Zach viimeisteli ranteella varmasti uransa ensimmäisen runkosarjamaalin ja olen iloinen, että todistin sen livenä kiitos sopivan alkamisajan. Glassille syöttöpiste oli kauden toinen ja hänellä oli kuin varkain 2+2 tehot kasassa vajaaseen viiteen peliin tässä vaiheessa. Viime kaudella vastaavia syöttöjä nähtiin pari kertaa ylivoimalla, mutta nyt ensi kerran tasaviisikoinkin:


Puolivälissä avauserää Marchessault otti koukkujäähyn ja Kings sai aikaan kolme kesyä laukausta, muttei maalia. Heti jäähyn loputtua Golden Knights meni 3-2 johtoon, kun Stephenson spurttasi järjettömällä nopeudella keskialueen halki ja viimeisteli sitten etualakulmaan suorasta luistelusta, kun kukaan vieraista ei ehtinyt saada häntä kuriin. Lias Andersson oli lähinnä, muttei yltänyt häiritsemään riittävästi. Syötöt kirjattiin Stonelle, joka käänsi kiekon rystyltä poikittain laidasta lähellä siniviivaa Stephensonin luistelulinjalle ja Paciorettylle, jonka oman alueen siirtokiekosta vastahyökkäys käynnistyi.

Vedot kohti maalia olivat 13-12, mutta ei kummallakaan mitään huippupaikkoja ollut maalien lisäksi, vaan isäntienkin ainoat paikat syntyivät kakkosketjulle, joka pari kertaa loi vetopaikan b-pisteiden väliin. Jälkimmäinen tuli Paciorettyn ja Stephensonin suorahyökkäysalustuksesta Stonelle, mutta veto pomppivaan kiekkoon oli ripulia. Erän alkupuolella puolestaan sama ketju loi yhden ruuhkatilanteen vieraiden maalille. Eniten jääaikaa saivat alivoimasta johtuen Martinez 8:28 ja Holden 7:27. Coghlan pelasi kuusi minuuttia ja hänen aikanaan vedot olivat Vegasin eduksi 5-0. Erikoisuutena Stephensonin ketju pelasi vain neljä minuuttia, mutta ehti silti aiheuttaa eniten uhkaa Kingsille. Marchessaultin ohella Roy ja Nosek pelasivat hyökkääjistä eniten, koska he olivat aloittava alivoimapari.

Toisen erän alkuun Lehner venyi läpiajotorjuntaan, kun Iafallo vapautti keskialueen katkosta Brownin läpi, mutta Lehner pysyi mukana kämmenviennissä. Glass puolestaan hankki kotijoukkueen avausylivoiman, kun Anderson kamppasi hänet keskialueella kolmannella minuutilla. Ylivoimissa ei ollut muutoksia, vaan ykköskoostumus oli Theodore-Stone-Pacioretty-Karlsson-Glass ja toinen Martinez-Marchessault-Stephenson-Smith-Tuch. Ykkösviisikko ei saanut mitään aikaan ja oli jopa päästää maalin minuutin jälkeen, kun Kopitar polki puolittain läpi ja jätti kiekon Carterille, mutta Stonen takakarvaus esti maalin synnyn, kun Lehner oli jo liukunut puoliksi ulos maaliltaan. Toinen viisikko sen sijaan sai kuvion kuntoon ja Martinez pommitti pari kertaa tuloksetta. Marchessault myös tarjosi vasemmalta yhden paikan slottiin Smithille, mutta tämä ei onnistunut viimeistelemään illan toista maaliaan.

Carrier väläytti puolestaan kuuden minuutin kohdalla osaamistaan pujottelemalla hyökkäysalueelle, mutta viimeistely läheltä ylös kilpistyi ylärimaan. Samassa Reaves otti turhan jäähyn kolaamalla MacDermidin selästä jäihin maalin edessä. Ylivoimalla Grundström ohjasi keskeltä viivajäänuoliaisen kohti maalia, mutta Lehner reagoi hyvin suunnanmuutokseen patjavenytyksellä. Reaves puolestaan pääsi boksista puolittain karkuun, kun Nosek katkaisi omalla alueella Brownin sokkokäännön keskelle, mutta Reaves oli sen verran seisovilla jaloilla, että joutui ampumaan turhan kaukaa ranteella kilpeen. Kings tuli tasoihin 29 minuutin kohdalla, kun Moore pelasi päädystä maalille ja Anderson-Dolan iski vastakiekkoon uransa avausmaalin. Sekä Coghlan että Theodore menivät maalin taakse eikä Stephenson ehtinyt laskeutua paikkaamaan maalin eteen. Coghlan liimasi Mooren myös vain puolittain laitaan jättäen lavan auki syöttämistä varten, joten siitä pieni miinus hänelle, mutta Theodoren olisi pitänyt sijoittua paremmin ennen kaikkea. Laukaukset olivat 18-18 ja maalit 3-3 ottelun puolivälissä.

Erän toisesta puolikkaasta ei jäänyt mieleen kuin se, että kolmisen minuuttia ennen loppua ensin Karlssonin ketju ja heti perään Glassin ketju onnistuivat saamaan vähän pidemmät kulmarallit aikaan, mutta vedot lähtivät huonoista sektoreista eivätkä aiheuttaneet uhkaa Petersenille, joten vähän tapahtumia sisältäneen kymppiminuuttisen jälkeen päätöserään lähdettiin tasoista.

Päätöserä alkoi Vegasin ylivoimalla, kun toisen erän viimeisellä sekunnilla Grundström nosti kiekon yli lasin. Se tuotti tulosta 23 sekuntia ennen jäähyn loppua, kun Stephenson hyödynsi nopeuttaan viemällä kiekon vauhdilla alueelle Martinezin ja Tuchin keskialueen jätöistä. Stephenson yritti kääntää kiekon takaisin Tuchille oikealle takatolpalle, mutta Clague ohjasi epäonnekseen kiekon ohi Petersenin ojennetulla mailallaan. Huikeannäköistä kieltämättä kuitenkin, kun Stephenson ja Tuch porhalsivat yhtä aikaa yli siniviivan kohti maalia ja Kingsin nelikko jäi seisomaan melkein paikoilleen:


Ennen erän puoliväliä Kings sai kavennustilaisuuden, kun Hague kamppasi siniviivan kulmassa Vilardin yrittäessään taklata tältä kiekon irti. Kings yritti kahdesti runnoa väkisin maalin kulmalta kiekon Lehnerin läpi tuloksetta. Jälkimmäisellä kerralla yrittäjänä oli Carter. Heti jäähyn päätyttyä puolivälissä erää jäähynjälkeisessä vaihdossa Tuch vuorostaan käytti nopeuttaan ja loi itselleen heittämällä vetopaikan oikeasta laidasta suoraluistelusta, mutta viimeistely ontui. Seuraavien minuuttien aikana Los Angeles sai useastikin paineen Vegasin päätyyn, muttei päässyt laidoista ollenkaan vetopaikoille, joten Lehnerin ei tarvinnut venyä.

Coghlan sen sijaan oli lähellä avausmaaliaan, kun Smith käänsi vasemmasta laidasta takaviistoon, mutta Petersen ehti liukua peittämään etukulman kilvellään ja Dylanin rannelaukaus hyvästä rytmistä oikeasta laidasta kilpistyi kainaloon. Nosek puolestaan hölmöili itsensä istunnolle nelisen minuuttia ennen loppua hyökkäyspään kampillaan. Kriittisellä hetkellä alivoima toimi kuitenkin niin hyvin, ettei Kings päässyt edes keskialueen yli hallitusti saatika saanut kuviota kuntoon, kun Vegas purki jatkuvasti. Petersen lähti maaliltaan 1:33 ennen loppua. Heti alkuun Määttä tulitti viivasta yli maalin Doughtyn levityksestä ja rännikiekon Joonatan purki keskialueelle ehtien lähes itse perään, mutta Doughty oli vikkelämpi. Vegasin pitkän kiekon jälkeen vieraat ottivat aikalisän 57 sekuntia ennen summeria, mutta kotijoukkue kesti loppuun asti Martinezin vahvan kamppailupelaamisen johdolla, jonka ansiosta syntyi kaksi purkua. Loppuluvut olivat tiukan taiston jälkeen 4-3 ja maaliodottamat 2.36-2.39 rahakiekon mukaan, joten tasapeli varsinaisella peliajalla ei olisi ollut vääryys.

Arvosanataulukko
++
+ Smith, Marchessault, Pacioretty, Stone, Stephenson, Glass, Tuch, Whitecloud, Martinez
+/- Theodore, Hague, Holden, Coghlan, Karlsson, Roy, Carrier, Nosek, Reaves
- Lehner
--

Lehner päästi etukulmasta kaksi maalia kahdella ensimmäisellä laukauksella, mutta skarppasi sitten ja pysäytti avauserän loput kymmenkunta vetoa. Kyseessä oli muuten ensimmäinen kerta seurahistoriassa, kun vastustaja teki kaksi maalia kahdella ensimmäisellä vedollaan kohti maalia. Toinen erä alkoi sen sijaan hyvin Brownin läpiajon pysäyttämisellä. Kolmannelle maalille hän oli voimaton. Sen jälkeen hän otti tarvittavat rutiinitorjunnat. Voitosta huolimatta Robin saa miinuksen, koska kaksi ensimmäistä maalia menivät vain liian helposti sisään.

Stephensonin vitja oli avauserässä isäntien paras ja osui kertaalleen sekä loi pari muutakin puolittaista maalipaikkaa, joten koko kolmikko saa plussat. Stephenson osui päätöserän alussa vielä toistamiseen hyödyntäen uudestaan mahtavaa nopeuttaan ollen illan ykköstähti.

Avausmaalin värkänneet Theodore, Marchessault ja Smith sekä toisessa maalissa mukana olleet Glass ja Whitecloud saavat myös plussat. Whitecloudille maali oli tosiaan ensimmäinen runkosarjassa ja Glass puolestaan antoi siihen huiman syötön, mutta oli muutenkin alusta asti vahva laitojen lähellä tehden jatkuvasti oikeita ratkaisuja ahtaissa tiloissa kiekollisena. Hän pelasi ehkäpä toistaiseksi uransa parhaan NHL-pelin. Jääaikaa olisi voinut tulla enemmänkin kuin 13 minuuttia, mutta alivoimia Glass ei toki pelaa. Eniten pelanneet hyökkääjät olivat ne, jotka pelasivat ylivoiman lisäksi alivoimaa eli Karlsson, Stone, Smith ja Stephenson. Marchessault kiilasi väliin poikkeuksena 16 minuutin peliajallaan. Eniten pelannut Karlsson pelasi maltilliset minuutit 17:06. Carrier pelasi selvästi vähiten 8:36, koska toiseksi vähiten pelannut Reaveskin kellotti 11 minuuttia jääaikaa ja erikoisuutena ei suinkaan taklannut eniten, vaan laukoi kohti maalia neljästi, johon muut hyökkääjät eivät pystyneet, heh. Ketjun kolmas lenkki Nosek pelasi AV-vastuustaan johtuen kauden ennätysminuutit 14:20 ja kaapi aloitukset 62-prosenttisesti.

Tuch nousi plussalle puolestaan kahden syöttöpisteensä myötä ja hän oli varsinkin avaus- ja päätöserässä positiivisesti esillä hyökkäysalueella. Glassin kanssa kemiaa alkoi jo hieman löytyä tasaviisikoinkin. Roylle olisi tehnyt mieli antaa plussa vahvasta AV-pelaamisesta, mutta toisaalta hän oli vähän ulkopuolella ketjunsa pelaamisesta tasaviisikoin, joten jätin hänet neutraaliksi.

Martinez ja Theodore ykkösparissa kirjauttivat kumpikin yhdet syötöt tililleen. Palkitsen heistä Martinezin plussalla 25 minuutin uurastuksesta. Hän pelasi Whitecloudin kanssa alivoimaa yli viisi minuuttia päästämättä maalia. Sama pari oli myös jäällä lopussa, kun Kings haki tasoitusta ilman maalivahtia, mutta eritoten Martinezin johdolla Vegas kesti loppuun saakka, kun hän oli niin hyvä laitojen lähellä. Coghlanin jääaika jäi vajaaseen 14 minuuttiin. Teholukema jäi -1:een Kingsin kolmannen maalin takia, mutta syyttäisin siitä enemmän Theodorea. Uran ensimmäisen laukauksen Coghlan sentään kirjasi kohti maalia, kun tosiaan pelin lopussa Smith tarjoili hänelle hyvän maalipaikan toiseen aaltoon, mutta Petersen ehti peittää etuyläkulman. Holden-Hague oli toinen alivoimapuolustajapari, joka pelasi reilut kaksi minuuttia miesvajaalla. Holdenin jääaika jäi varttiin, mutta hän avauspelinsä tavoin hoiti ruutunsa virheittä. Hague pelasi 19:18 ja ehti merkkauttaa neljä kutia, mutta ei niistä yksikään kyllä ollut erityisen vaarallinen, vaan hän palasi taas maan pinnalla kolmen pinnan illan jälkeen, mutta oli niin ikään mikä tärkeintä melko virheetön.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Kolmas maali syntyi pian toisen jälkeen suorahyökkäyksestä. Hague avasi laitaan, Karlsson ajoi oikealta maalille vauhdilla ohi Andersonin, jonka vaikea ilta Doughtyn vierellä jatkui, ja Marchessault siivosi Quickin antaman patjareboundin tyhjiin, kun puolustajia ei näkynyt siivoamassa irtokiekkoa.
No ei se ihan noin tainnut mennä. Hague taisi tyrkätä kiekkoa vähän eteenpäin puolustusalueelta keskialueelle, jossa Marchy sitten vippasi oikeaan laitaan Karlssonille, joka oli koohottamassa kauheaa vauhtia paitsioon, jollei olisi saanut kiekkoa. Tätä kelattiin NHL Center ICE:ssa moneen kertaan ja sanottiin, että Karlsson todellakin ruumiinkielellään viestitti Marchessaultille, että nyt on paras vipata se kiekko tänne minulle, tai muuten käy huonosti (menee paitsioon). Siitä Karlsson sitten pitkällä liu'ullaan kiihdytti yksin läpi, ja Marchy siivosi tosiaan roskat pussiin.

Tosiaan on kiva nähdä, että Glass alkaa pikkuhiljaa tottua vauhtiin ja saa tehtyä älykkäitä ratkaisuja. Ehkä se siitä pikkuhiljaa lähtee, joskaan en ole vielä ollenkaan varma, että miehestä on loppujen lopuksi ylempiin ketjuihin. Mutta ehkä.

Samoin on kiva nähdä Haguessa selvää kehitystä. Alan jo tykätä miehen pelistä. Itseluottamus on selvästi noussut. Ja Whitecloudin pelityylistä on vaikea olla pitämättä, siinä annetaan kaikki peliin. Coghlan pelasi myös ihan mukiinmenevästi nämä avauspelinsä NHL:ssä.

Kivasti Vegas raapii voittoja Lehnerin imuroinnista huolimatta. Mutta ei tuollaisella maalivahtipelillä varmaan koskaan mennä päätyyn asti. Fleury olisi nyt selvästi se "kuuma" maalivahti, mutta DeBoerilla on joku rakkaussuhde Robinin kanssa, joten vuorotellen kai jatketaan hamaan katkeraan loppuun asti.
 
Viva Las Vegas!

5hole

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, VGK, Savolaiset, Cogliano, RD
Lehner päästi etukulmasta kaksi maalia kahdella ensimmäisellä laukauksella, mutta skarppasi sitten ja pysäytti avauserän loput kymmenkunta vetoa. Kyseessä oli muuten ensimmäinen kerta seurahistoriassa, kun vastustaja teki kaksi maalia kahdella ensimmäisellä vedollaan kohti maalia.
Ensimmäinen itseasiassa meni takakulmaan kainalosta ja toinen etukulmaan kainalosta. Nuo ovat kyllä todella huonoja maaleja Lehnerin tapaiselle maalivahdille, jonka pelityyli on nimenomaan peittämisessä. Toivottavasti saisi nyt pelinsä taas kokoon, mutta rehellisyyden nimissä ei tämä nyt hyvälle näytä jos jo nyt rupeaa peli murenemaan ja väitteet training campille ylipainoisena tulosta pitävät paikkaansa...
 
Kouvola, vain hieman helvettiä kurjempi paikka

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
No ei se ihan noin tainnut mennä. Hague taisi tyrkätä kiekkoa vähän eteenpäin puolustusalueelta keskialueelle, jossa Marchy sitten vippasi oikeaan laitaan Karlssonille, joka oli koohottamassa kauheaa vauhtia paitsioon, jollei olisi saanut kiekkoa. Tätä kelattiin NHL Center ICE:ssa moneen kertaan ja sanottiin, että Karlsson todellakin ruumiinkielellään viestitti Marchessaultille, että nyt on paras vipata se kiekko tänne minulle, tai muuten käy huonosti (menee paitsioon). Siitä Karlsson sitten pitkällä liu'ullaan kiihdytti yksin läpi, ja Marchy siivosi tosiaan roskat pussiin.
Ensimmäinen itseasiassa meni takakulmaan kainalosta ja toinen etukulmaan kainalosta. Nuo ovat kyllä todella huonoja maaleja Lehnerin tapaiselle maalivahdille, jonka pelityyli on nimenomaan peittämisessä. Toivottavasti saisi nyt pelinsä taas kokoon, mutta rehellisyyden nimissä ei tämä nyt hyvälle näytä jos jo nyt rupeaa peli murenemaan ja väitteet training campille ylipainoisena tulosta pitävät paikkaansa...
Juuh, oikeassa olette. Ei ajatus pysynyt enää mukana kirjoittaessa ihan loppuun asti. Pitää jatkossa taas palata vähän lyhyempiin teksteihin. AHL-peleistä varsinkaan en ala raportoimaan sen tarkemmin kuin listaamaan nuo plussat ja miinukset niistä peleistä, jotka katson. Otin nimittäin tuon koko kauden paketin 29,08 eurolla, jolla näkee siis Silver Knightsin sekä koti- että vierasottelut.

Jottei viesti jää muutaman rivin mittaiseksi, mainitaanpa nyt, että viime syksyn kolmannen kierroksen varauksesta Lukas Cormierista oli jokin aika sitten The Athleticissa vähän pidempi juttu: Golden Knights defensive prospect Lukas Cormier proving to be a draft steal

Cormierillahan on nyt 18 ottelussa QMJHL:ssa kasassa 9+17=26 tehot. Sarjan pistepörssissä Charlotte Islandersin kärkipuolustaja on kuudentena.

Jutussa mainitaan, kuinka Cormierin laukaus lähtee lyhyellä virityksellä modernin hyökkäävän puolustajan tavoin. Hän liikkuu siniviivalla hyvin ja pelaa illassa 26 minuuttia eikä ammu päin lähintä blokkaajaa, vaan on taitava saamaan kiekon maalille asti ja sitä Cormier itsekin painotti haastattelussa. Hänen valmentajansa kehuvat Cormierin kestävyyttä, jonka vuoksi hänen pelin tasonsa ei muutu oli kyseessä sitten ensimmäinen tai viidestoista peliminuutti ja hän onkin tehnyt paljon pisteitä otteluiden loppuvaiheissa väsyneempiä vastustajia vastaan. Ylivoimavastuun lisäksi hän on pelannut alivoimaa, mikä on aina hyvä asia. Mitä tulee vielä kuntoon, valmentajat toteavat jutussa, että Cormier on aina ollut hyvässä kunnossa, mutta NHL-varauksen jälkeen ja pandemiatauon aikana hän on entisestään terästänyt keskittymistään harjoitteluun. Syksyllä hän lisäsi erityisesti voimatasojaan, koska aerobinen kunto on jo niin mallikkaalla tasolla.

Lisäksi Cormier sanoi, että laukausta ei voi ikinä kehittää liiaksi. Samoin ensimmäisiä luistelupotkujaan hän haluaa yhä parantaa noustakseen seuraavalle tasolle. Viime kaudella Cormier teki kuusi maalia ja nyt hän on siis jo ylittänyt tuon määrän. Viime kautta sotki murtunut jalka ja tietysti NHL-varaustilaisuuden lähestyessä scouttien tuoma paine sekoitti valmentajien mukaan hieman pelaamista. Mitä tulee puolustamiseen, Cormier tietää, että pelatakseen NHL:ssä hän ei vuotaa silläkään osa-alueella. Valmentajat toteavat, että Cormier on oppinut puolustamaan jalalla, käyttää paremmin mailaansa kuin ennen ja sijoittuu paremmin. Nuo ovat tärkeitä seikkoja pienikokoiselle puolustajalle, joka ei voi nojata liiaksi fyysisyyteen. Mutta joo, hyvin paljon Cormierin pelaaminen vertautuu Theodoreen ja aika näyttää, että kuinka lähelle hän tulevaisuudessa yltää Shean tasoa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Juuh, oikeassa olette. Ei ajatus pysynyt enää mukana kirjoittaessa ihan loppuun asti. Pitää jatkossa taas palata vähän lyhyempiin teksteihin. AHL-peleistä varsinkaan en ala raportoimaan sen tarkemmin kuin listaamaan nuo plussat ja miinukset niistä peleistä, jotka katson. Otin nimittäin tuon koko kauden paketin 29,08 eurolla, jolla näkee siis Silver Knightsin sekä koti- että vierasottelut.
Kuulostaa hyvältä. Nuo plussat ja miinukset on aina kiva lukea, tosin joku lyhyt otteluraporttikin on kiva luettava. Tosiaan, jollet kaikkia yksityiskohtia niin tarkkaan muista (mikä on enemmän kuin ymmärrettävää), niin turha sitten mitään yksityiskohtaista kirjoittaakaan. Minullahan meni tosiaan se kolme tuntia otteluraportin tekemiseen, ja silti oli sinun raporttiasi lyhyempi, kun kelailin niitä maaleja ja tilanteita edestakaisin useaan kertaan ja yritin katsoa, kuka siellä oikein tekee mitä. Tuskin näitä kaikkia tarvitsee raportoida, vain todella hyvät suoritukset ja todella huonot suoritukset, maalit ja räikeät jäähyt/tappelut, niin minulle riittäisi.

Cormierista on tosiaan näkynyt ylistäviä otsikoita, mutta en ole juttuja jaksanut lukea (enkä ole The Athleticissakaan), joten kiitos noista yksityiskohdista.

Ai juu, ja unohdin kommentoida noita Silver Knightsien pelipaitojen näkymisiä. Näyttäisi samanlaiselta ongelmalta, kuin minulla Vegasin sinapinkeltaisten pelipaitojen numeroiden kanssa. Tosin onko ne nyt sitten muutettu mustiksi, muistan taannoin valittaneeni, etten oikein erottanut numeroita, kun olivat harmaat keltaisella pohjalla tai jotain sellaista.
 
Viva Las Vegas!

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
2/40 Silver Knights vs. Reign

Maalikooste:



Kokoonpano oli tismalleen sama kuin avauspelissä. Laukaukset avauserässä kirjattiin 7-11, mutta maalit 2-0. Thompson ei pahemmin joutunut venymään isäntien maalilla. Peli oli aika tasaista vääntämistä kuten sunnuntaiaamunakin. Silver Knightsin avausosumasta vastasi Duke. Hayes pelasi siniviivalta kiekon päätyyn Krebsille, joka jatkoi sen yhdellä kosketuksella rystyllä slottiin, johon liukui Duke viimeistelemään. Varsinkin tuo Krebsin yhden kosketuksen jatko oli taidokas eikä hän yhtään empinyt, vaan vaikutti tietävän todella, että Duke liukuu b-pisteiden väliin. Toinen maali syntyi hyökkäysalueen riistosta, kun Rondbjerg katkaisi Beruben tökkäyksen ja laukoi nopeasti b-pisteiden välistä niin ikään kiekon maaliin. Tuo oli maskiton laukaus ja eikä rannari nyt niin kova ollut, etteikö vetoa olisi voinut torjua. Kiekko nimittäin valui varusteiden läpi hitaasti maaliviivan yli, joten Berube saa ottaa maalin nimiinsä. Avauserässä myös tapeltiin kertaalleen, kun Goulbourne ja Imama pudottivat hanskat avausmaalin jälkeen, en tiedä miksi, koska lähetyksessä eivät toimineet muut kuin kuuluttajan äänet.

Toisen erän vedot olivat 8-9. Silver Knights meni 3-0 johtoon erän alussa transitiosta. Isäntien kolmosparin puolustajat käänsivät pelin nopeasti pystyyn ja seurauksena kakkosketju pääsi 3v1-hyökkäykseen. Hayesin avauksen jälkeen hienon kiekottelun päätteeksi O'Regan syötti oikealta puolelta poikittain Krebsille, joka jätti keskelle takaviistoon Dukelle ja tämä tuli takaa niin vauhdilla, että hän vei vain kiekon rystylle ja samassa Berube oli pelattu ulos maaliltaan, joten viimeistely tyhjiin oli helppo.

Reign kavensi kuitenkin kahdesti avausviisiminuuttisen aikana, kun ensin suorahyökkäyksestä Byron pudotti oikeasta laidasta keskelle Altille, jonka rannari ohitti Thompsonin. Nelosketju taisi ottaa tuon maalin nimiinsä, kun tasapaino petti hyökkäysalueen puolustuspelaamisessa. Parin minuutin päästä ylivoimalla 3/4 AV-nelikon jäsenestä meni siniviivan kulmaan aggressiivisesti yhtä aikaa iskien, mutta Kupari sai nepattua laidasta kiekon eteenpäin. Niinpä maalin eteen jäi 1v2-tilanne Bischoffille. Fagemo päätti ampua itse ranteella kiekon Thompsonin läpi maaliin ja nosti illan tehopistesaldonsa 1+1:een saatuaan kakkossyötön edeltävään osumaan, joten jos parjasin hieman Fagemota viime pelistä, nyt hän nosti osakkeitaan.

Osakkeitaan nosti myös toinen ruotsalainen eli Elvenes, joka sai ykkössyötön 4-2 osumaan, joka syntyi 5v3-ylivoimalla. Hän sai Murphylta kiekon viivasta vasemmalle ja antoi sitten halkaisevan syötön Krebsille, joka tykitti oikeasta siivestä one-timerin maaliin tehden uransa ensimmäisen maalin aikuisten sarjoissa. Ylivoimia oli tosiaan hieman viilattu, sillä Elvenes oli siirtynyt vasempaan siipeen, O'Regan neliön keskelle, Jones maalin eteen ja Krebs oikeaan laitaan Murphyn jatkaessa viivamiehenä. Toisessa koostumuksessa Bischoff oli yhä viivalla ja Dugan-Sikura kaksikko siivissä. Brown pelasi päädyssä ja muistaakseni Duke taisi olla neliön keskellä. Tästä erästä pitää mainita vielä se, että alivoimalla 1-3 keskialueentrap tuotti taas riiston ja siitä syntyneen 2v1-vastaiskun. Jones laukoi itse oikeasta laidasta ylärimaan.

Päätöserän kudit olivat 7-5 ja vieraiden kaksi viimeisintäkin vetoa tuli aivan lopussa ylivoimalla, kun peli oli jo ratkennut, joten päätöserä oli kaikkein ehjin ja paras erä Silver Knightsilta, koska se kontrolloi pelin virtausta hyvin. 44 minuutin kohdalla Leschyshyn voitti aloituksen vasemmalla b-pisteellä. Elvenes otti irtokiekon ja liikkui laitaan. Sieltä hän antoi lasersyötön Murphylle, joka nousi painottomalta puolelta ja viimeisteli ranteella etukulmaan. Tuossa nähtiin tuttua Elvenesia viime kaudelta. Aloituskuviolle myös sopii antaa kehut. Viisi minuuttia myöhemmin ottelu ratkesi lopullisesti, kun Dugan vei kiekon sinisen yli vasenta laitaa pitkin, jätti Brownille ja tämä jätti edelleen Schuldtille, joka kolmannessa aallosta viritti lämärin ohi Beruben. Jälleen torjuttavissa ollut laukaus, koska veto lähti kuitenkin sen verran kaukaa laidasta. Tuolla kudilla luulisi kuitenkin Schuldtin mahtuvan ylivoimalle Bischoffin tilalle, mutta jostain syystä niin ei ole asian laita. Yhtä kaikki, hieno 6-2 voitto hopearitareille. Maalinteon tehokkuus on ollut hyvällä tolalla harjoituspeleistä lähtien ja Thompson on ottanut maalissa riittävät kopit.

Plussat ja miinukset
++
+ Brown, Dugan, Krebs, Duke, Elvenes, Jones, Rondbjerg, Murphy, Schuldt, Hayes, Pachal
+/- Sikura, O'Regan, Leschyshyn, Cotter, Goulbourne, Thompson, Dahlström, Bischoff
-
--

Krebs, Duke ja Murphy valittiin illan tähdistöön. Krebs kirjasi 1+2 tehot uransa toisessa AHL-pelissä ja hänellä on nyt neljä pistettä kasassa kahteen peliin. Alku on ollut loistava ja tänäänkin hän väläytti syöttöosaamistaan kahdessa Duken viimeistelemässä maalissa. Lisäksi luistelu näytti jälleen todella hyvältä ja sen ansiosta hän ehtii useasti irtokiekkoihin ensimmäisenä. Duke tosiaan saa plussaa kahdesta hyvästä viimeistelystä, muttei ollut muutoin ihan niin näkyvä kuten ei O'Regankaan. Ykkösketjusta Brown nosti tasoaan rutkasti avausillasta ja oli nyt virheetön sekä vahva kamppailija. Alivoimapelaaminen toimi myös ja kruununa tuli syöttöpiste 6-2 osumaan. Duganin pelaamisesta pidin myös jälleen varsinkin ylivoimalla vasemmassa siivessä, jossa hän pysyy taitavasti kiekossa postimerkin päällä pyörähdellen. Hänen syöttövarmuudessaan on myös jotain samaa kuin Stonella. Kertaalleen hän antoi hyvän passin takatolpalle, mutta sinne liukunut yksilö ei saanut ohjattua limppua uuniin.

Kolmosketjusta Elvenes oli tosiaan todella hyvä eikä paikka tähdistössä olisi ollut vääryys. Kahden syötön myötä hän nousi piste per peli -tahtiin kiinni. Varsinkin alustus 5-2 osumaan oli kaunis, mutta muutoinkin hän ylitti monesti keskialueen itse kiihdyttämällä ja jalat tikkasivat paljon paremmin kuin avauspelissä, joten en ole enää huolissani hänestä nyt, kun Elvenes näyttää olevan taas oma itsensä ja ehkä avauspelissä oli jotain ruosteisuutta pelitauon takia. Jones saa myös plussaa samasta ketjusta ollen energinen jokaisessa vaihdossaan ja kamppaillen erittäin vahvasti laitojen lähellä. Kypsää pelaamista, jos niin voi sanoa. Nelosketjusta Rondbjerg saa plussan maalistaan.

Puolustuksesta puolestaan Murphy kirjasi 1+1 tehot ja jatkoi avauspelistä tuttua painottoman puolen nousuja saaden nyt myös palkinnon niistä Elvenesin alustuksesta. Schuldt oli avauspeliin nähden puolestaan paljon näkyvämpi kiekollisena ja sai palkinnon päätöserässä lopulta lämärimaalillaan. Hayes puolestaan oli mukana avausmaalissa ja sai teholukemakseen +3, joka oli toiseksi paras Krebsin kanssa. Lisäksi hän sai kolmossyötön kolmanteen maaliin oltuaan se puolustaja, joka käynnisti 3v1-hyökkäyksen. Hänen puolustajaparinsa Pachalin lukema oli +4, joten siitäkin on annettava plussa. Pachal otti opikseen avausillasta eikä nyt jäähyillyt, vaan tyytyi peruspelaamiseen ja liikutti kiekkoa kohtalaisesti Hayesin kanssa.

Avausillan onnistujista Sikura ja O'Regan olivat vähän näkymättömämpiä tällä kertaa. Thompsoninkaan ei maalissa tarvinnut venyä avauspelin kaltaisiin pelastuksiin, kun puolustusalueen puolustuspelaaminen oli hieman jämäkämpää eikä vastaavia merkkausvirheitä tullut.

*****

Lopuksi KHL:ään. Ivan D. Morozovilla on joulukuun alusta lähtien kasassa 16 pistettä 22 otteluun. Viimeiseen seitsemään peliin hän on tehnyt neljästi kaksi pistettä per ilta, joten hän kuumenee Kuzmenkon ja Burdasovin keskellä peli peliltä. Viimeksi sunnuntaina Jokereita vastaan hän alusti päätöserässä kaksi maalia, joiden ansiosta SKA voitti 3-2. Voittomaalissa esimerkiksi Ivan antoi vasemmasta kulmasta syötön slottiin Burdasoville, joka sai paukuttaa one-timerin ohi Jukurin. Peli-ilme, liike ja kamppailupelaaminen vastaavat parantunutta tehopistesaldoa, joten sikäli pisteet ovat olleet ansaittuja ja Morozovin pelaaminen on näyttänyt varsinkin viimeisen kuukauden ajan todella hyvältä SKA:n kakkosketjun keskellä Kemppaisen takana.

Pavel Dorofeyev puolestaan saapuu Hendersoniin huomenna. Hän menee 7-10 päiväksi karanteeniin, joten kenties viikon päästä viikonloppuna hänet nähdään sitten ensi kerran askissa.
 
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
10/56 Vegas vs. Anaheim

Fleury palasi maaliin. Kokoonpano oli sama kuin kahdessa viime pelissä. Pietrangelo palasi kyllä harjoituksiin pelipäivän aamuna, muttei saanut vielä lopullista pelilupaa. Käytössä olivat ensimmäistä kertaa punaiset retropaidat, joten sen kunniaksi kirjoittelin tästä pelistä vähän enemmän.

1. erä

Aloituskentällinen oli Pacioretty-Stephenson-Stone-Hague-Whitecloud. Stephenson hävisi kuitenkin Steelille ensimmäisen aloituksen punaisissa paidoissa. Historiallinen ensimmäinen laukaus kohti maalia nähtiin ajassa 2:45, kun Reaves chippasi keskialueella laidan kautta kiekon Carrierille, joka spurttasi puolustajien välistä läpiajoon, mutta Miller pysäytti hänet kilvellään. Ensimmäinen torjunta punapaidoissa kirjattiin heti perään ajassa 2:57, kun Lindholm käänsi pelin nopeasti pystyyn omalta alueelta ja vaihtoaitioiden edestä punaviivalta Silfverberg lämäsi kiekon Fleuryn räpylään.

Kuudennella minuutilla Vegas loi hyvän paikan suorahyökkäyksestä. Stone neppasi hyökkäyssiniseltä laidan vierestä kiekon eteenpäin Stephensonille, joka ajoi vauhdilla maalille, muttei saanut uitettua kiekkoa etukulmasta sisään. Pacioretty kyttäsi maalin edessä samalla. Ensimmäinen retroylivoima tuli ajassa 7:42, kun Backes esti Ducksin hyökkäysalueella kiekotonta Royta selästä tuuppaamalla jahtaamasta Shattenkirkia siniviivalla.

YV-koostumukset olivat ennallaan (Theodore-Stone-Pacioretty-Karlsson-Glass ja Martinez-Marchessault-Stephenson-Smith-Tuch). Stone laukoi ensin ranteella syliin vasemmalta ja sitten Glass yritti survoa kiekon Millerin patjojen läpi pyörähdettyään maalin kulmalta sen eteen. Toinen viisikko loi myös painetta ja Tuchilla oli pari paikkaa reboundeista. Tuossa koostumuksessa Stephenson pelasi kuten ennenkin vasemmassa siivessä, Smith keskellä ja Marchessault siis oikealla.

Ajassa 10:56 syntyi seurahistorian ensimmäinen retromaali. Coghlan avasi vaihtoon mennessään keskialueelle Stonelle, joka jatkoi vauhtiin Stephensonille Shattenkirkin selustaan. Tämä pääsi läpi ja patenttirystyuitolla ohitti Millerin kiekon valuttua niukasti längeistä yli maaliviivan. Coghlan sai kakkossyötön ansiosta ensimmäisen NHL-pisteensä ja Stone puolestaan kuudentena pelaajan 2010-varausikäluokasta 400 pistettä täyteen maailman kenties kovimmassa jääkiekkosarjassa:


Parin minuutin päästä Steel ampui pienestä kulmasta oikeasta laidasta ylärimaan luotuaan itselleen maalipaikan päädystä ylöspäin liikkumalla. Heti perään Steel unohtui yksin maalin eteen, mutta Fleury tökkäsi häneltä kiekon pois viime hetkellä ennen kuin Steel pääsi nostamaan rystyltä tyhjiin. Toki Fleuryn maila irtosi kädestä samalla ja niinpä siitä tuomittiin mailanheitosta seurahistorian ensimmäinen retrojäähy, jonka kärsi Glass hänen puolestaan. Fleuryn maskikin putosi päästä sopivasti, joten peli vihellettiin muutenkin poikki. Tuossa tilanteessa Vegasilla oli maalin takana 3v2 ylivoima, mutta Coghlan oli ilman miestä, joten hänen olisi pitänyt peruuttaa takaisin maalille ja havainnoida siellä ollut vapaa pelaaja. Ensimmäinen alivoima punaisissa paidoissa oli kuitenkin onnistunut, vaikka lopussa Silfverberg ampui kertaalleen patjaan suoraan syötöstä vasemmasta laidasta. Heti jäähyn jälkeen Stone tarjoili Paciorettylle avopaikan oikeaan laitaan, mutta Miller ryösti hänet.

1:08 ennen erätaukoa Vegas meni 2-0 johtoon. Smith jätti vasemmassa laidassa Karlssonille ja kiersi maalin. Wiljami syötti alueen halki poikittain ja Smith palautti kiekon oikealta maalin eteen Marchessaultille, jonka luistimesta kiekko ohjautui maaliin. Deslauriers ja Reaves ottivat puolestaan nyrkkihipat seuraavan aloituksen jälkeen. DJ:llä oli pelisilmää ja hän laittoi taustalle soimaan Haddawayn tanssihitin "What Is Love". Tasainen ja varovainen mylly kesti kauan, kun molemmat pysyivät pystyssä, kunnes lopuksi he horjahtivat jäihin ja tuomarit menivät väliin. Päätösminuutilla vielä Roy antoi kulmasta hyvän syötön ristiin painottomalle puolelle, mutta Holden tykitti logoon lyöntilaukauksen. Avauserän vedot kirjattiin lopulta 10-6 ja blokit 8-2 eli Vegas oli paremmin kiekon tiellä kuin vieraat ja siitä lähinnä johtui ero maalia kohti ammutuissa kiekoissa.

2. erä

Theodore jätti avauserän kesken saatuaan keskialueella taklauksen kiekottomana, mutta palasi toiseen erään. Vegas aloitti vahvasti toisen erän painaen pelin vieraiden alueelle joka ketjun voimin. Vajaan kolmen minuutin kohdalla lukemat muuttuivat 3-0:aan, kun Whitecloud pinchasi keskialueella vastaan ja sai taklauksellaan pelin pysähtymään laidassa. Glass nappasi irtokiekon ja vapautti Tuchin nopean käännön myötä puolittain läpi, kun Hakanpää kompuroi itsekseen alimpana pelaajana. Tuch pääsi ampumaan rystyltä läheltä ja ampuikin näyttävästi oikeaan yläkulmaan hanskan reunan kautta:


Ducks kuitenkin kavensi seuraavassa vaihdossa, kun Tuch antoi huolimattoman syötön hyökkäysalueella suoraan Huttonin lapaan maalin eteen. Tämä avasi pystyyn, jossa Comtois pääsi haastamaan Coghlania 1v1-tilanteessa. Coghlan ohjasi Comtoisin laitaan, mutta tämä löysi kolmannesta aallosta Lundeströmin, joka viimeisteli slotista ranteella ohi Fleuryn. Tilanteessa ensin Rakell tuli takaa ajaen suoraan maalille. Sekä Holden että Stephenson seurasivat häntä. Jälkimmäisen olisi pitänyt jäädä puolustamaan slottia, koska Rakell oli jo Holdenin kontrollissa. Nyt Lundeström jäi täysin auki eikä Stephenson ehtinyt enää palata ajoissa ylemmäs tai blokata vetoa.

Ajassa 6:30 Coghlan lähti hyvin tukemaan vastahyökkäystä, sai syötön poikittain ja ampui ranteella kilpeen oikeasta laidasta. Sitä ennen hän laukoi jo kertaalleen lämärin patjaan siniviivalta, joten hän uskalsi ottaa enemmän vapauksia ylöspäin ensi kertaa NHL-urallaan kolmannessa pelissään ja varmaan avauspistekin rentoutti pelaamissta. Puolivälissä erää omissa puolestaan hän yritti väkisin passata keskelle lapaan, mutta Heinen katkoi ja ampui nopeasti, mutta Fleury selvitti kuitenkin tilanteen pelastaen Dylanin nahan. Ducksin vahva vaihe jatkui pitkällä kulmarallilla, mutta päättyi lopulta NHL:n TOP3-blokkaajan Martinezin kuminsyöntiin ja juoksukiekkoon pois omalta alueelta. Stephenson ehti irtokiekkoon, hidasti laidassa, suojasi ja otti mukaan toisesta aallosta Stonen, joka pelasi seinän hyökkäysalueella Paciorettyn kanssa, muttei saanut enää takatolpalta osumaa kiekkoon puolityhjän maalin odottaessa edessä.

14. minuutilla Shattenkirkin selusta vuoti taas ja Carrier karkasi läpi, mutta Kevin sai sen verran ärhäkän takapaineen aikaan, että Carrier joutui ampumaan ponnettoman rystyn oikealta ohi. Ducks oli kyllä muutoin vahva erän toisella puolikkaalla karvauspelaamisessaan ja Vegas joutui turvautumaan useaan pitkään kiekkoon ja pitkiin avauksiin, joista lähinnä tämä onnistui.

Fleuryn torjunnat pitivät johdon kahdessa maalissa, kunnes 3:18 ennen taukoa kolmosketju onnistui erässä toistamiseen, kun se tuli kiekottelemalla ohi Ducksin karvauksen. Glass kiihdytti vauhdilla yli keskialueen ja jätti sitten oikeassa laidassa kiekon Roylle, jonka rannari kaukaa laidasta meni Millerin kainalosta liian helposti sisään. Glass sai toisen syöttönsä ja nousi piste per peli -tahtiin (6gp 2+4), hienoa. Kakkossyötön sai kiekon vauhtiin Glassille antanut Theodore.

3. erä

Theodore ei kuitenkaan palannut enää kolmoserään, joten Vegas joutui kierrättämään viittä puolustajaa. Myöskään Nosek ei pelannut erässä, joten käytössä oli 11 hyökkääjää. Glass oli päästä karkuun alussa Coghlanin pystysyötöstä, mutta kiekko pomppi liiaksi. Viidennellä minuutilla Ducks kavensi 4-2:een, kun Lindholm syötti hyökkäysalueella ensin poikittain painottomalle puolelle Shattenkirkille, mutta tämän one-timerin Fleury ryösti patjoillaan. Irtokiekko pomppi päätyyn Terrylle ja tämä nousi sieltä esiin slottiin ampuen sitten pehmeillä käsillään kiekon ranteella maalin kattoon. Heti perään Smith kolisutti maalirautaa suorahyökkäyksestä toisessa päässä.

Ducks kavensi uudelleen vajaat 13 minuuttia ennen loppua. Vieraat dumppasivat kiekon päätyyn. Hague oli ensin kiekolla ja yritti pelata maalin takana pakki-pakkisyötön Coghlanille, mutta Terry pääsi väliin ja käänsi maalin eteen Henriquelle, joka ohitti Fleuryn, vaikka Stephenson roikkui hänessä kiinni. Tavallaan tämä oli jo toinen osuma, jossa Stephenson ei onnistunut puolustamaan keskustaa toivotusti, mutta suurimman virheen teki toki Hague. Läpi illan huolimattomuus omissa vaivasi kiekollisissa ratkaisuissa ja vihdoin Ducks rankoi niistä.

Ongelmat jatkuivat alivoimalla Royn korkean mailan vuoksi. Ducks tasoitti kaksi sekuntia ennen jäähyn loppua, kun Getzlaf pudotti kulmasta viivaan Haguen ja Karlssonin paineesta huolimatta. Shattenkirk levitti Rakellille ja tämä löysi takatolpalle ehtineen Getzlafin, joka ohjasi tyhjiin. Haguen olisi pitänyt ottaa lapa tai mies kiinni, mutta niin ei käynyt, joten toinen peräkkäinen maali meni eniten hänen piikkiinsä.

Kolmen maalin johdon menettämisen jälkeen Vegas ryhdistäytyi päätöskympillä. Ensin Stephenson petasi päädystä paikan Paciorettylle maalin kulmalle, mutta Miller koppasi hanskaaansa tämän laukauksen. Ajassa 12:30 puolestaan nelosketju vahvistettuna Glassilla käytti samaa aloituskikkaa, jolla HSK iski viidennen maalinsa eilen Ontariota vastaan AHL:ssä. Glass kaapi aloituksen vasemmalla pisteellä taaksepäin ja Carrier irtosi kaaren oikeasta reunasta hakemaan kiekon. Hän liikkui vasempaan laitaan ja samalla painottomalta puolelta Coghlan nousi murphymaisesti takatolpalle. Hän sai Carrierilta elvenesmaisen lävistävän syötön, mutta ampui ohi avopaikasta.

Ajassa 13:40 Hakanpää otti levityksen jälkeen siniviivalta pari potkua eteenpäin, mutta ponneton lämäri oli marja Fleurylle. Minuutin päästä Coghlan pyörähti hienosti kahden miehen paineen alla kulmassa pysyen kiekossa ja avasi sitten ristipistolla Stephensonin täyteen vauhtiin. Tämä haastoi Huttonin ajamalla laidasta maalille, mutta Hutton mailapuolusti onnistuneesti. Vapauttava 5-4 voittomaali syntyi ajassa 56:04. Stephenson jätti kiekon oikeassa laidassa Carrierille, joka toimitti limpun maalille seisovilta jaloilta lämärillä. Rebound kimposi Millerin patjoista tai Reavesin varusteista maalille ajaneelle Whitecloudille eikä tämä erehtynyt, vaan hautasi kiekon maaliin. Ihanaa, että juuri hän sai kunnian tehdä ensimmäisen voittomaalin retropaidoissa:


Miller lähti maaliltaan kaksi minuuttia ennen loppua. Karlssonin ketju, Martinez ja Whitecloud olivat luottomiehet lopussa, kun Ducks haki tasoitusta kuudella viittä vastaan. Paine kesti yli minuutin, kunnes 40 sekuntia ennen loppua Rakell sai kulmasta syötön slottiin, mutta Marchessault laskeutui juuri oikeaan aikaan nostamaan mailaa ja kiekko valui toiseen päätyyn saakka. Se riitti eikä Ducks ehtinyt saada enää muita aihioita luotua, kun Stephenson ja Pacioretty tuoreilla jaloilla puolustivat vielä jämäkästi siniviivan tuntumassa. Lopputulos oli siis 5-4.

8-1-1 on paras alku seurahistoriassa kymmenestä ensimmäisestä ottelusta. Vastukset ovat toki olleet helppoja yhtä Blues-peliä lukuun ottamatta, mutta kunnia joukkueelle siitä, että se on ottanut hyödyn irti suotuisasta ohjelmasta (Ducks x3, Yotes x4 & Kings x2).

Paitataika oli vaarassa, mutta jatkui eli aina uudella paidalla pelatessa ensi kerran ottelu on päättynyt Vegas Golden Knightsin voittoon. Saldo on nyt neljän paidan debyyttipeleistä puhdas neljä voittoa ja nolla tappiota. Retropaidat lienevät sitten seuraavan kerran käytössä kymmenen päivän päästä ulkoilmaottelussa, jos se päästään pelaamaan, sillä ottelun jälkeinen lehdistötilaisuus ja huomiset harjoitukset peruttiin virusprotokollaan vedoten, joten pelien jatkuminen on taas auki. Nosekilla ei havaittu ainakaan mitään vammaa, joten olisiko hänet vedetty kesken pelin kokoonpanosta pois positiivisen näytteen vuoksi? En tiedä ja asia selvinnee ylihuomenna viimeistään, koska huomenna Vegas ei myöskään järjestä mediatilaisuuksia.

Arvosanataulukko
++
+ Coghlan, Whitecloud, Martinez, Carrier, Glass, Tuch, Roy, Marchessault, Stephenson
+/- Fleury, Theodore, Holden, Nosek, Reaves, Pacioretty, Stone, Karlsson, Smith
- Hague
--

Hague oli pääsyyllinen vieraiden kolmanteen ja neljänteen maaliin, joten siksi hän saa miinuksen. Hän pelasi Theodoren jälkeen vähiten 16:41 ansaitusti, kun tänään ei kulkenut, vaan oman alueen pelaaminen oli epävarmaa. Fleurylla oli maalissa rutiini-ilta, mutta mikä tärkeintä, voittoputki jatkui. Hänellä on viisi voittoa viidestä pelistä.

Coghlan nukahti kertaalleen jättäen Steelin vapaaksi, mutta muutoin hän oli paljon aktiivisempi hyökkäyssuuntaan, teki nousuja viivasta ja tuki suoria hyökkäyksiä sekä ennen kaikkea oli todella hyvä avaamaan peliä keskialueelle. NHL-uran avauspistekin syntyi kakkossyötön myötä, joten palkitsen hänet ilman muuta plussalla. Jääaikaa tuli 18:53. Alakerrasta Whitecloud saa myös plussan, koska hän taklauksellaan alusti kolmannen maalin ja iski sitten itse voittomaalin päätöserässä. Hän ei myöskään sortunut virheisiin omalla alueella. Martinez puolestaan uurasti jo tutusti isoimmat minuutit Pietrangelon ollessa pois. Tänään hän pelasi 25:47, blokkasi seitsemän kiekkoa (!) ja kirjasi teholukeman +4. Hän on valmennukselle tärkeä luottohevonen juuri nyt ja jaksaa pelata isot minuutit lähes virheittä vahvasti kamppaillen illasta toiseen.

Hyökkäyksestä Carrier pelasi kauden parhaan pelinsä. Läpiajoista hän ei onnistunut viimeistelyissään, mutta oli alustamassa voittomaalia ja lisäksi tarjoili Coghlanillekin yhden huippupaikan päätöserässä aloituskuvion jälkeen. Kolmosketju iski kaksi maalia toisessa erässä ja saa siitä hyvästä plussat. Glass oli molemmissa maaleissa mukana ja nousi tosiaan kuuteen tehopisteeseen kuuden pelatun pelin jälkeen, joten pandemiatauolla on tehty oikeita asioita. Ketju alkaa muutoinkin löytää nyt sitä kemiaa, jota pari peliä sitten jo peräänkuulutin. Tuch oli hyvä läpi illan. Roy on ehkä vähän hukassa laiturina ajoittain, mutta avasi kuitenkin kauden maalitilinsä ja hankki yhden ylivoiman, joskin myös alivoiman, josta Ducks tasoitti päätöserässä. Ykkösketjusta Marchessault iski maalin ja oli kiekottomana myös hyvä kruunaten ne suoritukset päätösminuutin Rakellin mailannostoon. Kakkosketjun Stephenson iski 1+1 tehot. Olin jättää hänet neutraaliksi, koska varsinkin vieraiden avausmaalissa hänen olisi pitänyt puolustaa Lundeström paremmin ja Henriquenkin maalissa hän oli vähän perässä, mutta toisaalta hänen piti kyllä luottaa, että Hague ei menetä kiekkoa maalin takana, joten en syytä tuosta liiaksi Stephensonia. Lisäksi hän toisen erän lopulla oli alustamassa luistelukilpavoittonsa jälkeen Stonen maalipaikkaa takatolpalle, joten positiiviset asiat hyökkäyssuuntaan käänsivät peliesityksen plussan puolelle. Hän pelasi lopulta myös hyökkääjistä eniten 18:43.
 
Viimeksi muokattu:
"Jos et huijaa, et salee haluu oikeesti voittaa"

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Fleuryn maskikin putosi päästä sopivasti, joten peli vihellettiin muutenkin poikki.
Taisipa Fleury itse repiä maskin päästään. Näin ainakin Ducksien selostajat tilannetta kommentoivat, ja vähän siltä se näytti uusintakatsonnassakin toisesta kuvakulmasta. Taisi joku remmi löystyä ja Fleury repi maskin pois päästä. Kai tuollainen on hyväksyttävää.

Deslauriers ja Reaves ottivat puolestaan nyrkkihipat seuraavan aloituksen jälkeen. DJ:llä oli pelisilmää ja hän laittoi taustalle soimaan Haddawayn tanssihitin "What Is Love". Tasainen ja varovainen mylly kesti kauan, kun molemmat pysyivät pystyssä, kunnes lopuksi he horjahtivat jäihin ja tuomarit menivät väliin.
No kyllä siinä Reaves tippui kanveesiin ekaksi, joko itse horjahtamalla tai Deslauriersin iskuista väsähtäneenä. Häpeällinen tappio, jonka hockeyfights.com:kin vahvistaa.

Tosiaan Coghlan pelasi paremmin. Vähän pienikokoinen hän on NHL-kuvioihin.

Kolmosketju on vähän liikaa ollut Tuchin varassa, mutta tulee sieltä nyt onnistumisia Glassiltakin. Opittavaa on kuitenkin paljon. Ruaaa on tuossa ketjussa ollut aika heikkoa kauraa, vaikka nyt maalin saikin. Suurempi pettymys on ollut kuitenkin nelosketju. Carrier on välillä päässyt maalipaikkoihin, mutta tulosta ei ole tuolle ketjulle tullut sitten ensimmäisen pelin nätin maalin.

Ja Fleury ei saa kiinni enää rantapalloakaan, joten in Lehner we trust...no ei vaiskaan. Mutta vuorottelulla varmaan jatketaan vielä seuraavat pelit ainakin.

Nyt ollaan taas sitten Covid-protokollassa. Kyllä kupla toimi paljon paremmin, eivät nuo pelaajat ja valmentajat saa sellaista itsekuria kotonaan pidettyä, etteikö se virus pääsisi jostain oven raosta sisään. Jaa-a, koskahan mahtaa sitten seuraava peli taas olla, on tämä turhauttavaa...
 
Viva Las Vegas!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy