Mainos

Vancouver Canucks 2008-2009

  • 168 240
  • 784

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucks jatkaa tutulla, ja näköjään hyväksi todetulla linjallaan liigajumboja vastaan. Tällä kertaa pisteet annettiin St. Lousille, joukkueelle joka on selvällä marginaalilla ollut tällä kaudella Lännen konferenssin heikoin ryhmä.
Miten se sanonta menikään... 95% keskittyminen vastaa 50%(?) suoritusta. Tuo oli nähtävissä pelissä, ja tuloksena oli masentava kotitappio Läntisen konferenssin huonoimmalle joukkueelle. Alan tulemaan mukaan siihen, mitä aikaisemmin sanoit - tietyllä tavalla tämä joukkue alkaa muistuttamaan sitä kauden 2005-06 joukkuetta (vaikka pelaajat ovatkin suurelta osin vaihtuneet). Noita etukäteen ns. helppoja pisteitä ei oteta itselle, vaan annetaan pois. Toivottavasti nuo eivät sitten kostaudu kauden lopussa.

Toisaalta tässäkin asiassa pitää antaa myös kunnioitus vastustajalle. NHL on kuitenkin niin tasainen sarja, että jos ei olla mukana täyttä 60 minuuttia, peliä on vaikea voittaa. Pitää muistaa St. Louisistakin se, että vaikka joukkueen tarina on ollut murheellinen tällä kaudella, joukkue voitti juuri pari peliä sitten San Josen, pelasi tuon jälkeen kolme hyvin tasaista peliä Anaheimia, New Jerseyta ja Carolinaa vastaan (kaikissa tuli yhden maalin tappio, mutta Blues oli hyvin mukana peleissä ja olisi voinut paremmilla pompuilla kääntää nuokin pelit).

Ennen Canucks-peliä St. Louis voitti puolestaan Columbuksen maalein 5-2 (Columbus oli voittanut puolestaan ennen St. Louisia kärsimäänsä tappiota vieraissa Coloradon 6-1, Anaheimin 2-0, Los Angelesin 2-0 ja Philadelphian 3-0). St. Louis tuli Vancouveria vastaan takanaan siis tuo Columbus voitto, mutta mikä ehkä tärkeintä: joukkue oli pystynyt kokoamaan rivejään viikon - harvinaisen pitkä aika NHL:ssä. Välillä nuo pitkät tauot sekoittavat joukkueiden peliä, välillä taas niiden aikana saadaan hyviä lopputuloksia. Bluesille tuo taisi olla hyvä tauko, kun joukkueen viimeisin peli ennen taukoa oli päättynyt voittoon.

Joka tapauksessa, kyllähän minäkin lähdin siitä ajatuksesta tuohon Blues-peliin, että pisteet otetaan melko varmasti kotona. Ajattelin, että Sundinin tulo ja vieraissa tullut Oilers-voitto olisi nostanut joukkueen ryhmähenkeä entisestään ja Sundinin ensimmäinen kotipeli olisi tuonut joukkueelle virtaa. Olin väärässä ja sain pettyä tulokseen. Blues oli paremmin luisteleva ryhmä ja kieltämättä ansaitsi voittonsa.

Canucks hävisi pelin vielä vähän ikävällä tavalla, joten tuo oli kaikkein negatiivisin asia illassa. Joukkue nousi ensin lopussa ylivoimalla tasoihin 4-4 Daniel Sedinin kauden 20. maalilla (Daniel on Läntisen konferenssin kolmonen maaleissa) ja ainakin piste näytti tulevan kotiin. Sen jälkeen Sundin otti kuitenkin harmittoman näköisessä tilanteessa jäähyn, kun hänen mailansa meni rikki Tyson Strachaniin osuessa. Blues pääsi ylivoimalle, kaksi minuuttia ennen loppua Brad Boyes laukoi ja kiekko ohjautui Alex Edlerista ohi LaBarberan.

Sundinin alku valaspaidoissa ei ole alkanut kovinkaan hyvin (mikä on odotettua - onneksi on vasta tammikuun alku...) ja tuo jäähy pelin lopussa oli kuin kirsikka kakun päälle. Sundin sanoi tuosta tilanteesta; "It was a battle for a puck. That's the rule, when the stick breaks it's a penalty so there's not much to say." Näinhän se on. Ei siinä paljon selittelyjä kaivata. Tosin tätäkään selittelyä ei välttämättä oltaisi tarvittu, ellei Edler olisi sattunut olemaan "sopivassa asennossa" pelin lopussa oman maalin edessä.

Joka tapauksessa nuo pelin lopun tapahtumat olivat tavallaan ansaittuja pelin tapahtumiin nähden. Vigneaultin mukaan joukkueella ei ollut pelissä ihan paras yritys syystä tai toisesta mukana;

"Our compete level compared to theirs was not good enough, without a doubt. I don't know for what reason. Most of the time - 95 percent of the time - what I can say about this group is our compete level is very high. Tonight we got outcompeted in all areas."

Sundin sanoi puolestaan sen, minkä jokainen näki - Blues oli selvästi paremmalla jalalla liikkeellä ja Matsin otteet olivat Oilers-pelin tasolla;

It looked like they were skating a lot better than we did tonight. They had a lot better jump for some reason. We have 24 hours and we need to bounce back, we have a big game coming up tomorrow against the best team in the league right now.”

"There's still a lot of work to do in terms of timing."

"There's going to be a lot of ups and downs. I have no idea (how long it's going to take). This is just my second game. It was pretty similar (to the first game- in terms of my legs and hands."


Jason LaBarbera hävisi ensimmäisen pelinsä Canucks-paidassa varsinaisella peliajalla. Hänen mukaansa koko joukkue oli tänään huono:

“Just a bad effort by everyone, I don’t think any of us played well tonight. For whatever reason we were turning pucks over and I didn’t make the saves when I had to... just a bad effort.”

Vigneault tiivisti illan pelin parhaiten ja muisti antaa kiitosta myös vastustajalle;

Well give-aways were certainly one part of tonight’s loss, but obviously I think you have to give credit to St. Louis. Their execution was very good, they were making tape to tape passes, their hustle, their competitiveness was at a higher level than ours tonight. They were the better team and they deserved to win tonight.”

Noista pelaajien ja valmentajan kommenteista voi lukea suoraan sen, mitä pelissä nähtiin. Viikon levännyt ja peliin keskittynyt St. Louis oli selvästi terävämpi ja ansaitsi voittonsa. Ensi yönä vastaan tulee sitten San Jose, joten Canucksin tilanne ei kovin helppona tule jatkumaan.

***

Moose voitti viime yönä Iowan maalein 6-1. Schneider otti kiinni 32 vetoa yhteensä 33 kudista. Ehkä parasta pelissä oli kuitenkin tällä kaudella aivotärähdyksestä kärsineen Michael Grabnerin paluu kentille: kolme maalia ja pelin ykköstähti.

Winnipeg Free Pressin juttu Cory Schneiderista ja hänen merkityksestä Mooselle.
 

HIFK

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NHL, Barcelona, Miami Heat
Jätän SJ-pelin tarkemman analysoinnin Nuckille ja Whitleylle ja keskityn muutamaan hajahuomioon.

Ensinnäkin voiko olla Calgary-fani ja kuitenkin pitää myös Canucksista? Itsellä Vancouver ollut seuratuimpia NHL-joukkueita ja varsinkin kun Nuckilta ja Whitleyltä tulee todella asiantuntevaa tekstiä, niin ihmekkös tuo. Jos jokaisella joukkueella olisi tällä palstalla tällaiset tietolähteet, niin hyvä olisi.

- Mutta pelistä. Sundin siis vihdoinkin onnistui saamaan ensimmäisen tehopisteensä tällä kaudella 3:ssa ottelussaan maalin muodossa. Ja vielä todella tärkeään paikkaan, kahdeksan sekuntia ennen 1. erän päättymistä. Jos tuota maalia ei olisi tullut, niin olisi SJ voinut viedä lopulta helpotkin vieraspisteet. Ansaitut standing ovationsit Sundin sai ja taputuksille ei meinannut tulla loppua. Hyvä niin.

- En ole varma kuulinko oikein, mitä kommentaattori (Crawford) sanoi Hodgsonin MM-kisoista, mutta olin kuulevinani "I remember the game against Germany" ja ruudussa pyöri loppuottelu Ruotsia vastaan. Kanada pelasi kyllä Saksaakin vastaan, mutta sattuiko tässä Crawfordille joku virhe?

- Olikohan Canucksilla pelissä jotain SJ-lisää, meinaan aika kovia otteita käytettiin. Grier loukkasi polvensa taklauksessa, tai pikemmin sen jälkitilanteessa ja joku Canucksin pelaaja meni vielä Grieriä hiillostamaan. Tämän jälkeen kentällä oli pienimuotoinen kahakka käynnissä. Joku jossain ketjusssa mainitsi, että NHL:ssä ei enää saa edes taklata puhtaasti ilman että se kostetaan. Oliko tässä vähän samanlaista makua?

Myös poikittaisella mailalla lyöminen suoraan SJ-pelaajan kasvoihin tämän hurratessa Marleaun 1. maalia (2-3) oli mielestäni aika raukkamaista. Tietysti pelaajat siinä hieman tönivätkin, mutta silti.

Eipä tässä muuta, katsellaan taas seuraavan pelin jälkeen.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Ensinnäkin voiko olla Calgary-fani ja kuitenkin pitää myös Canucksista? Itsellä Vancouver ollut seuratuimpia NHL-joukkueita ja varsinkin kun Nuckilta ja Whitleyltä tulee todella asiantuntevaa tekstiä, niin ihmekkös tuo. Jos jokaisella joukkueella olisi tällä palstalla tällaiset tietolähteet, niin hyvä olisi.

Kiitoksia vaan, ja samalla pahoittelut siitä että en ole ollut niin aktiivinen tällä palstalla kuin viime vuonna. Lupaan parantaa otteita tänä vuonna (joukkueen mukana, toivottavasti). Ja mitä kysymykseesi tulee, jos ei muuta niin ainakin harvinaista tuo Flamesin ja Canucksin yhteisfanitus on. Täällä päin maailmaa tuo toki mahdollista kun ne ns. tunnesiteet eivät niin vahvoja ole kuin itse päämantereella. Jokainen taputtaa tattiaan tyylillään, kyllä itsekin sympatioin tiettyjä joukkueita ympäri NHL'ää. Sen verran "täysillä" tässä Canucksia kuitenkin on fanitettu, että samasta divisioonasta ei allekirjoittanut löydä kyllä yhtään joukkuetta joista pitäisi/joille soisi menestystä.

- Mutta pelistä. Sundin siis vihdoinkin onnistui saamaan ensimmäisen tehopisteensä tällä kaudella 3:ssa ottelussaan maalin muodossa. Ja vielä todella tärkeään paikkaan, kahdeksan sekuntia ennen 1. erän päättymistä. Jos tuota maalia ei olisi tullut, niin olisi SJ voinut viedä lopulta helpotkin vieraspisteet. Ansaitut standing ovationsit Sundin sai ja taputuksille ei meinannut tulla loppua. Hyvä niin.

Tärkeä onnistuminen ehdottomasti, mutta tyylilleni uskollisena otan esille myös negan Sundinin pelissä:

- Maali oli oikeastaan vain "tap in", ei mitään sen kummoisempaa. Tyhjään maaliin sai Sudden limpun pistää.

- Sundin oli jälleen jäähyllä kärsimässä kakkosta kun vastustaja iski ratkaisumaalin. Toinen ilta putkeen.

- Paikan päällä olleet vertasivat Sundinin jalkanopeutta vikkeläjalkaiseen en-Canucks-pakki Dana Murzyniin. No, annetaan veteraanille aikaa, ja toivotaan että jalat vertyy muun kropan mukana pelikuntoon mahdollisimman nopeasti.

- En ole varma kuulinko oikein, mitä kommentaattori (Crawford) sanoi Hodgsonin MM-kisoista, mutta olin kuulevinani "I remember the game against Germany" ja ruudussa pyöri loppuottelu Ruotsia vastaan. Kanada pelasi kyllä Saksaakin vastaan, mutta sattuiko tässä Crawfordille joku virhe?

Crawford tosiaan liittyi täksi kaudeksi HNIC-kommentaattoritiimiin, ja asiavirheiltä on tällaisessa hommassa vaikea välttyä. Räikeä kämmihän tuo oli, ei siinä mitään, mutta omasta mielestäni Crawford on ihan tyydyttävästi tuossa pestissä pärjännyt niissä otteluissa joissa olen häntä kuullut (paremmin kuin penkin takana, heh). Jos ei Crawford sitten viitannut eri peliin mikä pätkässä pyöri?

- Olikohan Canucksilla pelissä jotain SJ-lisää, meinaan aika kovia otteita käytettiin. Grier loukkasi polvensa taklauksessa, tai pikemmin sen jälkitilanteessa ja joku Canucksin pelaaja meni vielä Grieriä hiillostamaan.

Canucks hävisi viime kaudella jokaisen ottelun Sharksia vastaan, ja tällä kaudella on jatkunut sama linja (2 ottelua, 2 tappiota). Varmasti tuo siis syö jonkin verran pelaajia, ja se saattaa tulla otteluissa esille. Canucksin viime aikaiset esitykset yleisesti ovat olleet myös sen verran ailahtelevia, että tietyt pelaajat turhautuvat ja keppi alkaa heilumaan.

Ja mitä puhtaisiin taklauksiin tulee, niitä ei nykyään NHL'ssa enää nähdä ilman tappelua. Valitettava trendi, mutta jostain syystä tähän on tultu.

Itse ottelua en kokonaan nähnyt joten en viitsi lähteä mututuntumalla analyyseja heittelemään. Highlightsien perusteella Canucks taisteli hyvin (toisin kuin ennalta heikompia joukkueita vastaan), mutta taidot eivät vain riittäneet. Tähän päälle vielä Sanfordilta "peruspeli" (pari helppoa maalia), niin eihän siitä mitään hyvää taaskaan seurannut. Positiivista on se, että Luongo saattaa pelata jo ensi viikolla.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
- En ole varma kuulinko oikein, mitä kommentaattori (Crawford) sanoi Hodgsonin MM-kisoista, mutta olin kuulevinani "I remember the game against Germany" ja ruudussa pyöri loppuottelu Ruotsia vastaan. Kanada pelasi kyllä Saksaakin vastaan, mutta sattuiko tässä Crawfordille joku virhe?

Crawford kertoi, että hän oli kuullut paljon juttua Hodgsonista ja sen jälkeen katsonut Kanada-Saksa -pelin ja todennut, että eihän tuo Hodgson niin erikoinen ole. Kuitenkin hänen skoutti-veljensä(?) oli vakuuttanut tämänkin jälkeen, että isoissa peleissä kyseinen pelaaja tulee olemaan kova sana ja näinhän sitten lopulta kävi esim. Ruotsi-Kanada -finaalipelissä. Sen takia taustalla taisi pyöriä kooste Ruotsi -pelistä.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Ja mitä puhtaisiin taklauksiin tulee, niitä ei nykyään NHL'ssa enää nähdä ilman tappelua. Valitettava trendi, mutta jostain syystä tähän on tultu.

Itse ottelua en kokonaan nähnyt joten en viitsi lähteä mututuntumalla analyyseja heittelemään. Highlightsien perusteella Canucks taisteli hyvin (toisin kuin ennalta heikompia joukkueita vastaan), mutta taidot eivät vain riittäneet. Tähän päälle vielä Sanfordilta "peruspeli" (pari helppoa maalia), niin eihän siitä mitään hyvää taaskaan seurannut. Positiivista on se, että Luongo saattaa pelata jo ensi viikolla.
Kun Doug Murray taklaa, kukaan ei lähde hänen kanssaan "tanssiin". Pelaajat korkeintaan hakevat toisen tyrmäyksen heti perään, kuten Edmontonin Gagner teki juuri Canucks-ottelua edeltäneessä pelissä. Liioiteltua sanoa kyllä, että puhtaiden taklausten jälkeen tulisi aina tappelua. Ehkä tietysti, jos Canucks-fanille puhdas taklaus on Willie Mitchellin poikittainen maila Setoguchin hartiaseudulle, niin sitten ;)

Canucks kaatui mielestäni samaan mihin kaatui kauden ensimmäisessä kohtaamisessa joukkueiden välillä. Huolimattomiin ja/tai tyhmiin jäähyihin. Miksi esimerkiksi Toinen Sedin rupeaa roikkumaan Sharks-pakin mailassa keskialueella, kun kiekko on Canucksilla omalla alueella? Lisäksi Sanford pelasi kiekkoa kielletyn alueen puolelta. Ei Sharksia vastaan kannata ottaa yhtään ylimääräisiä jäähyjä, vaikka pelasivatkin vähän puolivaloilla suuren osan ottelusta.

Sundinin jalkanopeus jättää toivomisen varaan ja periaatteessa Sundinin molemmat kolmannen erän jäähyt menivät hänen hitauden piikkiin. Ensin esti laidasta pujahtamassa ollutta Gocia ja seuraavaksi kun jäi vauhdista, nousi maila Grierin naamaan. Tahattomasti, mutta nopeampana luistelijana olisi ollut tilanteessa niin, ettei olisi tarvinnut mailalla kurotella.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Kun Doug Murray taklaa, kukaan ei lähde hänen kanssaan "tanssiin". Pelaajat korkeintaan hakevat toisen tyrmäyksen heti perään, kuten Edmontonin Gagner teki juuri Canucks-ottelua edeltäneessä pelissä.

Sam Gagner, uuh. Dougy nappasi kovan päänahan. Ei vaan, ymmärrän kyllä pointtisi mutta vastaavaa ei ole tapahtanut tällä kaudella Canucksissa, olisi taklaajana sitten tappelussa varmasti nekkuun saava Burrows tai ex-Sharks Davison (Murrayn tyylinen pelaaja).

Liioiteltua sanoa kyllä, että puhtaiden taklausten jälkeen tulisi aina tappelua.

Tämä on kyllä ollut tällä kaudella ihan yleinen keskustelun aihe joka puolella. Ei toki joka kerta, tai aina sitä tappelua nähdä, mutta silti liian usein. Canucksia enemmän seuranneena voin sanoa, että lähes jokainen kova taklaus on synnyttänyt tappelun tällä kaudella. Öhlund on pistänyt hyökkääjää niin moneen kertaan laitaan että hänen kohdallaan ei olla joka kerta "lähdetty", välillä kuitenkin. Enemmän kuin esim. viime kaudella.

Oma teoriani on, että nykyään kaikki vähääkään likaisemmat taklaukset hoidetaan pukumiesten puolesta, ja täten pelaajille ei jää kuin puhtaat taklaukset hoidettavikseen.

Canucks kaatui mielestäni samaan mihin kaatui kauden ensimmäisessä kohtaamisessa joukkueiden välillä. Huolimattomiin ja/tai tyhmiin jäähyihin. Miksi esimerkiksi Toinen Sedin rupeaa roikkumaan Sharks-pakin mailassa keskialueella, kun kiekko on Canucksilla omalla alueella? Lisäksi Sanford pelasi kiekkoa kielletyn alueen puolelta. Ei Sharksia vastaan kannata ottaa yhtään ylimääräisiä jäähyjä, vaikka pelasivatkin vähän puolivaloilla suuren osan ottelusta.

Sedinit ovat erinomaisia pelin tuolla osa-alueella, kaksoset keräävät järkyttävän määrän kakkosia kauden aikana. Mistä tämä sitten johtuu? Osa on tyhmiä jäähyjä kuten yllä kuvailit, mutta väittäisin että suurin syy on Sedinien kilpailunhalu. Kaksoset ovat erittäin kovia taistelijoita jotka eivät millään haluaisi menettää kiekkoa, ja välillä yrittäminen (kiekon tavoittelu) menee yksinkertaisesti yli. Tähän lisättynä se että jalat eivät ole kaikista nopeimmat, niin niitä koukku/sitomis -jäähyjä tulee aivan liikaa. Näitä kuitenkin on nähty jo monta vuotta.

Canucksin yksi suurimmista ongelmista on tällä kaudella ollut juuri tuo jäähymäärä, ja näyttäisi että Sundin ei tätä osastoa ainakaan parempaan suuntaan vie.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Sam Gagner, uuh. Dougy nappasi kovan päänahan. Ei vaan, ymmärrän kyllä pointtisi mutta vastaavaa ei ole tapahtanut tällä kaudella Canucksissa, olisi taklaajana sitten tappelussa varmasti nekkuun saava Burrows tai ex-Sharks Davison (Murrayn tyylinen pelaaja).
No, nämä pelaajat kuten Gagner ovat niitä jotka luistelevat alueelle vauhdilla suoraan Murrayn ansaan. Tuntuu joka pelissä tulevan vähintään yksi kaveri tuohon ansaan puolustussinisen kulmalla. Ja vastustajan tärkeitä pelaajiahan taklauksilla on tarkoitus järisyttää.. eihän siitä ole mitään hyötyä jos jonkun tappelijan pistää jäähän taklauksella, mitäs ne tekee? Vaikka kyllähän sekin onnistuu, kuten Dougie tässä näyttää Laraquen kanssa: http://www.youtube.com/watch?v=MaFG_wW8UTA

Davison on kertaluokkaa huonompi kuin Murray, eikä taklaa samalla tyylillä kuin Doug. Huomattavaa on, että Murrayllä on 34 ottelussa 13 jäähyminuuttia, vaikka johtaa Sharksia taklauksissa. Ja lainaten Canucksin selostajia: "With him, there's no soft hits". Eli kerran joutunut tappelemaan tällä kaudella.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Eli kerran joutunut tappelemaan tällä kaudella.
Mutta Wellwood ei ole joutunut kertaakaan. Eipä uskaltanut Murray lähteä haastamaan.

Olihan tuo kolme kertaa parempi kuin se San Josen ja Vancouverin välinen ensimmäinen ottelu, mutta liian monta asiaa jäi tuossa pelissä kaivamaan mieltä. Canucks oli pelissä hyvin mukana ja joukkue pelasi mielestäni yritteliäästi, mutta... kiekkoa ei saatu maaliviivalta sisään, joukkue otti neljä hyökkäysalueen jäähyä (joista kaksi kolmanteen erään), Sanford näytti AHL-maalivahdilta, kiekot pomppivat omista luistimista väärään suuntaan ja Edler koomaili yhdessä Sharksin maalissa liian pahasti.

San Jose pelasi peruspelin vieraissa, mutta iski neljä kiekkoa Vancouverin päähän. Ei tuo mikään yllätys ole, sillä Sharks on niin hyvä joukkue, että jos noin monta (yläpuolella mainitut) asiaa menee vihkoon, niin ei sieltä voi voittoa odottaa. Sharksin erinomaiset kärkipelaajat Thorntonin ja Marleaun johdolla osaavat kyllä kääntää pelin kotiin, jos joukkuetta vastaan pelataan tyhmästi ja tärkeät alueet hävitään.

Plussat ja miinukset:

+

+ Joukkue taisteli kiitettävästi.
+ Sundin paransi edellisiin peleihin nähden ja teki maalin (vaikka olikin vähän kuin tyhjiin tehty, niin oli ainakin oikeassa paikassa oikeaan aikaan).
+ Wellwood onnistui Kaksosten kanssa.
+ Keslerin ja Mitchellin puolustuspeli oli hyvää.
+ Sedinit pelasivat hyvän ottelun ja Daniel jatkoi maalitehtailuaan.

-

- Sanford. Onneksi Luongo palannee kohta kehiin.
- Canucks otti liikaa tyhmiä jäähyjä.
- Vaikka Sundin paransi, hän otti kolmannessa erässä kaksi jäähyä, jotka kostautuivat.
- Kesler hävisi liikaa aloituksia, vaikka pelasi muuten hyvin.
- Edler jatkoi oman pään heikkoa peliään - toisen kauden kirous ei ota laantuakseen.
- Toisen erän neljän minuutin ylivoimaa ei pystytty hyödyntämään.
- Toisen erän lopussa kiekko oli noin 2 milliä maalista. Tuo sisään, Canucks olisi mennyt erätauolle johdossa ja pelistä olisi ehkä saatu erilainen loppu.

Edit: Kiitoksia nimimerkille HIFK kannatuksesta. Yritetään pitää tätä ketjua elossa, vaikka välillä se ottaakin koville (San Jose -peli oli yksi esimerkki siitä, kun ei vain voinut tulla tänne purkautumaan heti pelin jälkeen, vaan piti odottaa ja antaa tunteiden ensin laantua).
 
Viimeksi muokattu:

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Mutta Wellwood ei ole joutunut kertaakaan. Eipä uskaltanut Murray lähteä haastamaan.
Hahhaa, olet vaan kateellinen kun vaikka Canucks on hankkinut kaiken maailman ruotsalaisia joukkueeseen, niin silti yksi Doug Murray on parempi!
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Pitkästä aikaa hyviä uutisia loukkaantuneiden rintamalta! Maalivahti Roberto Luongo, puolustaja Sami Salo ja hyökkääjä Taylor Pyatt palaavat luultavasti jo tällä viikolla kentille. Asiasta kertoo mm. Vancouver Sun.

Luongo kertoo jutussa vetäneensä Ian Clarkin suunnitteleman täyden 75 minuutin monipuolisen harjoituksen:

We pretty much explored everything. I mean, we had some rushes, we had screens, we had bumps, we had rebounds, we had tips. There were some broken plays where you kind of had to react and kick your leg out and be in a bit of a vulnerable position and I didn’t have any problems. So that’s really encouraging. I’m really happy with the way things went.

“Now the only thing that’s left is to get in some team drills and take it from there.

Canucks pelaa seuraavaksi New Jersey Devilsia vastaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Sitä seuraava peli pelataan torstain ja perjantain välisenä yönä Phoenixia vastaan. Luongo ei osannut sanoa varmuudella, onko hän jo mukana jommassa kummassa noista peleistä, mutta paluun pitäisi tapahtua kuitenkin pian:

There are no predictions from me. It’s definitely getting close, that’s for sure, but I don’t want to target a game because if I say Thursday and then I’m not back Thursday, what’s going to happen? So I don’t know what game it’s going to be, but it is getting close.

Loukkaantuneena viimeiset 12 peliä ollut Salo kertoi omasta tilanteestaan seuraavasti:

It’s sore still but at least I can do pretty much everything out there so that’s obviously a good thing. We haven’t talked about any date to play. We’ll just go by how it feels. You have to make sure it’s healed because it’s in a fairly difficult spot.

Pyatt toivoo puolestaan pelaavansa jo tällä viikolla:

My foot actually feels better in my skate than it does walking around in my shoe. The swelling has gone down and I’m going to get an X-ray [today] to make sure the bone is healing properly. I’m hoping to play this week.

Hienoja uutisia kaikki, etenkin Luongon paluu. Luongo on ollut kentiltä sivussa yli seitsemän viikkoa. Nuo viikot ovat tuntuneet ikuisuudelta. Luongon loukkaantumisen aikaan Canucks oli pelaamassa erinomaista kiekkoa. Joukkue ei ollut hävinnyt viimeisistä 12 pelistä varsinaisella peliajalla kuin yhden (Detroitille 2-3) ja Luongo oli ottanut noista peleistä neljä nollaa.

Luongon loukkaantumisen jälkeen Canucks voitti vielä yhden pelin ja homma näytti vielä toimivan, mutta hävisi sitten neljä putkeen. Sen jälkeen mentiinkin voitto-tappio-voitto -linjalla aina näihin päiviin saakka. Viimeisistä 10 pelistä on kasassa viisi varsinaisella peliajalla tullutta tappiota ja kaksi rankkutappiota - melkoinen pudotus Luongon aikoihin nähden.

Luongon ollessa maalissa, Canucks uskalsi hyökätä, pitää kiekkoa ja joukkueesta näki uskon omaan tekemiseen. Sen jälkeen maalivahtipeli on pettänyt noin joka toisessa pelissä (Vancouverissa ei olla laskettu aikaa ilman Luongoa, kun Bobbyn palkkaan on sidottu niin paljon), joukkue on pelannut paljon passiivisemmin, joukkueesta on näkynyt selvästi hermokontrollin pettäminen omaan saamattomuuteen ja peli on ollut usein tuskaisen näköistä.

Vancouverille olisi vaikea kuvitella arvokkaampaa pelaajaa kuin kapteeni Luongo. Hänen kanssaan seura menestyy tai kaatuu. Joukkue pelasi ilman MVP:tään saldolla 9-11-3, eli tappioita tuli enemmän kuin voittoja. Ei mikään karmea saldo kuitenkaan, mutta Luongon aikana joukkueella oli voittoja yli puolet enemmän kuin tappioita. Ero on siis kaiken kaikkiaan erittäin iso.

Nyt kun Luongo palaa (toivottavasti viimeistään torstain Phoenix-peliin), heti alusta ei voi ihan hirveästi kuitenkaan odottaa. Luongo on perinteisesti pelaaja, joka tarvitsee vähän aikaa noustakseen omalle erinomaiselle tasolleen. Uskon, että pitkän pelaamattomuuden jälkeen noin kaksi viikkoa on se aika, mikä Luongon kanssa pitää odottaa, ennen kuin se normaali MVP sieltä tulee taas esiin.

Salon toivoisi puolestaan odottavan kärsivällisesti vielä niin kauan, kunnes vamma on täysin parantunut. Miehen laukaukselle olisi kyllä käyttöä ylivoimalla ja hänen varmalle peruspelille olisi käyttöä omassa päässä, joten siinä mielessä toivoisi nopeaa paluuta kentille. Pyattin kokoa ja vääntövoimaa tarvitaan kaksinkamppailuihin ja vastustajan maalille, joten kyllä hänenkin paluunsa tekee joukkueelle hyvää (vaikka ei tehoja tulisikaan).

Vancouverin pitää tehdä noiden kolmen pelaajan paluiden vuoksi kokoonpanoonsa kaksi muutosta (joukkueessa on enää yksi rosteripaikka vapaana). Canucksilla on nyt ilman Luongoa maalilla jo Sanford ja LaBarbera, joten toisen pitää lähteä. Sanford on juttujen mukaan arvokas pelaaja kopissa ja Luongon hyvä kaveri, mutta LaBarbera on pelannut paremmin.

Minun valintani toiseksi poistettavaksi pelaajaksi osuu siis Sanfordiin. Farmiin Sanfordia ei kannata mielestäni lähettää, sillä hän veisi peliaikaa vain siellä loistavalta Schneiderilta (13W, 1L, GAA: 1.43 - sarjan paras / 94.4% - sarjan paras). Huolisikohan joku joukkue Sanfordia vaihdossa vaikka seitsemännen kierroksen varaukseen?

Toinen leikkaukseni osuisi Mike Browniin, jolla ei ole edelleenkään minkäänlaista käyttöä, ja jonka on turha istua katsomossa. Brownin voisi laittaa takaisin farmiin, ja jos joku hänet jostain syystä ottaisi, niin eipä kävisi seuraa kateeksi. Edit. No, toisaalta Jannik Hansenin pitäisi saada peliaikaa, joten hänkin on mahdollinen alas laitettava pelaaja.

Kokoonpano Luongon, Salon ja Pyattin kanssa voisi olla seuraava:

D. Sedin - H. Sedin - Wellwood
Raymond - Sundin - Pyatt / Demitra
Burrows - Kesler - Bernier
Hordichuk - Johnson - Pyatt / Demitra (on muuten aika helvetin kallis nelonen, vaikka mentäisiin Pyattin kanssa...).

Mitchell - Bieksa
Öhlund - Salo
Edler - O'Brien

Luongo
LaBarbera

Viime aikoina heikosti pelanneella Pavol Demitralla ei mene muuten kovinkaan hyvin juuri nyt. Demitra nähtiin viimeksi GM Placen ulkopuolella tämän näköisenä. Harjoituksiin hän on sentään päässyt, mutta V on laittanut hänet pelaamaan Johnsonin ja Hordichukin kanssa. Pyatt oli kakkosessa Sundinin ja Raymondin seurana. Tuo Demitran kohtalo peilaa aika hyvin koko seuran viime aikojen tilannetta.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Viime yön ottelu Devilsia vastaan oli loistava. Canucks tuli peliin erittäin hyvällä ja tiiviillä puolustuksella, maalivahdit pelasivat jälleen hienon ottelun päästämättä ainuttakaan halpaa maalia ja ykkönen iski sitten tuttuun tapaan pari osumaa. Ensimmäisen erän jälkeen Canucksin kotiyleisö osoitti seisaaltaan suosiota suosikeilleen - upea tunnelma.

Joukkue joutui laittamaan tästä huolimatta mahtavasti pelanneen Curtis Sanfordin waiversiin. Syynä on se, että Roberto Luongo palaa ikävä kyllä kentille. Luongo saattaa olla tolppien välissä jo Phoenixia vastaan, ja se on sääli, sillä joukkue ei ole hänen paluutaan odottanutkaan.

Tuli vaihteen vuoksi vähän erilainen viesti.

Edit (vakavammin): Alle kaksi kuukautta sitten kaikki oli vielä Sanfordilla hyvin. Hän oli erittäin pidetty joukkuekaveri, mikä näkyi tuonkin pelin lopussa. Sitten tuli Luongon loukkaantuminen, tuli liikaa vastuuta, tuli Sundin ja nivusvamma, tuli LaBarbera ja tuli waiverit.
 
Suosikkijoukkue
Ilves, Bulls, Arsenal, Canucks ja Three Lions
Ensinnäkin voiko olla Calgary-fani ja kuitenkin pitää myös Canucksista?

Voi! Minulla taas Flames on kakkossuosikkini läntisessä konferenssissa ja niin kauan kun Flamesien menestyksestä ei ole suoranaista haittaa Nuckseille toivon Flamesin menestystä ja toista sijaa divisioonassamme. Kevät 04 on jäänyt minullekkin todella katkerana mieleen kauttaaltaan (molempien seurojen vinkkelistä).

Mutta palataampa ketjun varsinaiseen aiheeseen. Todellakin Luongon paluu on mahtava homma ja joukkueelle tuleva All-Stars tauko tulee varmastikkin hyvään saumaan.

Haluaisin nostaa myös kuinka hieno homma on myös Sami Salon paluu. Nycholattiin ja Davisoniin verrattuna Sami on selvä vahvistus, molempiin suuntiin. Ylivoimamme on kaivannut Samin laukausta viivaan ja puolustuspää vahvistuu Samin paluun myötä. Sekä Davison (tyhmillä jäähyillä etenkin), että Nycholat (kiekonmenetyksillä) ovat maksaneet Canuckseille maaleja omaan päähän. Samin maaleja maksaneet virheet ovat kuitenkin eritäin harvinainen näky. Minulta on ainakin viime aikoina heikentynyt luotto Salon tuuraajia kohtaan joten Saminkin paluu on isompi juttu kuin foorumeita lukemalla saattaisi ymmärtää.

Canucks on kuitenkin pienten marginaalien ja tiukkojen pelien joukkue, joten näiden loukkaantuneiden paluulla tullee olemaan suuri merkitys.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Sundinin epäonni näyttää vielä toistaiseksi jatkuvan. Tänään oli tilaisuus pistää peli 2-0:een läpiajosta kolmannen erän jälkimmäisellä puoliskolla mutta Nabokov venytti upean patjatorjunnan. Hyvä merkkihän tuo toisaalta on kun alkaa siunaantua läpiajoja ja potku riittää irtiottoon pakeista. Eiköhän tuo taso löydy tässä kevään mittaan ihan ratkaisuiksi realisoituen asti.

Luongolta melkein täydellinen peli, eikä kyllä mies oikeastaan mitään mahtanut maaleille. Henkisesti perkeleen vahva Särjet puristi väkisin rinnalle ja ohi. Canucks sumputti tuossa kolmannessa erässä todella tiiviisti mutta laukauksiksi eivät vastahyökkäykset realisoituneet kuin yhteensä 14 kertaa ottelun aikana. Se ei riitä.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Parista viime ottelusta (Coyotes, Jackets) ei pahemmin kerrottavaa jälkipolville jäänyt, joten siirrytään suosiolla viime yön otteluun jossa Sharks aiheutti Canucksille kuudennen tappion putkeen (viimeisessä 11 ottelussa 3 voittoa).

Canucksilla oli pitkästä aikaa mahdollisuus voittaa Sharks, kiitos Luongon joka näyttää löytäneen vireen, ja Sharksin, joka ei ollut täysin terävimmillään ottelun aikana. Pitkään Canucks johtoa sai pitääkin, mutta lopussa Sharks yksinkertaisesti vain runnoi ohi. Pari tyhmää jäähyä taas, mutta eipä Canucks siihen tällä kertaa kaatunut (vaikka niitä onkin aina helppo syyttää). Kyllä ne isot ja suuremmat ongelmat näki koko 60+ minuutin ajan.

Sundinin epäonni näyttää vielä toistaiseksi jatkuvan. Tänään oli tilaisuus pistää peli 2-0:een läpiajosta kolmannen erän jälkimmäisellä puoliskolla mutta Nabokov venytti upean patjatorjunnan. Hyvä merkkihän tuo toisaalta on kun alkaa siunaantua läpiajoja ja potku riittää irtiottoon pakeista. Eiköhän tuo taso löydy tässä kevään mittaan ihan ratkaisuiksi realisoituen asti.

Tosiaan Canucksilla oli mahdollisuus voittaa peli kun kolmas erä oli loppumaisillaan, ensimmäistä kertaa tällä kaudella kun tuo oli edes teoriassa mahdollista Sharksia vastaan, mutta ei vain riittänyt. Sundinilla oli hyvä mahdollisuus, mutta toisaalta Marleaulla oli vielä kaksi läpiajoa myöhemmin joista kumpikaan ei onnistunut, joten kyllä nuo tilanteet yleensä toisensa tasaavat.

Luokattoman hitaalta Sudde kuitenkin edelleen vaikuttaa, toivottavasti pappa reenaa allstar-breikin kovalla sykkeellä. Ja mahdollisimman paljon jäällä.

Luongolta melkein täydellinen peli, eikä kyllä mies oikeastaan mitään mahtanut maaleille. Henkisesti perkeleen vahva Särjet puristi väkisin rinnalle ja ohi. Canucks sumputti tuossa kolmannessa erässä todella tiiviisti mutta laukauksiksi eivät vastahyökkäykset realisoituneet kuin yhteensä 14 kertaa ottelun aikana. Se ei riitä.

Kyllä Sharks on muillakin osa-alueilla kuin "henkisesti" Canucksia vahvempi. Mutta eipä tuo taida tulla kenellekään yllätyksenä. Jostain syystä tästä ottelusta jäi kuitenkin positiivinen fiilis, kaipa ne odotukset olivat niin pohjalla (ennakolta jo vain kolmen maalin ero joukkueiden välillä olisi ollut joissain määrin positiivinen tulos) että "melkein voitettiin" riittää allekirjoittaneelle hyväksi tulokseksi. Uskoakseni tällaisella esityksellä kaatuisi ne joukkueet joiden kanssa Canucks on ennakolta suht samalla tasolla.

Allstar-tauko tulee hyvään saumaan. Pisteitä pitäisi nyt todella alkaa keräämään mikäli siihen päälle 90 pisteeseen ja playoff-paikkaa tällä kaudella oikeasti tähdätään. Tällä hetkellä Canucks on hävinnyt neljä ottelua enemmän kuin voittanut - tämä on yksinkertaisesti pakko kääntää toisin päin mikäli keväällä meinataan vielä jääkiekkoa pelata.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Se täytyy Canucksista sanoa, että keskialueen sumputus oli läpi ottelun erittäin hyvin Sharks-hyökkääjien mukana. Pomppukiekot omassa päässä joukkue onnistui nappaamaan lähes läpi ottelun, ja varsinkin reboundit tuntuivat päätyvän jatkuvasti Canucksille. Varsinaisia laatutorjuntoja Luongolle kertyi ottelussa muutama, muuten oli kyllä aika heikkotasoisia laukauksia.

Omaa peliä joukkue ei tuntunut rakentavan ollenkaan, hyökkäysalueelle lähti useimmiten korkeintaan yksi mies. Sedinien kentällinen sai ajoittain luotua pientä pyöritystä, mutta sekin jäi lähinnä kulmissa touhuamiseksi. Sundin otti käsittämättömän tyhmän jäähyn, eikä se Sedininkään jäähy jatkoajalla ollut mikään järjen riemuvoitto.

Ottelun kohokohta olikin lähinnä viimeisen vihellyksen jälkeen tapahtunut joukkokahakka, kun turhautuneet Canucks-pelaajat eivät ilmeisesti kestäneet nähdä turkoosia väriä enää ollenkaan. O'Brien saattaa tuon välikohtauksen myötä saada pelikieltoa, ja näistä tapauksistahan tuomitaan myös valmentajille sakkoja. Tosin Vigneault oli ensimmäisten joukossa erottamassa omia pelaajiaan varman kuoleman eli Ryane "The Beast" Clowen kidasta, joten saattaa selvitä ilmankin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Luongolta melkein täydellinen peli, eikä kyllä mies oikeastaan mitään mahtanut maaleille. Henkisesti perkeleen vahva Särjet puristi väkisin rinnalle ja ohi. Canucks sumputti tuossa kolmannessa erässä todella tiiviisti mutta laukauksiksi eivät vastahyökkäykset realisoituneet kuin yhteensä 14 kertaa ottelun aikana. Se ei riitä.
Joo, ei riittänyt ei. Ennen peliä oli selvää, että Canucks yrittäisi hakea pisteitä vain vahvan puolustuksen kautta. Vancouver oli todella surkea kotonaan viisi peliä kestäneellä otteluputkella, ja tuohon surkeuteen suurimpana syynä eivät olleet tehoton ylivoima, avainpelaajien kurittomat jäähyt, maalinteon ongelmat, eikä edes Mats Sundin, vaan oman pään virheet ja onneton maalivahtipeli.

Niillä oman pään merkkausvirheillä ja sillä maalivahtipelillä mitä kotona tuon viiden pelin putken aikana nähtiin, Canucksin olisi ollut turha edes haaveilla playoff-paikasta. Siksi joukkueen oli pakkokin keskittyä ihan ensimmäiseksi noiden perusjuttujen parantamiseen. Ja mikäs sen parempi tilaisuus mitata tasoa, kuin NHL:n pahin vieraskaukalo ja joukkue, jolla on ollut Canucksin numero jo kohta 10 pelin ajan.

Nyt joukkue pelasikin onnistuneen tiiviisti ja hyvin sumputtaen melkein läpi pelin. Taktiikka näytti onnistuneen hienosti, kun Sundinilla oli vielä mahdollisuus tehdä tosiaan tuosta läpiajosta 0-2 maali pelin lopussa. Mutta kun tuosta ei uponnut, niin sen jälkeen huomattiin se, mitä joukkueelle tekee tappioputket ja mitä voittoputket: vahvalla itseluottamuksella pelannut San Jose iski vähintäänkin ansaitun tasoitusmaalin 59 minuutin ja 20 sekunnin kohdalla oman maalivahdin syliin valunutta Canucks-joukkuetta vastaan, ja otti sitten voiton jatkoilla.

Vaikka voittoon tuo Canucksin rypistely ei riittänytkään, arvokkaaseen vieraspisteeseen kuitenkin. Ja sekin on piste enemmän, mitä etukäteen tuosta pelistä pystyi suurimmillakaan valaslaseilla odottamaan. Tulokseen pitää olla siis tyytyväinen. Kauneuspisteitä ei puolestaan lasketa ammattilaisurheilussa. Minulla on aivan sama, tuleeko piste/pisteet tammikuussa alkavassa playoff-kisassa tiukan puolustuksen ja sumputtamisen kautta, vai 6-6 ilotulituksen kautta.

Parasta pelissä oli pisteen lisäksi Luongon peli. Hänen alkunsa pitkän loukkaantumisen jälkeen on ollut odotetun hankala, mutta Sharks-pelin perusteella hän näyttää päässeen jo lähelle sitä Luongoa, joka marraskuussa piti luukkua kiinni. Maaleille hän ei tosiaan voinut mitään, ja hän teki pelissä muutaman arvokkaan kopin. Jos ja kun hän parantaa tuosta tai pitää edes tasonsa, joukkueen itseluottamus tulee nousemaan aivan varmasti.

Pitää nyt toivoa, että joukkueen tämän kauden suurimmat ongelmat ovat takana. Mahdollinen nousu lähtee oman pään virheiden karsimisesta ja maalivahtipelin parantumisesta (paranee varmasti), ja siksi tuo Sharks-peli oli tärkeä suunnannäyttäjä. Kun oma pää on kunnossa, sen jälkeen joukkue voi pelata enemmän myös sitä hyvää kahden suunnan peliä, mitä marraskuussa ennen Luongon loukkaantumista nähtiin - tällä kerralla myös Sundinin kanssa ja huhutaanhan meille jotain toistakin vahvistusta vielä tulevan.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Periaatteessahan toki Lännessä riittääkin todella pitkälle se, että pääsee pleijareihin ja pystyy haastamaan San Josen ja Detroitin. Näin kärjistetysti ajateltuna. Ja todella pitkälle.
 

Jay79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Ei millään pahalla mutta Sundin ei oo tähän mennessä ainakaan mikään todellinen vahvistus ollut, sen näkee sitten kun vähän kauemmin pelannut mutta nyt Mats ole mitään erikoista saanut aikaan. Aika näyttää tuliko tästä rahastus keikka vaiko todellinen vahvistus.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Ei millään pahalla mutta Sundin ei oo tähän mennessä ainakaan mikään todellinen vahvistus ollut, sen näkee sitten kun vähän kauemmin pelannut mutta nyt Mats ole mitään erikoista saanut aikaan. Aika näyttää tuliko tästä rahastus keikka vaiko todellinen vahvistus.
Kuten itsekin sanoit, Sundinin mahdollinen arvo näkyy vasta tulevaisuudessa (uskon, että parin viikon päästä ja sen jälkeen). En tiedä muista, mutta minä en ihmeellisiä asioita odottanutkaan veteraanisentteriltä uudessa seurassa uusien ketjukavereiden kanssa niin pitkän pelaamattomuuden jälkeen.

Toistaiseksi Sundin on tehnyt melko vaatimattomat 2+1 pistettä 7 pelissä, eikä noissa luvuissa ole vielä hurraamista. Minun nähdäkseni hän parantaa kuitenkin pikku hiljaa, ja niin kauan kuin kehitys menee siihen suuntaan, asiat ovat vielä mallillaan. Sitten kun kehitys polkee paikallaan tai taantuu, asiasta pitää olla huolissaan.

Onneksi on vasta tammikuu, joten ainakin aikaa on hyvin. Joukkuekin on vielä ihan suhteellisen hyvissä asetelmissa runkosarjan lopun playoff-taistelua katsoen, joten siinäkin mielessä asiat ovat ihan kelvollisesti. Jos Gillis nyt onnistuisi hankkimaan järkevällä kaupalla (ei sitten millään Hodgsonin treidillä!) Sundinia 5-5-pelissä tukemaan pystyvän laitahyökkääjän, niin se varmasti helpottaisi Sundinin'kin peliä.

Ja mitä tulee tuohon mahdolliseen rahastusreissuun, niin se ei ole vielä mitään, kun minä en siihen usko. Mutta kun myöskään Hitler ei siihen selvästi usko, niin se kertoo asiasta totuuden.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
nuck(8.1.) kirjoitti:
Kapteenin lähteminen Kanadan maajoukkuepaitaan sai muuten hänen seurajoukkueessaan aikaan aika ison tasonpudotuksen:

Brampton oli pelannut saldolla 19-2-1 pelit ennen maajoukkueleiriä. Hodgson oli tehnyt viimeisessä seuransa pelissä voittomaalin jatkoajalla Mississaugaa vastaan (Hodgsonin tehot 5-4 voittoon päättyneessä pelissä 3+1 ja pelin ykköstähti). Sen jälkeen alkoi leiritys ja Brampton on pelannut nyt saldolla 2-5-1 viimeiset kahdeksan ottelua.
Nyt kun Hodgson on ollut taas Bramptonin riveissä nuorten MM-kisojen jälkeen kahdeksan peliä, voisi vähän katsoa joukkueen suuntaa.

Brampton pelasi siis ennen kisoja 22 peliä Cody kapteeninaan, joista joukkue voitti 19 peliä. Sen jälkeen Hodgson puuttui kahdeksasta pelistä ja noista Brampton voitti kaksi peliä. Entä nyt? No, nyt Brampton on pelannut kahdeksan ottelua Cody kapteenina, ja joukkue on voittanut noista kahdeksasta pelistä seitsemän. Eli Hodgsonin kanssa joukkueen saldo on viimeisistä 30 pelistä 26-3-1. Ilman Hodgsonia saldo on koko kaudella 6-8-1.

Viime yönä Cody teki Plymouthia vastaan vieraissa jatkoajalla Bramptonin voittomaalin. Nuorten MM-kisojen jälkeen Hodgson on tehnyt noissa kahdeksassa ottelussa yhteensä kolme voittomaalia. Hänellä on koko kaudella yhteensä kahdeksan voittomaalia, mikä on OHL:n eniten. Lisäksi hän on 16 pelin mittaisessa pisteputkessa. Noissa 16 pelissä hän on tehnyt 13+14=27 pistettä, saanut +15 ja hänellä on viisi voittomaalia.

***

Gillis on tekemässä ihmeitä NHL:n toimiston suuntaan.

uutinen.

The travel issue has always been a contentious one for the Canucks, and Gillis has been taking pro-active steps with the NHL office to try and ensure the Canucks don't keep going through those kind of schedules. He had a lengthy meeting earlier this week with league officials, and told BMac and Rintoul that the Canucks may get a much better look next season.

"I think we have a great chance. In fact, we've got a draft in place for about 38 of our road games for next season already, which is unheard of. They made us a number one priority in terms of travel for a variety of reasons. One of them is injury history, crossing borders, and the fact that we don't have a team within two or three hours of us. So they agreed to make concessions based on a number of different factors and we feel really good about where we're headed with them. We feel really good about their understanding now, and that they're really willing to work with us to get a better road schedule in place."

Ei voi muuta kuin toivoa, että asiat kääntyvät oikeassa elämässä tuohon suuntaan, mihin Gillis selvästikin uskoo niiden kääntyvän. Canucks on ollut jo pitkään NHL:n eniten matkustanut joukkue, ja kun on joukkueen otteluohjelmaa katsonut, niin eihän siinä ole ollut mitään järkeä: Kesken melko pitkän vieraskiertueen pitkä lento yhdeksi peliksi kotiin pelaamaan jotain Idän seuraa vastaan, uudelleen koneeseen ja taas lennetään pelaamaan jonnekin takahikiään pelaamaan yksi peli, josta kotiin pelaamaan peli seuraavana iltana... Jatkuva matkustaminen ja aikavyöhykkeiden ylittäminen -> väsyneempi peli -> vähemmän aikaa harjoitella jäällä -> paikat kovilla -> enemmän loukkaantumisia -> jne... ei ihan tasan ole menneet kaikki jaot.
 
Viimeksi muokattu:

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Ei voi muuta kuin toivoa, että asiat kääntyvät oikeassa elämässä tuohon suuntaan, mihin Gillis selvästikin uskoo niiden kääntyvän. Canucks on ollut jo pitkään NHL:n eniten matkustanut joukkue, ja kun on joukkueen otteluohjelmaa katsonut, niin eihän siinä ole ollut mitään järkeä: Kesken melko pitkän vieraskiertueen pitkä lento yhdeksi peliksi kotiin pelaamaan jotain Idän seuraa vastaan, uudelleen koneeseen ja taas lennetään pelaamaan jonnekin takahikiään pelaamaan yksi peli, josta kotiin pelaamaan peli seuraavana iltana... Jatkuva matkustaminen ja aikavyöhykkeiden ylittäminen -> väsyneempi peli -> vähemmän aikaa harjoitella jäällä -> paikat kovilla -> enemmän loukkaantumisia -> jne... ei ihan tasan ole menneet kaikki jaot.

Niin, onko siis tulevaisuudessa Canuksille tulossa pitempiä vieraskiertueita, vai mikä tähän on ratkaisu? Otteluohjelma kai pitää edelleen olla tasapuolinen, eli itää vastaan yhtä paljon pelejä kuin muilla, mutta tokihan ne on hyvä pistää vaikka kaikki putkeen. Tuollaiset älyttömät yhden ottelun kotivisiitit pitää ehdottomasti poistaa ohjelmasta mielellään muiltakin läntisen konferenssin jengeiltä. Itän puolella matsit saavat sitten olla enemmän sekaisin, kun etäisyydet ovat pienempiä.

Ja mitä tulee tuohon mahdolliseen rahastusreissuun, niin se ei ole vielä mitään, kun minä en siihen usko. Mutta kun myöskään Hitler ei siihen selvästi usko, niin se kertoo asiasta totuuden.

Oli kyllä mahtavasti tehty pätkä, vaikka tuosta kohtauksesta noita erilaisia on miljoona väännettykin. Hyviä pikkujuttuja Rangersin touhuun liittyen. Putosin aivan täydellisesti.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Niin, onko siis tulevaisuudessa Canuksille tulossa pitempiä vieraskiertueita, vai mikä tähän on ratkaisu? Otteluohjelma kai pitää edelleen olla tasapuolinen, eli itää vastaan yhtä paljon pelejä kuin muilla, mutta tokihan ne on hyvä pistää vaikka kaikki putkeen. Tuollaiset älyttömät yhden ottelun kotivisiitit pitää ehdottomasti poistaa ohjelmasta mielellään muiltakin läntisen konferenssin jengeiltä. Itän puolella matsit saavat sitten olla enemmän sekaisin, kun etäisyydet ovat pienempiä.
Otteluohjelman pitää olla tietysti sama jatkossakin, eli Idän seuroja vastaan pelataan yhtä paljon pelejä. Mutta jos nuo Gillisin puheet siitä, että Canucks saisi itse vaikuttaa jatkossa vierasohjelmiinsa pitävät paikkansa, niin aika paljon tuota ohjelmaa voisi ainakin parantaa. Eihän tuokaan poista joukkueen jatkuvaa aikavyöhykkeiden päällä matkustelua, mutta kyllä se varmasti parantaisi tilannetta kokonaisuutena.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Cory Schneider taitaa tehdä hyvää jälkeä myös AHL:n tähdistöottelun yhteydessä: Schneider leads PlanetUSA to Skills victory

Manitoba Moose goaltender Cory Schneider, a Massachusetts native and a Boston College product, set an AHL record with 18 stops on 19 shots to earn the Reebok Top Goaltender award. Schneider, a first-round draft choice by the Vancouver Canucks in 2004, hit the All-Star break with a record of 16-2-0 for the Moose, leading the league with a 1.61 goals-against average and a .940 save percentage.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucks hävisi Nashvillelle heikon esityksen jälkeen maalein 3-5. Tappio oli Vancouverille jo kuudes peräkkäinen kotona (yhteensä seitsemäs peräkkäinen tappio), ja se sivuaa organisaation ennätystä kaudelta 1970-71. Jos kaikki menee nappiin, sunnuntaina on siis mahdollisuus tehdä historiaa Minnesotaa vastaan!

Olisihan se hienoa, jos tämä joukkue pystyisi murskaamaan 38 vuotta vanhan ennätyksen. Juuri nyt näyttää kuitenkin niin hyvältä, että uskon mahdollisuuksiin. Tässä nyt meneillään olevassa putkessa on vain se likatahra, että Columbukselle Vancouver hävisi rankuilla, eikä vuonna 1970 vielä niitä tunnettu. No, ennätys siitä kuitenkin tulisi, jos kaikki menisi kuten voisi odottaa.

Nashvillen tv-porukka oli muuten laatinut komean näköisen taulukon Canucksin upeasta kotipelien sarjasta:

HOMELAND DEFENSE

VANCOUVER CANUCKS

Goals per game allowed at GM Place

First 17 games 1.76 (first in NHL)

Last 7 home games 4.14 (worst in NHL)

Have not won at home since 28. dec (Ottawa)

Ja nyt Nashvillelle kärsitty tappio laski siis tuota päästettyjen maalien keskiarvoa entisestään, eli me olemme vielä ylivoimaisemmin NHL:n huonoimpia!
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Alkoikos tämä häviäminen samalla hetkellä, kun Sundin pisti nimen paperiin? Ehkä jotain sittenkin tapahtui joukkuekemioissa, vaikka kaikki ovat muuta medialle toki puhuneetkin?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös