Kylläpä on mielenkiintoista keskustelua aiheesta ollut ja täytyy vain ihmetellä aikuisten (ehkä) ihmisten ajatusmalleja. Jos vartioimiskohteessa on seinä, jota maalataan, niin onhan se päivän selvää vartijana kysyä tältä maalaajalta, että mikä homma. Jos vartijana töissä ollessani näkisin henkilön muualla, kuin vartioimiskohteessani maalamassa seinää, niin saattaisin ehkä ilmoittaa asiasta hätäkeskukseen lähinnä tiedoksi, jos poliisia sattuisi kiinnostamaan.
Mikäli esim. Vartiointikohteessa suoritettaisiin jonkun henkilön toimesta rahankeräystä, niin on hänellä siihen oltava lupa ihan lainkin puolesta. Mikäli mitään lupaa ei ole esittää, tai esim. päivittäistavarakaupassa kysyttäessä kauppiaalta ei hän ole asiasta tietoinen, niin se keräys loppuu silloin siihen. Kyllä kaikelle toiminnalle, joka poikkeaa ns. normaalista, lähtökohtaisesti on joku lupa oltava, joka tarvittaessa on näytettävä.
Vaikka ala on ollut/tulee olemaan myrskyn silmässä aina, niin olisi mukavaa nähdä ja kuulla millaista vartioimiskohteissa olisi ilman vartijoita. Vartiointikohteista meuhkatessa on hyvä muistaa, että vartiointi perustuu toimeksiantosopimukseen. Mikäli esim. kauppakeskuksessa on muotiliike, jossa on vartija töissä ja vastapäätä olevasta liikkeestä varastetaan tavaraa, niin ei tällä muotiliikkeen vartijalla ole mitään asiaa siihen puuttua. Miten moraali antaa periksi olla tekemättä asialle mitään on keskustelu aivan erikseen.
Olen sitä mieltä, että kenenkään työtehtäviä alasta riippumatta ei pitäisi kritisoida, jos itse ei ole ko. työtä tehnyt. Voihan minäkin sanoa Kelan virkailijan työn olevan todella syvältä, vaikka en tiedä siitä työstä mitään, mutta se Kelan virkailija saattaa pitää työstään äärettömän paljon. Ja joo, ei kaikkia maailman työtehtäviä pysty samaan aikaan tekemään, mutta pointti varmaan tuli selväksi.