Vegaanit – löytyykö ymmärrystä kasvissyöjille?

[BigRedCat]

...lihansyönti on tutkitusti epäterveellistä.

Kuinka niin? Hyviä perusteluja kasvissyönnin lisäämiselle ja kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että nykyinen länsimainen ruokavalio ylenpalttisine lihansyönteineen on terveydelle haitaksi, mutta mihin perustuu väite lihansyönnin tutkitusta epäterveellisyydestä?

Vegaanius on kunnioitettava valinta, samoin kuin lihansyönnin tietoinen vähentäminen olipa syynä ympäristö, terveys tai eläinten kohtelu. Mutta liian monella menee mutkat aivan suoraksi sen suhteen, että prosessoitujen lihatuotteiden tai liiallisen punaisen lihan kulutuksen epäterveellisyydestä vedetään tuollaisia "lihansyönti on tutkitusti epäterveellistä" -väittämiä, jotka eivät todellakaan pidä paikkaansa. Ravitsemustiede on muutenkin sen verran epäeksaktia ja tulokset epäselviä ihmisten yksilöllisten tekijöiden ollessa voimakkaasti vaihtelevia, että osalle väestöstä täysin vegaaninen ruokavalio voi olla hyvinkin selvästi paras, kun taas toisille se ei kertakaikkiaan toimi, ihan ilman "itsekkyyttä". Siis silloinkin kun keskimääräinen terveellisyys on selvästi osoitettu.

En usko, että maailmassa on kauheasti ravitsemustieteilijöitä, joiden mielestä ainakaan kalan jättäminen pois ruokavaliosta parantaa terveyttä.

B12-vitamiini ei varmasti ole sellainen ongelma vegaaneille, jota siitä antivegaanit yrittävät maalailla, mutta yksittäisten ravintoaineiden "ne voi vaan ottaa purkista, se on ihan sama juttu, eikö tyhmät tajua" -logiikka ei sekään ole ihan itsestäänselvä tai tieteellistä tutkimusta vastaava. Ylipäätään vahva kuuntelusuositus tälle Tiedeykköselle, jossa ravitsemuksesta ja ympäristövaikutuksista puhetta. Erityisesti ravitsemustieteilijä, professori Ursula Schwabin osuudet. Ja Schwabhan suhtautuu tunnetusti vallan myönteisesti vegaaniseen ruokavalioon.

Proteiinit, rasvat ja maapallon kantokyky - kala on ylivertainen ravintopakkaus | Tiedeykkönen

Lihaa, kalaa vai kasvisproteiineja? Mitä meidän pitäisi suuhumme pistää? Ei ole yhdentekevää, millaisessa paketissa saamme proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit. Yhä useampi ajattelee, että herkullisen maun lisäksi ruuan pitää olla myös terveellistä ja lisäksi sen pitäisi olla hyvä valinta...

areena.yle.fi

Ote ajasta ~44min
"Kun syödään kasviksia, marjoja ja hedelmiä, tiedetään että se on terveyttä edistävää...
mutta sitten jos yritetään ottaa sieltä jotkut tietyt aineet, että syö muuten mitä haluat mutta ota nämä aineet pilleripurkista, niin ne ei toimi... Yksikään tutkimus ei ole osoittanut hyötyä ja sitten on muutamia jotka ovat osoittaneet jopa haittaa."

Kontekstina tuossa oli erinäiset valmisteet, esim. kalaöljy ja antioksidantit, joista näyttää hyödyn sijaan olevan toisinaan jopa haittaa kun ne eivät redusoituna ja alkuperäisestä lähteestään eriteltynä (määrä vaikuttaa myös) toimikaan siten kuin ajatellaan (liiat antioksidantit muuttuivat pro-oksidanteiksi). Ylipäätään nykyravitsemustieteessä näyttää johtopäätös olevan, että kokonaisuus ratkaisee eikä esim. kalan osalta tarkkaan tiedetä mitkä kaikki osaset tekevät kalasta niin terveellistä ja mitä voitaisiin poistaa "turhana". Esim. ajatus siitä, että kalan sijaan voi vaan vetää omega3-rasvahappoja, on osoittautunut vääräksi.

Kymmenen minuutin paikkeilla Schwab toteaa, että ei lähtisi vielä siihen että punainenkaan liha poistetaan täysin tarjottavista proteiininlähteistä, vaan toteaa ettei proteiininlähde ravitsemustieteellisesti ole ikinä pelkkä proteiininlähde, ja monipuolisuus on keskeistä. "Kultainen keskitie" jne., toteaa ettei ravitsemussuosituksissakaan kehoteta edes punaisen lihan täyteen välttämiseen, mutta että ei siellä kehoteta nykyisiin määriinkään ja valtaosa suomalaisista hyötyisi jos korvaisi lihan proteiininlähteenä joillain aterioilla.

Mikä sitten on mahdollinen vegaaniuden terveyshyöty verrattuna vähäiseen lihansyöntiin vai onko sitä? Näitähän on todella vaikeaa tutkia, sillä ylipäätään valintoihin liittyy valtava korrelaatio muiden elämäntapojen kanssa, ja vaikke asia pyritään huomioimaan tutkimuksissa, on tekijöiden erottaminen toisistaan täysimääräisesti lähes mahdotonta. Toisaalta taas vegaaniksi itsensä raportoivat tutkitusti usein sortuvat syömään silloin tällöin jopa lihatuotteita, jolloin heistä osa tulisi oikeasti luokitella "low meat" -dieetin noudattajiksi. Toisaalta miten vaikuttaa se, että vegaaniuden yleistyessä, yleistyisivät varmaan ruokavalion potentiaaliset haitat johtuen ihan siitä, että nykyihmisistä se porukka joka ei kykene huolehtimaan ruokavalionsa monipuolisuudesta tai kiinnitä syömisiinsä huomiota, ei ole vegaaneja. Lihaa syömällä he saavat tarvittavat aminohapot automaattisesti, mikä ei toteudu vegaanisella ruokavaliolla (vrt. Schwabin mainitsemat Meksikon köyhät, joille tulee maissista riittävästi proteiinia per se, mutta jotka ovat jatkuvassa aliravitsemustilassa vajavaisen aminohappoprofiilin takia).

Länsimaiselle koulutetulle ihmiselle jolla on aikaa ja jaksamista ravitsemuksen terveys- ja ympäristövaikutusten pohtimiseen optimaalinen ei välttämättä ole niinkään optimaalinen elämänhallinnan kanssa ongelmia omaaville tai köyhille pelkän perheen elättämisen kanssa kamppaileville.

Ravitsemustiede on sotkuinen tieteenala, jossa epävarmuutta pitää kunnioittaa. Valitettavasti se mahdollistaa niin lihansyönnin kannattajien kuin vastustajienkin toimesta tapahtuvan kirsikoiden poimimisen kakusta. Evolutiivisen näkökulman takia katson todistustaakan olevan vahvemmin niillä, jotka kehottavat lihan tai eläinperäisten tuotteiden täydelliseen hylkäämiseen ja niin vahvoja todisteita ei vielä ole. On vielä melkoista evidenssin venyttämistä väittää, että optimaalinen eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ei ole 80%, 95% tai 99%, vaan 100%.

Liitteenä vielä eräs tutkimuskatsaus, jossa verrattu vähäistä lihansyöntiä kasvisruokavalioihin: Vegetarian diets, low-meat diets and health: a review | Public Health Nutrition | Cambridge Core

The health benefits of vegetarian diets are not unique. Prudent plant-based dietary patterns which also allow small intakes of red meat, fish and dairy products have demonstrated significant improvements in health status as well. At this time an optimal dietary intake for health status is unknown.

 

[BigRedCat]

Ruokavalion ympäristövaikutuksista tietoisuus on kovasti lisääntynyt ja tämä on toki positiivista. Omiinkin ruokailuvalintoihini vaikuttaa tietoisuus hiilijalanjäljestä. Silti väitän, että ruokavalio on nimenomaan suomalaisilla jopa ylikorostuneessa asemassa julkisessa keskustelussa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa ainoastaan 18% joka ei ole mitenkään mahdottomasti verrattuna liikenteeseen ja matkailuun (29%) ja muuhun kulutukseen (33%).

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki - Sitra

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on laskenut noin seitsemän prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2023. Suunta on oikea, mutta ilmaston kannalta kestävän tason saavuttamiseen on vielä reilusti matkaa.

www.sitra.fi

On helppo todeta ruuan olevan vain "tottumus", mutta vielä enemmän sitä on matkustaminen. Tietenkään nämä eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä, ja ympäristöystävällisesti ruokaileva joka ei lennä tuottaa vähemmän päästöjä kuin lihansyöjä joka ei lennä. Jossain kohtaa herää kuitenkin kysymys mitä ihmisillä on lupa vaatia toisiltaan erityisesti kun osa ihmisistä kokee voimakkaasti yhden päästölähteen olevan "välttämätöntä" mutta toisen "turhaa itsekkyyttä". Matkailu vs. ruoka on usein tällainen tekijä ja ainakin minulla on kokemusta keskusteluista joissa yhtäältä on vaadittu lihansyönnistä luopumista mutta pidetty matkailua "ihan eri asiana" ja jotenkin ihmiselle välttämättömänä, mikä on tietenkin aivan pötyä.

Tein mielenkiinnosta Sitran hiilijalanjälkitestin, ja jopa vähän yllätyksekseni oma hiilijalanjälkeni oli testin mukaan 54% pienempi kuin keskivertosuomalaisella. Siis keskimääräinen kansalainen tuottaa päästöjä rapiat kaksi kertaa niin paljon kuin minä (testiin vastanneiden keskiavoon nähden päästöni olivat kolmasosan pienempiä). Ruokavalion osalta olin kuitenkin vain jonkin verran keskimääräistä parempi, mutta erot liikkumisessa ja asumisessa olivat melko musertavia ja jättivät ruokavalion sivurooliin. Vastasin koronaa edeltävän ajan matkustusluvuilla jotta matkustusrajoitukset ym. ei vääristäisi tuloksia.

Liikaan hyvänolontunteeseen ei tietysti ole varaa, sillä minunkin suomalaisittain vaatimatonta hiilijalanjälkeäni pitäisi tulevaisuudessa pystyä kutistamaan roimasti. Osa vähennyksistä tulee liikenteen ja asumisen enenevästä energiatehokkuudesta ja vähäpäästöisyydestä, mutta näiden ollessa minun tapauksessani jo verrattain hyvällä tasolla, on todettava että minun päästöissäni ruokavalio on nyt suhteessa suuremmassa asemassa kuin keskimääräisellä suomalaisella, ja siten huomion kiinnittäminen ravintoon on potentiaalinen tapa päästä tavoitteeseen. Veikkaan tästä kohtalaisen osan muodostuvan paremmista henkilökohtaisista valinnoista, joita olen jo pyrkinyt tekemään, ja vastaavan suuruisen osan tulevan ruoantuotannon päästövähennyksistä. Aika näyttää, mutta hyvähän näitä on toisinaan seurata edes suurinpiirtein kokonaisuuden tasolla CO2-ekvivalentteina kilomäärinä sen sijaan, että tyytyy omahyväisyyteen jonkun yksittäisen elämänvalintansa osalta.

Tee uudistettu Elämäntapatesti!

Selvitä hiilijalanjälkesi uudistetulla elämäntapatestillä ja katso, miten juuri sinä voit säästää ilmastoa, rahaa ja aikaa. Mukana nyt sinulle sopivat vinkit ja suunnitelma kestävään arkeen!

elamantapatesti.sitra.fi

 

[Vellihousu]

Ruokavalion ympäristövaikutuksista tietoisuus on kovasti lisääntynyt ja tämä on toki positiivista. Omiinkin ruokailuvalintoihini vaikuttaa tietoisuus hiilijalanjäljestä. Silti väitän, että ruokavalio on nimenomaan suomalaisilla jopa ylikorostuneessa asemassa julkisessa keskustelussa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä ruoka muodostaa ainoastaan 18% joka ei ole mitenkään mahdottomasti verrattuna liikenteeseen ja matkailuun (29%) ja muuhun kulutukseen (33%).

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki - Sitra

Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki on laskenut noin seitsemän prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2023. Suunta on oikea, mutta ilmaston kannalta kestävän tason saavuttamiseen on vielä reilusti matkaa.

www.sitra.fi

MInusta ruuan asema ei ole keskustelussa mitenkään ylikorostunut vaikka tuo prosentti melko pieni onkin. Ruoka on kuitenkin asia johon on kaikkein helpoin vaikuttaa ihan jokapäiväisillä arjen valinnoilla ja siksi on hyvä että se pysyy esillä. Useimmat meistä kuitenkin syövät jotain päivittäin.

 

[BigRedCat]

MInusta ruuan asema ei ole keskustelussa mitenkään ylikorostunut vaikka tuo prosentti melko pieni onkin. Ruoka on kuitenkin asia johon on kaikkein helpoin vaikuttaa ihan jokapäiväisillä arjen valinnoilla ja siksi on hyvä että se pysyy esillä. Useimmat meistä kuitenkin syövät jotain päivittäin.

Ymmärrän tämän näkökulman mutta puolustan silti väitettäni hieman. Ylikorostuneisuus tulee usein keskustelussa mainitusta ruoantuotannon globaalista osuudesta, joka henkilökohtaisia valintoja tehdessä on perusteluna vähän samaa sukua kuin "turha tehdä mitään koska kiinalaisten päästöt vs. suomalaisten". Ehdottomasti on hyvä, että ruokavalinnat pysyvät esillä, mutta suhteessa toivoisin muille tekijöille enemmän huomiota. Ja osittain olen "arkipäiväisyys/jokapäiväisyys -> helpoin vaikuttaa" -päättelystäsi eri mieltä.

Onhan se helpompaa tehdä yksi päätös (esim. lentämättömyys tai autottomuus mikäli mahdollista) jolla on iso vaikutus koko vuoden henkilökohtaiseen päästösaldoon, kuin tehdä joka ikinen päivä pieniä tietoisia valintoja. Ylipäätään ihmisillä on vaikeuksia noudattaa mitään ruokavalioita ja myönsipä sitä eli ei, jatkuva "tiedostaminen" ja ruokavalintojen puntaroiminen voi olla henkisesti kuormittavaa. Yleensä ei mainittavasti, mutta tilanteesta riippuen enemmän. Se tarkoittaa myös, että ne arkiset valinnat helposti jäävät tekemättä jos on ns. muuta mietittävää ja itsekuri pettää.

Minusta aivan verrattomasti helpoimpia päästönvähennystapoja ovatkin sellaiset, jotka eivät vaadi "paikalleen asettamisen" jälkeen toimijalta mitään. Nämä liittyvät yleensä asumiseen, energialähteisiin ja liikkumiseen. Esimerkkinä jos ajatellaan uusiutuvaa kaukolämpöä, on varmasti paljon helpompaa vähentää päästöjään valitsemalla uusiutuva kaukolämpö, mikäli valinta tehdään vain kerran. Jos taas uusiutuva kaukolämpö pitäisi valita joka päivä erikseen, muuttuisi tämä ilmastoteko työläämmäksi ja tehottomammaksi.

 

[Vellihousu]

Onhan se helpompaa tehdä yksi päätös (esim. lentämättömyys tai autottomuus mikäli mahdollista) jolla on iso vaikutus koko vuoden henkilökohtaiseen päästösaldoon, kuin tehdä joka ikinen päivä pieniä tietoisia valintoja. Ylipäätään ihmisillä on vaikeuksia noudattaa mitään ruokavalioita ja myönsipä sitä eli ei, jatkuva "tiedostaminen" ja ruokavalintojen puntaroiminen voi olla henkisesti kuormittavaa. Yleensä ei mainittavasti, mutta tilanteesta riippuen enemmän. Se tarkoittaa myös, että ne arkiset valinnat helposti jäävät tekemättä jos on ns. muuta mietittävää ja itsekuri pettää.

Boldaus minun ja olen kyllä aika lailla eri mieltä.

Kyllä ne isot, koko elämään vaikuttavat päätökset ovat yleensä kaikkein vaikeimpia tehdä ja kaikille niiden tekeminen ei ole eri syistä edes mahdollista. Vastaavasti näitä pieniä, tietoisia valintoja tekee jokainen meistä joka ikinen päivittäin ruokavaliostaan riippumatta pohtiessaan vaikka kahvilassa juoko teetä vai kahvia. Ei se tuon monimutkaisempaa lopulta ole, pidän absurdina väitettä että tuo olisi jotenkin henkisesti kuormittavaa.

Ylipäätään on hyvä muistaa ettei ympäristön huomioiminen ravinnossa tarkoita että tarkoita sitä että kaikkien pitäisi alkaa saman tien noudattaa tiukkaa vegaanista kuuria vaan sitä että lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä voi vähentää ihan vaikka pikku hiljaa ja asteittain. Jos senkin pystyy tekemään ja pääsee pikkuhiljaa eteenpäin, on jo tehnyt jotakin ympäristön puolesta,

Siitä olen toki kanssasi samaa mieltä että keskustelu näissä asioissa on osin vääristynyttä. Lentoliikenteen kuormittavuudesta on kyllä puhuttu julkisuudessa tarpeeksi mutta silti jotkut tuntuvat pitävän matkustamista samanlaisena itsestäänselvyytenä kuin puhdasta kraanavettä. Hyvä osoitus siitä kuinka haastavia juttuja nämä ovat.

 

[Fat Cat]

Kyllä ne isot, koko elämään vaikuttavat päätökset ovat yleensä kaikkein vaikeimpia tehdä ja kaikille niiden tekeminen ei ole eri syistä edes mahdollista. Vastaavasti näitä pieniä, tietoisia valintoja tekee jokainen meistä joka ikinen päivittäin ruokavaliostaan riippumatta pohtiessaan vaikka kahvilassa juoko teetä vai kahvia. Ei se tuon monimutkaisempaa lopulta ole, pidän absurdina väitettä että tuo olisi jotenkin henkisesti kuormittavaa.

Täällä on niin paljon lihavuuden kanssa kamppailevia ihmisiä, että tämä on aika köykäisesti sanottu. Olen @BigRedCat kanssa samoilla linjoilla, että päivittäistä elämää ja käytöstä määrittävien muutosten tekeminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Sen sijaan esimerkiksi kaasu/sähköauton hankkiminen ja siihen sopeutuminen on enemmän ns. one and done -tyylinen ratkaisu, mihin pystyy sitoutumaan helpommin.

Ja pakollinen disclaimer, että olen itsekin vähentänyt lihansyöntiä jne.

 

[Vellihousu]

Täällä on niin paljon lihavuuden kanssa kamppailevia ihmisiä, että tämä on aika köykäisesti sanottu.

Tämä nyt on ihan eri asia, aina on ihmisiä joilla on ylipainoa tai muita terveysongelmia, Enemmän opponoin tuossa sitä että jokapäiväinen valinta sen kanssa onko kasvissyöjä vai ei olisi jotenkin tuskaisen vaikea. Jos valitsee syövänsä ruokaa mistä pitää, missä se vaikeus on?

Vastaavasti esimerkiksi kaasu/sähköautot voivat olla joillekin isoja investointeja eikä kaikkien kompetenssi riitä sen arvioimiseen millainen hankinta on hyvä tai ei. Sama pätee lämmitys ym. ratkaisuihin. Tietenkin ekologisia valintoja pitäisi noissa suosia, mutta monelle ruoka on se helpoin valinta lähteä liikkeelle.

 

[BigRedCat]

Boldaus minun ja olen kyllä aika lailla eri mieltä.

Kyllä ne isot, koko elämään vaikuttavat päätökset ovat yleensä kaikkein vaikeimpia tehdä ja kaikille niiden tekeminen ei ole eri syistä edes mahdollista. Vastaavasti näitä pieniä, tietoisia valintoja tekee jokainen meistä joka ikinen päivittäin ruokavaliostaan riippumatta pohtiessaan vaikka kahvilassa juoko teetä vai kahvia. Ei se tuon monimutkaisempaa lopulta ole, pidän absurdina väitettä että tuo olisi jotenkin henkisesti kuormittavaa.

Ylipäätään on hyvä muistaa ettei ympäristön huomioiminen ravinnossa tarkoita että tarkoita sitä että kaikkien pitäisi alkaa saman tien noudattaa tiukkaa vegaanista kuuria vaan sitä että lihansyöntiä ja maitotuotteiden käyttöä voi vähentää ihan vaikka pikku hiljaa ja asteittain. Jos senkin pystyy tekemään ja pääsee pikkuhiljaa eteenpäin, on jo tehnyt jotakin ympäristön puolesta,

Siitä olen toki kanssasi samaa mieltä että keskustelu näissä asioissa on osin vääristynyttä. Lentoliikenteen kuormittavuudesta on kyllä puhuttu julkisuudessa tarpeeksi mutta silti jotkut tuntuvat pitävän matkustamista samanlaisena itsestäänselvyytenä kuin puhdasta kraanavettä. Hyvä osoitus siitä kuinka haastavia juttuja nämä ovat.

Ei meillä perustavanlaatuista erimielisyyttä ole mutta en ehkä ihan onnistunut kommunikoimaan selvästi mitä tarkoitan. Eli jos otetaan päästövähennys tekemällä valinta X joka on määrältään vakio, on helpompaa mikäli sen voi tehdä kerran, verrattuna tilanteeseen jossa valinta jaetaan pieniin osavalintoihin. @Fat Cat tästä jo ihan oikein mainitsikin.

Eikä tässä ole tarvetta lähteä olkiukkoilemaan mitään "tuskaisen vaikeasta valinnasta", kun ihan jo itsekin viestissäni sanoin, että yleensä se "kuormitus" on merkityksetön. Ei kuitenkaan aina eikä kaikilla. Jokainen tietoinen päätös jonka ihminen elämässään tekee on jollain tavalla kuormittava, ei siinä mitään sen dramaattisempaa ole. Kysy itseltäsi onko helpompi mennä kauppaan ja ostaa mitä mieli tekee vai pyrkiä ostamaan edullista, terveellistä, eettistä ja ympäristöystävällistä? Useimmille meistä se "mitä mieli tekee", on usein liha tai maitotuote.

Vähitellen ja asteittain lihan ja maitotuotteiden vähentämistä pidän minäkin oikein hyvänä vaihtoehtona äärimmäisyyksiin menemisen sijaan, paitsi tietysti mikäli isompi muutos kerralla tuntuu itselle sopivalta. Noilla pienillä muutoksilla ei vain mitään suurta eroa pääse omaan hiilijalanjälkeensä tekemään, mistä päästään jälleen suhteelliseen merkitykseen keskustelussa.

Jos tämä minun nähdäkseni suhteettoman suuri julkisuus ja huomioarvo ruokavalinnoille olisi todellisuudessa tehokas "pienten arkisten valintojen" takia, kuten esität, luulisi asian saaman valtavan painoarvon näkyvän jotenkin kehityksessä. Mutta ei, lihan kulutus ei tunnu vähenevän. Lihankulutus Suomessa

Luke: Lihankulutus ei ole laskenut, vaan tasaantunut kovan nousun jälkeen – lihalajien välillä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos

Jatkossakin lasku on paljon pienempi kuin median antama käsitys, Luke huomauttaa. Lihaa kuluu nyt 80 kiloa henkeä kohti, kun määrä oli vielä vuonna 2000 noin 70 kiloa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Lihan kulutus on pysynyt Suomessa suhteellisen vakaana, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Csaba Jansik.

"Voimme sanoa varmuudella, että lihan kulutus ei ole laskenut, vaan se on tasaantunut", Jansik sanoo.
...

Naudanlihassa kulutustottumukset eivät ole muuttuneet samalla tavalla. Se on pysynyt tasolla 18–19 kiloa henkilöä kohti.

"Naudanlihan kulutus on suhteellisen tasaista. Kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole tapahtunut minkäänlaista muutosta", Jansik kertoo.

...

Pitkän ajan ennusteiden mukaan lihan kulutus putoaa jonkin verran mutta pysyy kuitenkin suhteellisen tasaisena.

"Lasku on paljon pienempi kuin minkä käsityksen saa yleisesti mediasta", Jansik painottaa.

Hänen mukaansa siirtyminen lihan syömisestä muihin proteiinien lähteisiin on äärimmäisen hidasta. Tällä vuosikymmenellä kulutus laskee ennusteiden mukaan 1–1,5 kiloa.

"Kilo puolitoista kymmenen vuoden aikana ei ole iso muutos nykyiseen tasoon verrattuna", Jansik sanoo.


Jos ajatellaan jossain määrin keskivertoperhettä, voi lomalennon siirtäminen mannertenvälisestä Euroopan sisäiseksi, tai vielä parempaa, vaikka kotimaanmatkailuksi, olla helpompi kun saada perheen sisällä sovittua edes pari kasvisruokapäivää viikossa ja ylläpitää tätä esim. vuosi. Molemmat ihan positiivisia juttuja, mutta toinen näyttää empiirisesti olevan kovin haastavaa ja vaikutuksissa on aika valtava ero.

 

[BigRedCat]

Tämä nyt on ihan eri asia, aina on ihmisiä joilla on ylipainoa tai muita terveysongelmia, Enemmän opponoin tuossa sitä että jokapäiväinen valinta sen kanssa onko kasvissyöjä vai ei olisi jotenkin tuskaisen vaikea.

Tähän vielä kiinni. Yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä on ylipainoisia vähintään 72% ja naisista 63%. Ei ole kyse mistään pienestä porukasta, joita nyt väistämättä löytyy aina mutta eihän sellaisesta marginaalijengistä tarvitse välittää isossa kuvassa. Tämä on kiistaton osoitus siitä, että vaikka ihmiset enenevässä määrin ovat tietoisia ruokavalintojensa seurauksista ja heillä on enenevässä määrin valinnanvaraa, nämä arkiset "helpot" päätökset näyttävät olevan yllättävän vaikeita tehdä hyvin.

Jos valitsee syövänsä ruokaa mistä pitää, missä se vaikeus on?

Tässä vain on se, että valtaosa ihmiskunnasta pitää suurimpina herkkuina eläinperäisiä ainesosia sisältäviä ruokia. Vaatii itsekuria valita ruokaa josta pitää vähemmän. Eikä tätä muuta anekdootit onnellisista vegaaneista jotka eivät lihaa kaipaa. Tällaisille ihmisille esimerkiksi vegaanius toki onkin helppoa.

 

[Vellihousu]

Tähän vielä kiinni. Yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä on ylipainoisia vähintään 72% ja naisista 63%. Ei ole kyse mistään pienestä porukasta, joita nyt väistämättä löytyy aina mutta eihän sellaisesta marginaalijengistä tarvitse välittää isossa kuvassa. Tämä on kiistaton osoitus siitä, että vaikka ihmiset enenevässä määrin ovat tietoisia ruokavalintojensa seurauksista ja heillä on enenevässä määrin valinnanvaraa, nämä arkiset "helpot" päätökset näyttävät olevan yllättävän vaikeita tehdä hyvin.

Kiistaton ja kiistaton, minusta tuo lihavuuteen vetoaminen oli vain tapa kiertää varsinainen asia. Maailmassa on paljon ihmisiä jotka ovat kasvissyöjiä ja vieläpä nauttivat siitä.

Tässä vain on se, että valtaosa ihmiskunnasta pitää suurimpina herkkuina eläinperäisiä ainesosia sisältäviä ruokia. Vaatii itsekuria valita ruokaa josta pitää vähemmän.

Tottumukset muuttuvat vähitellen, tuotteet kehittyvät, tarjonta paranee. Tästäkin ketjusta löytyy paljon esimerkkejä siitä miten ihmiset ovat kokeilleet eri juttuja ja muokanneet ruokavalioitaan.

Kuten edellä kirjoitin, ei kaikkien tarvitse muuttua kertaheitolla vegaaneiksi, tai vegaaneiksi ollenkaan. Kaikki elämänvalinnat vaativat jonkinlaista kuria, mutta lähtökohta on että jokaisen pitää syödä sitä mikä maistuu. Ei tässä sen dramaattosempi asia ole.

Tuohon pidempään viestiisi en nyt ehdi vastata, palaan siihen myöhemmin.

 

[BigRedCat]

Kiistaton ja kiistaton, minusta tuo lihavuuteen vetoaminen oli vain tapa kiertää varsinainen asia. Maailmassa on paljon ihmisiä jotka ovat kasvissyöjiä ja vieläpä nauttivat siitä.

Miten tämä nyt liittyy mihinkään? Lihavuuteen vetoaminen oli tapa ottaa kantaa sinun perustelemattomaan väitteeseesi, että tuollaiset päivittäiset järkevät ruokailuvalinnat olisivat ihmisille yleisesti vaivattomia ja helppoja.

Maailmassa on kasvissyöjiä todella pieni osa ihmisistä, ja voisi epäillä että ensimmäisenä siihen ovat länsimaissakin päätyneet ne, joille se on mieluisampaa kuin keskimäärin. Ei kukaan varmaan ole niin uuno että väittäisi etteikö kasvissyönti olisi osalle ihmisistä mieluisaa ja etteivätkö he olisi tyytyväisiä valintaansa. Ehkä ymmärrät ajatuksen jos otetaan vähemmän ideologinen asia: sokeri. On paljon ihmisiä jotka ovat jättäneet sokerin. He voivat paremmin ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Silti, ihmiset keskimäärin pitävät sokerista jo kiitos evoluution ja siitä pidättäytyminen ei ole mitenkään helppoa ja vaivatonta, eikä se ihmisiltä tunnu onnistuvan vaikka ollaan hyvinkin tietoisia haitoista.

Käsi sydämelle, jos ilmasto pelastuisi syömällä enemmän nautaa ja juustoa, olisiko mitään ongelmaa saada ihmisiä syömään ilmastoystävällisemmin?

Tottumukset muuttuvat vähitellen, tuotteet kehittyvät, tarjonta paranee. Tästäkin ketjusta löytyy paljon esimerkkejä siitä miten ihmiset ovat kokeilleet eri juttuja ja muokanneet ruokavalioitaan.

Kyllä kyllä, mutta tätä juuri ajoin takaa että kovasti on pöhinää ja anekdootteja, mutta tilastoissa ei näy mitään muutosta. Pitkässä juoksussa laskua luultavasti tulee, mutta kuten Luken asiantuntija totesi, ei lähimainkaan siinä määrin kuin voisi tarinoista kuvitella. Valikoima ja tottumukset varmasti tulevat vaikuttamaan jonkin verran, mutta mainitsemani sokerinkaan tapauksessa kulutus ei ole suuresti tippunut vaikka vaihtoehtoja on tullut kovastikin.

Kuten edellä kirjoitin, ei kaikkien tarvitse muuttua kertaheitolla vegaaneiksi, tai vegaaneiksi ollenkaan. Kaikki elämänvalinnat vaativat jonkinlaista kuria, mutta lähtökohta on että jokaisen pitää syödä sitä mikä maistuu. Ei tässä sen dramaattosempi asia ole.

Ihan samaa mieltä olemme tästä. Kyllä minusta olisi myös hyvä tehdä välillä kompromisseja maun suhteen ja niinhän me kaikki teemmekin, painottaen hintaa, terveellisyyttä ja eettisyyttä ilmaston ohella kukin omalla tavallamme makujen ja preferenssien ollessa yksilöllisiä.

 

[Vellihousu]

Miten tämä nyt liittyy mihinkään? Lihavuuteen vetoaminen oli tapa ottaa kantaa sinun perustelemattomaan väitteeseesi, että tuollaiset päivittäiset järkevät ruokailuvalinnat olisivat ihmisille yleisesti vaivattomia ja helppoja.

Niin, se oli se vastaväite sinun alkuperäiseen, ihan yhtä perustelemattomaan väitteeseen jonka mukaan ihmisten on yleisesti ottaen helppo tehdä yksi iso, kokonainen elämään vaikuttava päätös kuin pieniä joka päivä. Toisin sanoen, helpompi kieltäytyä lentämisestä ja autolla ajamisesta kuin olla syömättä. Tästä siis eri mieltä, kyse oli enemmänkin siitä että vaivatonta ja helppoa suhteessa mihin. Voit ihan itsekin miettiä paljonko tunnet ihmisiä jotka syövät kasvisruokaa vrt. ihmiset jotka johdonmukaisesti kieltäytyvät yksityisautoilusta ja lentämisestä. Veikkaanpa että ensin mainittuja on enemmän, näin on ainakin omassa tuttavapiirissäni.

Ja on tietenkin selvää että aina on ihmisiä joiden on vaikea noudattaa jotain ruokavaliota. Oma pointtini kasvissyöntiin liittyen oli/on lähinnä se ettei se ole ihan niin hankala valinta millaiseksi monet yrittävät sen maalailla, tänä päivänä varsinkaan. Senkin olen nähnyt näissä ketjuissa että se on monelle enemmän asenne - kuin makukysymys.

Kyllä kyllä, mutta tätä juuri ajoin takaa että kovasti on pöhinää ja anekdootteja, mutta tilastoissa ei näy mitään muutosta.

Millä aikavälillä pitäisi näkyä muutos ja millainen? Sikäli kuin minä mistään tiedän kasvisruuan kulutus on ollut tasaisessa nousussa Suomessa jo useita vuosia. Ei kai kukaan ole kuvitellutkaan että lihan kulutus lähtisi Suomessa äkkiä dramaattiseen laskuun.

 

[BigRedCat]

Niin, se oli se vastaväite sinun alkuperäiseen, ihan yhtä perustelemattomaan väitteeseen jonka mukaan ihmisten on yleisesti ottaen helppo tehdä yksi iso, kokonainen elämään vaikuttava päätös kuin pieniä joka päivä.

Jotenkin aistin pientä ylidramatisointia sen suhteen, että tuo massiivinen päätös olisi esim. uusiutuvaan kaukolämpöön siirtyminen tai tietoinen valinta lomamatkan suuntautumisesta samalle mantereelle tai jopa omaan maahan. Ja jos viitsit lukea viestini, perustelin kyllä väitteen.

Toisin sanoen, helpompi kieltäytyä lentämisestä ja autolla ajamisesta kuin olla syömättä. Tästä siis eri mieltä, kyse oli enemmänkin siitä että vaivatonta ja helppoa suhteessa mihin. Voit ihan itsekin miettiä paljonko tunnet ihmisiä jotka syövät kasvisruokaa vrt. ihmiset jotka johdonmukaisesti kieltäytyvät yksityisautoilusta ja lentämisestä. Veikkaanpa että ensin mainittuja on enemmän, näin on ainakin omassa tuttavapiirissäni.

Niin, ilmaston kannalta kai ei ole väliä sillä kuinka moni kokeilee kasvisruokavaliota verrattuna esim. lentomatkailun rajoittajiin tms., vaan sillä kuinka paljon päästöt vähenevät. En ole myöskään puhunut yksityisautoilusta kieltäytyjistä, vaan valinnoista. Tarvitsenko auton? Jos en, hankinko sellaisen silti? Jos hankin, hankinko ainakin vähäpäästöisen? Lähdenkö lomalle? Onko pakko päästä Australiaan vai tyytyisinkö Italiaan tai peräti Suomeen? Ei kuulosta kamalan vaikealta tai radikaalilta minun korvaani. Ainakin minulle verrattomasti helpompaa ja antoisampaa kuin lihansyönnin lopettaminen.

Nämä ovat esimerkkejä yksittäisistä valinnoista, joista osa korvaa esim. vuoden vegaaniuden keskivertosuomalaisen päästöissä. Jos muistellaan Luken laskelmaa siitä, että edestakaisen Thaimaan lennon jättäminen väliin on nelinkertainen ilmastoteko verrattuna vuoden naudanlihattomuuteen, juuston ja maidon ollessa vielä paljon pienempiä tekijöitä,yksinkertaisella matikalla siis voi todeta yhtä "lennonvähentäjää" kohden tarvittavan melkoinen määrä "lihansyöntiä vähentäviä" tuttavapiiristä.

Ja on tietenkin selvää että aina on ihmisiä joiden on vaikea noudattaa jotain ruokavaliota.

Joo, mutta kun näitä on valtaosa meistä, niin pitäisikö siitä tehdä johtopäätöksiä tällaisten keinojen potentiaalista? Kyllä se minusta osoittaa melkoista ylimielisyyttä ja norsunluutornimeininkiä kun osa kirjoittajista, enkä nyt tarkoita sinua arvon @Vellihousu , esittää että kun heille ravintoaineiden laskeminen ja monipuolisen kasvisruokavalion suunnittelu ja noudattaminen on helppoa ja antoisaa, se on sitä automaattisesti valtaosalle muutakin väestöä.

Oma pointtini kasvissyöntiin liittyen oli/on lähinnä se ettei se ole ihan niin hankala valinta millaiseksi monet yrittävät sen maalailla, tänä päivänä varsinkaan. Senkin olen nähnyt näissä ketjuissa että se on monelle enemmän asenne - kuin makukysymys.

Tämä on varmasti monelta osin totta, ja ehdottomasti erityisesti niiden joille se sopii kannattaisikin kokeilla kasvissyöntiä. Varmasti moni yllättyy kuinka hyvin se heille sopii. Mutta moni myös kokee sen liian hankalaksi ja palaa takaisin lihansyöntiin. Ilmaston kannalta ei ole niin väliä mikä on se perimmäinen syy. Kaikki on tietysti kotiinpäin ja täysi tuki kasvispainotteisuuden lisäämiselle kunkin ruokavaliossa, mutta siitähän me emme nyt varsinaisesti keskustelleetkaan vaan tehokkuus vs. huomio.

Millä aikavälillä pitäisi näkyä muutos ja millainen? Sikäli kuin minä mistään tiedän kasvisruuan kulutus on ollut tasaisessa nousussa Suomessa jo useita vuosia. Ei kai kukaan ole kuvitellutkaan että lihan kulutus lähtisi Suomessa äkkiä dramaattiseen laskuun.

Ilmaston kannalta muutoksia pitäisi kai alkaa näkyä aika pian. Jos oikeasti olet sitä mieltä, että sillä medianäkyvyydellä kaikkine sirkkabuumeineen ja ruokavalion nostamisella ilmastokeskustelun keskiöön on ihan ok tulos, että 20 vuodessa lihansyönti ei ole vähentynyt, ei edes naudanlihan, joudun aidosti hämmästelemään. Jos se on ok tulos mielestäsi, eikö tämä vain vahvista huolta siitä että tehoton keino saa suhteettoman näkyvyyden? Boldaus minun. Voit ihan huoletta pudottaa "äkkiä" ja "dramaattiseen", kun lihan kulutus ei ole lähtenyt laskuun. Ihan varmasti on odotettu että laskua tulisi, osa kenties paljonkin.


Ehkä tämä keskustelu sopisi paremmin ilmastonmuutos-ketjuun. Totean kuitenkin vielä, että minusta menet keskustelussa vikaan siinä, että vertaat pieniä askelia ruokavalinnoissa ehdottomaan autottomuuteen ja matkustelemattomuuteen. Ei ole mieltä kysyä onko helpompaa lisätä kasvisruoan osuutta vähän kuin luopua autosta tai ulkomaanmatkoista tykkänään, koska näiden ilmastovaikutuskin on aivan eri luokkaa. Sen sijaan voidaan kysyä onko helpompaa vähentää päästöjään esim. tonnilla CO2e kg/vuosi tekemällä paljon pieniä arjen päätöksiä vai yksi isompi, kuten lyhyempi tai väliin jätetty lentomatka tai liikkumiseen liittyvä valinta kuten vähäpäästöisempi auto (tai auton hankinnan lykkääminen). Minulle vastaus on päivänselvä.

 

[Vellihousu]

Niin, ilmaston kannalta kai ei ole väliä sillä kuinka moni kokeilee kasvisruokavaliota verrattuna esim. lentomatkailun rajoittajiin tms., vaan sillä kuinka paljon päästöt vähenevät. En ole myöskään puhunut yksityisautoilusta kieltäytyjistä, vaan valinnoista. Tarvitsenko auton? Jos en, hankinko sellaisen silti? Jos hankin, hankinko ainakin vähäpäästöisen? Lähdenkö lomalle? Onko pakko päästä Australiaan vai tyytyisinkö Italiaan tai peräti Suomeen? Ei kuulosta kamalan vaikealta tai radikaalilta minun korvaani. Ainakin minulle verrattomasti helpompaa ja antoisampaa kuin lihansyönnin lopettaminen.

Pitää paikkansa että päästöjen vähentäminen on se oleellisin asia. En kuitenkaan ymmärrä tätä vastakkainasettelua ja koko valintojen kilpailuttamista, mielestäni tarvitaan keskustelua kaikista ilmaston hyväksi mahdollisesti tehtävistä toimista. Kaikki ihmiset eivät ylipäätään pohdi hankkivatko he autoa eivätkä mieti lähtevätkö lomalle mieluummin Australiaan vai Italiaan. Jokapäiväinen ruoka on isompi asia kuin auton osto tai lomamatka ja siksi on tärkeää että myös ilmaston kannalta "hyvät" ruokavaihtoehdot pidetään esillä.

Joo, mutta kun näitä on valtaosa meistä, niin pitäisikö siitä tehdä johtopäätöksiä tällaisten keinojen potentiaalista?

Ei.

Jokainen meistä syö edelleen joka päivä, syöminen on ihmiselle yhtä oleellista toimintaa kuin nukkuminen. Se, että osalla ihmisistä on vaikeuksia ruokavalioiden suhteen (myös kasvissyöjät voivat kärsiä lihavuudesta huom!) ei ole mikään peruste olla puhumatta ruuan ympäristövaikutuksista. Sitä suuremmalla syyllä siitä pitää puhua koska se on perusasia, ketään tuomitsematta tietenkään.

Ilmaston kannalta muutoksia pitäisi kai alkaa näkyä aika pian. Jos oikeasti olet sitä mieltä, että sillä medianäkyvyydellä kaikkine sirkkabuumeineen ja ruokavalion nostamisella ilmastokeskustelun keskiöön on ihan ok tulos, että 20 vuodessa lihansyönti ei ole vähentynyt, ei edes naudanlihan, joudun aidosti hämmästelemään.

20 vuotta sitten ei ollut sirkkabuumia, kauramaitoa eikä härkistä etc. Mittakaavasi näissä asioissa ei ole oikea, kasvisruokabuumista on voinut puhua vasta alle 10 vuoden verran. Se on toki totta että ilmaston kannalta muutoksia pitäisi tapahtua pian, mutta se tuskin tapahtuu sillä että ruuasta ei äkkiä puhutakaan. Kyllä siitä pitää puhua kuten kaikista ympäristön kannalta myönteisistä toimista. 18 % on äkkiä katsottuna vähän, mutta jos siitäkin nipistettäisiin puolet pois, olisivat suomalaiset jo pienentäneet kollektivista hiilijalanjälkeään melkein 10% vuodessa. Sekin olisi jo aika paljon.

Ei ole mieltä kysyä onko helpompaa lisätä kasvisruoan osuutta vähän kuin luopua autosta tai ulkomaanmatkoista tykkänään, koska näiden ilmastovaikutuskin on aivan eri luokkaa. Sen sijaan voidaan kysyä onko helpompaa vähentää päästöjään esim. tonnilla CO2e kg/vuosi tekemällä paljon pieniä arjen päätöksiä vai yksi isompi, kuten lyhyempi tai väliin jätetty lentomatka tai liikkumiseen liittyvä valinta kuten vähäpäästöisempi auto (tai auton hankinnan lykkääminen). Minulle vastaus on päivänselvä.

Jos ja kun olet tätä mieltä, sinun syytä alkaa julistaa tätä näkemystä turuilla ja toreilla. Jostain syystä en kuitenkaan usko että näin tapahtuu.

Itse asiasta olen toki aivan samaa mieltä.

 

[BigRedCat]

Pitää paikkansa että päästöjen vähentäminen on se oleellisin asia. En kuitenkaan ymmärrä tätä vastakkainasettelua ja koko valintojen kilpailuttamista, mielestäni tarvitaan keskustelua kaikista ilmaston hyväksi mahdollisesti tehtävistä toimista.

Keskustelun kannalta on hyvä muistaa mistä se lähti. Puhuin nimenomaan suhteellisesta huomiosta vieläpä erikseen mainiten että ruokavalintojakin on hyvä pitää esillä. Mainitsinpa myös eksplisiittisesti ettei nämä ole toisiaan poissulkevia asioita. Toivoisin ennemmin että muista, Suomessa kenties tärkeämmistä päästövähennystavoista käytäisiin enemmän keskustelua myös yksilön valintojen osalta. En mitenkään kaipaa loppua tietoisuudelle ruoan ilmastovaikutuksista, vaan ainoastaan kokonaisvaltaisempaa suhtautumista.

Kaikki ihmiset eivät ylipäätään pohdi hankkivatko he autoa eivätkä mieti lähtevätkö lomalle mieluummin Australiaan vai Italiaan. Jokapäiväinen ruoka on isompi asia kuin auton osto tai lomamatka ja siksi on tärkeää että myös ilmaston kannalta "hyvät" ruokavaihtoehdot pidetään esillä.

Ks. edellä. On tärkeää, mutta olisi myös tärkeää ihmisten tiedostaa, että jos kuulut siihen porukkaan joka miettii kaukomatkaa tai on hankkimassa autoa, sinulle henkilökohtaisesti tehokkain päästönvähennys liittyy näihin, ja ravinnolla näiden suhteen "ilmastovahingollisia tekoja" on suorastaan mahdotonta kompensoida täysimääräisesti. Myönnän, että minua toisinaan turhauttaa esim. tuttavapiirissä kun ollaan omahyväisen tyytyväisiä siihen, että "tehdään ilmastotekoja" jonkun triviaalin satasen CO2-ekvivalentteina kiloina vuodessa "vähentämällä lihansyöntiä" ja sillä kuitataan itselle moraalinen oikeutus lennellä sinne sun tänne ja unohtaa ilmastonmuutos muuten täysin. Ja ei, ongelma ei ole se itsessään positiivinen lihansyönnin vähentäminen, vaan virkkeen loppuosa. Ehkä kyse on vain minun kuplastani, mutta tuntuu että osa ihmisiä ei tiedosta ilmastonmuutoksen olemassaoloakaan muuta kuin ruokavalintojen kohdalla.

Huom. myös että aiemmassa viestissäni, jossa ruodin omaa hiilijalanjälkeäni, nostin esille että vähäinen muiden päästökategorioiden osuus tarkoittaa että minulle ruokavalio onkin nyt suhteessa tehokkaampi tapa ilmastotekoihin kuin keskivertosuomalaiselle. Tällaista holistisuutta siis kaipaan keskusteluun. Ja siis nimenomaan ilmastonmuutoskeskusteluun. Kuten ketjussa hyvin tiedetään, vegaaniuteen ja ylipäätään kasvisruoan lisäämiseenhän on muitakin hyviä syitä.

Ei.

Jokainen meistä syö edelleen joka päivä, syöminen on ihmiselle yhtä oleellista toimintaa kuin nukkuminen.

Olen pahoillani mutta en näe argumentin kannalta mitään relevanssia siinä kuinka oleellista toimintaa syöminen on, tai syökö jokainen meistä joka päivä, joka toinen päivä, vai kerran viikossa. Yhtälailla meistä jokainen myös hengittää ja piereskelee näidenkin toimintojen ollessa nukkumisen tapaan luonnollisia.

Se, että osalla ihmisistä on vaikeuksia ruokavalioiden suhteen (myös kasvissyöjät voivat kärsiä lihavuudesta huom!) ei ole mikään peruste olla puhumatta ruuan ympäristövaikutuksista. Sitä suuremmalla syyllä siitä pitää puhua koska se on perusasia, ketään tuomitsematta tietenkään.

Tämä oli jo vähän ikävä olkiukko kun eihän nyt herra paratkoon kukaan ole vihjannutkaan mitään edes sen suuntaista, että pitäisi "olla puhumatta ruuan ympäristövaikutuksista". Tietenkin pitää puhua.

20 vuotta sitten ei ollut sirkkabuumia, kauramaitoa eikä härkistä etc. Mittakaavasi näissä asioissa ei ole oikea, kasvisruokabuumista on voinut puhua vasta alle 10 vuoden verran. Se on toki totta että ilmaston kannalta muutoksia pitäisi tapahtua pian, mutta se tuskin tapahtuu sillä että ruuasta ei äkkiä puhutakaan. Kyllä siitä pitää puhua kuten kaikista ympäristön kannalta myönteisistä toimista. 18 % on äkkiä katsottuna vähän, mutta jos siitäkin nipistettäisiin puolet pois, olisivat suomalaiset jo pienentäneet kollektivista hiilijalanjälkeään melkein 10% vuodessa. Sekin olisi jo aika paljon.

Viittasin lähinnä siihen, että sirkkabuumikin taisi kuivua käytännössä täysin kasaan suurista visioista ja valtavasta hypestä huolimatta. Härkikset ja kauramaidot ovat tuttuja ja ensin mainittu säännöllisessä käytössä minullakin. Siltikin, niin kauan kuin lihan kulutus ei laske, olen taipuvainen uskomaan että ihmiset ovat enemmänkin siirtäneet lihankulutustaan kuin aidosti vähentämässä sitä, ja että anekdootit lihansyönnin vähentämisestä eivät anna totuudenmukaista kuvaa ihmisten käyttäytymisestä.

Ruuasta puhumattomuus on yhä omaa olkiukkoasi, mitään sellaista en kannata. Jos ruoan päästöistä saadaan nipistettyä puolet pois, se olisi mahtavaa, joskaan en usko sen tapahtuvan pääosin kasvissyönnin ansiosta (toki osittain) vaan ruokateollisuuden omaksuessa ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä. Näitä kehitetään myös eläinperäisille tuotteille. Mutta meidän pitäisi heittämällä puolittaa päästömme, ja minusta olisi hyvä pyrkiä huomioimaan se tosiasia, että täysin päästötönkään ruoka ei vie meitä edes puoliväliin tavoitteessa.

Jos ja kun olet tätä mieltä, sinun syytä alkaa julistaa tätä näkemystä turuilla ja toreilla. Jostain syystä en kuitenkaan usko että näin tapahtuu.

En kyllä näe miksi asia olisi näin sen enempää kuin sinun tulisi alkaa julistamaan näkemyksiäsi asioista turuilla ja toreilla. Käyn keskustelua täällä ja muualla ja pyrin perustelemaan kantani, toivon mukaan saaden näkemystäni tarkentavia tai tarvittaessa kumoavia vastaperusteluja kanssakeskustelijoilta. Näin oma ja myös vaatimattoman yleisön/osallistujien tietoisuus kenties hieman lisääntyy.

Itse asiasta olen toki aivan samaa mieltä.

No mistä tässä sitten vielä väännetään?

 

[Vanha Len]

Suomessa ruuan tuotannolla ei ole yhtään vaikutusta ilmastoon, ainoastaan oikeilla valinnoilla voidaan vaikuttaa yleiseen terveyteen.

 

[mutina]

Suomessa ruuan tuotannolla ei ole yhtään vaikutusta ilmastoon, ainoastaan oikeilla valinnoilla voidaan vaikuttaa yleiseen terveyteen.

Oma napa, lähin napa. Eikös siinä sitten olisikin kannustinta kaikille siirtyä kasvisruokavalioon?

 

[Vanha Len]

Oma napa, lähin napa. Eikös siinä sitten olisikin kannustinta kaikille siirtyä kasvisruokavalioon?

Jokainen syököön, mitä haluaa. Tosin sellainen mutu on, että ihmiset ovat yleisesti lisäneet kasviksia yhä enemän ruokavalioon. Itselläni näin ainakin on, sekä monella tuttavallani. Ei lihan syönti koskaan lopu, mutta vähentyä voi.

 

[Kersakovi]

Täällähän on virinnyt mielenkiintoista keskustelua kasvisruokavalion terveys- ja ympäristövaikutuksista, mahtavaa. Kasviperäisen ruokavalion terveysvaikutuksia on tutkittu jo kauan ja tohtori Michael Gregerin perustama Nutritionfacts.org -sivusto pyrkii keräämään tutkitun tiedon yhteen paikkaan ja tekemään siitä mahdollisimman selkeitä yhteenvetoja. Jos kasvisruokavalion terveyspuoleen haluaa tutustua, niin kannattaa ehdottomasti vierailla osoitteessa NutritionFacts.org | The Latest in Nutrition Related Research

Enkä lähde kiistämään sitäkään, että pieni määrä eläinperäisiä tuotteita ei välttämättä ole terveydelle haitallista, mutta erityisesti prosessoitujen lihatuotteiden ja punaisen lihan terveellisyydesta kaiken varmaankin kertoo se, että molemmat ovat päätyneet WHO:n listaukseen terveydelle haitallisista ja syöpää aiheuttavista karsinogeeneistä. Risto Isomäen kirja "Ruoka, ilmasto ja terveys" käy läpi myös pelottavia broilerinlihaan liittyviä terveysriskejä ja suosittelenkin kyseisen teoksen lukemista kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Tuo vegaaniruokavalion vähättely ilmastotekona kyllä harmittaa minua aika lailla, koska Sitran raportin mukaan kyseisen ruokavalion noudattaminen kuitenkin on toiseksi suurin yksittäinen ilmastoteko, jonka suomalainen keskimäärin arjessaan pystyy tekemään. Tai jos vegaaniruokavalion merkitystä ilmastotekona halutaan käydä vähättelemään, niin sitten olisi tasapuolisuuden kannalta varmaankin paikallaan vähätellä kaikkia muitakin, vaikutuksiltaan selkeästi pienempiä tekoja. Tällainen tuskin kuitenkaan olisi kokonaisuuden kannalta millään tavalla hedelmällistä, joten eiköhän anneta toiseksi suurimmalle ilmastoteolle se kunnia, mikä sille eittämättä kuuluu? Eikä unohdeta sitäkään, että ympäristön kannalta kokonaisuudessaan yksikään teko ei keskimääräisellä länsimaisella ihmisellä ole yhtä vaikuttava kuin vegaaniruokavalion noudattaminen, kuten laajin asiasta koskaan tehty tutkimus meille osoittaa.

Lopuksi, vaikka näistä ympäristö- ja terveysasioista on ihan mukava lukea ja keskustella, niin nehän eivät edelleenkään ole veganismin ydintä. Eettisestä katsantokannasta asetelma on huomattavasti yksinkertaisempi, koska moraalisina toimijoina meidän pitäisi aina valita riiston ja tappamisen sijaan väkivallaton vaihtoehto, jos sellainen on tarjolla. Minusta on päivänselvää, että mielihyvän tavoittelulla ei voi oikeuttaa tietoisten ja tuntevien, kognitiivisilta kyvyiltään pikkulapsen tasolla olevien yksilöiden teloittamista murto-osassa potentiaalisesta eliniästään, kun lopputuotteena olevat ruumiinpalaset ja -eritteet on ravitsemuksellisesti helppo korvata kasvikunnan tuotteita käyttämällä. Ruuantuotannon suhteen sattuu nyt olemaan sillä tavalla, että eettisesti ylivertainen vaihtoehto on isossa kuvassa myös hämmästyttävän paljon parempi ympäristön ja kansanterveyden kannalta, joten miksi ihmeessä me enää edes vänkäämme tämän todellisen win-win -tilanteen toteutumista vastaan?

 

[sampio]

@BigRedCat
Kiitoksia ensinnäkin erittäin asiallisesta ja mielenkiintoisia linkkejä sisältäneestä viestistäsi. Otan aikaa linkeille erikseen, vaikken erityisemmin niihin palaisikaan enää. Myönnän suoraan jo sen, että tuskin minusta 100% vegaania tulee välttämättä koskaan, vaan enemmänkin vahvasti kasvisperäistä ruokavaliota painottava on se ensimmäinen tavoitteeni ja katsotaan sitten, miten homma etenee. Käytän vegaaniutta terminä turhan kevyesti, ja täytyy kiinnittää siihen jatkossa huomiota - tulen todennäköisesti syömään vapaata kalaa ja riistaa satunnaisesti jatkossakin.

Keskustelua on käyty sen verran laajalti, että en ala siteeraamaan yksittäisiä viestejä, vaan kirjoitan muutamia huomioita tuohon alle.

Kuten edellä kirjoitin, oma ruokavalioni on lähtenyt muovautumaan liki kokonaan vegaaniksi tai ainakin hyvin vahvasti kasvisvoittoiseksi itsekkäistä motiiveista. Huomion voinnistani tein jo kymmenisen vuotta sitten - ensin kyydistä putosi pääosin sianliha, sitten naudan kokoliha, seuraavaksi jauhelihakin ja nyt jäi myös kana. Kala, kuten edellä mainitsin, pysynee mukana. Jääkaapissa odottaa mm. tuliaisiksi saatu särkisäilyke, jonka kyllä ajattelin hyödyntää. Ehkä kalan yhteydessä omalla kohdallani pitäisikin puhua viljellyn kalan boikotoinnista.

Kanan jätin pois vastikään oikeastaan siksi, etten voinut enää ummistaa silmiäni sen tuotannon eettisiltä ja ekologisilta ongelmilta. Näppituntumadiagnoosi oman kehon toiminnasta olisi sallinut jatkaa sen syömistä, mutta moraalini ei. Eettinen puoli tätä keskustelua on muutenkin alkanut ottaa kohdallani enemmän roolia. Osin kuvottaakin se välinpitämättömyys, jolla tuotanto-olosuhteisiin suhtaudutaan, jahka vain saadaan lautaselle se pallon tai lastun muotoon häivytetty eläin. No, täytyy yrittää pidättäytyä liiallisesta sormenheristelystä, koska itsellänikin prosessi oli pitkä ja käynnistyi lopulta muista vaikuttimista.

Ympäristövaikutukset ovat oman kasvisruokailijaksi siirtymisen motivaattorina tiedostetut mutta vähäiset. Voin rehellisesti ja ilmeenkään värähtämättä myöntää sen, etten voi mennä niiden taakse, kun pihassani on kolme autoa, lämmitän asuntoni puulla ja aion vielä matkustellakin lentäen. Toki tiedostan tilanteemme, ja automme ovat 2/3 kaasuja, puun poltto vähenee 90% uuden lämmitysmuodon myötä ensi vuonna ja lentomatkustaminen tulee olemaan vähäisempää kuin ennen koronaa. Suosin maata pitkin siirtymiä jo aiemminkin.

Kokonaisuudessaan on kuitenkin vain hyvä, että voin olla vaikuttamassa ruokavalioni osalta myös ympäristön tilaan yhä enemmän, kun omat silmäni tässä samalla ovat alkaneet aueta. Globaalisti vaikutukset olisivat jo mittavia, jos lihansyöntiä saataisiin suitsittua nimenomaan niissä maissa, joissa sitä jo nyt syödään tarpeettoman paljon. Tuskin alkuperäiskansojen riistansyönti tms. kestävä lihansyönti on ongelma tai edes se, että suomalainen perheenisukki tekee pari kertaa viikossa pasta bolognesen vapaana laiduntaneen lähikarjan lihasta kasvis- ja kalaruokien rinnalle, vaan se, että meillä on jotain käsittämättömiä käveleviä lihavartaita, kuten (ulkomaiset) broilerit ja belgiansininennauta, joiden lihaa on kiva käristää grillissä piittaamatta tuotannon eettisistä ja ekologisista haitoista.

Lihansyönnin trendi on kasvava, mutta viimeiset kaksi vuotta kulutus on pudonnut. Aiemminkin näin on toki käynyt, mutta kulutus kääntynyt jälleen kasvuun, joten tästä ei erityisemmin pidä vielä johtopäätöksiä tehdä: Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin
Jotta lasku olisi pysyvää, vaatii se valtiovallan voimakkaampaa puuttumista ja ohjaamista aivan kuten muissakin suurissa muutoksissa asenteiden muokkaamisen kautta on tapahtunut, kuten tupakointi. Globaalisti muutos Suomessa on toki hyttysen paska, mutta tästä päästään jälleen siihen, että muutos lähtee yksilöistä ja yksittäisistä kansoista (viittaus turvavöihin ja Volvoon).

Otan sen verran takaisin, että ilmaisuni lihansyönnin tutkitusta epäterveellisyydestä oli epämääräinen. Mieluumminkin niin - kuten itsekin kirjoitit - ettei lihansyönnin vähentäminen todellakaan haitaksi ole. Lisään siihen, että mitä vähemmän, sen parempi: Käsitys lihasta muuttui 20 vuodessa: laajan tutkimuksen mukaan pienikin lihansyönnin lisääminen on vaarallista (maksumuurin takana). Toki tässäkin tulee mukaan se, että ruokavaliostaan valveutuneet ihmiset ovat yleensä myös muutoin kartalla hyvinvoinnistaan ja elintapojensa vaikutuksesta siihen. Vaikea silti kuvitella, etteikö helpommin sulava ja (mahdollisesti) vähäkalorisempi proteiininlähde mahdollistaisi myös sitä, että liikunta olisi mielekkäämpää ja uni syvempää.

Vähän sitä sun tätä tässä kiireissäni kirjoittelin, mutta seuraan keskustelua mielenkiinnolla ja käyn sitä tässä pihatöiden ohessa mielelläni.

 

[sampio]

Ruuantuotannon suhteen sattuu nyt olemaan sillä tavalla, että eettisesti ylivertainen vaihtoehto on isossa kuvassa myös hämmästyttävän paljon parempi ympäristön ja kansanterveyden kannalta, joten miksi ihmeessä me enää edes vänkäämme tämän todellisen win-win -tilanteen toteutumista vastaan?

Tässäpä tämä koko ydin on tiiviisti. Yksilöt pystyvät näkemään tämän itsenäisesti, massat vaativat yhteiskunnan ohjausta ja valistusta. Enkä kirjoita tätä © parempana ihmisenä, vaan näen itseni osana massaa osin tässäkin asiassa ja varsinkin monessa muussa kysymyksessä.

 

[sampio]

Suomessa ruuan tuotannolla ei ole yhtään vaikutusta ilmastoon, ainoastaan oikeilla valinnoilla voidaan vaikuttaa yleiseen terveyteen.

Tämä on aika yleinen argumentti, mutta eikös joku autonvalmistaja meinannut, että maailma tarvitsee esikuvia? Ja jos ajatellaan, että kukin syököön mitä lystää, niin iso osa ihmisistä ei valitettavasti tajua omaa tai yhteisön parasta, vaan vaaditaan yhteiskunnan ohjaustoimia, kuten turvavyön käyttö, nopeusrajoitukset tai tupakointiin puuttuminen olivat aiemmin. Helvetin hyvä juttu, että meillä suurin osa noudattaa pykäliä tai jättää tupakoimatta, koska sitä kautta säästyy jokunen euro yhteisiä verovarojakin. Jos siinä samalla edes se hyttysen paska saadaan vaikuttettua ilmastoon, sekin on kotiinpäin.

Ehkä Suomen osalta kannattaisi muutenkin puhua ilmastoystävällisen ruoantuotantoteknologian kehittämisen mahdollisuuksista, kuin suoranaisesti siitä, että kasvisruoalla torjutaan ilmastonmuutos sellaisenaan. Ajatus edelläkävijyydestä on se juttu, varsinkin kun kasvisproteiinibisnes kasvaa kovaa vauhtia vuosittain ja tulee tekemään niin vielä pitkään.

 

[Vellihousu]

Keskustelun kannalta on hyvä muistaa mistä se lähti. Puhuin nimenomaan suhteellisesta huomiosta vieläpä erikseen mainiten että ruokavalintojakin on hyvä pitää esillä. Mainitsinpa myös eksplisiittisesti ettei nämä ole toisiaan poissulkevia asioita. Toivoisin ennemmin että muista, Suomessa kenties tärkeämmistä päästövähennystavoista käytäisiin enemmän keskustelua myös yksilön valintojen osalta. En mitenkään kaipaa loppua tietoisuudelle ruoan ilmastovaikutuksista, vaan ainoastaan kokonaisvaltaisempaa suhtautumista.

En tiedä millä lailla tätä suhteellista huomiota mitataan mutta ainakin minun kuplassani ollaan hyvin tietoisia myös näistä muista asioista enkä usko että Suomessa on ylipäätään ketään joka ei tietäisi että lentäminen kuormittaa ilmastoa. Ymmärrän täysin ärtymyksesi siitä että jotkut hyvesignaloivat ympäristötietoisuuttaan ruualla ja lentomatkailevat surutta, mutta en usko tämän johtuvan tiedon tai liian vähäisen julkisen keskustelun puutteesta. Se, miten ihmisten valintoihin voidaan vaikuttaa onkin sitten monimutkaisempi asia.

Olen pahoillani mutta en näe argumentin kannalta mitään relevanssia siinä kuinka oleellista toimintaa syöminen on, tai syökö jokainen meistä joka päivä, joka toinen päivä, vai kerran viikossa. Yhtälailla meistä jokainen myös hengittää ja piereskelee näidenkin toimintojen ollessa nukkumisen tapaan luonnollisia.

Valitit edellä että ruoka saa mielestäsi liikaa huomiota ilmastoa koskevissa keskusteluissa. Se taas johtuu mielestäni ihan siitä luonnollisesta syystä että jokainen meistä syö päivittäin ja ruoka on ihmisille aika tärkeää. Siinä se relevanssi, en käsitä mikä siinä on noin vaikeaa.

Viittasin lähinnä siihen, että sirkkabuumikin taisi kuivua käytännössä täysin kasaan suurista visioista ja valtavasta hypestä huolimatta. Härkikset ja kauramaidot ovat tuttuja ja ensin mainittu säännöllisessä käytössä minullakin. Siltikin, niin kauan kuin lihan kulutus ei laske, olen taipuvainen uskomaan että ihmiset ovat enemmänkin siirtäneet lihankulutustaan kuin aidosti vähentämässä sitä, ja että anekdootit lihansyönnin vähentämisestä eivät anna totuudenmukaista kuvaa ihmisten käyttäytymisestä.

Buumeja tulee ja menee, niistä ei vielä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi tämän sirkkabuumin kuivahtaminen ei ollut minulle minkään sortin yllätys. Toisaalta, on buumeja ja buumeja, on esimerkiksi mielenkiintoista nähdä miten muutaman vuoden jyllännyt kaurabuumi tulee näkymään ns. pitkässä juoksussa. Monelle maatalousyrittäjälle saattaa kauran kasvattaminen olla kannattavampaa kuin lihakarjan kasvatus.

Noin muuten tuo on hiukan mustavalkoinen näkökulma että jos lihankulutus ei laske, ovat aihetta koskevat anekdootit jotenkin valheellisia. Minusta on tärkeää että ihmisiä kannustetaan pieniinkin muutoksiin.

 

[BigRedCat]

En tiedä millä lailla tätä suhteellista huomiota mitataan mutta ainakin minun kuplassani ollaan hyvin tietoisia myös näistä muista asioista enkä usko että Suomessa on ylipäätään ketään joka ei tietäisi että lentäminen kuormittaa ilmastoa. Ymmärrän täysin ärtymyksesi siitä että jotkut hyvesignaloivat ympäristötietoisuuttaan ruualla ja lentomatkailevat surutta, mutta en usko tämän johtuvan tiedon tai liian vähäisen julkisen keskustelun puutteesta. Se, miten ihmisten valintoihin voidaan vaikuttaa onkin sitten monimutkaisempi asia.

Suhteellinen huomio on ihan yksinkertaisesti tässä tapauksessa ruokavalion vaikutuksen hiilijalanjälkeen saama huomio per kaikki hiilijalanjälkeen vaikuttamisen saama huomio. Toisin kuin sinä, minä uskon nimenomaan kyseessä olevan julkisen keskustelun ja siten julkisen paineen puute/vähäisyys. Varmaan osittain asiaa selittää ihan se, että asioita ajavien aktivistien piirissä on vahva leikkaus alunperin eettisistä syistä kasvissyöjiin, ja koska näiden demografia on sellainen että kansainvälisyys ja matkailu ovat tärkeitä arvoja keskimäärin, lentomatkailua ei haluta samalla tavalla demonisoida kuin lihansyöntiä. Se kirpaisisi enemmän tätä puhetta "hallitsevia".

Sen kuitenkin myönnän, että myös matkustamisen ilmastovaikutuksista tietoisuus on lisääntynyt. Kritiikkini kuitenkin oli, että Suomessa ylikorostetaan ruokaa suhteessa sen merkitykseen päästölähteenä meillä. Vertailua voi hakea naapurista Ruotsista, jossa lentomatkailussa matkustajamäärät olivat jo ennen koronaa laskussa osin "lentohäpeän" takia. Kehitys, jota Suomessa ei ole nähty.

"Lentohäpeää" pidetään tärkeänä syynä Ruotsin lentomatkailun matkustajamäärien laskuun – Suomessa lentomatkailun käyrät osoittavat ylöspäin

Sosiaalisessa mediassa Instagramiin on perustettu ryhmä, jonne voi ilmiantaa julkisuuden henkilöitä, jotka lentävät. Juttu on julkaistu huhtikuussa 2019.

yle.fi

Ruotsalaisten lentoasemien matkustajaluvut ovat pitkän buumin jälkeen kääntyneet selkeään laskuun. Keskeytymätön pudotus alkoi viime syksyn alussa ja pudotuksen tahti on kiihtynyt.
...
Swedavia on antanut julkisuuteen lausuntoja, joissa ilmastokeskustelun kiihtymistä pidetään yhtenä syynä lentomatkailun vähenemiseen.
...
Suomessa ei ole merkkejä vastaavasta kehityksestä.

Valitit edellä että ruoka saa mielestäsi liikaa huomiota ilmastoa koskevissa keskusteluissa. Se taas johtuu mielestäni ihan siitä luonnollisesta syystä että jokainen meistä syö päivittäin ja ruoka on ihmisille aika tärkeää. Siinä se relevanssi, en käsitä mikä siinä on noin vaikeaa.

Liikaa huomiota suhteessa muihin päästölähteisiin joihin voi yksilö omilla päätöksilläänkin vaikuttaa. En jaksaisi tätä nyt joka viestissä joutua korjaamaan. On ihan toivottavaa, että ruoan saama huomio pysyy nykyisellään mutta alettaisiin lisäksi keskustella enemmän muusta kuluttamisesta, asumiseen ja liikkumiseen liittyvistä valinnoista sekä matkailusta. Puhumattakaan tarpeesta teknologiseen kehitykseen jolla kaikkien näiden päästöjä lasketaan ilman elintason laskemista. Kurjistamalla ilmastonmuutoksen voittaminen on täyttä utopiaa.

Niin, tuo "kaikki syö päivittäin" on varmaan psykologinen selitys sille miksi ruokailu ylikorostuu ilmastopuheessa, mutta halusin perustelua miksi tuo olisi pätevä syy sille, miksi näin kuuluukin olla. Ilmastokeskustelussa aiheita pitäisi painottaa päästöjen ja niiden vähennyspotentiaalin mukaan (jotka ovat ruoassakin huomattavat), ei sen mukaan kuinka iso osa ihmisten arkea asia X on. Luulisi myös merkityksettömämmistä asioista olevan helpompi vähentää. Esim. uusiutuva sähkö tai kaukolämpö ei vaikuta elämään mitenkään verrattuna uusiutumattomaan mutta on ympäristöystävällisempi valinta.

Buumeja tulee ja menee, niistä ei vielä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi tämän sirkkabuumin kuivahtaminen ei ollut minulle minkään sortin yllätys. Toisaalta, on buumeja ja buumeja, on esimerkiksi mielenkiintoista nähdä miten muutaman vuoden jyllännyt kaurabuumi tulee näkymään ns. pitkässä juoksussa. Monelle maatalousyrittäjälle saattaa kauran kasvattaminen olla kannattavampaa kuin lihakarjan kasvatus.

Ei ole relevanttia oliko sirkkojen katoaminen kaupoista yllätys juuri sinulle. Kyllä sirkoille ladattiin valtavasti odotuksia ja ihan tosissaan niillä uskottiin ratkaistavan kaikenlaisia ongelmia. Sirkkojen piti olla tulevaisuuden ruokaa, mutta kukaan ei halunnutkaan syödä niitä – Näin sirkkabuumi lässähti

Olen siinä samaa mieltä, että kauratuotteet ovat jo nyt sirkkoja merkittävämpi tekijä ja ne tulevat kenties jäämään suomalaiseen ruokavalioon normiruoaksi. Mutta edelleen, jotta niillä on ilmaston kannalta merkitystä, niiden pitäisi korvata lihaa niin että se näkyy myös tilastoissa, ei vain tarinoissa.

Noin muuten tuo on hiukan mustavalkoinen näkökulma että jos lihankulutus ei laske, ovat aihetta koskevat anekdootit jotenkin valheellisia. Minusta on tärkeää että ihmisiä kannustetaan pieniinkin muutoksiin.

Eivät tietenkään kaikki ole valheellisia, mutta ihan tunnettu psykologinen ilmiö on se, että ihmiset kaunistelevat totuutta yleisesti hyväksyttävämmäksi. Sitä myös helposti ylikorostaa mielessään niitä kertoja jolloin on valinnut lihattoman vaihtoehdon, vaikka kokonaiskulutus junnaisikin paikallaan. Toisaalta taas anekdootit eivät anna kuvaa koko porukasta: vegaaniketjussa raportoidut kasvisruokakokeilut eivät ole yllättäviä, mutta vastapainoksi jossain grillausfoorumeilla lienee lihan grillaamisesta innostuneita. Tilastot ovat siinä mielessä hyviä, että ne paljastavat totuuden siitä syödäänkö lihaa vähemmän kuin ennen. Vastaus on, valitettavasti, ei syödä.

Minustakin on tärkeää kannustaa ihmisiä pieniin muutoksiin, mutta niiden merkitystä kokonaisuuden kannalta ei pidä yliarvioida. Mitä itse arvioisit naudanlihan ja ylipäätään lihan kulutuksen olevan kolmen, viiden ja kymmenen vuoden päästä? Kuinka suurta laskua odotat ja onko se sinusta riittävästi? Tämä olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää kuin jälkiviisaus siitä kuinka lihansyönnin ennallaan pysyminen ja sirkkabuumin katoaminen ei ollut mikään yllätys.

 

[sampio]

Tilastot ovat siinä mielessä hyviä, että ne paljastavat totuuden siitä syödäänkö lihaa vähemmän kuin ennen. Vastaus on, valitettavasti, ei syödä.

Faktisesti olemme palanneet n. vuoden 2015 tasolle, kun kuluneet kaksi vuotta lihankulutus on vähentynyt. Trendiä se ei vielä käännä, mutta toivotaan, että alku olisi jo nähty.

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

Juhannuksen alla julkaistu Luonnonvarakeskuksen tilasto osoittaa, että lihankulutus on laskenut nyt kahtena perättäisenä vuotena. Suomalaisten lihansyönti on kasvanut vuosikymmenten ajan.

yle.fi