Grabnerista en osaa sanoa onko hänestä NHL-tason maalinsylkijäksi.
En minäkään ole varma tuosta. Mutta lahjakkuus voisi olla tuonne kakkosketjun laidalle. Ykköseen en osaa häntä odottaa (en pidä häntä ihan niin lupaavana), eikä hän oikein sovi pelaajatyypiltään kolmoseenkaan. Ja minäkin olen ollut kehityksestä huolimatta vähän pettynyt Grabnerin kauteen noin kokonaisuutena. Ehkä sitten odotinkin vähän liikaa, kun joukkueensa paras maalintekijä ja noin 30 maalin vauhdissa oleva hyökkääjä on pettymys, mutta sitä hän on vain kieltämättä vähän ollut.
Grabnerin ongelmana on epätasaisuus. Hän on pelannut nytkin kahden viime kauden sisään pitkiä tai melko pitkiä maaliputkia ja vastaavasti putkia, joiden aikana ei ole tapahtunut mitään. Esimerkiksi tammikuun alussa hän teki yhdeksän maalia seitsemään peliin ja nyt hän on puolestaan vetänyt jo yhdeksän peliä maaleitta. Viime kaudella taas nähtiin se yksi 18 peräkkäisen pelin maaliton putki.
Minulle tuo epätasaisuus kertoo päästä enemmän kuin taidoista. Hän on kuuma pelaaja itseluottamuksen ollessa kunnossa, ja hän pystyy tekemään maaleja hyvää tahtia. Mutta vastaavasti hän vajoaa alas helposti jos peli ei kulje. Nähtäväksi jää, saako hän kokemuksen karttuessa tasaisuutta otteisiinsa, ja nimenomaan niin, että hän pelaa useammin tuolla taitojensa edellyttämällä korkeammalla tasolla. Siihenhän Canucksin johto juuri viittasikin, kun he laittoivat hänet harjoitusleiriltä farmiin.
Chip Whitley kirjoitti:
Ellingtonia pitää puolustella sen verran, että yleensä tämän tyyppiset puolustavat puolustajat "puhkeavat kukkaan" vasta myöhemmällä iällä, vähän niin kuin maalivahdit.
Ei yleensä, mutta joskus...
Jos katsotaan noita kovan luokan enemmän puolustavia puolustajia, niin tekeehän Mitchell kuitenkin kehityksessään ison poikkeuksen listalla:
- Calgaryn Regehr pelasi varauksensa jälkeen vain yhden kauden juniorisarjaa, jonka jälkeen oli heti seuraavalla kaudella valmis hyppäämään NHL:ään.
- Montrealin Komisarek pelasi varauksen jälkeen yhden kauden ylipistokiekkoa, jonka jälkeen siirtyi NHL:ään.
- Ottawan Anton Volchenkov pelasi yhden kauden varauksen jälkeen Venäjällä, jonka jälkeen hyppäsi NHL:ään.
- Pittsburghin Orpik pelasi varauksen jälkeen yhden kauden yliopistokiekkoa ja yhden kauden AHL:ssa, jonka jälkeen tuli NHL:ään.
- Columbuksen Commodore pelasi varauksen jälkeen yhden kauden ylipistokiekkoa, jonka jälkeen tuli NHL:ään.
- Bostonin Chara pelasi varauksen jälkeen yhden kauden junnukiekkoa, jonka jälkeen pelasi jo NHL:ssä.
- San Josen Vlasic pelasi varauksen jälkeen yhden kauden junnukiekkoa, jonka jälkeen oli valmis NHL:ään.
Mieleen tulee Mitchellin lisäksi oikeastaan vain Chicagon erinomainen puolustaja Duncan Keith, jonka voisi heittää vähän samaan kastiin Willien lisäksi, kun puhutaan eliittiluokan puolustavasta puolustajasta, joka on tullut show:hun vähän myöhemmin. Keith oli varauksen aikaan todella heiveröinen (taisi olla jotain 160lbs) ja hänen piti kehittyä yliopisto/junnusarjassa kausi ja sen jälkeen kaksi kautta AHL:ssa, ennen kuin oli valmis. Mutta hänelläkin meni siis vain kolme kautta treeniaikaa ennen hyppyä ylös.
Ellingtonilla on nyt menossa toinen kausi junioreissa varauksen jälkeen. Ensi kaudella hän ei ole missään nimessä NHL:ssä, enkä usko, että olisi sitä seuraavallakaan. Ehkä kaudella 2011-2012 olisi hänen aikansa. Mutta nuo esimerkit tai tuo tapaus-Ellington ei tietenkään poista kokonaan sitä, etteikö Ellingtonistakin voisi tulla vielä NHL-puolustajaa. Mutta kuten aikaisemmin sanoin, en jaksa millään uskoa ainakaan siihen, että hän kehittyisi eturivin puolustajaksi ja jos veikata pitäisi, niin tässä on taas yksi prospecti, joka oli selkeä virhevalinta (vaikka jätettäisiin möllerit ja subbanit laskuista pois).
Mutta toki annetaan hänelle aikaa. Ei tässä muutakaan oikein voida.
Chip Whitley kirjoitti:
Matsonista sen verran, että syy hänen pienen ottelumäärään tältä kaudelta (13) on loukkaantuminen. Muistaakseni Matsonilta meni olkapää (?) jo aikoja sitten romuksi ja koko kausi on sen myötä paketissa.
Hänellä meni polvi. Ennen sitä hän pelasi 13 peliä ja teki yhden maalin. Paikkana oli tosin vain nelosketju (ja joukkueen ykkösalivoima), joten ei nyt kovin paljon voinut odottaakaan. Toisaalta eipä noilla tehoilla kovin pitkälle vielä mennä. Jo kaudella 2006-07 Matson menetti nilkkavamman vuoksi Holy Angelsissa pelatessaan pääosan kaudesta, joten loukkaantumisten kanssa on ollut ongelmia.
Hänen puolestaan voisi sanoa sen, että ainakin Gophersin valmentaja Don Lucia kehui Matsonin peliä muutamaan kertaan ennen loukkaantumista.
Chip Whitley kirjoitti:
Onhan tuo osumatarkkuus heikkoa, ei siitä mihinkään pääse. Canucks saa valita joka vuosi ikäluokkansa parhaita junnuja, ja tämä on tulos. Manitobassa puolestaan Zinger ja kumppanit hankkivat organisaatioon yli-ikäisiä junnuja ja ECHL-pelaajia, ja onnistumisprosentti on melkein parempi. Jösses sentään, kaipa Canucksin scouttiryhmä on sitten vain niin mukavaa saunaseuraa.
Mielestäni Gillisin virhe viime kesänä oli pitää tuo sama hauska orkesteri kasassa. Toisaalta sen ymmärsi, sillä Gillis ei varmasti vielä tuntenut talon porukkaa niin hyvin, hänelle olisi jäänyt ehkä liian vähän aikaa valita uusi orkesterin johtaja tulevaan draftiin ja hän ei halunnut varmasti laittaa kerralla koko Canucksin systeemiä uusiksi - ihan riittävästi niitä muutoksia tuli muutenkin.
Mutta kyllähän sille kengittämiselle olisi ollut perusteet. Nimittäin vaikka Canucks onkin kaupannut viimeisten 10 vuoden sisään paljon varauksiaan, herrat ovat saaneet varailla ihan riittävästi löytääkseen kelvollisia pelaajia, mutta pääosin huonolla osumatarkkuudella. Tosin pitää antaa kiitostakin muutamista (Hansen, Raymond, Schneider, Edler, Bieksa) hyvistä löydöistä takakierroksilta (tai Raymondin tapauksessa listan ulkopuolelta), mutta kokonaisuutena homma on ollut negatiivista.
Viime kesänä joukkue näytti osuneen kerrankin hyvin, ja siksikin tuo Hodgsonin varaus saa tavallista suuremman merkityksen. Toivoisin, että tuolla oli jotain tekemistä uuden managerin Gillisin ja uudistetun "valintaprioriteetti-systeemin" (painotetaan aikaisempaa enemmän luonnepuolta) kanssa, mutta saa nyt sitten nähdä jatkossa, millaisia ukkoja delormet varaavat takakierroksilta.
Mitä Heisingeriin tulee, niin hän olisi luultavasti loistava manageri myös NHL:ään, ja juttujen mukaan häntä on sinne kyselty. Mutta hän haluaa pysyä Winnipegissa perheensä luona.
***
Canucks ei tehnyt siirron siirtoa siirtojen takarajalla (ellei sitä Väänäsen aikaisempaa hankintaa oteta mukaan). Toisaalta olin pettynyt, toisaalta taas ihan tyytyväinen. Laitetaan tähän nyt mielipiteen selkeyttämiseksi plussat ja miinukset siirrottomasta päivästä:
+ Joukkue on pelannut jo pitkään hyvin - Luongon ollessa maalilla joukkueen tämän kauden saldo on 23-8-3. Tarvetta muutoksille muutosten vuoksi ei välttämättä ollut.
+ Joukkue on terve. Tarvetta muutoksille loukkaantumisten paikkaamiseen ei ollut.
+ Joukkueella on ilmeisen hyvä kemia synkän tammikuun jälkeen. Ison roolin pelaajalla olisi voinut olla taas vaikutusta tuohon.
+ Canucks ei menettänyt monen aikaisemman vuoden tapaan varausvuoroja. Gillis sanoi jo ennen siirtojen takarajan viimeistä päivää, että varausvuorot ovat hyvin tärkeitä, ja antoi ymmärtää, että hän ei lähde kauppaamaan niitä kuin todella edullisessa asemassa (sellaista oli turha odottaa tänä[kään] vuonna, kun ostajia oli niin paljon enemmän kuin myyjiä).
+ Canucks ei menettänyt harvoja lahjakkaita nuoria pelaajiaan. Muutenkin kapeasta tarjonnasta olisi ollut vaikea uhrata esimerkiksi jonkun kolmosketjun hyökkääjään yhtä.
*
- Kolmosketju ei ole toiminut, ja olisin toivonut sinne vahvistusta. Minun toiveenani oli lähinnä Recchin (B.C:n pelaaja, jonka olen toivonut aina silloin tällöin tulevan meille) tai Robertsin (Sundinin/Wellwoodin entinen joukkuekaveri ja todellinen playoff-taistelija) hankinnat, mutta Recchi meni Bostoniin ja Roberts ei minun yllätyksekseni liikkunut. Bouwmeesterin en edes uskonut lähtevän Floridasta mihinkään, joten hänen suhteensa en herätellyt toiveita.
- Mitä jos tulee loukkaantumisia? Kuka silloin paikkaa ja ketä? No, toisaalta mitään kakkoskierroksen varausta ei kannata kaupata vain varalle.
Sen verran Gillis sanoi tuosta päivästä, että hänellä oli jonkinlaisia virityksiä (ilmeisesti tehottomaa Wellwoodia paikkaamaan), mutta kala ei ottanut koukkuun:
"We talked to a number of teams about a number of possibilities, but giving up second-round picks for players who weren’t long-term players was something I had decided not to do as long as eight months ago," Gillis said. "We thought perhaps if we could get some more depth at centre we’d be happy, but the things we tried came with a second-round pick as a price."
Hän mainitsi ottaneensa myös yhteyttä Floridaan kysyäkseen Bouwmeesterin hintaa, mutta tuokaan ei mennyt kyselyä pidemmälle:
I spoke to Jacques Martin at 5:45 a.m. this morning and that was the last time I spoke to him," Gillis said. "I asked him what he needed in return and it was undoable. It was a brief discussion and it didn’t go any further. Kevin’s name was never mentioned by me."
Bouwmeesterin tilanteesta
Vancouver Province kirjoitti sen verran, että hän haluaisi lehden mukaan Länsi-Kanadaan. Calgary nappasi
Jokisen (ensi kausi vielä sopimusta) ja
Oilersilla on tällä hetkellä
Canucksia tiukempi katto, joten tuo voisi parhaassa tapauksessa lupailla ihan hyvää.