Eipäs pistetä sanoja suuhun. En edelleenkään allekirjoita toistuvaa väitettäsi jonka mukaan ruuasta puhuttaisiin liikaa suhteessa muihin asioihin. Kyseessä on edelleen täysin omaan mutuusi perustuva väite jota on vaikea perustella mitenkään.
Siitä olin tuossa samaa mieltä että meillä ollaan jäljessä Ruotsissa. Mutta en nyt usko että syynä olisi se että meillä puhuttaisiin liikaa syömisestä ja liian vähän lentämisestä kuten yrität esittää. Kuten jutusta kävi ilmi, yhteiskuntien rakenteet ovat osin erilaiset ja Ruotsissa raideliikenne on aito vaihtoehto lentämiselle. Raideliikenteen kehittäminen on toki asia mistä Suomessa pitäisi puhua enemmän ja mille pitäisi myös tehdä jotakin. Samoin suomalaisten innostusta lentämiseen pitäisi kyetä suitsimaan ja keskustella rohkeammin jonkinlaisesta lentoverosta.
Kai tiedostat että tuo keskustelu (ja raideliikennekeskustelu) nostavat ceteris paribus näiden suhteellista osuutta ilmastokeskustelussa -> vähentävät ruokakeskustelun suhteellista osuutta -> my point exactly. Vai onko nämä kaikki päässäsi ehdollisia sille, että myös kasvisruokakeskustelun määrää nostetaan jottei sen suhteellinen osuus vaan pääse laskemaan? Boldaukset minun.
Hieman hassulta tuntuu kun olet niin ponnekkaasti eri mieltä ja sitten esität toivottavana jotain sellaista kehitystä mistä minä nimenomaan olen alusta alkaen puhunut.
En kuitenkaan näe että nämä olisivat asioita joista olisi puhuttu suhteessa liian vähän. Tai en tiedä pitäisikö asioista sitten keskustellakin joidenkin potentiaalisten päästöjenvähennysprosenttien mukaisesti että sinäkin olisit tyytyväinen.
Ilmaston kannalta joku sen suuntainen suhtautuminen lienee järkevintä. Eli puhutaan niistä asioista ja vaikutetaan niihin asioihin joissa on suurin päästöpotentiaali. Tämähän on yksilöllistä ja vaihtelee myös sen mukaan miten paljon matalalla roikkuvia hedelmiä ehditään poimia mistäkin suunnasta. Näin ollen pitääkin pitää useampia "kärkiasioita" esillä, myös ruokavaliota ja siillä vaikuttamista.
Helppo ei ole välttämättä nopean synonyymi. Sinulla näyttää olevan kummallinen odotus että kun kasvisruuasta on nyt muutama vuosi puhuttu, ja maalailtu oikein buumejakin, pitää tilastoissa näkyä välitön muutos ja kun näin ei käy, on kasvissyönti mielestäsi väärä tapa tehdä yhtään mitään ja asiasta puhutaan vieläpä liikaa.
Halpamainen olkiukko jälleen kerran. On pakko ihmetellä, onko tässä vain kyse jostain oikeassa olemisen tarpeesta kun tuntuu että argumenttien puuttuessa vedät kerta toisensa jälkeen täysin yksiselitteisesti positiooni sopimattomat olkiukot pakasta yrittäen siirtää minun positioni sellaiseksi mitä voit helposti piestä. Sanon suoraan että vituttaa ties kuinka monennen kerran vastata samoihin olkiukkoihin kasvissyönnin vastustamisesta ja siitä, että ruoasta puhuttaisiin muka minusta liikaa (absoluuttinen taso). Jos sinulle on noin epäselvää mitä suhteellinen tarkoittaa, suositan kirjautumista peruskoulun matematiikankurssille.
Ruokavalion ympäristövaikutuksista tietoisuus on kovasti lisääntynyt ja tämä on toki positiivista.
...
Tietenkään nämä eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä, ja ympäristöystävällisesti ruokaileva joka ei lennä tuottaa vähemmän päästöjä kuin lihansyöjä joka ei lennä.
Osa vähennyksistä tulee liikenteen ja asumisen enenevästä energiatehokkuudesta ja vähäpäästöisyydestä, mutta näiden ollessa minun tapauksessani jo verrattain hyvällä tasolla, on todettava että minun päästöissäni ruokavalio on nyt suhteessa suuremmassa asemassa kuin keskimääräisellä suomalaisella, ja siten huomion kiinnittäminen ravintoon on potentiaalinen tapa päästä tavoitteeseen.
Ehdottomasti on hyvä, että ruokavalinnat pysyvät esillä, mutta suhteessa toivoisin muille tekijöille enemmän huomiota.
Vähitellen ja asteittain lihan ja maitotuotteiden vähentämistä pidän minäkin oikein hyvänä vaihtoehtona äärimmäisyyksiin menemisen sijaan, paitsi tietysti mikäli isompi muutos kerralla tuntuu itselle sopivalta. Noilla pienillä muutoksilla ei vain mitään suurta eroa pääse omaan hiilijalanjälkeensä tekemään, mistä päästään jälleen suhteelliseen merkitykseen keskustelussa.
Ihan samaa mieltä olemme tästä. Kyllä minusta olisi myös hyvä tehdä välillä kompromisseja maun suhteen ja niinhän me kaikki teemmekin, painottaen hintaa, terveellisyyttä ja eettisyyttä ilmaston ohella kukin omalla tavallamme makujen ja preferenssien ollessa yksilöllisiä.
Liikaa huomiota suhteessa muihin päästölähteisiin joihin voi yksilö omilla päätöksilläänkin vaikuttaa. En jaksaisi tätä nyt joka viestissä joutua korjaamaan. On ihan toivottavaa, että ruoan saama huomio pysyy nykyisellään mutta alettaisiin lisäksi keskustella enemmän muusta kuluttamisesta, asumiseen ja liikkumiseen liittyvistä valinnoista sekä matkailusta.
Vältän nyt rumia sanoja mutta vetoan sinuun, pidä nyt joku tolkku tässä keskustelussa äläkä lähde vääryydellä mustamaalaamaan keskustelukumppaniasi pahansuovilla olkiukoilla.
Ihmisten arkeen vaikuttaminen on tässä kasvissyönnin kontekstissa todellakin helppoa. Viime vuosina markkinoille on tullut suuri määrä aiempaa laadukkaampia kasvisruokatuotteita joita on markkinoitu näkyvästi ja joiden yhteydessä on voinut puhua jopa buumeista. Tämän seurauksena näiden tuotteiden kulutus on kasvanut ja entistä useampi on siirtynyt kasvipohjaisempaan ravintoon. Ihmisten arkeen on vaikutettu.
Odotan edelleen jonkinlaisia todisteita tuosta "helppoudesta" arkeen vaikuttamisen osalta. Valtavalla viestinnällä ja "megatrendillä" on saatu aikaan marginaalisia muutoksia lihansyönnissä vuosien aikavälillä. Minusta valtavat panostukset ja hidas mutta pieni muutos ei ole varsinaisesti helppouden tunnusmerkistöä vaan aikalailla päinvastoin.
Mutta totta kai jokainen nyt ymmärtää että tästä on vielä pitkä matka siihen että kokonaisen kansakunnan kulutustottumukset alkavat muuttua. Varsinkaan Suomessa jossa kaikki muutokset ovat yleensä hitaita. Ruohonjuuritason(kin) muutos on parempi kuin ei muutosta ollenkaan ja itse olen ainakin mielissäni Suomessa viime vuosina tapahtuneesta kehityksestä.
Tätä viljelemääsi vastakkainasettelua en edelleenkään ymmärrä. Kaikki ilmaston eteen tehdyt ratkaisut ovat kuitenkin kotiin päin.
Tätä viljelemääsi olkiukkoilua en edelleenkään ymmärrä. Olen ihan alusta asti sanonut samaa, että
totta kai kaikki ratkaisut ovat kotiin päin, mutta kyllähän resurssien kohdennusta pitää miettiä ja suunnata niitä ensisijaisesti tehokkaisiin toimiin. Ruoka on jo päässyt hyvin ihmisten tietoisuuteen, mutta tapojen muuttaminen on vaikeaa ja hidasta. On aika nostaa muita tekijöitä valokeilaan, ja näin niiden suhteellinen osuus nousee.
Väännetään vielä rautalangasta. Jos meillä asetettaisiin takaraja turpeesta luopumiselle vuoteen 2080 mennessä ja juhlittaisiin sitä suurena saavutuksena ja ilmastopolitiikan kärkenä, varmaan moni antaisi aiheesta melkoisen painokasta kritiikkiä ja elokapina kasvaisi kummasti. Olisitko tyytyväinen hallituksen toteamukseen, että "kaikki ratkaisut ovat kuitenkin kotiin päin" ja että "painotuksia ei ole tarpeen muuttaa sillä turpeesta luopuminen on helppoa ja kotiin päin vaikka siinä meneekin 60 vuotta".
Se todellisuus mitä tässä analogiassa siis kaipaan on, että turpeesta luovutaan, mielellään esitettyä nopeammin (toivon lihansyönnin vähenevän ennusteita nopeammin), mutta se ei vain voi olla se kärki jolla mennään. Se ei riitä. Tarvitaan suhteessa enemmän muita toimia joilla on enemmän merkitystä ja jotka voidaan toteuttaa aidosti helpommin ja nopeammin.
Huom. jälleen sana "suhteessa", koska se on olennainen etkä voi vain tapasi mukaan jättää sitä huomioimatta. Se tarkoittaa, että siinä missä mahdollisimman paljon päästösäästöjä ruoasta on hyvä, tämän tien osoittauduttua todella hitaaksi (ilmeisesti "jokainen ymmärtää" tämän piinallisen hitauden), tarvitaan paljon päästövaikutuksia jostain muualta
pian. Voit saivarrella "helppoudesta" maailman tappiin, mutta tässä 2030 päästöjen puolituksen kontekstissa se helppous on vahvasti aikasidonnaista: Mistä saadaan ilmastovaikutusta nyt seuraavien kymmenen vuoden aikana paljon? Omien juttujesi mukaan ei ruoasta.
Niin, tokihan olisin voinut maalailla että uskon lihansyönnin putoavan Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana 80 %. Tai 30-50%. Silloinhan olisin varmaan ollut mielestäsi tosi uskottava keskustelija ja olisit taputtanut käsiäsi ihastuksesta, eikö niin?
En tietenkään, nykyinenkin arviosi oli kenties epärealistisen korkea. Häkellyttävää että tämäkään ei soita kelloja päässäsi merkkinä juuri siitä epäsuhdasta josta olen puhunut.
Kuten painotin, kyseessä oli maltillinen ja toivoakseni realistinen ennuste. Olen tässä asiassa erittäin mielelläni väärässä. Mutta jos mietitään että lihansyönti on Suomessa lisääntynyt viimeisen n. 20 vuoden aikana juuri tuon 10-15 %, niin saman suuruinen vähennys puolet lyhyemmässä näyttääkin jo aika isolta vaikka ilmaston kannalta se on tietenkin aivan liian vähän.
Minäkin toivon, että olemme molemmat väärässä ja ruokailun päästöt suorastaan romahtavat. Mutta kun esim. Sitran mukaan keskivertosuomalaisen päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä, ei meillä ole varaa jättää panostamatta
suhteessa enemmän sellaisiin keinoihin joilta on lupa realistisesti odottaa suurempaa päästönvähennyspotentiaalia.
Samalla haluan myös alleviivata että heitin kyseisen lukeman maallikkona mutupohjalta. Taas kerran aika koomista että käytät tuollaista liput liehuen omien pointtiesi vahvistuksena.
Ai nyt oletkin maallikko joka ei tiedä mistään mitään. Voidaanko loputkin juttusi sivuuttaa ihan fiilispohjaisena höpöttelynä? Jos nyt pysähdyt hetkeksi ajattelemaan, eikö ole aika selvää että tuo ennusteesi kertoo jotain omien ajatustesi sisäisestä johdonmukaisuudesta. Ei siihen vaadita sinulta mitään asiantuntemusta. Jos olisit ennustanut mainitsemaasi 80% tms. päätöntä, se olisi kenties ollut mielestäni täysin epärealistinen arvio mutta sisäisesti johdonmukainen muun positiosi kanssa ja siten argumenttisi olisi helpompi ymmärtää. Näin keskustelu olisi voinut siirtyä tuon lukeman realistisuuteen, sillä muu looginen mekaniikka olisi kunnossa. Nyt näin ei ole ja keskustelu onkin melkoista satunnaisten olkiukkojen ja tahallisten väärinymmärtämisten sarjaa.
Minun on kyllä myös vaikea ymmärtää ajatuksenjuoksua jonka mukaan on hyvä juttu että ~85% yksilönvalintoihin liittyvästä ilmastopuheesta keskittyy ruokavalioon tilanteessa, jossa muutoksia tarvitaan nopeasti, ihan koska "ihmiset syö joka päivä" ja "arkeen vaikuttaminen on helppoa", mutta samaan hengenvetoon todetaan että muutos on piinallisen hidasta eikä seuraavassa kymmenessä vuodessakaan luultavasti tapahdu paljon mitään. En koe olevani jotenki radikaali kun näen, että ilmastopuheen varmasti lisääntyessä (helleaallot varmistavat tämän) keskusteluun tulisi pyrkiä nostamaan muita asioita ruokavalion rinnalle, näin niiden suhteellista merkitystä nostaen mutta samalla ruokavalion absoluuttista huomiota vähentämättä.
Mutta kerrohan toki oma ennusteesi vaikka siitä miten paljon suomalaisten lentomatkailu tulee vähenemään seuraavan 10 vuoden aikana. Odotan innolla.
Nykyisellä huomiolla ei varmaan juurikaan. Mutta jos puhutaan lennetyistä kilometreistä, erityisesti koronan jälkeen oikealla viestinnällä uskon että näissä on saavutettavissa huomattavia vähennyksiä, ballpark-lukuna 25%. Nämähän tulisivat monista puroista, sillä liikelentäminen vähenee ilmastosyistä ja etätyöteknologian kehityttyä taloudellisista syistä luonnostaan. Toisaalta uskon oikealla viestinnällä ihmisten olevan yllättävänkin halukkaita siirtämään lomamatkojaan lähemmäksi. Esim. Bangkokin vaihtaminen vaikkapa Alanyaan tuo säästöä matkassa 65% ja polttoaineenkulutuksessa 50% Finnairin päästölaskurin mukaan.
Mutta ei pelkkä lentäminen riitä. Pitää puhua yksilönvalinnoista nykyistä kokonaisvaltaisemmin, niin ettei arviolta 85% huomiosta keskity ruokavalioon jonka päästövähennyspotentiaali on Vellihousun kaltaisten optimistienkin arvion mukaan todella vaatimaton. Sitran mukaan keskimääräinen hiilijalanjälki 2030 pitäisi olla 2500 kun se on nyt noin 10000 CO2ekg. Kun keskivertosuomalaisen ruokapäästöt ovat 1800 kiloa, jokainen voi miettiä mielessään onko tuollainen nyt ennustettu tai edes optimistien esittämä korkeampi arvio lihansyönnin vähenemisestä muuta kuin pisara meressä. Sinällään se on hyvä asia, eikä lihansyönnin vähentämisen hyödyt mitenkään rajoitu ilmastoon, vaan ne tukevat myös terveyttä ja ympäristöä ylipäätään, eläinten hyvinvoinnin helpottamisesta puhumattakaan. Mutta minusta on täysin järkeenkäypää ja perusteltua sanoa ääneen, että tällä hetkellä meillä Suomessa puhutaan
suhteessa liikaa ruuasta hiilijalanjäljen osalta. Ja toisin kuin keskustelukumppanini yrittää toistuvasti olkiukkoilla, tämä ei ole vastakkainasettelua siinä mielessä että pitäisin ruuasta puhumista huonona asiana tai haluaisin vähentää sitä. Ei, haluan
lisätä muista asioista puhumista jolloin ruuan
suhteellinen paino näissä keskusteluissa pienenee. Siinä sitä vastakkainasettelua...
