Vegas Golden Knights 2019–2020

[Salming]

3/3 Colorado vs. Vegas

Lehner palasi maaliin, mutta muita muutoksia kokoonpanossa ei ollut.

1. erä

Ensimmäinen paikka Vegasille tuli toisessa vaihdossa, kun Karlssonit pelasivat MacKinnonin vitjaa vastaan. Stephenson pyyhälsi oikeasta laidasta maalille ja käänsi takaviistoon Karlssonille, mutta MacKinnon puolusti sen verran hyvin, ettei ruotsalaisen laukaus slotista onnistunut kunnolla kohti takakulmaa. Kolmannella minuutilla Rantanen sai kiekon hyökkäyssiniviivalle ja loi itselleen vetopaikan peippaamalla lapansa vapaaksi Schmidtia vastaan käyttämällä kiekon tämän jaloissa, mutta laukaus meni keskeltä päin Lehneriä.

Viidennellä minuutilla kolmosketju oli ongelmissa omalla alueella Kadrin ketjua vastaan. Zadorov laukoi viivasta ohi Tuchin blokin ja Lehnerin torjuma kiekko kimposi Nichushkinille maalin eteen, mutta tämä ei onnistunut hautaamaan jatkokiekkoa maaliin. Yhtä kaikki, paine jäi alueelle ja seurauksena lopulta laidassa McNabb taklasi selkään rangaistuksen arvoisesti. Heti ylivoiman aluksi Landeskog latasi ranteella tolppaan b-pisteiden välistä ohi blokin. Hetkeä myöhemmin Whitecloud otti ison blokin MacKinnonin one-timeriin vasemmasta siivestä Makarin levityksestä. Lopulta Vegas selvitti alivoiman ja kolmantena AV-parina oli muuten Stone-Nosek, joten kyllä DeBoer tosiaan antaa Nosekille AV-vastuuta silloin, kun tämä kokoonpanoon mahtuu kuten viime pelissäkin.

Peli aaltoili alusta asti melko mukavasti, koska kumpikin tuli paineen alta hyvin kiekkoa nopeasti laitaa pitkin liikuttaen, mutta keskialueelta eteenpäin molempien hyökkäyspelaaminen haki vielä uomiaan, koska molempien viisikot tekivät laadukkaasti töitä alaspäin. Viasatin studiossa toitotettu termi "puolustusvalmius" oli totta. Laukaukset kohti maalia olivat 4-3 erän puolivälissä. Vegasin ainoa pidempi kulmaralli oli nelosketjun aikaansaannosta, mutta Reaveskaan ei löytänyt syöttöpaikkaa keskustan ollessa tukossa, joten maalin kierrettyään hän joutui vain palauttamaan kiekon laidasta uudelleen päätyyn, jotta tasapaino ei vaarantuisi riskialttiilla syötöllä sumppuun.

12. minuutilla Donskoi otti jäähyn estettyään Stastnya menemästä kiekolle. Coloradon aktiivinen alivoima oli myrkkyä vieraille ja Vegas ajautui laidoille eikä saanut peliä missään kohdin oikein rauhoitettua kahden minuutin aikana. Ykkösviisikon ollessa jäällä Stone oli toki kerran tavoittaa Stastnyn takatolpalta, mutta Graves sai viime hetkellä lavan väliin. 16. minuutilla MacKinnon tuli oikeaa laitaa pitkin hyökkäysalueelle vauhdilla, pyörähti, jätti kiekon nousevalle Zadoroville ja tämä tavoitteli maalinedusruuhkasta Rantasta, mutta hänet Karlsson piti hyvin pihdeissä. Minuutin päästä Martinez avasi loistavasti kulmasta Kadrin ketjun paineen alta pitkän syötön keskialueelle Stonelle. 3v2-hyökkäyksen päätteeksi Karlsson pääsi tinttaamaan one-timerin oikealta, mutta Grubauer venyi hienoon torjuntaan patjoillaan.

Heti perään kuitenkin McNabb otti erän toisen jäähynsä, joten Avs sai ylivoiman erän loppuun ja kun vielä aloittavasta AV-parista Roy roikkui liiaksi MacKinnonissa laidassa, Avalanche sai puolitoista minuuttia kahden miehen ylivoimaa Karlssonia, Whitecloudia ja Martinezia vastaan. Tuo kolmikko selvitti ensimmäiset puoli minuuttia uhrautuvasti, vaikka MacKinnon pääsi tinttaamaan vapaasti vastakiekkoon keskeltä. Sitten jäälle tulivat Smith, Schmidt ja Holden. MacKinnon petasi Rantaselle avopaikan takatolpalle, mutta Lehner venyi uskomattomaan torjuntaan liimaten kiekon hanskaansa. Lopulta Vegas kesti alivoiman Stastnyn viimeisen purun myötä päästen tauolle maalittomassa tasatilanteessa. 5v5-pelissä maaliodottamat olivat noin 0.5-0.3, joten se kertoo paljon molempien joukkueiden viisikkojen tiiviydestä tasakentin.

2. erä

Puolen minuutin kohdalla MacKinnon otti jäähyn epäurheilijamaisuudesta purnattuaan liiaksi pitkää kiekkoa. Ykkösylivoimassa Stone ja Karlsson olivat vaihtaneet puolia ja se kaiketi auttoi osin siihen, että nyt peli saatiin heti rauhoittumaan aloituksen jälkeen. Marchessault kokeili pienestä kulmasta nostoa etukulmaan tuloksetta ja hetkeä myöhemmin, kun Stone ja Karlsson olivat taas alkuperäisillä puolilla, Karlsson pudotti vasemmasta siivestä viivaan ja Marchessault ohjasi Theodoren viivatoimituksen maaliin.

Kolmen minuutin tienoilla Stone katkaisi hyökkäyssiniviivalla Johnsonin avauksen päästen puolittain läpi, mutta laukaus rystyltä jäi ponnettomaksi. Parin minuutin päästä Reaves niittasi vauhdilla Girardin Golden Knightin maalin takana, mutta jatkotilanteessa hän oli liian väkivaltainen riisuen vastustajan kypärän ja päästäen isännät taas ylivoimalle. Coloradon ykkösviisikon puolentoista minuutin pyöritys toi lopulta tasoituksen, kun Makar laukoi rimaan ja kiekko kimposi ilmaan luoden suuren maalinedusruuhkan, jonka päätteeksi Lehner oli jäissä torjuttuaan patjallaan Rantasen rystyreboundin kuten koko Vegasin nelikko ja MacKinnon sai siirtää jatkokiekon rystyltä tyhjiin. McNabb sai kiekon suuhunsa ikävästi hetkeä ennen tasoitusta Rantasen ohjattua maalin edestä kiekon ohi maalin suoraan McNabbin naamariin. Reavesin harkitsematon jäähy maksoi takaiskun, vaikka Whitecloud ja Karlssonkin olisivat voineet olla huolellisempia purkuyrityksissään.

Erän puolivälissä Marchessault otti seuraavan jäähyn kampituksesta. Hetkeä aiemmin Schmidt puolusti hyvin 1v1-tilanteen täydessä vauhdissa ollutta MacKinnonia vastaan Rantasen jatkettua keskialueella tälle kiekon eteenpäin. Ylivoimalla Kadri punnersi aluksi kulmasta maalille, mutta Whitecloud niittasi hänet tylysti jäihin poikkarilla, josta olisi voinut jäähynkin antaa. Hetken päästä puolestaan Rantanen lätytti maalin kulmalta slottiin Donskoille, joka latasi patjaan neliön keskeltä. Golden Knights yritti kyllä aktiivisesti paineistaa aina, kun oli vähänkin paikka, koska se nyt on osa DeBoerin filosofiaa alivoimalla, mutta Colorado kyllä liikutti hyvin kiekkoa luoden siten melko vapaitakin laukaisupaikkoja läpi illan.

13. minuutilla Golden Knights palasi johtoon, kun sekaketju Carrier-Roy-Reaves värkkäsi johto-osuman. Theodore syötti viivasta slottiin ja Roy nappasi oman laukauksensa irtokiekon maalin edessä, kiersi häkin, pelasi maalin eteen liukuneelle Reavesille ja lopulta tämä näytti sutivan oman reboundinsa kolmannella yrittämällä etukulmasta sisään Royn sudittua myös välissä, kun Grubauer oli juuttunut maalinedusruuhkaan, mutta Roy sai lopulta maalin nimiinsä. Kauniisti survottu osuma. Minuutin päästä Schmidt pelasti 2v1-tilanteen katkomalla luistimellaan Nichushkinin syöttöyrityksen Kadrille takatolpalle. Stonen jalka ei ihan riittänyt polkea omiin riittävän nopeasti, jotta tilanteesta olisi tullut tasavoimainen Golden Knightsin karvauksen murruttua ylempänä. Minuutti edellisestä ja Avs tuli tasoihin, kun Whitecloud, Roy ja Holden hävisivät päädyssä 3v2-ylivoimasta huolimatta kamppailun ja päästivät Burakovskyn syötön maalin eteen Compherille, jonka rystykudin Lehner vielä torjui, mutta päädystä Whitecloudin kontrollista maalin eteen pyörähtänyt Donskoi siirsi irtokiekon maalin kulmalta sisään.

Päätösvitosen aluksi Vegas sai kuitenkin ylivoiman Niedon otettua estämisjäähyn hyökkäyspäässä. Mitään merkittävää vieraat eivät tuolla ylivoimalla kuitenkaan aikaan saaneet ja tauolle poistuttiin 2-2 lukemissa. Laukaukset kohti maalia olivat 24-14 40 minuutin jälkeen. 5v5-pelin maaliodottama oli kääntynyt Vegasin eduksi 1.3-1.1, mutta erikoistilanteet mukaan lukien lukemat olivat 3.0-2.2.

3. erä

Vähemmän yllättäen heti avausvaihdossa joukkueista toinen otti jäähyn. Nyt se oli Vegas, kun Schmidtin maila nousi Rantasen kasvoihin. Alivoima sujui kuitenkin mainiosti ja heti perään Theodoren pitkä avaus tavoitti Marchessaultin, jolta Graves veti jalat alta pilkun arvoisesti. Joonatan lähestyi tutusti hitaasti vasemmalta ja laukoi sitten slotista suoralla rannarilla kiekon hanskapuolelta sisään tolpan kautta. Täysin tuttu liike kauden aiemmista rankkarikisoista. Theodore olisi ansainnut avauksestaan jo illan kolmannen syöttöpisteensä. Maali oli kolmansissa erissä ritareille jo kahdeksas lohkovaiheessa.

DeBoer oli hieman viilannut ketjuja päätöserään vaihtaen Tuchin ja Stephensonin paikkoja. Ehkäpä tuolla haluttiin lisää puolustusosaamista kolmosketjuun, joka oli välillä vähän pehmeä omiin päin parissa ensimmäisessä erässä.

Hieman ennen erän puoliväliä Avs tuli alueelle vasemman kautta ja Lehner pomputti vedon laidasta eteensä uiden sen jälkeen jään pinnassa, mutta kaiketi Gravesin vanhanaikaisyritys kohti tyhjää nuottaa puolustettiin kuitenkin pois. Colorado sai vain kaksi laukausta kohti maalia avauskympillä ja Vegas viisi, joten vieraat olivat lievästi pelin päällä kyeten luomaan pidempiä hyökkäyksiä hyökkäysalueella.

Päätöskympin aluksi Nosek ja Calvert nujakoivat itsensä jäähylle vaihtoaitioiden edessä. Mielenkiintoisesti Roy aloitti tasavajaalla Karlssonin parina MacKinnonia ja Rantasta vastaan. Schmidt-Theodore oli tietysti puolustajaparina kuten aiemminkin kaudella 4v4-tilanteissa. Coloradon tähtien pimennys onnistui, mutta tasavajaan lopuksi Johnson pääsi kävelemään viivasta lähes maalin eteen, mutta Lehner peitti kulmat ja sulki irtokiekon alleen.

Kahdeksan minuuttia ennen loppua MacKinnon kamppasi Theodoren lähtiessään omista vastahyökkäykseen ja Golden Knights pääsi ylivoimalle kuin varkain. Ykkösviisikko pyöritti reilun minuutin kiekkoa nopeasti liikuttaen, mutta vedot joko blokattiin tai ne menivät seinille. Viimeiset poikittaissyötöt eivät myöskään ihan napsuneet lapaan, joten haltuunottoihin kului arvokkaita millisekunteja. Kaiken kukkuraksi Bellemare karkasi läpi, mutta laukoi hieman yli oikeasta yläkulmasta eikä kurittanut Vegasia kuten runkosarjan kahdessa kohtaamisessa.

Päätösvitosella Vegas hyökkäys- ja keskialueen puolustuspelaamisellaan rikkoi hyvin isäntien pelaamista, joten saadakseen uhkaa aikaan, Avs otti maalivahdin pois jo kaksi ja puoli minuuttia ennen loppua. Stephensonille tarjoutui mahdollisuus pelin arkkuun laittamiseen 1:45 ennen loppua, mutta hänen yrityksensä tyhjiin omasta päästä paineettomana meni karkeasti ohi. Minuutti ennen loppua Avs sitten tietysti tasoitti, kun Rantanen syötti maalin kulmalta ohi Theodoren maalin eteen Kadrille, joka nosti ylärimaan ja irtokiekon suti sisään vasemmalta tolpalta Compher Schmidtin pihdeistä huolimatta. Stonekaan ei ehtinyt lyödä kiekkoa kauemmas ajoissa. Maali oli Golden Knightsin ensimmäinen päästetty maali kolmansissa erissä sitten maaliskuun.

Jatkoajan alussa Smith tarjosi avopaikan maalin eteen Karlssonille, mutta tämän yhden kosketuksen jatkon Grubauer torjui kilvellä kulmaan. Hetken päästä 3v2-hyökkäyksessä Theodore pudotti oikealta keskelle ja Stone jatkoi vielä Tuchille vasemmalle, mutta tämä ampui päin. Seuraavaksi MacKinnon pyöri aikansa Vegasin alueelle, kunnes vastaiskusta Marchessault laukoi itse 2v1-hyökkäyksen päätteeksi takakulmasta ohi eikä saanut hattutemppua täyteen. Jatkoajan loppupuolella Theodore kamppaili Johnsonia vastaan keskialueella ja sai tökättyä kiekon eteenpäin luoden 3v1-hyökkäyksen. Hän pelasi seinän Stephensonin kanssa, jonka jälkeen Stephenson tarjosi takatolpalle Smithille, mutta tältä nähtiin kiekonkäsittelyvirhe. Se ei onneksi haitannut, kun lopulta Stone karvasi kiekon Landeskogilta Vegasin alueella ja Coloradon tasapaino petti. Tuch päätti 2v1-vastahyökkäyksen tarkkaan laukaukseen vasemmasta laidasta takayläkulmaan Grubauerin hanskan yli samalla, kun Girard peitti vain syöttöä. Kymmenes playoffosuma ei olisi voinut tulla parempaan saumaan.

Lohkovaihe sujui saldolla 3-0-0. En yllättynyt siitä, koska playoffveikkauksessanikin asetin Vegasin lännen ykköseksi ennen Coloradoa, St. Louisia ja Dallasia. Vahva kolmansien erien trendi jatkui tässäkin ottelussa, mutta kuusi pikkukakkosta on liikaa jatkossa voittavaa jääkiekkoa ajatellen. Laukaukset olivat 35-26, mutta maaliodottamat Vegasille 3.9-4.4.

Arvosanataulukko
++
+ Lehner, Theodore, Schmidt, Karlsson, Marchessault, Stone, Tuch
+/- McNabb, Holden, Martinez, Stephenson, Smith, Stastny, Cousins, Roy, Reaves, Carrier, Nosek
- Whitecloud
--

Lehner oli maalissa erinomainen torjuja, vaikka pari kertaa hän reagoi hieman hitaasti ohi menneisiin laukauksiin ja päädystä kimmonneisiin irtokiekkoihin. Torjuntoja kertyi 32. Alakerrasta Theodore erottui taas yhden vaisumman pelin jälkeen. Hän alusti kaikki maalit varsinaisella peliajalla, vaikkei saanut syöttöä tietystikään Marchessaultin rankkariosumaan. Schmidt puolestaan oli peliaikakuningas 26 minuutilla ja 54 sekunnilla. Hän pärjäsi loistavasti MacKinnonia vastaan tasakentin. Marchessault oli maaliensa lisäksi hyvä ylivoimalla neliön keskellä rauhoittajana myöhemmissä ylivoimissa. Karlssonin kamppailupelaaminen ansaitsee puolestaan plussan. Lisäksi hän alusti avausmaalin ja laukoi viidesti. Stone ja Tuch olivat vielä parin erän jälkeen neutraalissa lokerossa, mutta jo päätöserässä he olivat esillä ja värkkäsivät lopulta historiallisen voittomaalin jatkoajalla. Stastny ja Smith olivat työhaalarit päällä, mutta anti ylöspäin jäi tasakentin kesyksi. Stephenson näytti jatkavan sopeutumistaan ykkösketjuun kohtalaisesti pirteällä jalalla kahdessa ensimmäisessä erässä, mutta joutui sitten päätöserässä menemään kaitsemaan Royta ja Cousinsia kolmosketjuun, jottei se vuotanut omissa.

Whitecloud saa miinuksen oltuaan melko lapanen tänään kamppailuissa ja se näkyi muun muassa Donskoin osumassa, kun hän päästi suomalaisen pyörähtämään päädystä maalin eteen. Alivoimalla hän toki blokkasi neljä kiekkoa, mutta teholukema jäi pakkaselle ja anti ylöspäin oli olematonta. Muista puolustajista Holden oli tasaisen virheetön pelaten toki vain 11 minuuttia. Martinez kirjasi puolestaan seitsemän blokkia ja pelasi Theodoren kanssa 24 minuuttia, kun neljänneksi eniten pelanneen McNabbin jääaika jäi vajaaseen 18 minuuttiin.

Yläkerrasta Reaves ja Roy tekivät yhden osuman keskenään, mutta kun Reaves aiheutti jäähyllään osin yhden takaiskun ja en ihan vakuuttunut Royn puolustuspelaamisesta, joka meni ajoittain melkoiseksi roikkumiseksi, he eivät saa plussaa. Carrier pelasi vain seitsemän minuuttia eikä tehnyt ihmeitä muuta kuin häiriten Grubaueria toisessa maalissa.

Seuraavaksi sitten haastamaan Malcolm Subbanin ja Ryan Carpenterin edustama Chicago Blackhawks.

 

[Amerikanihme]

Arvosanataulukko
++
+ Lehner, Theodore, Schmidt, Karlsson, Marchessault, Stone, Tuch
+/- McNabb, Holden, Martinez, Stephenson, Smith, Stastny, Cousins, Roy, Reaves, Carrier, Nosek
- Whitecloud
--

Muuten hyvä, mutta Lehner kyllä tosiaan "ui" ihan liikaa maalinsa ulkopuolella ja oli ulkona tilanteista noissa Coloradon maaleissa, ainakin kahdessa ekassa ja viimeisessäkin, vaikka siinä "uinti" alkoikin vasta kiekon mentyä jo maaliviivan yli.

Tiedän, että olet myös Karlssonin fanipoika, mutta kyllä minusta Wild Bill on yhä enemmän ja enemmän näkymätön ja aikaan saamaton mitä enemmän hänen pelejään näen. Se ensimmäisen kauden ihmeellinen suonenveto ja 43 maalia runkosarjassa on kuin unta vain.

Joten minulta olisi tullut hänelle +/- kuten Lehnerillekin.

Schmidt oli tosiaan loistava yksi yhtä vastaan MacKinnonia vastaan, ja taisi Theodorekin pärjäillä, jos oikein muistan.

Chicago oli pelottavan hyvä Edmontonia vastaan, joten ei tässä kannate kauheasti henkseleitä paukutella vielä. Toivotaan, että pirteä peli jatkuisi ja jäähyjä tosiaan vähän vähemmän, kiitos.

 

[Salming]

Muuten hyvä, mutta Lehner kyllä tosiaan "ui" ihan liikaa maalinsa ulkopuolella ja oli ulkona tilanteista noissa Coloradon maaleissa, ainakin kahdessa ekassa ja viimeisessäkin, vaikka siinä "uinti" alkoikin vasta kiekon mentyä jo maaliviivan yli.

Tiedän, että olet myös Karlssonin fanipoika, mutta kyllä minusta Wild Bill on yhä enemmän ja enemmän näkymätön ja aikaan saamaton mitä enemmän hänen pelejään näen. Se ensimmäisen kauden ihmeellinen suonenveto ja 43 maalia runkosarjassa on kuin unta vain.

Joten minulta olisi tullut hänelle +/- kuten Lehnerillekin.

Ymmärrän hyvin mielipiteesi sekä Lehneristä että Karlssonista eikä olisi ollut vääryys sijoittaa heitä neutraaliin luokkaan, mutta voiton myötä kallistuin kuitenkin plussiin ja Lehnerin saldo taitaa olla nyt Golden Knightissa puhdas viisi voittoa ja nolla tappiota. Karlsson puolestaan kaipaisi yhden onnistumisen maalin muodossa, jotta pelaaminen olisi vielä rennompaa. Kyllä hänellä on paikkoja ollut ylivoimalla ampua ihan tarpeeksi nyt, kun Pacioretty on ollut sivussa. Tulosta ei vain ole tullut, mutta väkisinkin jossain vaiheessa sitä alkaa tulemaan. Kolmeen playoffpeliin hän kasasi kuitenkin 1+2 tehot, joten eivät nuo pelit niin heikosti menneet, mutta maalinteko hänellä tökkii.

 

[Salming]

Pacioretty oli eilen median edessä ja kertoi, että hän oli viettänyt Edmontonissa jo viikon verran aikaa sekä luistellut perjantaista sunnuntaihin. Lisäksi ennen sitä hänellä oli hotellihuoneessaan karanteenin aikana kuntopyörä ja painoja, mutta eivät nuo tietenkään olleet yhtä hyvää harjoitusta kuin playoffottelut kuten hän itse totesi. Siitä huolimatta McCrimmon puolestaan sanoi, että hän odottaa Paciorettyn jääajan olevan entisellä tasolla ja eilen hän luistelikin tutusti ykkösketjussa Karlssonin ja Stonen kanssa, joten Stephenson palaa kolmosketjuun, Cousins nelosen keskelle ja Nosek luultavasti katsomoon.

McCrimmon totesi eilen myös, että uuden AHL-valmentajan kartoitus on edennyt siihen pisteeseen, että hän on haastatellut ehdokkaita ja karsinut seulaa tiukemmaksi. Muutama nuori pelaaja puolestaan saatetaan lainata Eurooppaan ja he palaisivat takaisin harjoitusleirien alkaessa. Elvenes on ilmeisesti ainakin harjoitellut Ruotsissa kasvattiseuransa Röglen kanssa. Tanskalainen Rondbjerg olisi sitten varmaan toinen lainaehdokas ja tsekki Patera kolmas, mutta tuo Elvenesin mahdollinen Euroopassa pelaaminen kiinnostaa kovasti siinä mielessä, että Röglehän on mukana CHL:ssä ja samalla puolella pudotuspelikaaviota kuin suomalaiset seurat. Rögle kohtaa ensimmäisellä kierroksella norjalaisen Stavanger Oilersin lokakuun alussa. Toisella kierroksella vastaan tulisi joko Geneve-Servette tai Straubing Tigers ja puolivälierissä sitten mahdollisesti Lukko, Ilves, Red Bull Munich tai Sparta Praha. TOP16-kierros pelataan marraskuun loppupuolella ja puolestaan nuo puolivälierät joulukuun alussa ja puolivälissä (8.12-9.12. & 15.12). Toki NHL:n harjoitusleirien on ilmeisesti määrä alkaa joulukuun alussa, joten vaikka kävisi tuuri ja tarjolla olisi Lukko-Rögle tai Ilves-Rögle kamppailu, Elvenes ei välttämättä enää ole mukana. Eurooppalaisista pelaajista toki myös Kallionkieli on ehkä mahdollista nähdä Euroopassa, jos nuo Pohjois-Amerikan juniorisarjatkin ovat pysähdyksissä. En minä panisi pahakseni, jos joku liiga- tai mestisseuroista ottaisi hänet lainalle.

Mitä tulee KHL:ään, sen otteluohjelma julkaistiin myös. Ivan Morozovin edustama SKA saapuu Helsinkiin tiistaina 10. marraskuuta ja keskiviikkona 30. joulukuuta. Pavel Dorofeyevin uusi seura Traktor puolestaan pelaa Helsingissä maanantaina 16. marraskuuta, joten viikon sisään olisi mahdollista nähdä molemmat venäläisnuorukaiset, jos kausi pelataan ohjelman mukaisesti. Dorofeyevin entinen seura Metallurg Magnitogorsk tulee kylään puolestaan jo torstaina 17. syyskuuta, mutta onneksi Traktoriakaan ei siis tarvitse odotella kuin pari kuukautta pidempään.

 

[Salming]

1/7 Vegas vs. Chicago

Lehner aloitti maalissa, joka yllätti minut lievästi, koska Fleury ei kuitenkaan hävinnyt kumpaakaan lämmittelypeleistään eikä Lehnerkään ollut ihan vakuuttavin, mutta hänen puhdas saldonsa Vegasissa sitten painui vaakakupissa enemmän. Hyökkäyksessä Pacioretty teki paluun Karlssonin ketjuun, mutta alaketjut olikin rakennettu siten, että Roy sentteröi nelosta ja Stephenson kolmosta, joten Cousins sai jäädä kolmosvitjan laitaan. Tuo oli varmasti ihan hyvä ratkaisu, kun Royn johtamana kolmoskentällä oli ajoittain ongelmia omalla alueella lohkovaiheessa.

Ottelun alussa vieraat saivat heti 2v1-hyökkäyksen keskialueen käännöstä, mutta Dach jäätyi kiekollisena eikä saanut mitään ratkaisua aikaan. Heti perään Cousins jätti keskialueella kiekon Tuchille, joka porhalsi keskeltä avopaikkaan, mutta rannelaukaus ei uponnut. Avauskymppi oli kaikkinensa Chicago-merkkinen, koska Golden Knightsilla oli ajoittaisia ongelmia syöttöjen laadun kanssa ja vieraat saivat katkoja aikaan keskialueella sekä siitä kääntöjä kohti hyökkäysaluetta. Lehner kuitenkin torjui suorat laukaukset varmasti ja myös Kubalikin noston läheltä ylös oikealta tolpalta. Yhdeksännellä minuutilla Stastnyn vitja takanaan Theodore ja Martinez saivat aikaan ensimmäisen pitkän Vegas-kulmarallin. Vastassa oli Dachin ketju, joka ei millään päässyt pois omista, mutta puolusti kuitenkin sen verran hyvin, ettei isännillekään avautunut kunnon maalipaikkoja. Kesken vaihdon nelosketjukin saatiin vaihdettua tuoreena sisään ja Reaves kävi kulmassa kolaamassa tylysti Dachin jään pintaan. Tuosta vaihdosta seurasi kuitenkin kevyt momentumin siirto Golden Knightsille.

13. minuutilla Pacioretty pääsi ampumaan slotista, mutta kuti meni ohi. Irtokiekosta Stone ja Karlsson petasivat Paciorettylle uuden paikan takatolpalle, mutta kiekko poltti tämän lavassa eikä tämä saanut lopulta laukausta aikaan pienestä kulmasta. Tuo oli erän viimeinen laadukas maalipaikka-aihio. Laukaukset kirjattiin maalia kohti lopulta 9-5. Chicago ohjasi Vegasin hyvin laitoihin, joten laukauksista vain Paciorettyn ja Tuchin yritykset lähtivät laadukkaista sektoreista. Suurin osa laukauksista lähti vasemmasta laidasta:

Linkki: https://twitter.com/JesseGranger_/status/1293385508756705281?s=20

Avauserästä jäi mieleen se ylempään kuvaankin liittyen, että Vegas yritti käyttää keskialueen jättöä karvauksen ohittamiseen ja hyökkäysalueelle murtautumiseen. Toistuvana avausmallina siis puolustajan avauksen jälkeen keskialueella joku hyökkääjistä pudotti kiekon taakse vauhtiin toiselle hyökkääjälle tai nousevalle puolustajalle, jotka sitten murtautuivat usein laidan kautta vauhdilla alueelle, kun keskusta oli tukittu.

Tässä näytteessä McNabb siirtää kiekon paineen alta Stonelle, joka nostaa sen keskialueelle ohi Chicagon ylimpien karvaajien. Pacioretty voittaa irtokiekon Keithilta takaisin Stonelle, joka pudottaa vauhtiin taakse Schmidtille ja tämä murtautuu kontrolloidusti hyökkäysalueelle vasemman kautta.

Hetkeä aiemmin McNabb löytää vapaan lavan keskialueelta asti, kun Chicagolle on vaihto kesken. Karlsson siirtää vuorostaan kiekon Stonelle, joka ei lähde puskemaan alivoimaisena väkisin siniviivan yli, vaan pysyy kiekossa ja jättää sen nyt takaa kiihdyttäneelle Marchessaultille ja tämä vie kiekon hallitusti siniviivan yli sekä laukoo juuri vasemmasta laidasta, josta suurin osa kudeista lähti avauserässä. Crawford torjuu kulmaan, mutta Golden Knightsin pelaajat ehtivät hyvin jatkopeleille vääntämään kakkoskiekosta.

Alaketjuissa ovat puolestaan joukkueen nopeimmat luistelijat Carrier, Tuch ja Stephenson, joten ne pystyvät soveltamaan samaa mallia omalta alueelta asti, koska tuon kolmikon luisteluvoima riittää pidempiinkin kuljetuksiin. Esimerkiksi tässä Whitecloud hakee päätydumppauksen ja siirtää sen ränniin Reavesille. Carrier tarjoaa itsensä vapaaksi vierellä ja kuljettaa sitten itse vaivatta kiekon oikeaa laitaa pitkin kontrolloidusti vieraiden alueelle ja näin nelosvitjan päätypeli on taas valmiina alkamaan.

Jostain syystä nuo GIFit eivät näy ainakaan minulle kovin hyvällä laadulla palstalle upotettuna, vaikka tuolla sivustolla ne kyllä näyttävät hyviltä. Noh, kaipa noista silti olennainen välittyy ja onhan ne mahdollista avata tosiaan erilliseen ikkunaan.

Sitten toiseen erään. Heti avausvaihdossa Saad katkaisi siniviivan alla Schmidtin avauksen, pujotteli keskeltä ykköspuolustajaparin ohi ja tarjosi Toewsille avopaikan takatolpalle, mutta tämä taisi kilauttaa tolppaan tai ylärimaan. Heti perään Lehner menetti teränsä, mutta Strome ei pystynyt upottamaan one-timeriaan haavoittunutta maalivahtia vastaan, joka ei kunnolla pysynyt pystyssä. Neljännellä minuutilla Crawford empi päätykiekkoon menoa, joten Stephenson nappasi sen ja lätytti maalin eteen Cousinsille, mutta lätty meni juuri lavan yli eikä tämä päässyt ampumaan avopaikasta.

Kolmen minuutin päästä Vegas meni kuitenkin johtoon. Martinez laukoi viivasta maalin ohi. Smith haki irtokiekon Keith selässään. Hän kuljetti kiekkoa siniviivaa kohti ja jätti sen sitten Theodorelle, joka lähti nousemaan oikeaa laitaa pitkin. Samalla Keith jätti Smithin ja vaihtoi miestä Theodoreen, muttei kunnolla ehtinyt laukaisulinjalle, vaan Theodoren tarkka rannari painui Keithin jaloista etukulmaan ohi Crawfordin. Stastny teki samalla hyvän liikkuvan maskin maalin edessä painiessaan. Myös Stanley Cupin finaaleihin johtaneena kautena Theodore vastasi ritarien ensimmäisestä playoffmaalista, joten ehkä tämä on taas alku jonkin suuremman?

Maalinjälkeisessä vaihdossa omat pelaajat törmäsivät keskenään keskialueella mahdollistaen 3v2-hyökkäyksen Chicagolle. Toews jakoi keskeltä laitaan, mutta McNabb blokkasi loistavasti Saadin one-timerin. Avauskympin loppuun Vegas maalasi toistamiseen. Nelosketju tuli siististi pois omalta alueelta vähän samaan tapaan kuin ylemmässä näytteessä. Martinez siirsi laitaa pitkin ylöspäin Carrierille, joka siirsi vuorostaan pelivälineen viereen itsensä tarjolle tuoneelle Roylle. Roy ja Reaves hyökkäsivät kahdella kahta vastaan keskialueella ja Roy päätti itse kuljettaa kiekon hyökkäysalueelle vasenta laitaa pitkin. Hän piti kiekkoa alueella laidassaan hetken aikaa, kierteli ja kaarteli, kunnes Reaves löytyi vapaana syvyydestä maalin kulmalta. Reaves käänsi kiekon maalin eteen ja samalla Carrier ajoi vauhdilla maalin eteen taustalta. Irtokiekko pomppi sopivasti hänelle ja peli oli 2-0, kun Highmore hävisi kaksinkamppailun Carrierille. Blackhawks haastoi maalin vielä turhaan paitsiona, mutta Reaves ei ollut ehtinyt livahtaa alueelle ennen Royta onneksi. Epäonnistuneesta haastosta seurasi tietysti ylivoima ottelun toisen puolikkaan alkajaisiksi:

Ylivoimalla Pacioretty oli palannut ykkösviisikon toiseen siipeen Karlssonin paikalle. Karlsson palasi puolestaan kakkosviisikon vasempaan siipeen Schmidtin jatkaessa keskellä ja Martinezin oikealla. Smith oli neliön keskellä ja Tuch tutusti maskissa/päädyssä. Ensimmäinen YV johti kuitenkin takaiskuun, kun pyörityksen päätteeksi Theodore haki keskialueelta purkukiekon, muttei havainnoinut ihan kunnolla sitä, kuinka lähellä Saad oli ja tämä onnistui riistämään kiekon vähän löysästi pelanneelta Theodorelta. Kampf tuli taustalta mukaan, sai syötön Saadilta ja naulasi kiekon oikeaan yläkulmaan. Vegas sai toisen ylivoiman perään, kun Dach kamppasi Smithin laidassa. Tuollakin ylivoimalla kiekko liikkui hyvin ja kieltämättä Chicagon alivoima näytti haavoittuvalta, kun Theodorekin pääsi pari kertaa pommittamaan vapaasti b-pisteiden yläkaarien välistä, mutta tulos jäi piippuun.

Toisen erän päätösvitosen aluksi McNabb roikkui Kubalikissa kulmassa liiaksi. Chicagon ensimmäisellä ylivoimalla paras paikka tuli heti alussa, kun ykkösviisikosta Keith-Kane-Toews-Kubalik-Dach Toews laukoi neliön keskeltä ja Dach pääsi kääntämään irtokiekon kohti takakulmaa maalin edestä, mutta Lehner veti pidemmän korren. Samalla häneltä lähti kuitenkin taas terä irti. Pelin jälkeen DeBoer sanoi, että Lehnerillä on neljä vuotta vanhat luistimet, joten tämä saa kuulemma ottaa hieman omaankin piikkiinsä noita terien irtoamisia. Toisen erän maalit kirjattiin lopulta 2-1 ja laukaukset 12-9. Blokit menivät kotijoukkueelle 9-2.

Päätöserän vedot olivat 13-6. Avauskympillä suhde oli 8-3, joten vahvojen kolmansien erien trendi koronatauon jälkeen jatkui. Ensin kolmannella minuutilla Marchessaultin keskialueen katkon jälkeen Smith spurttasi oikeaa laitaa pitkin ja ampui rannelaukauksen Murphyn blokin ohi Crawfordin kilven kautta sisään. Liian helposti tuo laukaus painui maaliin. Kuudennella minuutilla Marchessault alusti päädystä samassa vaihdossa kaksi paikkaa Smithille maalin eteen. Yrityksistä jälkimmäinen kilahti maalirautaan. 49. minuutilla sama kaksikko oli taas asialla, kun Vegas meni 4-1 johtoon. Smith katkaisi syöttöyrityksen maalin eteen omassa päässä käynnistäen 2v2-vastaiskun. Hän syötti Marchessaultille vasempaan laitaan ja sai seinäsyötön takaisin keskelle päästen läpiajoon. Kane yritti takakarvata tuloksetta, kun Smith nosti rystyltä tyylikkäästi yläkulmaan. Tehopiste oli hänelle jo illan kolmas. Avauskaudellahan Smith oli Vegasin paras pistemies pudotuspeleissä, joten ehkä Theodoren tekemän avausmaalin tavoin historia toistaa itseään?

Päätöskympin alkuun Martinez teki yhden illan harvoista huonoista teoistaan, kun hän roikkui Nylanderissa rangaistuksen arvoisesti. Ylivoimalla Kane kilautti kerran vasemmasta siivestä ranteella ulkotolppaan. Alivoiman aloittivat muuten Karlsson ja Smith, joten ihan täyttä luottoa Royhun ja Stephensoniin DeBoerilla ei vielä ollut tosipaikassa tärkeän alivoiman tappajina, koska he hyppäsivät kehiin vasta toisena AV-parina. Viimeiset minuutit onnistuneen alivoiman jälkeen olivat sitten enää lähinnä kellon kulutusta siirtokiekoilla keskialueelle, joten loppuluvut olivat 4-1. Lopulliset laukaukset kohti maalia olivat 34-20 ja maaliodottamat 2.9-2.5, joten ehkä 3-2 olisi ollut lähempänä oikeutettua lopputulosta.

Arvosanataulukko

++ Smith, Marchessault
+ Stastny, Carrier, Roy, Reaves, Theodore, Martinez, Lehner
+/- Karlsson, Stone, Cousins, Tuch, Stephenson, Schmidt, McNabb, Whitecloud, Holden
- Pacioretty
--

Pacioretty laukoi neljästi kohti maalia, mutta melko pehmeitä nuo vedot olivat ja muutoin hän sitten olikin odotetusti vielä melko näkymätön hakiessaan pelituntumaa. Kiekko poltteli lavassa ajoittain liiaksi. Florida-veljet puolestaan tuikkivat kahdessa viimeisessä erässä vahvasti. Smith vietti kolmeen pisteen iltaa ja Marchessault kahden. He myös värkkäsivät kahdestaan molemmat päätöserän maalit Joonatanin alustaessa ja Reillyn viimeistellessä.

Keskellä operoinut Stastny tyytyy yhteen plussaan. Avausmaalissa hän teki hyvän maskin ja tehotilasto oli +2. Aloitusprosentti oli 57. Tasapainoinen peli molempiin suuntiin häneltä. Nelosketju pääsee myös plussalle, koska he tekivät voittomaalin ja jäivät siten omassa iltapuhteessaan plussan puolelle. He pelasivat myös tavallista enemmän, kun laituritkin saivat peliaikaa 11:23 ja 12:23 sekä Roy alivoimien ansiosta viitisentoista minuuttia. Carrier ja Reaves merkkauttivat tilastoihin myös viisi niittiä per henkilö.

Puolustajista Theodore-Martinez pari oli ehjin, vaikka ylivoimalla Theodore lahjoitti kavennusmaalin, mutta siitä huolimatta hän oli niin hyvä, että annan plussan. Tuo pari pelasi karvan päälle 20 minuuttia. Martinezin teholukema oli parhaana +3 ja Theodoren +2 ylivoimakämmin vuoksi. Molemmille kirjattiin myös neljä blokkia ja jatkokiekot he voittivat varmasti kulmissa avaten peliä siitä eteenpäin. Jääajat jakaantuivat hyvin tasaisesti, kun Whitecloud ja Holdenkin pelasivat lähes 19 minuuttia. Holden merkkautti kuin varkain itselleen viisi vetoa kohti maaliakin. Whitecloud puolestaan kamppaili paljon paremmin kuin viime pelissään ja oli alivoimallakin hyvä McNabbin rinnalla yhden heikomman pelin jälkeen. Kolmospari liikutti kiekkoa myös hyvin eteenpäin ränniä pitkin. Ykkösparille sattui sen sijaan pari harhasyöttöä, mutta ne eivät kostautuneet ja vastapainona toki McNabb näytteiden tavoin löysi kyllä vapaita lapoja edestään hyvälläkin prosentilla alun jälkeen.

Lehnerin sijoitin lopulta myös plussalle. Saldo Vegasissa on nyt siirron jälkeen kuusi voittoa kuudesta pelistä. Torjuntoja kertyi 19. Mitään suuria pelastuksia ei tarvinnut tehdä, vaan hän oli eleettömän hyvä ja hoiti varsinkin avauskympillä tulleet suorat laukaukset varmasti päästen siten mainiosti pelin sisään.

 

[Amerikanihme]

Arvosanataulukko

++ Smith, Marchessault
+ Stastny, Carrier, Roy, Reaves, Theodore, Martinez, Lehner
+/- Karlsson, Stone, Cousins, Tuch, Stephenson, Schmidt, McNabb, Whitecloud, Holden
- Pacioretty
--

OK, minua ei Ruuaaaa vieläkään säväyttänyt. Jotenkin turha ja pehmeä pyörijä. Korkeintaan +/- hänelle minulta, melkein tekisi mieli antaa -, mutta ei hän kai mitään kuolemaksi koitunutta virhettä tehnyt, joten olkoon +/-. Martinezin ehkä tiputtaisin myös tuohon tasapaksuun +/- suorittajien joukkoon. Mad-Maxin puolestaan nostaisin +/- pelaajien joukkoon. Annan hänelle anteeksi pienen ruosteisuuden pitkän pelaamattomuuden jälkeen, joten siihen nähden hän oli +/- -tasolla. Laukauksiakin tuli melkein entiseen malliin ja ei mitään tulosta, sekin mielestäni entiseen malliin, heh.

 

[Amerikanihme]

Ai niin, kysymys tuosta yllä olevasta laukaisusektorigrafiikasta @Salming. Onko niin, että Vegasin suorittamat laukaisut on merkitty Vegasin logolla merkittyyn päätyyn ja Chicagon laukaukset puolestaan Chicagon logolla merkittyyn päätyyn? Jotenkin intuition vastaista tuollainen, koska siinä on kuitenkin kaukalon kuva, ja yleensä joukkueen logo merkitään päätyyn, jossa on sen puolustama maali (ainakin näin tehdään amerikkalaisessa jalkapallossa). Eivät kai ne omaa maaliaan pommittaneet, en ainakaan muista niin olleen?

 

[JMT]

Mielestäni Stone ei päässyt koko ottelussa game modeen, aika paljon tuli huolimattomia ratkaisuja ja oli muutenkin hermostuneen oloinen. Suodaan hänelle se yksi heikompi ottelu playoffeihin. Toki Pacioretty oli myös samalla tavalla hieman lepsummalla asenteella kentällä joten en ala yksistään Markkua osoittelemaan.

 

[Salming]

Ai niin, kysymys tuosta yllä olevasta laukaisusektorigrafiikasta @Salming. Onko niin, että Vegasin suorittamat laukaisut on merkitty Vegasin logolla merkittyyn päätyyn ja Chicagon laukaukset puolestaan Chicagon logolla merkittyyn päätyyn?

Kyllä. Pienellä präntillä kuvan yläpuolella lukee "Offensive Zone Unblocked Shots Heat Map (5v5)" eli kyseessä on hyökkäysalueen blokkaamattomien laukauksien lämpökartta. Avauserässä Vegas laukoi paljon vasemmasta laidasta, joten siksi siellä on eniten punaista, suorastaan hohkavan tulikuumaa väritystä.

Mielestäni Stone ei päässyt koko ottelussa game modeen, aika paljon tuli huolimattomia ratkaisuja ja oli muutenkin hermostuneen oloinen. Suodaan hänelle se yksi heikompi ottelu playoffeihin. Toki Pacioretty oli myös samalla tavalla hieman lepsummalla asenteella kentällä joten en ala yksistään Markkua osoittelemaan.

Juu, Stonen tehot pudotuspeleissä Golden Knightissa ovat kuitenkin 11gp 8+9=17, joten on tuossa varaa pelata muutama ohipeli varianssin ja sattuman tasaantuessa.

 

[Salming]

2/7 Vegas vs. Chicago

Lehner jatkoi maalissa. Pacioretty ei pystynyt pelaamaan toista peliä putkeen, joten Stephenson palasi ykköseen, Roy nousi kolmoseen ja Nosek viltistä neloseen. Ketjut olivat siis samat kuin lohkovaiheessa.

Ensimmäiseen neljään minuuttiin Vegas loi kaksi identtistä paikkaa. Ensin Smith murtautui oikealta alueelle ja tarjosi poikittaissyötön Marchessaultille ja heti perään Cousins teki saman Tuchille, mutta kummankaan one-timer ei ollut laadukas. Avausvitoselta jäi myös mieleen Whitecloudin kaksi painavaa taklausta. Ensin hän niittasi kulmassa Highmoren selkäpuolelta jäihin ja hetken päästä ajoi punaviivalle vastaan Dachia. Lehner joutui torjumaan vain muutaman hassun kaukolaukauksen huonoista sektoreista, koska keskusta oli tukossa omissa ja isännät saivat nopeahkoja stoppeja kulmissa. Melko paljon Blachawks yritti kääntää kiekkoja huonoistakin kulmista puolisokkona sumppuun keskustaan, mutta isännät pitivät mailat jäässä saaden siten katkoja aikaan ja nostettua jalalla kiekon pois omista. Seitsemännellä minuutilla Vegasin 3v2-hyökkäys päättyi siihen, kun Stone lätytti oikeasta laidasta maalin eteen, mutta maalille ajaneet Karlsson ja Stephenson eivät kumpikaan osuneet kiekkoon. Toisessa päässä Strome tarjosi oikeasta laidasta syötön kohti Kanea takatolpalle kesken kulmarallin, mutta Tuch puolusti tämän kurinalaisesti irti kiekosta.

Puolivälissä erää De Haan laukoi viivasta ja rebound kimposi Kubalikille slottiin, mutta tämä ei saanut kunnon osumaa pomppukiekkoon. Heti perään Toews tarjosi laidasta pelivälineen keskelle Saadille, joka pujotteli itsensä nokikkain maalivahdin kanssa, mutta kiekko karkasi viime hetkellä. Minuutti myöhemmin Golden Knights siirtyi johtoon, kun ykkösketjun päätypeli veti vipuun Dachin ketjun ja Carlson-Murphy parin. Smith syötti maalin takaa poikittain Marchessaultille, joka löysi Stastnyn vapaana maalin edestä eikä tämä erehtynyt avopaikasta hienon kuvion päätteeksi. Carlsson irtosi Stastnyn luota peittämään Joonatanin syöttöä, muttei saanut sitä katki, joten Stastny jäi yksin maalille, kun Dachkaan ei ehtinyt palata ajoissa keskelle oltuaan painostamassa lähempänä laitaa. 12. minuutilla Tuch kiersi hyökkäysaluetta ja teki itselleen tekopaikan slottiin, mutta rannari meni seinille. Kolmosketju oli ihan pirteä avauserässä kuitenkin. Lisää löylyä kiukaalle heitettiin 15. minuutilla, kun nelosvitja voitti keskialueen kamppailun Nosekin ja Reavesin voimin Carpenteria ja kumppaneita vastaan. Irtokiekko kimposi keskelle Carrierille, joka jatkoi sen heti takaisin oikeaan laitaan ennen kuin Keith ehti tulla katkomaan vastaan siniviivalle. Tämä rynni itsensä ulos tilanteesta, joten seurauksena oli Nosekin ja Carrierin 2v1-hyökkäys De Haania vastaan. Nosek teki oman ratkaisun upottaen kiekon takakulmaan.

17. minuutilla Chicagolle oli loistosauma kaventaa, kun Reaves ei väsyneenä saanut purkua aikaan omista, vaan peli kääntyi takaisin syvyyteen. Toews tarjosi poikittain maalin editse Theodoren läpi kiekon Saadille, mutta tämä pyyhki vain lumet kiekosta maalin oltua puolityhjänä. Viimeiseksi minuutiksi Vegas joutui vielä alivoimalle, kun DeBrincat taklasi punaviivalla Stonea ja tämä turhautuneena löi takaisin käsille. Ylivoimalla Kane kilautti suorasta luistelusta tolppaan Lehnerin längeistä. Laukaukset erässä olivat 7-7, mutta maaliodottamat 0.8-0.2, joten tuo tilasto kertoo siitä, miten hyvin Golden Knights puolusti ykkös- ja kakkossektorit. Hyökkäyssuuntaan lähinnä Karlssonin ketju oli lievästi tasapaksu, mutta muilla homma pelitti.

Toisen erän alun jämäalivoiman Royn kanssa tappoi Nosek, joten toiseen vaihtoon kehiin saatiin Karlssonin ketju kokonaisuudessaan. Se tuottikin Stonelle paikan vasemmalta suorahyökkäyksestä, mutta rannari painui yli maalin. Heti perään DeBrincat tuhlasi puolittain paikan takatolpalta, kun syöttö oli taas tullut poikittain Vegas-puolustajan läpi maalialueen lävitse. Chicago kavensi 23. minuutilla. Maalia edelsi vaihtosekoilu, kun Roy ei voinut koskea kiekkoon, koska Nosek oli jo ehtinyt hypätä kehiin ja yritti kavuta nopeasti takaisin. Siksi Dach sai ilmaiseksi kuljettaa kiekon keskialueen yli. Hän jakoi laitaan Kanelle, joka siirsi slottiin toiseen aaltoon De Haanille. Ensimmäinen yritys jäi blokkiin, mutta toinen meni päin Lehneriä ja takatolpalla Dach puttasi reboundin tyhjiin ennen kuin Schmidt ehti reagoida. 27. minuutilla Keith ja De Haan joutuivat urakoimaan ultrapitkän vaihdon, kun ensin Royn ketju imi heistä mehut kulmarallilla ja perään kakkonen tuli sisään. Stone tarjosi oikeasta laidasta syötön kohti Karlssonia, mutta Keith sai viime hetkellä peitettyä syötön. Jatkotilanteessa kuitenkin Stone kaivoi kiekon maalin takaa sen eteen Wiljamille, mutta tämän yritys blokattiin eikä Stonen vanhanaikainenkaan uponnut.

Puolivälissä erää fyysisyys lisääntyi, kun Carlsson ja Theodore vastaanottivat kovat niitit peräjälkeen. Hetkeä myöhemmin Stone yritti taas luoda Karlssonille paikan maalin eteen oikean kautta, mutta ohjaus meni päin veskaria. Tilannetta edelsi Karlssonin hyvä riisto keskialueella. Laukaukset olivat tässä vaiheessa erää vain 3-6. Vegas joutui pian alivoimalle, kun Holden tuli liian innokkaasti vastataklaamaan keskialueelle ja kampitti vahingossa Highmoren. Jäähy kostautui, kun suorasta hyökkäyksestä Kubalik latasi ranteella slotista kiekon tolpan kautta maaliin ohi Martinezin peiton. Kane kirjasi illan toisen syötön.

Nosekin johdolla nelonen hankki rouhimalla Vegasille vuorostaan seuraavan ylivoiman. Lähinnä maalia oltiin ylivoiman alussa, kun Stonen poikittaissyöttö löysi Stastnyn ja tämä jakoi maalille ehtineelle Karlssonille ohjurikiekon tuloksetta. 16. minuutilla Keith puolestaan pelasti 2v1-tilanteen kaventamalla upeasti oikea-aikaisesti kohti Tuchia ja imien tältä pois syöttöväylän Stephensonille. Erän lopussa DeBoer sekoitteli ketjuja ja se toimi, kun ajassa 37:20 peli oli 3-2. Ensin Whitecloud rouhi omalta alueelta kiekon väkisin pois. Peli siirtyi toiseen päähän. Marchessault haki kulmasta irtokiekon, syötti poikittain Martinezille, tämä latasi one-timerin ja Stone oli takatolpalla irtokiekossa täysin yksin. Maali oli hänelle jo yhdeksäs playoffeissa 12. Vegas-esiintymisessä. Muitakin mielenkiintoisia ketjukokeiluja nähtiin erän lopussa, kun Karlsson sentteröi nelosta, Tuch pelasi Stastnyn ja Smithin kanssa yhden vaihdon sekä Roy Karlssonin ja Stonen. Osasyy oli herättelyn lisäksi se, että Nosek putosi pois kokoonpanosta toisen erän lopussa eikä pelannut enää sen jälkeen. 13 sekuntia ennen tauko Blackhawks tuli vielä tasoihin silti. 3v3-hyökkäyksessä Schmidt hukkasi Stromen sen jälkeen, kun tämä oli antanut vasemmalta kaistalta jättänyt kiekon taakse DeBrincatille ja liikkunut itse kohti takatolppaa pimeältä puolelta. DeBrincat jatkoi kiekon keskeltä oikeaan laitaan Kanelle, jonka määrämittainen rystylätty laskeutui takatolpalle ehtineelle Stromelle eikä Lehnerillä ollut palaakaan, kun Kane kirjasi illan kolmannen syöttönsä. Laukaukset olivat toisessa erässä 9-11, mutta maaliodottamassa Vegas kasvatti johtoaan lukemiin 2.7-1.7.

Ritarien päätöserien maalisuhde oli 10-1 kolmansissa erissä playoffeissa ennen tätä peliä. Heti erän alussa Karlsson loikin päädystä paikan Stephensonille slottiin, mutta tämän kuti ei onnistunut. Viidennellä minuutilla Stone jakoi poikittain kiekon Karlssonille siniviivan ylitettyään, mutta tämän rannari vasemmalta kaarelta meni hieman yli takakulman. Heti perään Tuch kiersi puolustajan ja ajoi maalille, mutta Crawford tökkäsi häneltä kiekon irti viime hetkellä. Puolivälissä erää Smith ampui puolustajan jaloista päin maalivahtia ja tarjosi perään päädystä one-timer paikan Whitecloudille vastakiekkoon, muttei hänkään osunut, vaikka Marchessault kolasi Crawfordin yli samalla. Laukaukset olivat kuitenkin 9-3 ja maalipaikat 6-0 tässä vaiheessa erää. 14. minuutilla Stonen poikittaissyöttö hyökkäysalueella tavoitti Schmidtin, joka latasi one-timerin pienestä kulmasta. Crawford oli hörpätä sen, mutta käynnistikin nopean vastaiskun, joka oli haavoittaa isäntiä.

17. minuutilla Roy ylitti sinisen ja jätti 2v2-vastaiskussa kiekon Schmidtille, joka laukoi jaloista päin maalivahtia. Kahdeksan sekuntia ennen loppua puolestaan vielä Stone sai syötön oikeasta laidasta slottiin, mutta ampui Crawfordin kilven kautta kulmaan, joten edessä oli jatkoerä. Päätöserässä laukaukset olivat Vegasin eduksi 16-6, joten kolmansien erien vahvuus jatkui, vaikka tulos jäi piippuun. Jäällä tuntuivat myös vallitsevan vankilasäännöt eli molemmat saivat roikkua kyllä melko paljon puserossa kiinni. DeBoer totesi puolestaan pelin jälkeen, että Chicagon keskialueen venyttäminen aiheutti ongelmia kahdessa ensimmäisessä erässä, mutta päätöserässä tuohon puututtiin siten, että puolustajat ajoivat vielä rohkeammin vastaan jatkuvasti punaviivalle tai jopa hyökkäyssiniviivalle asti menetyksien jälkeen, jotteivat vastustajan lävistävät syötöt löytäneet omia keskialueelta.

Jatkoajan alussa DeBrincat laukoi keskeltä blokkiin ja Strome jatkokiekosta oikeasta siivestä maalirautaan. Seitsemännellä minuutilla alkoi tapahtua toisessa päässä, kun kolmosvitja pääsi askiin. Tuch ensin loi itselleen taas tekopaikan slottiin hyvällä liikkeellään, mutta ampui taas yli maalin ranteella. Heti perään Cousins kiersi maalin eteen, mutta ampui rystyltä päin. Vielä tuon jälkeen McNabb kilautti viivasta tolppaan. Chicago pääsi purkamaan, mutta McNabb käänsi keskialueelta kiekon heti takaisin pystyyn. Cousins ohjasi sen itse itselleen siniviivan yli vasempaan laitaan ja luisteli perään painimaan väsynyttä viisikkoa vastaan. Samalla Stastny ja Smith tuliva tuoreina kehiin. Cousins sai taisteltua kiekon eteennpäin kulmaan Stastnylle, joka löysi maalille ajaneen Smithin ja tämä sai rauhassa ohjata kiekon sisään, kun Toews ei havainnoinut selustaa Murphyn mentyä peittämään kulmaan Stastnyn poikittaissyöttöä epäonnistuneesti. Näin ollen Smith vietti taas vähintään kahden pisteen iltaa tehoin 1+1. Lopulliset kudit olivat kohti maalia 39-25 ja maaliodottamat 3.6-2.2.

Arvosanataulukko
++
+ Whitecloud, Marchessault, Smith, Stastny, Roy, Carrier, Nosek, Cousins, Tuch
+/- McNabb, Holden, Martinez, Theodore, Lehner, Reaves, Stephenson, Karlsson, Stone
- Schmidt
--

Schmidt oli alakerrassa heikohko. Avausmaalissa Dach jäi auki, mutta ennen kaikkea kolmannessa osumassa Strome livahti liian helposti selustaan. Puolustuksen onnistuja oli Whitecloud, joka ilman fanilasejakin pelasi NHL-uransa parhaan pelin mitä tulee kaksinkamppailuihin ollen niissä yhtä härkä kuin AHL:ssä parhaimmillaan. Hän taklasi voimakkaasti kirjaten kolme taklausta ja rouhi tosiaan mainiosti kulmissa. Theodore-Martinez parista Theodore keräsi jopa teholukeman +4 ollen jäällä kaikkien maalien aikana ja Martinezkin +3, mutta Theodore ei esittänyt mitään ihmeellistä virkaa noissa maaleissa, joten hän jää neutraaliksi, vaikka kellotti 26 minuuttia jääaikaa ilman virheitä. Martinez paikkasi 2-2 osuman huonon peiton 3-2 maalin alustuksellaan.

Hyökkääjistä Stastnyn vitja oli ylivoimaisesti paras luoden maalipaikkoja tasaisesti joka erässä. Stastny-Smith kaksikko vastasi myös voittomaalista. Eipä siinä, tuohon ketjuun ei ole syytä koskea, kun peli kulkee. Smithillä on kasassa jo viisi pinnaa kahdessa ottelussa ja Marchessaultilla 0+4. Kolmosketju oli myös hyvä. Sen ollessa jäällä tasaviisikoin laukausyritykset olivat 17-5 ritareille ja maalipaikat 8-2. AInoana miinuksena Tuchin viimeistely-yritykset ranteella jättivät toivomisen varaa, mutta plussan hän saa luotuaan itselleen niin monta paikkaa hyvällä liikkeellään. Cousins oli puolestaan voittomaalissa mukana tärkeänä tekijänä. Nelosvitjasta maalin värkänneet Carrier ja Nosek saavat plussan, mutta Reaves ei, koska häneltä nähtiin avauserässä se yksi huolimaton purku, joka johti Saadin avopaikkaan. Lehner pelasi rutiininomaisen pelin ilman huippupelastuksia tai imurointeja. Pari maalia meni omiin takatolpilta tyhjiin, joten niille hän ei voinut mitään. Kubalikin osumassa hän oli melko syvällä, mutta se kuuluu hänen tyyliinsä kuten joku osuvasti Twitterissä kirjoittikin.

 

[secord]

Eipä tuohon mitään lisättävää ole, kun siinä on ruodittu ja analysoitu peli ansiokkasti läpi.

Lopulliset kudit olivat kohti maalia 39-25

Tähän vaan sellainen välihuomio, että kudit kohti maalia voisivat näyttää hieman tasaisemmilta, jos osa Chicagon pelaajista luopuisi tuosta perisynnistään eli kiekon siirtämisestä kun on paikka laukoa. Onko se sitten itseluottamuksesta vai mistä kiinni, mutta tuo on todella turhauttavaa.

 

[Amerikanihme]

Lehner pelasi rutiininomaisen pelin ilman huippupelastuksia tai imurointeja. Pari maalia meni omiin takatolpilta tyhjiin, joten niille hän ei voinut mitään. Kubalikin osumassa hän oli melko syvällä, mutta se kuuluu hänen tyyliinsä kuten joku osuvasti Twitterissä kirjoittikin.

Sellainen huomio minulta ja vaimoltani eritoten, että Lehner kyllä seikkali mielestämme aika kaukana maaliltaan ekassa pelissä ja toisessakin kaksi ekaa erää. Sitten kolmannesta eteenpäin hän pysytteli paremmin maalillaan, mikä tosiaan on kuulemma hänen tyylinsä, ja lisää maaleja Chicago ei sitten enää saanutkaan. Olisiko valmentajilta tullut kommenttia toisella erätauolla, että pysypä vain syvällä maalissasi kun se kerta on tyylisi?

 

[Salming]

Olisiko valmentajilta tullut kommenttia toisella erätauolla, että pysypä vain syvällä maalissasi kun se kerta on tyylisi?

Enpä osaa sanoa, kun en noin tarkkaan asiaan kiinnittänyt huomiota.

Pari uutista voisi myös päivittää tännekin eli KHL:ssä viime kaudella kiekkoillut ja 23 pistettä Neftehimikille mättänyt Ryan Murphy liittyy Hendersonin AHL-joukkueeseen: VGK Sign Free Agent Defenseman Ryan Murphy To AHL Contract Hänellä on NHL-kokemustakin 175 pelin verran muun muassa Minnesotasta ja New Jerseysta.

Toinen uutinen on se, että ensi kaudellakin ECHL:ssä farmiseuran farmina toimii Fort Wayne Komets: Golden Knights And Fort Wayne Komets Renew ECHL Affiliation Agreement

Maalivahdeista Patera, Ferguson tai Thompson ainakin löytää itsensä tuolta, jos uusi kausi joskus alkaa ja voi olla, että uusista puolustajista Jake McLaughlin tai Zack Hayeskin kokeilevat aikuisten pelejä ECHL:ssä, koska kyllä tuonne AHL-puolustukseenkin hiljalleen alkaa olla tunkua.

 

[Amerikanihme]

@Salming on ilmeisesti vielä Snookerin tunnelmissa jälkilöylyissä, joten raportteja ei näy. Sellainen kysymys, että mitä iloa tuosta Nick Cousinsista on Vegasille? Hyvinhän ja kovaa se luistelee, mutta ei siitä maalien muodossa ainakaan mitään tulosta tule.

 

[Salming]

@Salming on ilmeisesti vielä Snookerin tunnelmissa jälkilöylyissä, joten raportteja ei näy. Sellainen kysymys, että mitä iloa tuosta Nick Cousinsista on Vegasille? Hyvinhän ja kovaa se luistelee, mutta ei siitä maalien muodossa ainakaan mitään tulosta tule.

Häähumu viivästytti raportteja. Köyhän miehen Reilly Smithan Cousins vaikuttaa olevan. Ei hän erityisen näyttävä pelaaja ole, mutta kerää hiljaisia syöttöpisteitä vähän kuten Smith, voittaa kohtalaisesti kaksinkamppailuja eikä vuoda omalla alueella. Viimeistelyssä hän on sitten jo reippaasti Smithia perässä tosiaan, mutta olen kyllä alkanut pitämään hänestä alaketjuissa, vaikka Nosekin miehiä olenkin tunnesyistä, jos noiden kahden välillä pitää valita, että kumpi jää ensi kaudeksi.

3/7 Chicago vs. Vegas

Fleury avasi pudotuspelisyksynsä maalin suulla. Stastny ja Nosek olivat sivussa, joten Karlsson sentteröi ykköstä Marchessaultin ja Smithin välissä, Stephenson nousi kakkoseen paluun tehneen Paciorettyn ja Stonen väliin, kolmonen oli ennallaan ja nelossentteriksi tuli Brown.

Saavuin juuri hotellille yöllä, kun kiekko putosi jäähän ja katsoin avauserän samoilla silmillä, kunnes oli luovutettava ja katsottava loput erät eilisiltana. Raportti on lyhyt ja poimin vain ylös mieleen jääneet tärkeimmät asiat, koska keskittyminen ei ollut tapissa.

Avauserässä ei liiaksi tapahtunut. Smith otti jäähyn kolmen minuutin jälkeen ja Keithin lahjoitettua kiekon Stonelle, Karlsson karkasi puolittain läpi ja viimeisteli kliinisesti rystyllä ohi Crawfordin alivoimaosuman. Kuudennella minuutilla Murphyn jäähyn aikana Blackhawkskin oli lähellä alivoimaosumaa, kun Dach sai vastaiskusta laidasta lätyn maalin eteen, mutta samalla kun hän yritti siirtää kiekkoa rystylle, Fleury tökkäsi luistimellaan kiekon pois Kirbyn lavasta. Erän toiselta puolikkaalta mieleeni jäivät Fleuryn nollaukset DeBrincatin one-timereihin sekä Kanen laukaus tolppaan poikittaissyötöstä maalin ollessa täysin tyhjänä, kun Fleury jäi paikoilleen syötön lähtiessä maskin takana. Laukaukset kirjattiin 9-6 isännille, joten erä oli varsinkin Golden Knightsilta hyvin vaisu hyökkäyssuuntaan osin kolmen jäähynkin takia.

Toisessa erässä Vegas vei sen sijaan kudit 7-12. Vegasilla oli erän alussa kärsittävänä vielä hetki alivoimaa. Kane lätytti suorahyökkäyksestä DeBrincatin läpiajoon puolustajien selustaan, mutta taas Fleury piti pidemmän korren nollaamalla tämän rystyuiton. Tuon jälkeen ei tapahtunut hetkeen mitään, kunnes hieman ennen puoliväliä Koekkoek puolusti voimakkaasti eteenpäin ja taklasi keskialueella Stonea rangaistuksen arvoisesti. Ylivoimalla Schmidtin lyöntilaukaus b-pisteiden välistä tarjosi parhaan mahdollisuuden maalintekoon. Hetkeä myöhemmin tasaviisikoin Roy kikkaili itsensä oikeasta laidasta keskelle maalipaikkaan, mutta rystykuti kilpistyi kilpeen.

Golden Knights halusi viime pelin päätöserän tapaan puolustaa hanakasti eteenpäin estääkseen Chicagoa venyttämästä keskialuetta, joten tuohon isännät vastasivat riistojen jälkeen pelaamalla kiekkoja suosiolla pienillä chipeillä ja siirroilla kiekkoja Golden Knightsin vastaantulevien puolustajien selustaan. Seurauksena oli tuollaisia puolittaisia 2v1- ja 3v2-hyökkäyksiä jokunen määrä, mutta silti Vegas meni 0-2 johtoon 35. minuutilla, kun sekaketju tuli hyvin kiekotellen omista pois. Tuch voitti laidassa kiekon omalla alueella pelaten sen eteenpäin Carrierille, joka jatkoi keskelle Brownille ja tämä sai kuljetettua kiekon alueelta pois, vaikka haltuunotto oli takapainotteinen. Samalla Tuch oli ehtinyt jo kiihdyttää keskialueelle vasenta laitaa pitkin ja sai kiekon takaisin. Schmidt nousi niin ikään tukemaan hyökkäystä. Tuch käytti kiekon Schmidtilla ja sai sen takaisin siniviivan ylityksen jälkeen vasemmalle takatolpalle. Crawford torjui takapatjallaan Tuchin laukauksen, mutta keskikaistaa pitkin maalille ajanut Brown niittasi reboundin tyhjään verkkoon. Päätösminuutilla alivoimalla puolestaan Whitecloud säväytti osaamistaan laukaisulinjalle sijoittumisesta blokkaamalla Kanen painavan lyöntilaukauksen. Fleury oli tässäkin erässä maalilla hyvin virkeä, ketterä ja liikkui sulavasti pitkän levon jäljiltä.

Päätöserässä Blackhawks vei laukaukset kohti maalia 11-8. Vaikka laukaukset olivat 5-1 ennen Määtän erän alkupuolen suorahyökkäyskihausta, mitään suurta hätää mielestäni Vegasilla ei ollut. Määttä tosiaan kavensi 1-2:een, kun Fleuryn paketti ei ihan pysynyt kasassa ja rannelaukaus livahti takakulmaan kainalosta. Avauskympin lopussa Kanen syöttöyritys keskelle pomppi hänelle takaisin takatolpalle, mutta Fleury ehti reagoida ja työntää ponttoonin eteen juuri ajoissa. Vegasin ensimmäinen paikka erässä tuli vasta 12. minuutilla, kun Karlsson jätti slotissa kiekon Marchessaultille ja tämä pääsi ampumaan hyvästä paikasta päin veskaria. Neljän minuutin päästä Dach kiersi puolittain McNabbin, mutta laukaus meni päin patjoja oikealta b-pisteeltä. Kaksi minuuttia ennen loppua Vegasilla oli mahdollisuus naulata peli, kun Roy riisti kiekon päädyssä ja syötti maalin eteen, jossa Cousins oli täysin yksin, mutta hän jäätyi niin pahasti, ettei saanut edes laukausta aikaan. Noh, onneksi Chicago ei saanut maalia aikaan kuudella viittä vastaan, vaan Vegas kirjasi niukan voiton Fleuryn ansiosta. Voitto oli hänelle 80. pudotuspeleissä. Golden Knightista tuli puolestaan vasta kolmas joukkue 2000-luvulla, joka voitti kuusi ensimmäistä playoffotteluaan putkeen ilman tappioita. Aiemmin samaan temppuun pystyneet joukkueet ovat hävinneet joko konferenssi- tai Stanley Cup -finaaleissa, joten jäämme seuraamaan, jatkuuko tuo ikävä trendi.

Arvosanataulukko
++
+ Brown, Carrier, Tuch, Karlsson, Roy, Fleury, Schmidt
+/- McNabb, Theodore, Martinez, Holden, Whitecloud, Stone, Stephenson, Pacioretty, Smith, Marchessault, Reaves, Cousins
-
--

Fleury olisi saanut tuplaplussan ilman Määtän osumaa, joka oli torjuttavissa. Karlsson kerää plussan alivoimamaalistaan luonnollisesti ja kahden suunnan pelaamisestaan. Roy ja Tuch jäivät mieleen kolmosketjusta. Heistä Alex alusti voittomaalin yhdessä Schmidtin kanssa, joka pääsi tasapaksusta puolustuksesta ainoana tehopisteille ja keräsi parhaan teholukeman +2. Roy kaapi aloituksia 65-prosenttisesti neljän taklauksen ohessa. Carrier oli myös mukana voittomaalin rakentelussa ja saa plussan kuten maalin tehnyt Brownkin, joka teki maalin ainoassa runkosarjaesiintymisessään ja nyt myös ensimmäisessä playoffpelissään Vegas-paidassa. Olin tyytyväinen siitä, että hän oli Nosekin pudottua marssijärjestyksessä 14. hyökkääjänä täyttämässä kokoonpanoa, koska Quinneyn NHL-näyttöihin verrattuna kyseessä on parempi yksilö alaketjuihin rouhivaan rooliin Brownin kamppailupelaamisen ollen niin paljon Quinneyn vastaavaa vielä edellä.

Schmidtia lukuun ottamatta puolustus oli melko tasapaksu eikä sieltä erottunut ketään kovin merkittävästi. Stonelle olisi voinut antaa plussan avausmaalin alustuksesta, mutta muutoin hän oli melko pimennossa mielestäni, joten vaadin parempaa kalleimmalta pelaajalta. Blokkeja toki kertyi kolme, joten alaspäin hän oli tutun luotettava. Ykkösvitjasta Marchessault merkkautti salakavalasti neljä laukausta jopa kohti maalia ja Karlsson kolme. Smith otti pari jäähyä, mutta eivät ne mitään miinuksen arvoisia tekoja olleet siltikään.

4/7 Chicago vs. Vegas

Lehner palasi maaliin. Ketjut olivat samat kuin viime pelissä eli Stastny ja Nosek olivat yhä sivussa yläkerrasta, joten Brown sentteröi nelosta ja Stephenson oli kakkosketjun keskellä Stonen ja Paciorettyn välissä.

Avausvaihdossa viime pelin voittomaalin tehneellä Brownilla oli kaksi hyvää tekopaikkaa jo. Ensin Carrier tarjosi vasemmalta slottiin, mutta laukaus meni ohi. Heti perään Brown pääsi reboundiin kiinni maalin edessä, muttei saanut sudittua sitä rystyltä sisään kiekon pomppiessa hieman. Kolmannella minuutilla Tuch katkaisi kaiketi Keithin purkuyrityksen vasemmassa laidassa ja Roy pääsi kävelemään vapaasti maalille, mutta Crawford tökkäsi tältä kiekon irti lavasta. Jatkotilanteessa Tuch loi tutusti itselleen tekopaikan liikkeellään, mutta ampui slotista yhtä tutusti ranteella päin maalivahtia. Minuutin päästä Kubalik pääsi ampumaan vapaasti ranteella vasemmasta laidasta Toewsin kuskattua ensin kiekon keskikaistaa pitkin siniviivan yli, mutta Lehner potki hyvin vastaan peittämään kulmat. Seuraavassa vaihdossa Chicago siirtyi ensi kerran johtoasemaan koko sarjassa, kun hyökkäystä tukemaan noussut Määttä ehti Kanen päätydumppaukseen ennen McNabbia ja käänsi sen heti rystyltä maalin eteen Caggiulalle, joka oli täysin yksin, kun Schmidt oli aavistelemassa puoliksi maalin takana mahdollista rännisiirron katkaisua. Carrier puolestaan hoiti kyllä Kanen lavan irti hyvin, mutta Nate ei tosiaan tehnyt työtään kunnolla.

Kuudennella minuutilla kolmosketju loi taas hyvän paikan, kun Tuch sai oikeasta laidasta jätön takaviistoon päästen ampumaan ihan vapaasti b-pisteiden välistä ranteella, mutta valitettavasti jälleen päin Crawfordia eikä irtokiekkoakaan Cousins tai Roy saanut survottua mansikkakoriin. Ennen erän puoliväliä Cousins puolestaan otti huitomisjäähyn takakarvatessaan. Paras paikka ylivoimalla oli Kubalikin täysin avoin painottoman puolen one-timer, joka meni kiekon verran yli yläraudan. 13. minuutilla kolmosketjun kulmaralli tuotti vuorostaan paikan Cousinsille, joka laukoi vasemmalta kaarelta ohi puolustajan blokin kohti takayläkulmaa. Crawford sai räpylän puoliksi väliin. Cousins ehti omaan reboundiin maalin kulmalle, mutta rystykutiin Crawford ehti lopulta myös reagoida juuri ajoissa ja liikkui sivuttain torjumaan noston.

Seuraavassa vaihdossa peli oli jo 2-0, kun Highmore yllätti miinuskulmasta Lehnerin laukomalla kiekon tämän maskin kautta sisään etukulmasta. Heti perään kuitenkin nelosketju sai paineen isäntien alueelle aloituksen jälkeen. Carrier ja Reaves kaivoivat syvyydestä kiekon viivaan Martinezille, joka levitti Theodorelle ja tämän one-timer leijaili yläkulmaan ohi maskin, jota Carrier ehti tekemään vielä kaiken kukkuraksi. Avauserässä Vegasin parasta antia olivat alaketjut, joista nelonen sai nyt palkinnon.

Viisi minuuttia ennen taukoa Cousins oli puolestaan lähellä taas maalintekoa ampuessaan vasemmasta laidasta matalan vedon kohti takakulmaa osuen kuitenkin patjoihin. Seurauksena oli kuitenkin 40-sekuntinen paine ja Whitecloudkin pääsi kokeilemaan one-timeria sekä Roylla oli yksi paikka maalin kulmalla. Strome otti myös huitomisjäähyn, joten tuo oli mahtava vaihto lopulta Royn ketjulta ja Vegas pääsi ylivoimalle. Sekä Pacioretty että Stone lävistivät alivoimaneliön luoden toisilleen maalipaikat, mutta molempien ruuti siivistä oli vettynyttä. Ylivoiman lopuksi Vegasilla oli kuitenkin jo kasassa 20 laukausta kohti maalia kotijoukkueen kahdeksaa vastaan. Maalit olivat silti 2-1 tauolle lähdettäessä Crawfordin ansiosta.

Toisen erän avausvaihdossa Kämpf oli luoda Highmorelle avopaikan takatolpalle puolittaisesta 2v1-käännöstä, mutta Karlsson osoitti arvonsa saamalla viime hetkellä lavan syötön väliin luistellessaan alaspäin. Kolmannella minuutilla Karlsson syötti poikittain Tuchille siniviivan jälkeen ja tämä haki vielä Marchessaultia takatolpalta, mutta syöttö jäi luistimiin. Jatkotilanteessa Karlsson noukki kulmasta kiekon, suojasi ja petasi sitten Joonatanille paikan oikealle b-pisteelle, mutta voimaton rannari meni suoraan syliin. Kuudennella minuutilla Stone ajoi maalille ja sai syötön laidasta häntä kohti, mutta Stonea seurannut Dach sai mailan syötön väliin ja ohjasi sen oman maalin tolppaan. Hetkeä myöhemmin Vegas sai toisen ylivoimansa Boqvistin roikuttua Carrierissa. Parhaat paikat tulivat lopussa Stonelle vasempaan siipeen. Ensin tulinen ja sähäkkä rannelaukaus oli painua etuyläkulmaan ja heti perään one-timer painui takakulmasta ohi. Ex-kultaritari Carpenterin kivuliaalle blokille Theodoren lyöntilaukaukseen on myös nostettava hattua.

Ottelun toisen puolikkaan aluksi Saad huitoi Cousinsia käsille jäähynarvoisesti. Crawford jatkoi päällä seisomistaan kopaten räpylällä Theodoren one-timerin keskeltä ja torjuen myös Paciorettyn vastakiekkoon ampuman yhden kosketuksen jatkon vasemmasta laidasta. Hyvin tuo takakolmikko Pacioretty-Theodore-Stone liikuttaa kiekkoa, siitä ei pääse mihinkään. Neljä minuuttia ennen taukoa puolestaan Chicago sai illan toisen ylivoimansa, kun Whitecloud otti omalla alueella kiinnipitämisjäähyn, mutta mitään merkittävää uhkaa isännät eivät kyenneet luomaan. Päätösminuutilla sen sijaan Lehner pysäytti Kanen, kun tämä haki laukausta längeistä 2v1-vastahyökkäyksestä sen jälkeen, kun Theodoren one-timer oli mennyt takakulmasta ohi kiertäen keskialueelle asti. Laukaukset olivat kahden erän jälkeen 15-36, mutta osumat yhä 2-1.

Päätöserän neljännellä minuutilla Martinez antoi harhasyötön oman alueen kulmasta suoraan Saadille, joka käänsi nopeasti maalille, mutta Toews ei aivan osunut shottilasin korkuiseen syöttöön. Theodore puolestaan otti koukkimisjäähyn viidennellä minuutilla, joten tuolta puolustajaparilta päätöserä ei alkanut suotuisasti. Ylivoiman loppupuolella ensin Kane pääsi ampumaan slotista vapaasti ranteella, mutta ei osunut. Heti perään Kane pelasi oikeasta laidasta syvyyteen ja Strome jatkoi maalin kulmalta neliön keskelle, mutta Saadin jatko kohti kilpiyläkulmaa pysähtyi juuri Lehnerin ojennettuun kilpeen. Upea torjunta.

Onnistuneen alivoiman jälkeen Golden Knights pääsi pelin päälle luonnollisesti tappioasemassa ja alkoi vyöryä isäntien alueelle. Puolivälissä erää pojat juhlivat jo tasoitusta, kun Karlsson hakkasi kiekkoa rystyltä kohti maalia maalin kulmalta Cousinsin päätysyötöstä, mutta jotenkin Crawford ehti liukumaan eteen ja hetkeä myöhemmin Whitecloud nousi painottomalta puolelta tekopaikkaan oikealle kaarelle saaden rystylätyn Smithilta, mutta Crawford ryösti hänetkin huikealla hanskatorjunnalla.

Kuusi minuuttia ennen loppua kolmosketju kiekotteli aikansa taas hyökkäysalueella ja loi pari one-timer mahdollisuutta viivaan Schmidtille, mutta omia pelaajia ei ollut maalilla irtokiekoissa. Parin minuutin päästä puolestaan DeBrincat pääsi lataamaan suoraan syötöstä slotista Kanen syötöstä oikeasta laidasta, mutta Lehner nollasi hänet räpylän kannalla. Kaksi minuuttia ennen loppua puolestaan DeBrincat riisti kiekon Theodorelta Vegasin vaihtoaition edessä päästen puolittain läpi vasemmalta ja ampuen sieltä, mutta Lehner torjui alakulmayrityksen.

Puolitoista minuuttia ennen loppua Lehner otettiin pois maaliltaan. Kaikki laukausyritykset olivat 44-92 vieraiden eduksi minuutti ennen loppua. Lopulta mitään kovin vaarallista Vegas ei saanut aikaan ilman maalivahtia ja kymmenen sekuntia ennen loppua DeBrincat tökkäsi kiekon ohi Theodoren karaten läpiajoon. Hän sai vielä Paciorettylla ikävän hirsovitchmaisen iskun käsille viimeistellessään tyhjiin loppuluvut 3-1. Seurauksena oli 2500 dollarin sakko jälkikäteen. Tappio oli Golden Knightsille ensimmäinen sitten maaliskuun kuudennen päivän.

Arvosanataulukko
++
+ Tuch, Roy, Cousins, Carrier, Brown, Reaves
+/- Pacioretty, Stone, Stephenson, Marchessault, Karlsson, Smith, Holden, Whitecloud, McNabb, Martinez, Theodore
- Lehner, Schmidt
--

Lehner kirjasi ensimmäisen tappion Golden Knightsissa ja kun hän imuroi voittomaalin, hän saa miinuksen ensi kerran minulta. Maalivahtipelin vei tällä kertaa kirkkaasti C. Crawford. Schmidt saa myös miinuksen jätettyään Caggiulan vapaaksi avausmaalissa ja tuhlattuaan niin monta one-timeria, joista toki viisi meni jopa maalia kohden, mutta laatu uupui.

Kaikki alaketjujen hyökkääjät saavat plussat, koska nuo ketjut olivat Vegasin parhaat hyökkäyssuuntaan varsinkin pelin ensimmäisellä puolikkaalla ja nelosketjun alustus tuotti vieraiden ainoan maalin. Kolmosketjun pojille olisi toki voinut antaa tuhlaamisesta miinustakin, mutta niin kauan kun paikkoja syntyy, hätää ei ole ja he tosiaan luovat massiivisen kasan maalipaikkoja toisilleen, mutta myös puolustajille. Tuch kirjasi peräti kuusi kutia maalia kohden.

Kärkiketjuista Pacioretty ja Stone olivat esillä lähinnä ylivoimilla ja liikuttivatkin kiekkoa hyvin, mutta Crawford esti tehopisteiden synnyn. Stephenson oli alivoimilla ihan hyvä ja teki pari katkoa lukemalla poikittaisyöttöyritykset. Karlssonin vitja paransi erä erältä, mutta kun kukaan ei päässyt tehoille, en anna plussaa. Tehotilaston -2 johtuu siitä, että he olivat jäällä sekä tyhjiin isketyn osuman että Lehnerin imaisun aikana. Puolustajista Holden pelasi vain 11:49, kun Schmidt, Martinez ja Theodore olivat jäällä 22-23 minuuttia. Vaikka Theodore teki maalin, hän ei ollut ihan parhaimmillaan puolustussuuntaan, joten jätän hänet neutraaliksi.

 

[Amerikanihme]

Jotenkin outoa, kun laukaisupaikat ylivoimalla pelataan usein Schmidtille, joka ei sitä mustaa klimppia kyllä verkkoon saa, vaikka kuinka laukoisi. Sekä kiekko toimitetaan Mad-Maxille, joka tietenkin laukoo joka kerta kun kiekon saa, ja tietenkin tuloksetta. Jotain vähän mielikuvitusrikkaampaa kaipaisi.

 

[Salming]

5/7 Vegas vs. Chicago

Lehner jatkoi maalissa. Stastny palasi kokoonpanoon, joten Karlsson palasi Paciorettyn ja Stonen väliin ja Stephenson korvasi Brownin nelossentterinä.

Avausvitoselta mieleen jäivät vain Smithin puolittaiset paikat. Ensin Whitecloud avasi hyvin pystyyn siniviivalle Smithille, joka laukoi luistelusta puolustajan jaloista päin Crawfordia. Hetkea myöhemmin Stastny haki päädystä lättyä maalin eteen Smithille, mutta Caggiula pääsi viime hetkellä väliin. Kahdeksannella minuutilla Theodoren viivatoimituksen jälkeinen rebound putosi puolestaan Smithin lapaan maalin kulmalle, mutta Crawford venyi tuplatorjuntaan. Minuutin päästä Martinez jakoi vasemmasta laidasta poikittain Roylle, joka ampui hyvästä rytmistä oikealta b-pisteeltä kuitenkin rintapanssariin. Heti perään Martinez hidasti mainiosti Kanen johtaman 3v2-vastahyökkäyksen ohjaten sen keskeltä laitaan, jonne hyökkäys kuoli.

Ajassa 10:30 McNabb aikaili päädyssä ja menetti kiekon Toewsille, joka tökkäsi sen Saadille. Tämä käänsi laidasta keskelle Kubalikille, joka laukoi rystyltä kohti maalia. Lehner pudotti kiekon eteensä ja samalla Toews oli ehtinyt punnertaa päädystä maalin eteen lyömään reboundin sisään ohi jähmettyneen Schmidtin. Hetkeä myöhemmin Stephenson jakoi huiman poikittaissyötön kulmasta takatolpalle, mutta Crawford jatkoi siitä, mihin jäi viime pelissä ryöstäen Cousinsin tylysti. 13. minuutilla Karlsson puolestaan ehti päätykiekkoon ennen Keithiä, joten pitkää ei vihelletty. Pacioretty tuli apuun päätyyn ja lätytti kiekon maalin eteen nousseelle Theodorelle, joka ampui päin ja pääsi vielä rystyltä kokeilemaan reboundista, mutta Crawford otti tuplatorjunnan.

Reilu minuutti ennen taukoa vieraat siirtyivät 0-2 johtoon, kun hienon kuvion päätteeksi DeBrincat sai putata vapaasti kiekon tyhjiin maalin edestä Stromen syötöstä. Vegasin kolmospari jäi ilman kunnollista hyökkääjien takakarvaustukea 4v3-hyökkäyksessä, kun Saad pudotti oikeasta laidasta Holdenin edestä kiekon toiseen aaltoon Murphylle eikä Roy yltänyt katkomaan syöttöä, vaan Murphy pyörähti spin-o-ramalla ohi luoden 4v2-asetelman. Hän syötti eteenpäin maalin kulmalle Stromelle, joka sitten puolestaan syötti maalialueen halki DeBrincatille ohi voimattomien Whitecloudin ja Lehnerin. Vegas kavensi kuitenkin vielä puoli minuuttia ennen taukoa, kun Karlsson karvasi päädyssä kiekon Murphylta ja Pacioretty tuli taas apuun vipaten kiekon siniviivaan asti maalin takaa. McNabb viritti lämärin ja kimmokkeen kautta limppu päätyi takatolpalle ehtineelle Paciorettylle, joka nosti varmasti tyhjiin. Golden Knights kirjasi kaikkiaan seitsemän kiekonmenetystä avauserään ja kieltämättä syöttöketjujen luonti ja keskialueen ylittäminen jouhevasti näytti vähän hankalalta, josta kehut menevät vieraiden karvaus- ja ohjauspelaamiselle.

Heti toisen erän alkuun Golden Knights tuli tasoihin, kun Chicagolle oli hieman vaihto kesken ja nopea avaus hyökkäyssiniviivalle Stonelle loi 3v2-hyökkäyksen. Stone pelasi eteenpäin vasemmalle Paciorettylle, joka jätti kiekon Karlssonille one-timeria varten, mutta tämä pyyhki vain lumet kiekon päältä. Hän sai kuitenkin jatkettua kiekon maalin eteen liikkuneelle Stonelle ja tämä nosti kiekon kevyesti takayläkulmaan. Seuraavaksi keskialueella Holden niittasi Saadin ja tämä nilkutti koppiin hetkeksi, kunnes palasi takaisin kehiin. Kolmannella minuutilla Boqvist avasi siniselle pystyyn, Toews levitti laitaan ja Kubalik ampui vapaasti vasemmalta kaarelta hieman ohi takakulman. Minuutti tuosta maalipaikasta ja peli oli 2-3 intiaanien eduksi. Schmidt haki kiekon omalta alueelta alimpana pelaajana ja yritti kääntää nopeasti takaisin pystyyn, mutta Caggiula katkoi rystyavauksen ja pelasi heti eteenpäin Kanelle, joka livahti nokikkain Lehnerin kanssa ja uitti rystyltä kiekon sisään, kun Lehnerin tökkäysyritys ei onnistunut. Avauserän kaltaiset kiekosta luopumiset liian herkästi siis jatkuivat. Heti maalinjälkeisessä vaihdossa Theodore joutui puolestaan pelastamaan 2v1-tilanteen katkomalla Dachin pakotetun poikittaissyötön, kun isäntien karvaus oli ohitettu.

Golden Knights tuli uudelleen tasoihin kuitenkin jo 27. minuutilla, kun Boqvistin mailasta kiinnipitojäähy kostautui. Smith lävisti neliön Murphyn ja Kämpfin välistä, kun heidän lapansa eivät olleet jäässä oikein ja Martinez naulasi suoraan syötöstä kiekon uurnaan. Schmidt sai kakkossyötön. Puolivälissä erää ykkösparin ongelmat jatkuivat, kun McNabbin avaus pysähtyi suoraan Toewsiin, joka jatkoi nopeasti rännistä slottiin ja Kubalik pääsi ampumaan kohtalaisesti paikasta tuloksetta. Hetkeä myöhemmin Lehner joutui astumaan esiin, kun Murphy pääsi ampumaan ranteella painottomalta puolelta, mutta laukaus painui suoraan räpylään Martinezin peitettyä laukaisulinjan kilpikulmaan.

34. minuutilla Carrier ja Stephenson pääsivät 2v1-vastahyökkäykseen. Carrier lätytti keskelle ja Stephenson pääsi läpiajoon, mutta kuljetti liian pieneen kulmaan lopulta. Heti perään Highmore käveli toisessa päässä Lehnerin yli, mutta Vegas sai jäähyn, kun Theodoren tulkittiin antaneen hänelle vauhtia. Alivoima oli onneksi kontrolloitu ja Chicago sai aikaan vain pari kaukolaukausta Vegasin puolestaan purettua pari kertaa kiekon alueelta, joten pitkiä pyörityksiä ei syntynyt. 38. minuutilla 3v2-hyökkäyksen päätteeksi Stastny jakoi keskeltä oikeaan laitaan Smithille, mutta tämän etukulmanoston Crawford nollasi. Viimeiselläkin sekunneilla sama vitja loi vielä pari puolittaista paikkaa vieraiden maalille, mutta tauolle siirryttiin 3-3 lukemissa.

Ajassa 41:34 syntyi voittomaali. Theodore avasi Marchessaultille, joka keskialueelta lätytti vasempaan laitaan Boqvistin selustaan Tuchille kiekon täyteen vauhtiin. Tämä punnersi maalille kiekkoa rystyllään suojaten ja tuuppasi lopulta oman reboundinsa alakulmaan. Nuori Boqvist oli helisemässä tuossa tilanteessa. Tilannetta edelsi vielä Lehnerin mainio torjunta slotista lähteneeseen one-timeriin vastustajan 4v2-hyökkäyksessä. Johtomaalin jälkeen peli oli melkoista kamppailua ja Vegas tyytyi puolustamaan tiukasti. Paikat olivat kortilla, mutta kahdeksannella minuutilla ensin Kane petasi laidasta one-timerin Caggiulalle slottiin ja toisessa päässä Cousins alusti Roylle keskisektorille vielä laadukkaamman paikan, mutta molemmat laukoivat ohi. Laukaukset maalia kohti olivat vain 5-3 12 minuutin pelin jälkeen päätöserässä.

53. minuutilla Vegas pääsi 3v1-suorahyökkäykseen. Sen päätteeksi Theodore takamiehen paikalta syötti vasemmalle maalin kulmalle Stephensonille, mutta tämä onnistui vielä ohjaamaan kiekon jotenkin ohi maalin. Pari minuuttia myöhemmin McNabb laukoi viivasta ja irtokiekko kimposi Cousinsille slottiin, mutta tämä pyssytti oikealta ohi. Heti perään kuitenkin Stephenson kuskasi toistamiseen samassa vaihdossa kiekon itse väkisin siniviivan yli vieraiden alueelle ja käänsi sitten takaviistoon Tuchille, joka laukoi kärkimiinan jälkeen kiekon puolityhjään maaliin samalla, kun Cousins oli parkkeerannut niukasti maalivahdin alueelle ja Crawford osui häneen liikkuessaan sivuttain. Tuon takia sitten osuma lopulta hylättiin, yök.

Golden Knights kuitenkin puolusti erinomaisesti loppuun saakka maalin johtoaan ja Chicago sai erässä vain seitsemän kiekkoa kohti Lehneriä. Omalla alueella Vegas sai aikaan nopeita stoppeja melkein heti, kun vastustaja oli ylittänyt siniviivan ja sitten vain kiekkoa heitettiin keskialueen puolelle. Yhtään pitkää kulmarallia Chicago ei päätösvitosella luonut, joten Crawford otettiin maaliltaan 1:15 ennen loppua ja vasta 20 sekuntia ennen päätössummeria Theodore purki vähän huolimattomasti ränniä pitkin Kanen päästessä väliin ja siirtäen kiekon viereen Dachille, joka ampui terävästi kohti maalia ja takatolpalla Saad oli vielä päästä irtokiekkoon kiinni pihdeistä huolimatta. Lopulta lopputulos oli 4-3 ja sarja meni katki otteluvoitoin 4-1.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Vegas Golden Knights pystyi katkaisemaan sarjan kotiottelussaan, joten sikäli jälleen tehtiin historiaa. Ensimmäisellä kaudella niin Kingsiä, Sharksia kuin Jetsiä vastaan ratkaisevat voitot tulivat vieraskentällä.

Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Martinez, Marchessault, Smith, Stastny, Karlsson, Stone, Pacioretty, Tuch, Stephenson
+/- Holden, Whitecloud, Lehner, Carrier, Reaves, Cousins, Roy
- McNabb, Schmidt
--

Ykköspari jäi miinukselle ja antoi kyllä liian monia harhasyöttöjä, joista kaksi kertaa seurauksena oli takaiskukin. Kakkospari pelasi tasapainoisimmin. Martinez teki komean osuman ylivoimalla ja blokkasi kolme kutia siihen päälle. Theodore oli jäällä vajaat 25 minuuttia keräten syötön voittomaaliin ja pelaten virheittä suuret minuutit. Hän jäi Martinezin kanssa ainoina plussalle alakerrasta puolestaan.

Hyökkäyksessä isot pyssyt olivat isoja. Karlssonin kenttä vastasi kahdesta ensimmäisestä osumasta ja Wiljamin riistopelaaminen varsinkin ilahdutti. Pacioretty myös oli aina hyvin auttamassa häntä lähellä ja teki 1+1 tehot pelaten parhaan pelinsä kuplaan tulon jälkeen. Stone vietti ketjutovereista poiketen vain yhden pisteen iltaa, mutta ansaitsee silti ilman muuta plussan täydentävänä palasena. Stastnyn ketju oli avauserässä isäntien paras, mutta viimeistely vain takkusi. Smith kuitenkin antoi ylivoimalla niin hienon syötön, että en rokota tuhlaamisesta. Marchessault puolestaan alusti näyttävästi voittomaalin chipillään Boqvistin selustaan. Alaketjuista Tuch teki päätöserässä kaksi kaappia, joista toinen vietiin pois VAR-tuomion jälkeen. Stephenson puolestaan pelasi alivoimalla hyvin ja peitti taitavasti syöttö- ja laukaisulinjoja keräten siten yhden blokinkin, kun Boqvist yritti väkisin ampua hänen läpi. Hyökkäyssuuntaan hän avauserässä tarjosi Cousinsille tuhannen punnan paikan, jonka tämä tuhlasi ja päätöserässä puolestaan hän useamman kerran pystyi alivoimaisena kuljettamaan kiekon Blackhawksin alueelle ja siten siirtämään painopisteen Vegasin kannalta oikeaan päätyyn. Hän myös olisi saanut ykkössyötön Tuchin toiseen osumaan, jos sitä ei olisi hylätty. Yläkentissä tuuraaminen ei oikein mennyt putkeen Stephensonilta, mutta nyt alaketjuissa hän näytti jälleen hyvältä.

EDIT: Laitetaan tännekin talteen sarjan lyhyt yhteenveto:

Se oli helppoa kuin hengittäminen. Budjetoitu tilastotappio tosin ei tullut liiallisten jäähyjen, vaan Crawfordin muurimaisuuden vuoksi. Seuraavaksi sitten vain on toivottava, että Canucks ei sulaisi lopullisesti Bluesia vastaan, vaan kairaisi itsensä jatkoon Vegasia vastaan, jolloin luvassa olisi toinen etukäteen todella hyvin Golden Knightsille sopiva vastustaja.

Erikoistilannepelaaminen oli sikäli nurinkurista ennakoituun nähden, että lopulta molempien alivoimapelaaminen toimi loistavasti. Vegasin AV-prosentti oli 91,7% ja Chicagon tasan 90% eli Vegasin YV-prosentti oli vain kymmenen ja Chicagon vielä heikompi 8,3%. Yhtään ylivoimamaalia Vegasin ykkösviisikko ei pystynyt tekemään, vaan ainoa YV-osuma tuli viimeiseksi jääneessä kohtaamisessa kakkosviisikon toimesta, kun Martinez hautasi Smithin poikittaissyötön verkon perukoille, mutta varmasti osansa oli sitten sillä, että Paciorettylla ei ollut lämmittelypelejä alla ollenkaan ja hänen käynnistymisvaikeudet heijastuivat osin ykkösylivoiman takakolmioonkin 5v5-pelaamisen ohella. Crawford oli toki suurin syy kehnoon YV-prosenttiin. Chicagon ainoa YV-maali tuli toisessa kohtaamisessa Kubalikin laukoessa suorasta luistelusta kiekon ranteella tolpan kautta sisään, joten tuokaan ei ollut perinteinen ylivoimamaali. Alivoimalla molemmat joukkueet onnistuivat kertaalleen, joten tiivistetysti erikoistilannepelaaminen meni hyvin tasan molempien maalatessa kerran yli- ja alivoimalla viiden pelin aikana, mutta tasaviisikoin Golden Knights oli odotetusti vahvempi ja ratkaisi sarjan.

Smith ja Marchessault olivat ritarien parhaat pistemiehet tehoin 3+3 ja 0+5. Puolustuksesta pitää nostaa esiin Theodore ja Martinez, jotka tekivät viiteen peliin 1+3 ja 2+1 tehot, mutta ennen kaikkea heidän teholukemat oli +7 ja +5. Martinez oli varsinkin yksi hiljaisista onnistujista. Sen sijaan ykkösparille jäi parannettavaa vastustajan parhaiden pelaajien pimentämisessä, koska McNabbin teholukema oli Vegasin heikoin -2 ja Schmidtkin päätyi +0:aan kahden syöttöpisteen kera. Odotan heiltä kevyttä tasonnostoa omalla alueella seuraavaan sarjaan ja eritoten vähän huolellisempaa kiekollista pelaamista. Alaketjuista nelosen laiturit keräsivät pari pinnaa mieheen, mutta kolmosketjun vakiojäsenet Roy ja Cousins jäivät molemmat yhteen syöttöpisteeseen, mutta pitivät kuitenkin pään pinnalla ja olisivat voineet tehdä paljon enemmän pisteitä, jos viimeistely olisi ollut parempaa. Kolmospari Holden-Whitecloud ja eri kentissä pomppinut Stephenson jäivät ainoina ilman tehopisteitä Vegasilta, mutta Stephenson näytti viimeisessä pelissä jälleen ihan pirteältä päästyään pelaamaan vähän helpompia minuutteja alaketjuihin. Kärkikentissä stunttaaminen ei sujunut niin mallikkaasti kuin runkosarjassa. Ehkä vaihtuvat ketjutoverit vaikuttivat myös siihen, että Stonekin teki "vain" kolme tehopistettä sarjan aikana. Jospa heti seuraavan sarjan alusta ruuti olisi kuivempaa, kun nyt viimeisessä Chicago-pelissä hän, Karlsson ja Pacioretty saivat yhteisiä onnistumisia.

Chicagon paras pistemies oli vähemmän yllättäen Kane tehoin 1+4, mutta sarjan syöttökuninkuus meni kuitenkin siis Marchessaultille. Muita tilastonostoja voisi olla Toewsin ja Kubalikin -4 eli he hävisivät kärkikenttien taistossa oman osuutensa, kun tehojakin syntyi vain kaksi mieheen. Alakerrasta Keithin -6 ja Boqvistin -4 eivät ole kaunista katsottavaa. Määtän +3 ja 1+1 tehot olivat valopilkku toiseen suuntaan kuten monet ovatkin jo todenneet.

 

[Amerikanihme]

Alkaa pikkuhiljaa valjeta tämä Whitecloudin todellinen luonne minullekin. Hänhän on peruspakki, joka osaa luutia sen kiekon ränniä pitkin päätyyn. Perinteisestihän olen tykännyt tällaisista peruspakeista a la Heikki Leime, Aleksei Kasatonov jne.

 

[ritaripervonen]

En ehtinytkään sitten kirjoitella tänne elokuvakiireiden vuoksi ensimmäisen ottelusarjan aikana, mutta onneksi Chicago kaatui melko vaivattomasti, miehet säilyivät ehjinä ja energiaa säästyi vielä haastavampiin mittelöihin.

Nyt vastaan tulee sitten Kanukit, jotka laittoivat hallitsevat mestarit laulukuoroon. Ovat voitettavissa kyllä, mutta nuori ja nousussa oleva joukkue, jonka kiimaa saattaa olla vaikea hillitä. Paperilla ritareita epätasaisempi nippu, eikä kärkikään aivan sarjan terävintä kastia ole. Silti, kun maalivahti Markström on juuri nyt huippuvireessä, monipuoliset Miller ja Horvat elämänsä vedossa ja nuoret Pettersson ja Hughes aikamoisia taitureita, niin ei auta yhtään aliarvioida vastustajia. Valmentaja Travis Greenkin vaikuttaa vähintäänkin semivelholta.

Koska @Salming kuitenkin sanoi, että Vancouver on Vegasille erinomainen vastustaja, niin erityisesti siksi usko jatkopaikkaan on vahva. Tässä on pitkä kevät, ei kun syksy, toiveissa.

 

[Toby Dammit]

Erikoinen ja epäammattimainen purkautuminen Fleuryn agentilta. Joukkue tuskin kaipaa tuollaisia häiriötekijöitä pudotuspeleihin.

Linkki: https://twitter.com/jtbourne/status/1297278354413039617?s=19

Linkki: https://twitter.com/FriedgeHNIC/status/1297281391034535938?s=19

Tuossa on kyllä potkujen paikka, jos agentti tekee tuollaista Fleuryn tietämättä. Ja jos Fleury tiesi siitä, antaa huonon kuvan pelaajasta.

 

[Salming]

Erikoinen ja epäammattimainen purkautuminen Fleuryn agentilta. Joukkue tuskin kaipaa tuollaisia häiriötekijöitä pudotuspeleihin.

Mielenkiintoinen twiitti, jolla en kuitenkaan usko loppupeleissä olevan mitään sen kummempaa vaikutusta joukkueen pelaamiseen kaukalossa, koska jos yksi twiitti sekoittaisi kokonaisen joukkueellisen ammattilaisia, asiat olisivat huonosti, mutta päällepäin ei näytä siltä, että korttitalo luhistuisi kovin helpolla juuri nyt.

Ymmärrän agentin reaktion, koska Fleury vei ensimmäisenä kautena Vegasin finaaleihin ja toisenakin keväänä ilman erästä vihellystä pitkä kevät olisi ollut mahdollinen. Tällä kaudella hän puolestaan torjui kolmatta vuotta putkeen Golden Knightsin pudotuspeleihin ja toistamiseen divisioonan ykköseksi. Nyt hänet on syrjäyttänyt siirtotakarajalla hankittu maalivahti, jonka piti periaatteessa olla vain Malcolm Subbania luotettavampi kakkosmaalivahti siinä tapauksessa, että Fleurylle sattuisi jotain, mutta nyt Fleury itse on pudonnut kakkosmaalivahdiksi, kun Lehner on aloittanut uransa Vegasissa saldolla 8-1 ja oli myös Fleurya vakuuttavampi koronatauon jälkeisellä harjoitusleirillä ansaiten osin sitenkin pelaavan maalivahdin paikan. Ehkä Chicago-historiallakin oli jotain osuutta asiaan. Otoskoko on kuitenkin hyvin pieni, kun toisessa puntarissa on kolminkertainen Stanley Cup -voittaja, joka ei tosiaan ole nyt niin huonosti pelannut etteikö häntä voisi peluuttaa yhtä hyvin. Lehner ei ole 29-vuotiaana voittanut kuin AHL:n mestaruuden kymmenen vuotta sitten ja on epävarmaa, pystyykö hän kantamaan joukkueen päätyyn asti korkeimmalla tasolla. Jos hän alkaa sakkaamaan, kylmänä istutettu Fleury ei välttämättä enää pysty pelastamaan joukkuetta, koska hän on usein parhaimmillaan silloin, kun saa pelata paljon, mutta alla ei ole vielä liikaa pidemmän ajan rasitusta. Juuri nyt olisi siis ideaalitilanne peluuttaa Fleurya, josta alempana lisää.

Mitä tulee vielä Lehnerin voittoihin ritareissa, vastustajat ovat olleet järjestyksessä runkosarjassa Buffalo, New Jersey ja Calgary sekä nyt koronatauon jälkeen Dallas, Colorado ja neljästi Chicago. Kovimmat vastustajat tuossa listassa ovat Dallas ja Colorado, joita molempia vastaan Lehner päästi kolme maalia. Toki se tärkein eli voittosarake kasvoi noissa peleissä, mutta torjuntaprosentti pudotuspeleissä on toistaiseksi maltillinen 90,4%, kun runkosarjassa se oli 92,0%. Fleuryn torjuntaprosentti kahden pudotuspeliottelun (Blues ja Chicago) on vain 88,6%, koska Blues-pelissä omiin meni neljä, joista pari oli torjuttavissa, mutta Chicago-sarjan kolmannessa pelissä hän oli loistava torjuen kiekot 96,3%:n varmuudella. Jos hän saisi enemmän vastuuta, vertailu Lehneriin olisi luonnollisesti helpompaa, mutta tuskin hänen torjuntaprosenttinsa nyt alle 90%:n jäisi ja siten herrat olisivat melko tasaväkisiä torjuntaprosentein mitattuna. Runkosarjassa Fleuryn torjuntaprosentti oli 90,5% eli samaa luokkaa kuin Lehnerillä toistaiseksi pudotuspeleissä, mutta tietysti Lehnerin runkosarjaprosenttiin verrattuna tuo oli selkeästi heikompi.

On totta, että Fleurylla oli ajoittain runkosarjassa ongelmia, mutta nykyisessä keskustelussa maalivahtien asemasta ihmisiltä unohtuu usein se, että alkukaudella tuoreena Fleury oli Golden Knightsin parhaita pelaajia. Tästä linkistä voi käydä katsomassa, kuinka kolmasosan krouvissa olin antanut Fleurylle kymmenen plussaa ja vain kaksi miinusta siihen astisista otteluista. Yhteistulos oli siis +8 noin 25 pelin jälkeen, kun lopullinen runkosarjan jälkeinen lukema arvosanataulukossani oli +14 eli valtaosan plussistaan hän keräsi alkukaudella. Fleuryn kausi katkesi marras-joulukuun aikoihin, kun hän matkusti isänsä luokse tämän viimeisiksi hetkiksi. Hänellä kesti päästä uudelleen rytmiin yllättävän kauan ymmärrettävistä syistä ja oikeastaan vasta Gallantin potkujen jälkeen hän pääsi lähelle sitä alkukauden virettään. Loka-marraskuussa Fleuryn torjuntaprosentti oli 91,9% ja GAA 2.54. DeBoerin tultua ruoriin puolestaan loppukauden aikana Fleury torjui muun muassa kolme nollapeliä jakaen sillä ajanjaksolla kärkipaikan tuossa tilastossa Stalockin, Elviksen, Saroksen ja Raskin kanssa. Voittoja kertyi yhdeksän ja tappioita vain viisi varsinaisella peliajalla 16 ottelussa. Fleury on aina ollut Vegasissa hyvä suhteellisen tuoreena, kun pelikuorma ei ole kasvanut liiaksi lyhyellä tähtäimellä. Avauskaudella hän pelasi runkosarjassa vain 46 ottelua aivotärähdyksen takia ja oli siksi pudotuspeleissä tarpeeksi tuore voittamaan pelejä kuormasta huolimatta. Toisella kaudella hän muistaakseni oli silloinkin alkukaudella harvoja valopilkkuja torjuen yksin muutamia voittoja. Subbanista ei ollut kuitenkaan tarpeeksi tukea pitkän kauden aikana, vaan Fleury pelasi 61 ottelua, joten Sharks-sarjassa hänen otteensa ailahtelivat edelliskevättä enemmän, mutta silti seiskapelissä hän oli kiinni nollapelissä kymmenen minuuttia ennen loppua. Tällä kaudella puolestaan levätyn kesän jälkeen hän oli tosiaan erinomainen isänsä poismenoon asti. Nyt koronan vuoksi alla on jälleen pitkähkö lepotauko, joten siksi ainakin minulla olisi juuri nyt Fleuryyn vähintään yhtä suuri luotto kuin Lehneriin. Eikä hän olekaan hävinnyt yhtäkään kolmesta startistaan tauon jälkeen (Arizona-harjoituspeli, Blues ja Chicago), vaikka keskimmäinen peleistä olikin vaikeampi, mutta Lehnerin tavoin voittosarake kuitenkin kasvoi yhdellä.

Olen jo kovettunut henkisesti sen verran viimeisen reilun vuoden aikana Brännström- ja Haula-kauppojen myötä, että en aio kiintyä Fleuryyn, vaan minulle on ihan OK, että Lehner pelaa maalissa niin kauan, kun voittoja tulee. Tulevan kausien välisen tauon nykyinen asetelma tekee kuitenkin kiinnostavaksi, koska tuntuisi melko oudolta luopua Lehneristä ja jatkaa Fleurylla taas ensi kaudella aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, jos valmennus pitää Lehneriä parempana maalivahtina. Fleuryn kauppaaminen mahdollistaisi Lehnerin pitämisen.

Mitä tulee puolestaan Lehner-Fleury -asetelman vertailuun Penguinsin muutaman vuoden takaisiin Fleury-Murray -asetelmaan, mielestäni noita ei oikein sovi vertailla, koska Murray kuitenkin oli alusta asti osa Pittsburghin organisaatiota ja lunasti runkosarjanäytöillään tuossa yhdessä ja samaisessa seurassa etulyöntiaseman Fleuryyn nähden, joten sikäli Fleuryn agentinkin oli varmasti helpompi hyväksyä tuolloin se, että Fleury avaa luukkua tosipeleissä. Kaudella 2015-2016 Murray pelasi nimittäin sentään 13 peliä ylhäällä verrattuna Lehnerin kolmeen peliin Vegasissa. Murrayn torjuntaprosentti oli 93,0% noissa 13 ottelussa, joten tuota voi jo pitää jonkinlaisena otoskokona.

Lopuksi jotain ihan muuta. Törmäsin eilen Twitterissä erinomaiseen tekstiin Vegasin sentteripelaamisesta: Team Identity: In Vegas centers grow on trees

Tuossa tekstissä käytiin läpi syitä sille, miksi Vegasin sentterit tuntuvat ylisuorittavan. Isoimpana huomiona oli ehkä se, että keskushyökkääjien pelaaminen on tehty tarpeeksi yksinkertaiseksi ja systeemiin on helppo tulla mukaan. Erityisesti tämä kohta kannattaa painaa mieleen:

Here’s the thing: Given a base level of skill and speed, it is remarkably easy to play center in Vegas’ system.

I previously discussed the importance of puck acquisition in determining a player’s effectiveness, using Jonathan Drouin as an example.

Vegas’ centers have three key locations from which to receive passes from their wingers and defensemen:


1) On the breakout: Strong-side dot lane
2) On OZ entries: Strong-side dot lane
3) On NZ regroups: Middle of the ice near the Ds

Tuosta kuvasta selviää hyvin se, että sentterit tekevät itsensä tarjottavaksi aina kiekolliseen laitaan b-pisteiden linjaan silloin, kun ollaan lähdössä nopeaan vastaiskuun tai yritetään murtautua siniviivan yli hyökkäysalueelle. Hitaammissa lähdöissä puolestaan sentteri tekee itsensä pelattavaksi keskelle. Samaisessa artikkelissa on parin minuutin videokooste Chicago-sarjan yhdestä ottelusta, jossa näkyy noita kolmea edellä mainittua skenaariota. Sentterit ovat aina hakemassa kiekkoa eri pelitilanteissa niissä paikoissa, jotka kuvassakin näkyvät:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=1ITU7hmoxto&feature=emb_title

 

[obi-wan]

Linkki: https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=EHmOyguks2Y

Kyllähän tuosta välttelystä tulee fiilis, että MAF tiesi tuosta etukäteen

 

[Henkka]

Tulevan kausien välisen tauon nykyinen asetelma tekee kuitenkin kiinnostavaksi, koska tuntuisi melko oudolta luopua Lehneristä ja jatkaa Fleurylla taas ensi kaudella aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, jos valmennus pitää Lehneriä parempana maalivahtina. Fleuryn kauppaaminen mahdollistaisi Lehnerin pitämisen.

Jonkun ylimääräisen varausvuoron kun laittaa Fleuryn kylkeen ja lähettää Detroitiin, niin siitä irtoaa palkkakattotilaa Lehnerin pitämiseen.

 

[Salming]

Kohu tosiaan lukkoon lopullisesti:

Linkki: https://twitter.com/RobinLehner/status/1297573164986187785?s=20

Fleury oli siis pyytänyt agenttiaan poistamaan lopulta twiitin. Kyseinen A. Walsh on kuitenkin tuntenut Fleuryn 15-vuotiaasta asti ja ollut tämän agentti jo pidemmän aikaa, joten voi hyvin olla, että Fleury oli tietoinen twiitistä etukäteen. Minulle se on sinällään se ja sama, koska hänen asemassaan ja meriiteillään tuollainen kevyt herättely agentin välityksellä olkoot sallittua tämän kerran. Virallinen selitys oli toki se, että agentin intohimo vain läikkyi nyt hieman yli ja puolestaan yöllisen pelin jälkeen Lehner totesi, että Fleury ei tehnyt mitään, vaan kyseessä oli hänen agenttinsa. Noh, tuo jättää vielä silti tulkinnanvaraa sille, että tiesikö Fleury kuitenkin asiasta etukäteen.

1/7 Vegas vs. Vancouver

Lehner aloitti maalissa. Kokoonpano oli sama kuin Chicago-sarjan viimeisessä pelissä eli Stephenson jatkoi nelossentterinä, kun Stastny oli yhä pelikuntoinen Smithin ja Marchessaultin välissä.

Avausvaihdossa nelosvitja oli pulassa, kun Carrierin syöttöyritys hyökkäysalueen vasemmassa laidassa alas puolustajalle karkasi keskialueelle asti ja Boeser pyyhälsi puolittaiseen läpiajoon. Stephensonin nopeus riitti onneksi häiritsemään laukausta, joka painui lopulta ohi. Hetkeä myöhemmin Edler pinchasi eteenpäin, mutta tuuppasi samalla poikittaisella mailalla Marchessaultin jäihin. Ylivoimalla paras paikka tuli Paciorettylle, joka pääsi tinttaamaan suoraan Theodoren syötöstä kohti puolityhjää maalia, mutta ei onnistunut maalinteossa. Seitsemännellä minuutilla kolmosvitja loi useita paikkoja. Ensin Cousins pyörähti 1v1-tilanteessa vapaaksi Hughesista, mutta rystylaukaus tämän jaloista meni suoraan syliin. Seuraavaksi kolmosvitjan suorahyökkäys päättyi Tuchin vapaaseen laukaukseen vasemmasta laidasta. Tuossa hyökkäyksessä kolmosketjun sentteri Roy haki kiekon oikeaoppisesti kiekollisen laidan puolelta b-pisteen linjassa ja levitti siitä sitten ristipiston painottomaan laitaan laiturille.


Holden on ehtinyt päätykiekkoon ennen Mottea ja siirtänyt sen maalin taakse Whitecloudille, joka jatkaa kiekon ränniin ennen kuin Virtanen ehtii iholle.


Laitureista Cousins tulee vastaan ja samalla Roy tarjoaa itsensä pelattavaksi b-pisteiden linjassa kuten edellisessä viestissäni linkkaamassani artikkelissa mainittiin. Tuch lähtee pystyyn painottomalta puolelta. Ajoitukset pelaavat hienosti, kun ketju löytää vapaan tilan juuri Vancouverin hyökkäyskolmikon ja korkeaa karvausta tukevien puolustajien välistä. Hetkellisesti puolustajan paikalla varmistamassa olleen Beaglen olisi vielä rohkeammin pitänyt yrittää puolustaa eteenpäin Royn iholle asti, jotta tällä ei olisi ollut tarvittavia sekunteja aikaa jatkaa kiekkoa eteenpäin Tuchille.


Roy jatkoi tosiaan eteenpäin pelivälineen Tuchille, jolla on vapaata jäätä Bennin peruuttaessa, mutta laukaus laidasta ei tällä kertaa ohittanut Markströmiä.

Avauskympillä laukaukset olivat 5-2. Vancouver pelasi kahdeksan minuutin pätkän ilman laukaustakaan kohti maalia. Heti puolenvälin jälkeen Virtanen kuitenkin punnersi vasemmalta maalin eteen ja Vegasin puolustajat joutuivat siivoamaan pomppukiekon korkealla mailalla, jottei se kimmonnut Lehnerin yli maaliin. Ajassa 11:37 Vegas siirtyi johtoon, kun ykkösvitjan hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen tuotti tulosta. Smith suojasi todella pitkään kiekkoa päädyssä Hughes reppuselässään, kunnes hän käänsi kiekon maalin eteen kohti Stastnya. Tämä ei saanut osumaa kiekkoon, vaan se pomppi takakulmalle Marchessaultille, joka lirutti kiekon etukulmasta sisään Horvatin reagoitua hitaammin. Golden Knightsin Chicago-sarjan parhaat pistemiehet jatkoivat siitä, mihin jäivät. Dynaaminen Theodore kirjasi kakkossyötön.

Heti perään isännillä oli lisää maalipaikkoja. Carrier katkaisi nähdäkseni Bennin avauksen ja pääsi ampumaan vapaasti maalin edestä, mutta päin maalivahtia. Seuraavaksi puolestaan Roy päätti suorahyökkäyksen täysin vapaaseen laukaukseen oikeasta laidasta ranteella niukasti ohi takakulman Stecherin rynnittyä ulos tilanteesta. Ylempiin kuviin viitaten tuo oli tietysti riskinä, jos yritti puolustaa eteenpäin, muttei saanut miestä tai kiekkoa pysäytetyksi kuten nyt Stecherille kävi. Päätösvitosen alussa Roylla oli toinen mainio paikka, kun Cousins alusti hänelle päädystä paikan maalin eteen, mutta rystykuti oli löysä. 17. minuutilla puolestaan kakkosketjun 3v2-hyökkäys tuotti maalipaikan Paciorettylle, kun Karlsson siirsi vasemmalta keskikaistalle Stonelle ja tämän pieni rystysiirto löysi vierestä Paciorettyn, joka laukoi oikeasta laidasta kuitenkin Royn tapaan ohi takakulman. 20 sekuntia ennen taukoa McNabb puolestaan antoi oman alueen kulmasta avauksen suoraan vastustajalle, mutta Stone paikkasi ja katkoi nopean syöttöyrityksen slottiin. Samanlaisia virheitä Vegasin ykköspuolustajaparille sattui kuitenkin jo viime sarjassa eikä niistä olla päästy vielä eroon. Aloitukset olivat avauserässä Vancouverin eduksi 75-prosenttisesti, joten tuolla osa-alueella vieraat olivat edellä, mutta muutoin pelillisesti perässä. Toisella puolikkaalla se loi muutaman puolittaisen paikan viivatoimituksien jälkeisistä irtokiekoista, mutta yllättävän hyvin Golden Knightsin alakolmio siivosi maalinedustan ja voitti kakkoskiekot. Hyökkäyssuuntaan kolme ensimmäistä ketjua olivat hyvin pelin sisässä. Nelosketjun laitureilta Carrierilta ja Reavesilta sen sijaan nähtiin ajoittain vähän huolimatonta kiekollista pelaamista. He yrittivät välillä pysyä väkisin liiaksi kiekossa, kun se olisi kannattanut vain siirtää päätyyn ja rouhia siellä sitten takaisin.

Toisen erän alussa Stonelle sattui samanlainen virhe kuin Carrierille avauserässä eli syöttöyritys alaspäin oli kehno ja Miller pääsi väliin käynnistäen 3v2-vastahyökkäyksen. Sen päätteeksi Boeserin syöttöyritys takatolpalle meni kuitenkin ohi vapaasta lavasta. Heti perään Erikssonin maila nousi Stastnyn kasvoihin. Kakkosylivoima rankaisi, kun Schmidt levitti oikeaan siipeen Martinezille, joka viritti one-timerin. Kakkoskiekko kimposi torjunnasta vasempaan siipeen Tuchille, joka ampui heti ykkösellä kohti maalia. Markström ehti tuonkin vedon eteen vielä, mutta kolmoskiekko putosi Smithin lapaan maalin eteen ja tämä nosti sen maalin kattoon Edlerin ja Tanevin katsoessa vierestä. Seuraavassa vaihdossa Edler vielä kamppasi Stephensonin keskialueella aiheuttaen uuden alivoiman. Pacioretty ja Smithille pedattiin vetopaikat oikeaan ja vasempaan siipeen, mutta kumpikaan ei osunut.

Kuudennella minuutilla vuorostaan Cousins kampitti itsensä jäähylle. Vancouverin ensimmäinen ylivoima oli kuitenkin kesy, kun sekä Karlsson että Stephenson katkoivat nuoren Hughesin poikittaissyötöt siniviivan tuntumassa ensimmäisen 40 sekunnin aikana saaden siten aikaan kaksi purkua. Canucksin toinen YV-viisikko loi viivavedon kautta yhden vaarallisen tilanteen, kun Roussel sai melko kauan hakata reboundia Lehnerin läpi, kunnes Martinez kolasi hänet tylysti jään pintaan. Yhdeksännellä minuutilla puolestaan Stephenson haki alhaalta kiekon keskeltä, kun kyseessä oli hitaampi lähtö ja samalla Schmidt lähti nousuun painottomalta puolelta. Stephenson nosti jalalla kiekon keskialueelle ja jakoi sitten ristipiston Schmidtille oikeaan laitaan. Tämä luisteli vapaata kaistaa pitkin maalin kulmalle asti, mutta rystynosto etukulmaan ei uponnut. Hienosti puhkottu karvaus jälleen kerran. Hyökkäyspelaaminen rullasi toistaiseksi parhaiten näissä pudotuspeleissä.

11. minuutilla Canucksilla oli oiva paikka tulla peliin mukaan, kun Pettersson kuskasi kiekon siniviivan yli ja jätti sen toiseen aaltoon ohi Martinezin Taneville, jonka nousua Stastny ei ihan saanut kuriin, vaan Tanev pääsi ampumaan ykkössektorista, mutta Lehnerin valtava keho oli tiellä. Minuutti myöhemmin peli oli sitten jo 3-0, kun Stone ohjasi maalin edestä Schmidtin viivarannarin alakulmaan. Karlsson kirjasi kakkossyötön ahtaan tilan syötöstään. Maalinjälkeiset minuutit olivat huimaa painostusta ja tuntui siltä kuin Vegas olisi pelannut ylivoimalla, vaikkei niin ollut. Laukauksia sateli kaikkialta. 36. minuutilla syntyi kuitenkin vasta neljäs osuma, kun Cousins purki lasin kautta keskialueelle. Tuch voitti luistelukilvassa Tanevin ja Millerin sekä viimeisteli tarkasti yläkulmaan läpiajon päätteeksi, kun Hugheskaan ei ehtinyt enää ajoissa alas. Theodore nappasi illan toisen kakkossyötön blokattuaan Tanevin laukauksen, jonka jälkeen sitten Cousins tosiaan ehti nostamaan kakkoskiekon keskialueen puolelle. Erän toinen puolikas oli kaikkinensa dominoiva näyte kotijoukkueelta ja siitä palkintona olivat ratkaisevat kaksi lisämaalia.

Päätöserästä ei ole pahemmin kerrottavaa, kun peli oli jo ratkennut. Toisella minuutilla tosin Holden-Whitecloud-Roy alakolmiolla oli vaikeuksia pelin avaamisessa alhaalta ja Vancouver sai riiston hyökkäysalueella. Sutter syötti poikittain Rousselille, mutta tämä ei osunut kiekkoon avopaikasta. Kuudennella minuutilla puolestaan Pearson blokkasi todella kivuliaasti Schmidtin lyöntilaukauksen, kun tämä sai täydellisen lätyn b-pisteiden väliin vasemmasta laidasta. Avauskympiltä jäi mieleen myös Rousselin käytösrangaistus tämän tökittyä ensin hieman Reavesia ja perään halattua. Noiden velikultien välistä tarinaa lienee kiinnostavaa seurata sarjan edetessä.

Puolivälissä erää Vegas iski viimeisen maalinsa. Stone kuljetti siniviivan yli hyökkäysalueelle ja Schmidt tuki hyökkäystä kulmaan asti ja saikin kiekon sinne. Hän syötti maalin taakse Stephensonille, joka nousi päätyviivan yläpuolelle, kun samalla Stone liikkui täyttämään tilaa maalin takana. Stephenson palautti kiekon Stonelle maalin taakse ja tämä löysi maalin eteen nousseen Paciorettyn, joka nakutti suoraan syötöstä takayläkulmaan. Tuo riitti myös Markströmille ja seuraavalla mainoskatkolla Demko luisteli tolppien väliin. Viitisen minuuttia ennen loppua Horvat pääsi ampumaan vapaasti vasemmalta, mutta päin torsoa. Hänellä oli jokunen vastaava paikka aikaisemminkin, mutta niissä tulos oli sama. Pari minuuttia ennen loppua puolestaan Marchessault ja Stastny tuhlasivat vielä puhtaan 2v0-tilanteen liialliseen namutteluun. Lehner kirjasi lopulta uransa ensimmäisen nollapelin pudotuspeleissä 26 torjunnalla. Lopulliset maaliodottamat olivat erikoistilanteet mukaan lukien 4.3-1.3, joten tulos oli ihan linjassa siihen nähden.

Arvosanataulukko
++
+ Lehner, Smith, Marchessault, Stone, Karlsson, Tuch, Cousins, Stephenson, Schmidt
+/- Holden, Whitecloud, Martinez, Theodore, McNabb, Stastny, Pacioretty, Roy, Carrier, Reaves
-
--

Lehnerin nollapeliplussaa ei tarvinne sen kummemmin selittää. Puolustuksesta Schmidt erottui nousuillaan ja hän sai myös kuusi kiekkoa kohti maalia. Lisäksi palkintona hyvästä illasta oli yksi syöttöpiste ja neljä blokkia. Theodore kahdesta syötöstään huolimatta ei ollut läheskään yhtä näkyvä tällä kertaa ylöspäin, mutta jälleen hän ja Martinez kasvattivat teholukemaansa kahdella plussalla kuin varkain.

Ykkösvitjasta laiturit jatkuivat tehoiluaan, Smith jopa pistein 1+1. Stastny oli taas vähän vähemmän esillä ja jää siksi neutraaliin lokeroon. Aloituksistakin hän voitti vain 33%. Karlsson ja Stone olivat toisen kärkiketjun parhaat pelaajat, vaikka Pacioretty lopulta sen maalin tekikin, mutta ylivoimalla hän tuhlasi yhä paikkoja eikä ole päässyt samaan iskuun kuin runkosarjassa. Tuntuu siltä, että hänellä kiekko polttelee vielä vähän liikaa lavassa tauon jälkeen ja pelaaminen on vähän kankeaa. Stone oli loistava molempiin suuntiin ja vielä silloin, kun peli oli elossa, hän pelasti pari muiden tekemää virhettä, vaikka itsekin toki hukkasi kiekon kertaalleen pahoin, mutta muutoin ilta oli erinomainen 1+1 tehoin.

Kolmosketjusta erottuivat Cousins ja Tuch, vaikka ilman Royta tuokaan kolmikko ei tietystikään olisi ollut niin hyvä kuin se oli, mutta Roy jäi kuitenkin ilman pisteitä ja tuhlasi pari paikkaa ottelun ensimmäisellä puolikkaalla, joten haluan tehdä rajanvedon hänen ja tehoille päässeiden ketjutovereiden väliin. Tuch oli loistava tehoin 1+1 ja Cousins alusti paikkoja muille enemmänkin kuin vain yhden syöttöpisteen edestä. Nelosketjusta puolestaan alivoimaspesialisti Stephenson erottui myös kiekollisella varmuudellaan, mutta kärsi ketjutovereistaan tällä kertaa hyökkäyssuuntaan, sillä Carrier ja Reaves taklasivat kyllä yhteensä 20 kertaa, mutta erottuivat selkeästi huonoudellaan muuhun joukkueeseen verrattuna, sillä 5v5-pelissä heidän corsiprosenttinsa olivat lähempänä kolmeakymmentä, joka ei ole hyvä lukema. Kuten totesin ylempänä, kiekollisena he olivat yllättävän huolimattomia pyrkien pysymään liiaksi pelivälineessä sen sijaan, että he olisivat dumpanneet kiekon päätyyn ja rouhineet sen siellä takaisin, mikä on heidän ominta peliään. Koska omissa ei kuitenkaan kolissut, en anna miinuksia.

 

[Amerikanihme]

Karlsson ja Stone olivat toisen kärkiketjun parhaat pelaajat, vaikka Pacioretty lopulta sen maalin tekikin, mutta ylivoimalla hän tuhlasi yhä paikkoja eikä ole päässyt samaan iskuun kuin runkosarjassa. Tuntuu siltä, että hänellä kiekko polttelee vielä vähän liikaa lavassa tauon jälkeen ja pelaaminen on vähän kankeaa.

Minusta Mad-Max näyttää jo ihan entiseltään. Laukauksia tulee kuin konekivääristä, mutta eivät ne (lähestulkoon) koskaan maaliin mene. Ja edelleen sama vika Schmidtillä. Voitaisiin pelata ne laukauspaikat niille kavereille, jotka osaavat maalin tehdä.

Mutta ei sovi pahemmin valittaa tuollaisen ylivoimaisen esityksen jälkeen. Kelpaa minulle!