Vancouver Canucks 2008-2009

[nuck]

Itse puolestaan muistan tuon hieman toisin päin. Muistan V'n vitsailleen median kanssa että "ei toinen Luongo-treidi tietenkään haittaisi", kun mieheltä udeltiin mielipiteitä kesällä Vancouveriin saapuneista hyökkäyspään uusista nimistä.

Tuon muistan minäkin, mutta ymmärtääkseni se oli tosiaan vain huumoripuolen heitto, ei mikään varsinainen realistinen toive. Monissa paikoissa V painotti sen sijaan juuri kovuuden hankkimista ja sanoi mm. suoraan, että vaikka kaikki eivät niistä pidäkään, hän pitää tappeluista ja haluaa nähdä joukkueensa pelaavan energistä ja kovaa peliä.

Luonnollisesti V olisi toki halunnut vaihtaa Näslundin kauden alussa vaikka Iginlaan, jos se olisi ollut mahdollista. Se ei siltikään poista sitä, että Canucks oli Nonisin, Tambellinin (joka sanoi myös joukkueen olevan kovuuden perässä) ja Vigneaultin mukaan juuri kovuuden perässä. Ja näitä siirtoja joukkue myös teki.

Ja kun ei ollut cojonesia tehdä vaikeaa mutta oikeaa päätöstä organisaation kannalta, oli joukkue jumissa niin budjetin sekä jään puolella.

"Cojoneseista" en tiedä, mutta kun joukkue oli selvästi kasvanut edellisellä kaudella hienosti yhteen ja Näslund noussut joukkueessa Sedineitakin paremmin esiin kauden tärkeimmillä hetkillä, niin eihän tuossa tilanteessa yksikään manageri olisi lähtenyt helpoin perustein kapteeniaan kauppaamaan. Tai tietenkin olisi, jos vaihtokaupassa olisi tullut selvästi parempi pelaaja, mutta Näslundin kuuden miljoonan dollarin (ja yhden vuoden jäljellä oleva) sopimus ja sopimuksessa ollut NTC-pykälä oli kohtuullisen isona hidasteena tuolle kaupalle.

Paperilla monet toki siirtelivät miestä kauden aikana mielensä mukaan, mutta käytännössä tuota siirtoa oli paljon vaikeampi tehdä, vaikka niitä cojoneseita jollakin olisikin ollut.

Ja seitsemännekseen, mielestäni tuo osaamisen hankinta hyökkäyspäähän olisi pitänyt olla itsestäänselvyys. Se oli sitä faneille ja medialle, ja varmasti organisaation kiekkopuolen päättäjäryhmällekin. Se, että päävalmentaja olisi jättänyt sen sanomatta medialle... ei sekään riitä perusteluksi sille että Nonis ei kakkoskenttää Canucksille hankkinut.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä sinä olisit Nonisina tehnyt? Kuvittele itsesi kesään 2007 ja Vancouverin managerin pallille. Takana oli seurahistorian paras runkosarjan kevät, joukkueen pelifilosofia pohjautui huippuluokan maalivahtipeliin, hyvään puolustuspeliin ja kovaan työntekoon ja joukkueella näytti olevan monenkin papereissa niin hyvä tulevaisuus, että joukkuetta rankkailtiin medioissa Läntisen konferenssin kolmen parhaan sisään (esimerkiksi ESPN:n John Buccigross rankkasi Canucksin toiseksi).

Olisitko tehnyt tuossa tilanteessa isoja muutoksia joukkueen rakenteeseen, olisitko yrittänyt hankkia kakkoseen kovan luokan laituria myymällä mahdollisesti muualta joukkueesta palkkatilaa vievän pelaajan (kenet ja mihin?), olisitko rakentanut uutta ja kaupannut joukkueen kapteenin (jos Näslund olisi halunnut jostain syystä lähteä muualle ja ottaa koulua Vancouverissa käyvät lapsensa mukaan) vaihdossa tulevaisuuteen vai olisitko yrittänyt hankkia Nonisin tapaan vahvistuksia joukkueen pelitapaa mukaillen (lisää duunareita alimpiin ketjuihin ja yksi kokenut puolustaja tuomaan syvyyttä).

Minä olisin muuten yrittänyt hankkia sopivan hintaista laitahyökkääjää vapaiden agenttien markkinoilta kakkoseen ja jättänyt etenkin Isbisterin hankkimatta (tuo yksi sopimus ei tosin venettä kaatanut palkkojen puolesta). Kuka se uusi laituri sitten olisi ollut? Sitä en osaa sanoa, kun katseli viime kesänäkin vapaiden agenttien palkkoja ja näiden tulevia joukkueita.

Tästä olen samaa mieltä. Tuo on vähintäänkin outoa, sillä jos minun olisi pitänyt antaa potkut jommallekummalle, olisi Vigneault lähtenyt ensimmäisenä.

Sankarista ja NHL:n parhaasta valmentajasta on lyhyt matka entiseksi valmentajaksi...

 

[Chip Whitley]

Tuon muistan minäkin, mutta ymmärtääkseni se oli tosiaan vain huumoripuolen heitto, ei mikään varsinainen realistinen toive.

Olihan tuossa huumoria mukana, mutta voin olla 100% varma siitä että Vigneault olisi ottanut avut top6-hyökkäykseen avosylin vastaan (Luongo-kaupan mittakaava toi sen huumorin mukaan, ei niinkään se pelaajien tarve). Gillishan totesi ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, kun toimittajat utelivat V'n kohtalosta, että valmentaja valmentaa annettuja pelaajia, ja Gillisin mielestä V teki tässä hyvää työtä. Tästä tietenkin voi olla eri mieltä, mutta Gillis siis aika selvästi antoi ymmärtää että suurimmat ongelmat löytyivät pelaajamateriaalin puolelta.

Eikä ainakaan allekirjoittaneella tule mieleen yhtään päävalmentajaa NHL'ssa joka ei olisi välillä edes hieman turhautunut kun kakkoskenttä koostuu lähinnä AHL-pelaajista.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä sinä olisit Nonisina tehnyt? Kuvittele itsesi kesään 2007 ja Vancouverin managerin pallille. Takana oli seurahistorian paras runkosarjan kevät, joukkueen pelifilosofia pohjautui huippuluokan maalivahtipeliin, hyvään puolustuspeliin ja kovaan työntekoon ja joukkueella näytti olevan monenkin papereissa niin hyvä tulevaisuus, että joukkuetta rankkailtiin medioissa Läntisen konferenssin kolmen parhaan sisään (esimerkiksi ESPN:n John Buccigross rankkasi Canucksin toiseksi).

Pelkästään tuo ESPN'n ennustus olisi antanut minulle syyn laittaa koko joukkue uusiksi. Ei vaan... yksinkertaisesti; itse olisin pyrkinyt parantamaan joukkuetta. Vaikka edellinen kausi mainiosti sujuikin, olisin ottanut kaikki mahdolliset asiat huomioon ja lähtenyt siitä että joukkuetta parannetaan kesän aikana. En siis olisi jäänyt lepäilemään laakereille, tyytyväisenä että "nyt on hyvä joukkue kasassa, vähän fyysisyyttä lisää niin kaikki kaatuu ja vuoden päästä juhlitaan mestaruutta". Pelkällä neloskentän fyysisyydellä kun ei mestaruutta juhlita (ja vielä senkin hankinnassa epäonnistuttiin, heh).

Olisitko tehnyt tuossa tilanteessa isoja muutoksia joukkueen rakenteeseen, olisitko yrittänyt hankkia kakkoseen kovan luokan laituria myymällä mahdollisesti muualta joukkueesta palkkatilaa vievän pelaajan (kenet ja mihin?), olisitko rakentanut uutta ja kaupannut joukkueen kapteenin (jos Näslund olisi halunnut jostain syystä lähteä muualle ja ottaa koulua Vancouverissa käyvät lapsensa mukaan) vaihdossa tulevaisuuteen vai olisitko yrittänyt hankkia Nonisin tapaan vahvistuksia joukkueen pelitapaa mukaillen (lisää duunareita alimpiin ketjuihin ja yksi kokenut puolustaja tuomaan syvyyttä).

En olisi tehnyt isoja muutoksia rakenteeseen. Mielestäni Canucksin perustukset ovat riittävät hyvät kilpailemaan ihan siitä kirkkaimmasta, kun katsotaan hyökkäyksen kärkeä (ok, ei liigan huippua mutta todella hyvä silti), puolustusta ja maalivahtipeliä.

Ykkösprioriteetti minulla olisi ollut Näslundin kauppaaminen. Tämä olisi vapauttanut kiitettävästi tilaa budjettiin, ja omasta mielestäni Näslundilla on vielä sen verran arvoa liigan ympärillä että joku epätoivoinen joukkue olisi maksanut "kokeneesta maalintekijästä" sen verran että Näslund olisi kannattanut kaupata (= tehden Canucksista paremman joukkueen + saaden samalla tulevaisuutta). Ja kyllä, olihan Marcuksella NTC, mutta kovin helposti se lähteminen ja lasten koulujen vaihto näytti tänä kesänä sujuvan. Voit tietty sanoa että on helpompi lähteä floppikauden jälkeen kuin organisaation parhaimman kauden jälkeen, ja onhan asia noinkin. Kuitenkin, viime kesänä (hyvästä edelliskaudesta huolimatta) Näslundin henkilökohtainen tilanne Canucksin joukkueessa oli identtinen, ja uskon että tästä syystä hän olisi ollut valmis treidiin oikeaan joukkueeseen.

Jos kuvitellaan että tämä olisi tapahtunut kesällä, ennen heinäkuun ensimmäistä, olisi jatkoskenaariona voinut olla paikkauksien hankinta UFA-markkinoilta. Yksi kuvio, ei mielestäni mitenkään kaukaa haettu videopelimanageri-liike; Näslund kaupataan esim. draftissa vaihdossa prospectiin/pickiin ja nuorempaan pelaajaan. Heinäkuun ensimmäisenä tehdään 6-7 miljoonan dollarin tarjous B.C.'ssa kodin omistavalle ja paljon aikaa Vancouverissa viettävälle Scott Gomezille (Vancouver on myös lähin NHL-kaupunki Alaskaa, Gomezin kotikaupunkia). Sentteri siksi, koska laiturien tarjonta oli varsin heikko. Gomez siksi, koska Vancouver kaupunkina olisi varmasti ollut yksi vakava ehdokas hänen listallaan.

Gomezin avulla kakkoskenttä olisi ollut heti paljon laadukkaampi kuin kertaakaan viime kauden aikana. Treidin kautta uutta laituria sisään (Näslund-kaupasta saatu lisää pelimerkkejä, Morrison hyvä pelimerkki), ja hupsista vaan niin joukkue onkin jo paljon laadukkaampi. Onhan tuossa kysymysmerkkejä, eikä se oikea toteuttaminen ole näin helppoa, tiedän kyllä sen. Kompromisseja luultavasti olisi joutunut tekemään, mutta pääpiirteittäin olisin tämän tyylisellä suunnitelmalla viime kesään lähtenyt (Näslund ulos -> tilaa uusille hankinnoille & pelimerkkejä uusille hankinnoille, hankinnoille jotka pistävät vastustajakoutsin reagoimaan kun kun Vigneault pistää kakkoskentän jäälle [nauramista ei lasketa reagoinniksi]).

 

[nuck]

Olihan tuossa huumoria mukana, mutta voin olla 100% varma siitä että Vigneault olisi ottanut avut top6-hyökkäykseen avosylin vastaan (Luongo-kaupan mittakaava toi sen huumorin mukaan, ei niinkään se pelaajien tarve).

Totta kai olisi - etenkin kahden ensimmäisen ketjun laitahyökkääjän. Kysehän oli vain siitä, että joukkueen palkat olivat aika tapissa, eikä pelaajakauppoja haluttu luultavasti tehdä, kun ne olisivat voineet sekoittaa edellisellä kaudella hyvin toimineen joukkueen kemian (ainakin riski olisi kasvanut, jos hyvää kemiaa oltaisiin muuteltu avainpelaajien osalta).

Yksi vaihtoehdoista olisi tietenkin ollut Näslundin kauppaaminen, mutta minä en pitänyt sitä kovinkaan realistisena. Suurin syy oli NTC:n lisäksi miehen palkka; kuinka moni joukkue olisi edes oikeasti halunnut kuuden miljoonan pelaajan, jonka parhaat kaudet ovat selvästi takana? Kuinka monella oli capissaan siihen varaa tai kuinka moni joukkue olisi antanut jotain käyttökelpoista pelaajasta, joka on muutaman miljoonan ylipalkattu tehoihin nähden ja jolla on yksi kausi sopimusta jäljellä.

Vaihtoehdot käyvät vähiin. Tai sitten niitä ei ole ainuttakaan, kuten uskon.

Uskon samalla, että Vancouverille Näslund oli kaikesta huolimatta kapteenina, fanien yhtenä suosikkina ja ruotsalaisena hyökkääjänä paljon arvokkaampi, mitä hänestä olisi saanut tilalle. Hänen kauppaamisensa oli siis nähdäkseni "cojoneseista" riippumaton asia ja itse asiassa se ei käynyt minulla kunnolla edes varteen otettavana vaihtoehtona.

Gillishan totesi ensimmäisessä tiedotustilaisuudessaan, kun toimittajat utelivat V'n kohtalosta, että valmentaja valmentaa annettuja pelaajia, ja Gillisin mielestä V teki tässä hyvää työtä. Tästä tietenkin voi olla eri mieltä, mutta Gillis siis aika selvästi antoi ymmärtää että suurimmat ongelmat löytyivät pelaajamateriaalin puolelta.

Onneksi nyt ongelmat ovat korjaantuneet...

No, ehkä pari kuukautta on liian lyhyt aika arvioida Gillisin onnistumista. Tuosta sanomista sain kuitenkin sen käsityksen, että Gillis ei pelkästään painottanut hyökkäystä, vaan koko joukkuetta ja otti mm. loukkaantumiset huomioon arvioidessaan Vigneaultin panosta. Kun joukkueelta puuttui kakkossentteri yli puolet kaudesta, tärkeimmällä pelaajalla oli muuta ajateltavaa ja puolustuksessa oli enemmän miesvajausta kuin missään toisessa joukkueessa, niin aivan varmasti Vigneaultin pelinappulat olivat vähissä.

Oma osuutensa tässä oli toki myös Näslundin pelillä. Miehen tekemät 25 maalia olivat ihan kelvollinen suoritus tilastoihin ja jollekin kahden miljoonan pelaajalle ne olisivat olleet jopa hyvä suoritus, mutta veihän hän kattoa aivan liikaa tehoihin nähden.

yksinkertaisesti; itse olisin pyrkinyt parantamaan joukkuetta. Vaikka edellinen kausi mainiosti sujuikin, olisin ottanut kaikki mahdolliset asiat huomioon ja lähtenyt siitä että joukkuetta parannetaan kesän aikana.

Luonnollisesti kaikki joukkueet pyrkivät myös laskemaan "pahan päivän varalle", mutta palkkakaton aikana nopeita muutoksia on pirun hankala tehdä. Lisäksi aika vaikea ottaa huomioon Luongon vaimon raskaudessa olleita pahoja ongelmia, puolustuksen valtavaa loukkaantumissumaa tai entisen NHL:n Iron Manin loukkaantumiskierteen jatkumista... Kun joukkueella pettää samalla kaudella pelkästään loukkaantumisten ja muiden siviilipuolen asioiden vuoksi maalivahtipeli, puolustus ja sentteripeli, niin aika hankala sieltä on ponnistaa.

Sen yhden kakkosketjun laiturin olisin toivonut toki olleen hankintalistalla. Lisäksi onhan se pakko myöntää, että Nonis otti tavallaan riskin etenkin Morrisonin kohdalla (hänet oltaisiin voitu uskoakseni helpostikin kaupata, kun palkka oli maltillinen kokonaisotteisiin nähden). Hänen kohdalla uskottiin luultavasti loukkaantumisten olleen takana ja terveenähän Morrison on arvokas.

Näslundinkin kohdalla pelattiin tavalla riskiä, mutta kuten sanottu, häntä en uskonut saatavan edellä mainituista syistä johtuen kaupaksi. Lisäksi näkemykseni mukaan hänestä saatu paras hyöty saatiin juuri Vancouverissa, jossa hän oli varmasti jonkinlainen esikuva muille joukkueen ruotsalaisille ja kapteenina varmasti jonkinlainen johtaja muillekin pelaajille.

Ykkösprioriteetti minulla olisi ollut Näslundin kauppaaminen. Tämä olisi vapauttanut kiitettävästi tilaa budjettiin, ja omasta mielestäni Näslundilla on vielä sen verran arvoa liigan ympärillä että joku epätoivoinen joukkue olisi maksanut "kokeneesta maalintekijästä" sen verran että Näslund olisi kannattanut kaupata (= tehden Canucksista paremman joukkueen + saaden samalla tulevaisuutta).

Tässä meillä on varmasti suurin näkemysero. Minä en usko, että hänet olisi ollut mahdollista kaupata (NTC:n ja palkan/hinta-laatusuhteen vuoksi) vaikka halusi olisi ollut ja siksi en näe myöskään Nonisin mokanneen tässä asiassa viime kauden aikana.

Ja kyllä, olihan Marcuksella NTC, mutta kovin helposti se lähteminen ja lasten koulujen vaihto näytti tänä kesänä sujuvan.

Jos joku oikein kiinnostava joukkue olisi viime kauden aikana näyttänyt kiinnostusta ja antanut meille kiinnostavan pelaajan tilalle, niin ehkä NTC olisi ollut lasten kouluista ja muista käytännön asioista mahdollista purkaa. Ongelmana tuossa on vain se, että harvassa olivat ne joukkueet;

1. Joilla oli katossaan kuusi miljoonaa tilaa.
2. Jotka olivat kiinnostuneet maksamaan pari miljoonaa ylimääräistä vanhojen aikojen kunniaksi.
3. Jotka olivat valmiita antamaan meitä oikeasti tulevaisuudessa hyödyttävän pelaajan yhden kauden lainasta.
4. Missä Näslund halusi pelata ennemmin kuin tuttujensa kanssa tutussa seurassa ja tutun fanijoukon edessä.

Näslundin lähtö tänä kesänä johtui nähdäkseni vain siitä, että Gillis ei tehnyt hänelle tarjousta, vaan hän halusi (ymmärrettävästikin) muutosta.

Jos kuvitellaan että tämä olisi tapahtunut kesällä, ennen heinäkuun ensimmäistä, olisi jatkoskenaariona voinut olla paikkauksien hankinta UFA-markkinoilta. Yksi kuvio, ei mielestäni mitenkään kaukaa haettu videopelimanageri-liike; Näslund kaupataan esim. draftissa vaihdossa prospectiin/pickiin ja nuorempaan pelaajaan. Heinäkuun ensimmäisenä tehdään 6-7 miljoonan dollarin tarjous B.C.'ssa kodin omistavalle ja paljon aikaa Vancouverissa viettävälle Scott Gomezille...

Eli joku joukkue olisi ollut valmis maksamaan prospectin/pickin Näslundin kuudesta miljoonasta ennemmin kuin yrittämään ilman mitään kompensaatioita vapaiden agenttien markkinoilta pidemmällä sopimuksella vaikka juuri Gomezia tai Drurya...?

Ei millään pahalla, mutta kyllä tuo ainakin minulle vähän kaukaa haetulta kuulostaa. Ihan kiinnostava pelaaja Gomez toki olisi ollut.

 

[Chip Whitley]

Yksi vaihtoehdoista olisi tietenkin ollut Näslundin kauppaaminen, mutta minä en pitänyt sitä kovinkaan realistisena. Suurin syy oli NTC:n lisäksi miehen palkka; kuinka moni joukkue olisi edes oikeasti halunnut kuuden miljoonan pelaajan, jonka parhaat kaudet ovat selvästi takana? Kuinka monella oli capissaan siihen varaa tai kuinka moni joukkue olisi antanut jotain käyttökelpoista pelaajasta, joka on muutaman miljoonan ylipalkattu tehoihin nähden ja jolla on yksi kausi sopimusta jäljellä...Hänen kauppaamisensa oli siis nähdäkseni "cojoneseista" riippumaton asia ja itse asiassa se ei käynyt minulla kunnolla edes varteen otettavana vaihtoehtona.

Tässä olen kanssasi samaa mieltä (tummennettu), tosin eri syystä, mutta silti samaa mieltä. Minäkään en missään vaiheessa pitänyt Näslundin kauppaamista, olisi se sitten tapahtunut vuosi sitten kesällä tai viime kauden aikana, realistiselta vaihtoehdolta. Itse olen kuitenkin sitä mieltä että se ei suinkaan liittynyt Näslundin markkina-arvoon, vaan enimmäkseen Nonisin haluttomuuteen kaupata kapteenia toiseen joukkueeseen (en usko että tällainen ajatus käväisi edes mielessä kertaakaan).

Minulla on parikin argumenttia Näslundin ihan kohtalaisen, ehkä jopa hyvänkin markkina-arvon puolesta; ensinnäkin, voin taata että moni henkilö ympäri liigaa muistaa muutaman vuoden takaiset tapahtumat erittäin hyvin. Näillä tapahtumilla tarkoitan vielä 03/04 kautta, kun Näslund oli mielestäni yksi NHL'n parhaimmista laitureista. Työsulku ja äärettömän nopea tason tippuminen tähdestä rivimieheksi tapahtui sen jälkeen, mutta kun se tapahtui niin nopeaa tahtia, en usko että kukaan sijoittaa Näslundia vielä sinne glenmurray-koriin (vanha pieru josta ei ole mitään hyötyä), vaan pikemminkin toivoo että uusi ympäristö ja uudet kujeet sytyttäisivät Näslundin.

Tästähän kertoo jotain myös sopimus jonka Näslund tänä kesänä Rangersin kanssa sainasi. Oliko se nyt tasan 4 miljoonaa per kausi kahden kauden ajan? Ok, kyseessä on Rangers, mutta kyllähän tuo jotain osviittaa Näslundin arvosta ympäri liigaa antaa. Toisekseen, kun katsoo joitain näitä deadline-kauppoja joissa veteraanipelaaja siirtyy joukkueesta toiseen... sanotaan näin että jos Smolinskeista sun muista irtoaa kakkoskierroksen varauksia niin eiköhän Näslundista olisi saanut varausvuoron lisäksi jonkun nuoren pelaajan kyljessä.

1. Joilla oli katossaan kuusi miljoonaa tilaa.
2. Jotka olivat kiinnostuneet maksamaan pari miljoonaa ylimääräistä vanhojen aikojen kunniaksi.
3. Jotka olivat valmiita antamaan meitä oikeasti tulevaisuudessa hyödyttävän pelaajan yhden kauden lainasta.
4. Missä Näslund halusi pelata ennemmin kuin tuttujensa kanssa tutussa seurassa ja tutun fanijoukon edessä.

1. Kattoon saa aina tehtyä tilaa jos se siitä jää kiinni, mutta myönnän sen että ei tuolla montaa joukkuetta ollut jonka tuon verran olisi pystynyt palkkoja tuosta vaan ottamaan. Eipä tuo kuitenkaan vaadi kuin yhden joukkueen jolla tilaa on, ja olihan niitä enemmän kuin yksi. Mahdollisesssa deadline-kaupassa tämä ei olisi ollut ongelma.

2. En näe tuota mitenkään suurena ongelmana, ei se ollut sitä Canucksillekaan. Jos tilaa vain löytyy se tarvittava määrä, niin ei pari ekstramiljoonaa kauppaa peruuta. Tämä menee aika pitkälti tuon ykköskohdan sisälle.

3. Historia kertoo, että näitä tapahtuu. Ja paljon. Usein "yksi kausi" on vielä muodossa kaksi kuukautta.

4. En tiedä sinusta, mutta minusta näytti aika usein siltä ettei Näslund oikein Canucksissa viihtynyt. Tämä voi toki olla osa hänen tyyliään, mutta suurimman osan ajasta pelaaminen, ja jopa maalienteko, näytti melko vastenmieliseltä puuhalta. Fanien ja median painostuksesta puhumattakaan.

Eli joku joukkue olisi ollut valmis maksamaan prospectin/pickin Näslundin kuudesta miljoonasta ennemmin kuin yrittämään ilman mitään kompensaatioita vapaiden agenttien markkinoilta pidemmällä sopimuksella vaikka juuri Gomezia tai Drurya...?

Jos jollain on sentteripaikat jo täynnä, ja yhden vuoden sopimuksella tuleva laituriveteraani mahtuu sen vuoden kattoon, niin kyllä, näen tämän mahdolliseksi. Otin jo aikaisemmin viime kauden aikana Ottawan esille, ja se täsmäisi tälläkin kertaa. Kuten myös vaikkapa Pittsburgh. Taisi Detroitillakin olla tilaa. Uskon että tällaisiin joukkueisiin Näslund olisi heivannut NTC'n ilomielin.

Ei millään pahalla, mutta kyllä tuo ainakin minulle vähän kaukaa haetulta kuulostaa. Ihan kiinnostava pelaaja Gomez toki olisi ollut.

Ei tuo minun mielestäni kauhean kaukaa haettu ole. Ei tässä sentään draftin kakkos- ja kolmosvuoroa lähdetty itselle treidailemaan. Yksi pelaaja ulos ja toinen sisään.

 

[nuck]

voin taata että moni henkilö ympäri liigaa muistaa muutaman vuoden takaiset tapahtumat erittäin hyvin. Näillä tapahtumilla tarkoitan vielä 03/04 kautta, kun Näslund oli mielestäni yksi NHL'n parhaimmista laitureista.

Minunkin mielestä oli. Näslund johti koko NHL:n pistepörssiä helmikuussa 2004 vielä ennen Mooren taklausta ja maalipörssin kärkeen oli vain pari maalia matkaa. Hän oli siis liigassa ehdottomia huippuja, jopa kaikki pelaajat huomioiden. Siksihän hän saikin tuon kauden jälkeen Canucksilta tuon kolmevuotisen ja kuuden miljoonan dollarin sopimuksen NTC-pykälällä.

Tuon kauden lopulla hän oli kuitenkin kentille palatessaan heikompi kuin ennen aivotärähdystä (playoffeissa peli kulki silloinkin hyvin). Tuon kauden lopun tason pudotuksen ymmärsin vielä hyvin, sillä loukkaantuminen sotki miehen hyvän pelivireen ja hän selvästi säästeli kipeää kättään laukoessaan.

Työsulkukaudella hän oli minun näkemäni mukaan haluttoman näköinen MoDossa, mutta tuonkin ymmärsin vielä hyvin, kun motivaatio oli varmasti enemmän NHL:n puolella. Työsulkukauden jälkeisellä kaudella Näslund voitti vielä Vancouverin pistepörssin (osin Crawfordin sokean peluuttamisen jäljiltä) ja teki päälle 30 maalia, mutta tuolloin jo huomasi otteista selvästi, että sitä vanhaa peliä ei nähdä.

Vaikka Näslundin 2005-06 kauden otteet olivat miehen historiaan nähden pettymyksen täyteisiä, sitä jaksoi aina uskoa parempaan huomiseen. Kausina 2006-07 ja 2007-08 Näslund meni kuitenkin koko ajan alaspäin paitsi maalien, mutta ennen kaikkea kokonaispelin osalta (playoffeissa 2007 Näslund oli tosin hyvä ja se lupasi minulle taas kerran parempaa tulevaisuutta...).

Näslundin edellisestä hyvästä kaudesta (sekin vajaa hyvä kausi) on aikaa nyt neljä vuotta, kaksi eri valmentajaa ja reilut 10 ketjukaveria. Ja tuo neljä vuotta on hirveä aika jääkiekossa. Kun miehellä oli viime kaudella samaan aikaan NTC, kuuden miljoonan palkka ja jokainen joukkue varoo palkkakattomaailmassa vielä aikaisempaa enemmän huonoja kauppoja (kaikilla ei ole edes tilaa, vaikka olisi haluja), niin vaikea on nähdä jonkun joukkueen olleen kiinnostuneen - saati siten, että hänestä olisi pitänyt vielä antaa joku vakikokoonpanon kehityskykyinen pelaaja.

Tästähän kertoo jotain myös sopimus jonka Näslund tänä kesänä Rangersin kanssa sainasi. Ok, kyseessä on Rangers, mutta kyllähän tuo jotain osviittaa Näslundin arvosta ympäri liigaa antaa.

Eihän Näslund mikään arvoton pelaaja tietenkään ole. Kyse tässä tapauksessa onkin siitä, olisiko esimerkiksi Rangers ollut kiinnostunut hänestä, jos hintana olisi ollut kuusi miljoonaa dollaria, joukkueeseen olisi pitänyt tehdä muutoksia raivatakseen Näslundin palkalle tilaa ja hänestä olisi pitänyt antaa kaupan päälle vielä jotain Canucksiakin tulevaisuudessa hyödyttävää. Minä en olisi ainakaan ollut, jos olisin ollut Rangersin johtoportaassa.

Toisekseen, kun katsoo joitain näitä deadline-kauppoja joissa veteraanipelaaja siirtyy joukkueesta toiseen.

On vähän eri asia mahduttaa kattoonsa 1.5 miljoonaa kuin kuusi miljoonaa. Näslundin palkka oli niin iso, että ilman mahdollisuuksia olleiden joukkueiden ei ollut mitään järkeä hankkia miestä (ei hänen nimellään enää paitojakaan paljon myydä), ja toisaalta useilla hyvillä joukkueilla katto oli tapissa tai niin lähellä sitä, että kuusi miljoonaa ei mahtunut sen alle. Ja vaikka se olisikin saatu mahdutettua sinne, niin Näslundille ei useimmissa kovissa joukkueissa ollut edes kelvollista pelillistä tarvetta.

1. Kattoon saa aina tehtyä tilaa jos se siitä jää kiinni...

Sen lisäksi, että se vaati vain yhden joukkueen, jolla oli tilaa, se vaati paljon muutakin;

- Se vaati Vancouverin suuntaan pelaajan, josta Canucksillekin olisi ollut hyötyä.

- Se vaati Näslundille Canucksia kiinnostavamman joukkueen (NTC'n purkaminen).

- Se vaati sen, että mahdollisen uuden joukkueen omistajataho olisi ollut valmis maksamaan pari miljoonaa dollaria "ylimääräistä" tehoihin nähden.

- Se vaati sen, että omastakin tulevaisuudesta pelaava Nonis olisi saanut aikaan myös omistajatahoa tyydyttävän kaupan (kapteenin myyminen ei ole yleensä ottaen kovin hyvä asia, jos taistellaan playoff-paikasta).

- Se vaati sen, että Näslundin uusi joukkue ei saanut parempaa kauppaa aikaan jne.

Luonnollisesti jokainen näistä yksittäisistä paloista poisti järjestäen joukkueita "Canucksin kauppakumppani-listalta" yksi kerrallaan, ja uskon, että kun kyse oli näinkin monesta yksittäisestä asiasta, listalle ei edes jäänyt lopulta varteen otettavia vaihtoehtoja, vaikka kauppa olisi muuten käynyt Nonisin mielessä.

2. En näe tuota mitenkään suurena ongelmana, ei se ollut sitä Canucksillekaan.

Canucksille Näslund oli kuitenkin kapteeni, tuttu luottomies fanienkin suuntaan ja pelaaja, joka muodosti joukkueen ydinryhmän myös kopissa. Hänelle tehtiin sopimus silloin kun mies oli huipulla ja kun siihen laitettiin vielä NTC päälle, niin kauppaamisesta tehtiin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta (Näslund on kaikkien juttujen mukaan hyvin perhekeskeinen pelaaja, joka ei varmasti ensimmäisenä miettinyt lähtöä tutusta kaupungista ja tutuista kuvioista).

Sitä paitsi kyllä etenkin nyt palkkakaton aikana tuo pari lisämiljoonaa voi olla hyvinkin merkittävä asia. Se voi torpedoida jonkun muuten mahdollisen kaupan esimerkiksi siirtotakarajalla tai se voi tehdä mahdollisissa loukkaantumistapauksissa uuden pelaajan hankinnasta tavallista vaikeampaa. Lisäksi omistajilla ei taida löytyä kovin paljon ymmärrystä, jos manageri ottaa pari lisämiljoonaa "kun ei se ole meille ongelma".

3. Historia kertoo, että näitä tapahtuu. Ja paljon. Usein "yksi kausi" on vielä muodossa kaksi kuukautta.

Milloin on viimeksi kuuden miljoonan (tai yli) palkkaansa nähden selvästi alisuorittava pelaaja siirtynyt palkkakaton aikana prospectiin tai nuoreen pelaajaan? Minä en muista, mutta kun sinä sanot muistavasi paljonkin näitä tapauksia, niin voisitko muistuttaa.

4. En tiedä sinusta, mutta minusta näytti aika usein siltä ettei Näslund oikein Canucksissa viihtynyt.

Näslund on ollut tuollainen aina. Tosin Vigneaultin aikana Näslund oli kyllä ehkä vielä aikaisempaa tyytymättömämmän (jos tätä sanaa voi käyttää) näköinen, joten tässä olen samaa mieltä. Uskon, että suurin syy meni ihan pelkästään sen piikkiin, että mies olisi halunnut olla joukkueelle edelleen se avaintekijä, mutta hän ei sitä vain pystynyt enää olemaan. Hänen otteistaan paistoi aika ajoin epävarmuus ja joissakin paikoissa jopa tuska, mitä ei ennen työsulkukautta vielä nähty.

Minä uskon, että huolimatta miehen vaikeuksista kentällä työsulkukauden jälkeen, hän viihtyi ainakin kaupungissa hyvin. Kyllähän hän myös pari kertaa työsulkukauden jälkeen sanoi mediassa, että Vancouver on miehen "kotikaupunki" ja kaupunki, jossa hän voisi jopa asua pelaajauransa jälkeen. Saattoivathan nuo olla myös pelkkää sanahelinää, mutta kun yhdessä kaupungissa viettää 10 vuotta ja pelaa siellä elämänsä parasta kiekkoa, niin en usko tunnesiteiden katkeavan kovin nopeasti.

Jos jollain on sentteripaikat jo täynnä, ja yhden vuoden sopimuksella tuleva laituriveteraani mahtuu sen vuoden kattoon, niin kyllä, näen tämän mahdolliseksi.

Kun puhuit kesän vapaiden agenttien markkinoiden alla olevasta tilanteesta, niin siellä oli vapaina agentteina tarjolla laidalle samassa Näslundin luokassa mm. Smyth, Kariya, Shanahan, Bertuzzi, Guerin, Blake, Zubrus ja (Slava) Kozlov. Suurimman osan tuosta ryhmästä uskottiin tarttuvan täkyyn Näslundia halvemmalla (mikä tapahtuikin), heistä ei tarvinnut maksaa mitään ja osasta joku joukkue sai muutamaksi vuodeksi tärkeän pelaajan, jonka taso ei ollut lähtenyt alaspäin.

He olivat siis kaikki hinta/laatusuhteeltaan kannattavampia sijoituksia ja periaatteessa vielä ilmaisia sellaisia. Kyllä se olisi minun silmääni vaikuttanut erikoiselta, jos joku joukkue olisi heivannut ajatukset esimerkiksi nuoremmista Smythista tai Kariyasta ja yrittänyt satsata sen sijaan Näslundiin.

Otin jo aikaisemmin viime kauden aikana Ottawan esille, ja se täsmäisi tälläkin kertaa.

Edelleen kysyn, kun otit tuon kaavan esiin; Miksi Näslund olisi halunnut sellaiseen joukkueeseen kauden lopulla, jonka kehityskäyrä näytti vielä Vancouveriakin voimakkaammin alas tammikuun puolivälistä runkosarjan loppuun ja millä oli isoja ongelmia vähän joka alueella? Ottawa pelasi ehkä hyökkäävämpää peliä, joten tuossa mielessä tuo siirto olisi voinut tulla kyseeseen (NTC'n purkamisen suhteen), mutta olisiko Näslund oikeasti halunnut seuraan, joka sukelsi vielä Vancouveria pahemmin?

Lisäksi tuota asiaa piti ajatella myös Canucksin puolelta. Vancouverilla oli tuohon aikaan paha loukkaantumissuma, mutta joukkue oli pelannut kuitenkin voittavaa kiekkoa (esimerkiksi marras- ja joulukuun tienoilla 29 ottelua saldolla 19-6-4) aikaisemmin, olemassa oli edelleen usko joukkueeseen. Kun Canucksilla oli tuolloin vielä playoff-kisa tosissaan pystyssä, niin olisiko kapteenin myynti todellakin auttanut viime kauden suhteen?

Kuten myös vaikkapa Pittsburgh.

Penguins olisi voinut hyvinkin olla kiinnostava joukkue Näslundille, mutta Penguins oli ymmärrettävästi enemmän Hossan perään ja antoi jo hänestä tulevaisuutta. Mitä sellaista sieltä oltaisiin voitu enää saada, mikä olisi auttanut Vancouveria jo ensi kaudella ja minkä varaan Penguins ei rakentanut tulevaa playoff-menestystä tai tulevaa seuran jatkoa?

Taisi Detroitillakin olla tilaa.

Mutta ei tarvetta.

Ei tuo minun mielestäni kauhean kaukaa haettu ole. Ei tässä sentään draftin kakkos- ja kolmosvuoroa lähdetty itselle treidailemaan. Yksi pelaaja ulos ja toinen sisään.

Voi kun se olisikin noin yksinkertaista myös käytännössä.

 

[nuck]

Hodgson hoping to be next Gagner

Vancouver Provincen mielenkiintoinen juttu Vancouverin tämän kesän ykkösvarauksesta Cody Hodgsonista luettavissa täältä.

Hodgson harjoittelee tämän kesän tiiviisti Vancouverin uuden urheilutoimen johtajan Dave Gagnerin alaisuudessa hienoissa olosuhteissa. Mukana harjoituksissa on tietenkin mm. Daven Oilersissa pelaava poika Sam Gagner, joka pelasi viime kaudella heti varauksen jälkeen 79 ottelua NHL:ssä ja oli Edmontonin kolmanneksi tehokkain pelaaja (79GP, 13+36=49).

Jutussa kerrotaan, että Hodgson on keskittynyt kehittämään hänen heikkouttaan, luistelua. Gagnerin mukaan asiassa on tapahtunut kesän aikana hyvää kehittymistä ja tämähän on tietenkin mukava kuulla. Peliälyssä Hodgsonia pidettiin jopa menneen kesän älykkäimpänä varattuna pelaajana (Stamkos mukaan luettuna) ja lisäksi häneltä onnistuu sekä maalinteko (40 maalia viime kaudella OHL:ssa), että pelin tekeminen.

Hodgsonin suurimmat heikkoudet ovat luistelussa ja voimapuolella (Hodgson menestyi tosin kohtalaisesti draftin yhteydessä pidetyissä kuntotesteissä myös voimamittauksissa). Nyt jos luistelu on parantumassa Gagnerin alaisuudessa hyvää tahtia, niin suurimmaksi heikkoudeksi jää tuo lajivoiman saaminen. Ja sitähän on hyvä mahdollisuus kehittää ajan kuluessa.

Hodgsonin tavoitteet tulevalle kaudelle ovat vähintään hyvä kausi seurajoukkueessaan Bramptonissa, mutta myös pelipaikan saaminen Kanadan nuorten maajoukkueessa. Keväällä hän oli Kanadan 18-vuotisten MM-joukkueen kapteeni ja kisojen paras pistemies, joten hyvät pohjat nuorella sentterillä on ainakin alla.

Varmasti jollain tasolla hänen tavoitteensa löytyy jo nyt myös NHL:stä - treenikaveri Sam Gagnerin tavoin. NHL-paikka on tietenkin Hodgsonin ikäiselle pelaajalle vaikeasti saavutettavissa, mutta tuohonkin on pienet mahdollisuudet jos luistelu on tosiaan selvästi kehittynyt tämän kesän aikana (ja Sundin menee jonnekin muualle / toista Hodgsonia kokeneempaa ja parempaa sentteriä ei saada).

Se on ainakin varmaa, että harjoitusleiristä tulee mielenkiintoista seurattavaa, kun (ilman Sundinia) kakkosen sentterin paikasta taistelee näillä näkymin Hodgsonin lisäksi mm. villi kortti Kyle Wellwood. Vaikka en löisi Hodgsonin NHL-paikan puolesta vetoa, pitää samalla kuitenkin toivoa, että Hodgson onnistuu hyvin leirillä ja taistelee tosissaan NHL-paikasta. Minkäänlainen pettymys ei tosin junioreissa jatkaminenkaan olisi, ja olisihan se hienoa nähdä Cody nuorten MM-kisoissa.

Jos hänestä tulisi niin hyvä sentteri mitä odotan, Canucksin tulevaisuuden keskusta Henrik Sedin - Hodgson - Ryan Kesler olisi hyvin kunnossa omilla varauksilla. Tuossa järjestyksessä yhden Patrick Whiten floppaaminen (kuten tällä hetkellä näyttää) ei enää tuntuisi pahalta.

Jos kaikki menee hyvin, parin, kolmen vuoden päästä Canucksin joukkue voisi näyttää esimerkiksi tältä (melkein kokonaan) omien varausten yhdistelmältä;

D. Sedin - H. Sedin - Grabner
Raymond - Hodgson - Bernier
Burrows - Kesler - Hansen / Pettinger
Brown - Rypien / ? - Hansen / Pettinger
Hordichuk

Mitchell - Bieksa
Öhlund - Edler
Ellington / McIver / Sauve - Salo? / Krajicek / ?

Luongo / Schneider

(Todennäköisesti me näemme kuitenkin ihan erilaisen Canucksin, kun uusia varauksia, vapaita agentteja ja ehkä pelaajakauppojakin tulee, mutta tällainenkin joukkue on mahdollisuuksien rajoissa.)

 

[Mr. Smith]

Nuckin hyvästä Hodgson -jutusta onkin hyvä keskittyä tulevaan kauteen ja jättää menneisyyden analyysit vaikkapa niiden kausien ketjuihin.

Kohtuu hiljaista on ollut Canucks -rintamalla jo pisempään ja näyttääkin siltä, että suurempaa ei tulekaan tapahtumaan ellei sitten Sundin yllätä. Samalla pitää toivoa, ettei mitään epätoivoisia sainauksia (tyyliin Parrish) tehtäisi vaan annettaisiin omille lupaaville pelaajille mahdollisuus ottaa paikkansa rosterista. Kolmen ekan ketjun laiturit ovat varsin päteviä ja ykkösen ja kolmosen sentterit hyviä. Kakkosen sentteri on se ainoa ongelma, mutta siihenkin tyrkyllä on useita kavereita. Annetaan näiden näyttää taitonsa pre-seasonilla ja katsotaan sen jälkeen miltä homma näyttää.

Kyllähän kauteen lähdetään jälleen kerran hyvän moken ja pakiston kautta ja toivotaan, että nämä osastot kerrankin pysyisivät ehjinä. Pakisto tosin selvinnee paremmin loukkaantumisista kuin hyökkäys, kun potentiaalista ja kohtuu valmista materiaalia on enemmän. Maalintekijöistä yksikään ei voi kyllä olla poissa pitkää aikaa - sen verran kapea on hyökkäyksen viimeistelijöiden ryhmä.

 

[Chip Whitley]

Eihän Näslund mikään arvoton pelaaja tietenkään ole. Kyse tässä tapauksessa onkin siitä, olisiko esimerkiksi Rangers ollut kiinnostunut hänestä, jos hintana olisi ollut kuusi miljoonaa dollaria, joukkueeseen olisi pitänyt tehdä muutoksia raivatakseen Näslundin palkalle tilaa ja hänestä olisi pitänyt antaa kaupan päälle vielä jotain Canucksiakin tulevaisuudessa hyödyttävää. Minä en olisi ainakaan ollut, jos olisin ollut Rangersin johtoportaassa.

En minäkään viime kesänä, kun Rangers sijoitti sen 14 miljoonaa kahteen vapaaseen agenttiin. Tilanne olisi kuitenkin ollut eri deadlinella, kun Canucks olisi jo maksanut suurimman osan Näslundin palkasta eikä Rangersille olisi jäänyt kuin reilu miljoona maksettavaksi.

Milloin on viimeksi kuuden miljoonan (tai yli) palkkaansa nähden selvästi alisuorittava pelaaja siirtynyt palkkakaton aikana prospectiin tai nuoreen pelaajaan? Minä en muista, mutta kun sinä sanot muistavasi paljonkin näitä tapauksia, niin voisitko muistuttaa.

Ensinnäkin pitää sanoa että tällaiset pelaajat ovat todella harvassa. Hyvä jos löydät tällaisia liigasta, saati sitten treidattavaksi. Kuitenkin painotan edelleen sitä että Näslundilla oli sopimuksen viimeinen vuosi menossa, eikä tilaa tarvinnut löytyä kuin sillä hetkellä. Ihan hatusta heitettynä tulee mieleen (samanlaisessa tilanteessa olevista pelaajista) Keith Tkachuk kausi takaperin kun mies siirtyi Atlantaan. Samoin tulee myös pari puolustajaa mieleen, Redden ja Blake, jotka olivat puoli vuotta sitten samassa tilanteessa kuin Näslund ja joille oltiin treidi jo sovittu, mutta homma kusi siihen kun pelaajat eivät tykänneet määränpäästä.

Uskon, että suurin syy meni ihan pelkästään sen piikkiin, että mies olisi halunnut olla joukkueelle edelleen se avaintekijä, mutta hän ei sitä vain pystynyt enää olemaan. Hänen otteistaan paistoi aika ajoin epävarmuus ja joissakin paikoissa jopa tuska, mitä ei ennen työsulkukautta vielä nähty.

Nimenomaan. Onkin todella mielenkiintoista nähdä miten Näslundilla sujuu New Yorkissa. Alkaakohan tuo ajatus vihdoinkin iskostua Näslundinkin kalloon, vai odottaako hän itseltään edelleen huippukausia -> ei pysty enää tähän -> itseluottamus romahtaa ja hän floppaa. Jos noin korkeat oletusarvot itseltään on, niin tuossa ei sitten jää muuta vaihtoehtoa kuin ripustaa hokkarit naulaan.

He olivat siis kaikki hinta/laatusuhteeltaan kannattavampia sijoituksia ja periaatteessa vielä ilmaisia sellaisia. Kyllä se olisi minun silmääni vaikuttanut erikoiselta, jos joku joukkue olisi heivannut ajatukset esimerkiksi nuoremmista Smythista tai Kariyasta ja yrittänyt satsata sen sijaan Näslundiin.

Nojaa, vai että kaikki? Edelleen, painotan sitä että moni GM ottaa mieluummin yhden vuoden (vaikka kyseessä olisi ylipalkattu) sopimuksella pelaajan kuin antaa vaikkapa Blakelle viiden vuoden ja hiukan halvemman sopimuksen. Moni GM ei nykyisessä palkkakaton maailmassa halua sitoa rahojaan yhteen pelaajan moneksi vuodeksi, vaan tuetaan lyhyempiä sopimuksia joista on tarpeen tullen helppo päästä eroon (Näslundin tapauksessa pelata kausi loppuun).

Jos kuvittelen itseni jonkun joukkueen GM'ksi ja minun pitäisi valita pelaajia ja sopimuksia tuolta sinun mainitsemalta "listalta" (elettäisiin siis viime kesää ja katossa olisi hyvin tilaa), voin sanoa että ainoastaan Kariya ja Smyth pidempien sopimuksien ryhmästä voittaisi Näslundin yhden vuoden sopimuksen. Shanahanin olisin ottanut sitten halvemmalla yhden vuoden sopparilla mieluummin kuin Näslundin, mutta muuten sijoitan ehdottomasti Näslundin yhden vuoden ylipalkatun sopimuksen muiden mainitsemiesi pelaajien ja heidän sopimustensa edelle.

Ok, olisihan Näslundista jotain joutunut vaihdossa antamaan (toisin kuin esim. Blaken, Guerenin, Kozlovin tai Zubrusin järkyistä ylipalkkauksista), mutta Näslund olisikin ollut vain joukkueelle joka on hyvin rakennettu ja tähtäämässä Cuppiin (eli siis kuten Ducks toissa kaudella, tai Pens viime kaudella = nuoret pelaajat halvoilla sopimuksilla tekee tuhoa, eikä ole varaa ottaa pitkiä soppareita kun nuoret alkaa saamaan korotuksia).

Edelleen kysyn, kun otit tuon kaavan esiin; Miksi Näslund olisi halunnut sellaiseen joukkueeseen kauden lopulla, jonka kehityskäyrä näytti vielä Vancouveriakin voimakkaammin alas tammikuun puolivälistä runkosarjan loppuun ja millä oli isoja ongelmia vähän joka alueella? Ottawa pelasi ehkä hyökkäävämpää peliä, joten tuossa mielessä tuo siirto olisi voinut tulla kyseeseen (NTC'n purkamisen suhteen), mutta olisiko Näslund oikeasti halunnut seuraan, joka sukelsi vielä Vancouveria pahemmin?

Ainakin itse uskoin koko ajan että Ottawa kelkkansa kääntää, kun alkukausi sujui niin dominoiden. Näin ei sitten käynyt, mutta en minä sitä tuolloin tiennyt. Eiköhän Reddenkin olisi hyväksynyt treidin muualle jos luotto olisi omaan joukkueeseen mennyt. Muutenkin mahdollisuus pelata loistavien hyökkääjien kanssa olisi saattanut painaa paljonkin vaakakupissa, varsinkin kun Vancouver ei oikein näyttänyt (loppuvaiheessa) miellyttävän.

Kun Canucksilla oli tuolloin vielä playoff-kisa tosissaan pystyssä, niin olisiko kapteenin myynti todellakin auttanut viime kauden suhteen?

Kaikilla on tähän tietenkin omat mielipiteensä. Jos Näslund olisi lähtenyt eikä mitään konkreettista sillä hetkellä Canucksia auttavaa olisi tullut tilalle, on aika epätodennäköistä että tuo siirto olisi (sillä hetkellä) Canucksia auttanut. Kopin puolella menetys olisi saattanut tehdä suurenkin(?) vaikutuksen, mutta kentällä se olisi ollut aika minimaalinen. Olisiko tuo sitten ollut huono vai hyvä juttu, se taas riippuu kuinka paljon tuolloiseen joukkueeseen uskoi.

Penguins olisi voinut hyvinkin olla kiinnostava joukkue Näslundille, mutta Penguins oli ymmärrettävästi enemmän Hossan perään ja antoi jo hänestä tulevaisuutta. Mitä sellaista sieltä oltaisiin voitu enää saada, mikä olisi auttanut Vancouveria jo ensi kaudella ja minkä varaan Penguins ei rakentanut tulevaa playoff-menestystä tai tulevaa seuran jatkoa?

Eipä sitä voinut tietää että Pens oli Hossan perässä, mitään huhujakaan ei pahemmin liikkunut, joten mielessäni kuvittelin jo viime kesänä että Näslund saattaisi Sheroa kiinnostaa (aikaisempi historia organisaation kanssa, suuri tarve laituripaikalle, paljon tilaa katossa).

Turha se on enää tässä vaiheessa lähteä jossittelemaan Näslundin liigan laajuisesta arvosta kun mies ei missään vaiheessa edes markkinoilla käynyt (vahva usko tähän). Oma mielipide on, että Näslundilla oli jonkun verran arvoa jo viime kesänä (rajoittuneet kauppakumppanit suuren palkan takia), mutta kauden mittaan arvo vain kasvoi (palkkakustannuksien pienenemisen takia) ja deadlinella hänestä olisi saanut ihan mukavan hinnan.

 

[nuck]

En minäkään viime kesänä, kun Rangers sijoitti sen 14 miljoonaa kahteen vapaaseen agenttiin. Tilanne olisi kuitenkin ollut eri deadlinella, kun Canucks olisi jo maksanut suurimman osan Näslundin palkasta eikä Rangersille olisi jäänyt kuin reilu miljoona maksettavaksi.

Asia ei olisi tosiaan jäänyt välttämättä siitä kiinni, etteikö Näslund olisi mahtunut Rangersin budjettiin. Ehkä se ei olisi jäänyt siitäkään kiinni, etteikö Näslund olisi halunnut lähteä Vancouverista ja purkaa NTC:nsa. Jos nuo kaksi kohtaa olisivat sopineet, enää olisi puuttunut kohde, johon Näslund oltaisiin voitu kaupata.

Koska Vancouver taisteli vielä tuohon aikaan täysillä pudotuspelipaikasta ja koska joukkueen kauteen oli mahtunut myös pidempiä hyviä aikoja (jotka herättävät aina uskoa mahdollisuuksiin), varausvuoroihin ei kauppaa olisi kannattanut tehdä. Myös NHL:n ulkopuolella olevat prospectit eivät sopineet kuvioihin.

Kyseeseen olisi voinut tulla Nigel Dawesin tai Brandon Dubinskyn kaltaiset nuoret hyökkääjät, mutta kapteenin ja joukkueen toiseksi parhaimman maalintekijän vaihtaminen playoff-kisan yhteydessä Dawesiin tai Dubinskyyn olisi saanut Aguilinit painamaan paniikkinappia jo kauden aikana. Samalla uskon, että Canucksin tavoite playoffeihin pääsystä olisi sinetöitynyt niiden ulkopuolelle.

Toisaalta tämä kauppa olisi voitu tyrmätä myös Rangersin puolelta, jos joukkue ajattelee pidemmällä aikavälillä. Oli miten oli, minulle ei tule Rangersista Dawesin ja Dubinskyn lisäksi muita edes vähänkään realistisen kuuloisia vaihtoehtoja, joihin Näslund olisi voitu viime kauden aikana vaihtaa. Ja vaikka tulisikin, niin tuossakin kaupassa olisi ainakin neljän edellä mainitun kohdan pitänyt täyttyä, jotta kauppa olisi ollut edes paperilla mahdollista;

- Se vaati Vancouverin suuntaan pelaajan, josta Canucksillekin olisi ollut hyötyä taistelussa playoff-paikasta.

- Se vaati Näslundille Canucksia kiinnostavamman joukkueen (NTC'n purkaminen) - oliko runkosarjassa kolme voittoa enemmän kerännyt Rangers tätä, jos toisessa vaakakupissa oli perheen jättäminen Vancouveriin?

- Se vaati sen, että omastakin tulevaisuudesta pelaava Nonis olisi saanut aikaan myös omistajatahoa tyydyttävän kaupan (kapteenin myyminen ei ole yleensä ottaen kovin hyvä asia, jos taistellaan playoff-paikasta).

- Se vaati sen, että Rangers ei olisi saanut parempaa kauppaa aikaan.

Ensinnäkin pitää sanoa että tällaiset pelaajat ovat todella harvassa. Ihan hatusta heitettynä tulee mieleen (samanlaisessa tilanteessa olevista pelaajista) Keith Tkachuk kausi takaperin kun mies siirtyi Atlantaan.

Sitähän minäkin, ei niitä nyt sentään paljon ole ollut.

Pari eroa Tkachukin/St. Louisin ja Näslundin/Vancouverin välillä:

- Tkachuk oli aikanaan 3.8 miljoonan hyökkääjä, joten hän oli selvästi Näslundia halvempi... Hän oli palkkaansa nähden jopa hyvä hankinta, toisin kuin Näslund.

- Hän oli pelannut St. Louisissa paremmin, mitä Näslund pelasi viime kaudella Vancouverissa...

- Häntä pystyttiin käyttämään paitsi laidalla, mutta myös keskellä...

- Hän oli fyysisenä hyökkääjänä Näslundia monipuolisempi...

- St. Louisin playoff-mahdollisuudet eivät olleet hyvät tuolla kaudella (joukkue pelasi kaupan jälkeen loppukauden saldolla 8-8-4 ja jäi kuitenkin Läntisen konferenssin playoff-rajasta 15 pistettä). Vancouverilla kaikki oli viime kauden deadlinella vielä omissa käsissä (deadlinella saldo 32-22-8 ja takana kahdeksasta viimeisestä ottelusta saldo 6-1-1). Kapteenin kauppaaminen ei tuntunut siis tuohon rakoon tuolloin kovin hyvältä sijoitukselta (en itse asiassa nähnyt siinä mitään järkeä), kun peli kulki hyvin.

Kokonaisuutena Tkachuk oli siis paljon parempi paketti, kun suhteuttaa hänen aikaisempaa kautta Näslundin viime kauden aikaisempiin esityksiin. Lisäksi St. Louisin tuolloisen tilanteen ja Canucksin viime kauden tilanteen välillä oli selvät erot, mitkä puolsivat Tkachukin kauppaamista tulevaisuuteen, mutta estivät Näslundin kauppaamista.

OT: Siitähän ei pääse tietenkään mihinkään, että Don Waddell mokasi tuon kevään siirtotakarajalla pahasti (vaikka joidenkin mielestä Atlanta teki hyviäkin kauppoja...). Tkachukin hankkiminen moneen varausvuoroon ja tulevaisuuteen johtui nähdäkseni siitä, että seurahistoriansa ensimmäistä kertaa playoffeihin mennyt Atlanta halusi tehdä vaikutusta kannattajiinsa. Sitä en sitten tajunnut ollenkaan, että miksi Atlanta lähti kauppaamaan Coburnia Alexei Zhitnikiin. Tyhmästä päästä sakotetaan, samoin kärsimättömyydestä.

Jos Nonis olisi löytänyt viime kauden siirtotakarajalla toisen lääkkeensä unohtaneen managerin, niin ehkä Näslundista oltaisiin saatu aikaan hyväkin kauppa ja Canucks olisi vain parantanut hyvää helmikuutaan.

Nimenomaan. Onkin todella mielenkiintoista nähdä miten Näslundilla sujuu New Yorkissa. Alkaakohan tuo ajatus vihdoinkin iskostua Näslundinkin kalloon, vai odottaako hän itseltään edelleen huippukausia -> ei pysty enää tähän -> itseluottamus romahtaa ja hän floppaa. Jos noin korkeat oletusarvot itseltään on, niin tuossa ei sitten jää muuta vaihtoehtoa kuin ripustaa hokkarit naulaan.

Todella mielenkiintoista seurata tosiaan Näslundin otteita Rangersissa. Vaikka en pidä joukkueesta, niin eihän siitä mihinkään pääse, että toivoo Näslundin löytävän pelinsä. En löisi asian puolesta vetoa, mutta kuka tietää, mitä maiseman vaihto ja uusi pelitapa miehelle tekee.

Edelleen, painotan sitä että moni GM ottaa mieluummin yhden vuoden (vaikka kyseessä olisi ylipalkattu) sopimuksella pelaajan kuin antaa vaikkapa Blakelle viiden vuoden ja hiukan halvemman sopimuksen. Moni GM ei nykyisessä palkkakaton maailmassa halua sitoa rahojaan yhteen pelaajan moneksi vuodeksi, vaan tuetaan lyhyempiä sopimuksia joista on tarpeen tullen helppo päästä eroon (Näslundin tapauksessa pelata kausi loppuun).

Minä näen asian eri lailla. Mielestäni nykyisin juuri painotetaan vähän pidempiä sopimuksia ja tätä tukevat myös tilastot. Tänä kesänä kahden ensimmäisen päivän aikana sopimuksen teki yhteensä 65 vapaata agenttia. Näiden keskimääräinen palkka oli 3.37 miljoonaa dollaria ja sopimusten keskimääräinen pituus 2.78 vuotta. Lukemat ovat tulleet selvästi ylöspäin sitten kauden 2003-04 (saati sitten tätä ennen), jolloin ei ollut palkkakattoa. Tuolloin UFA-pelaajien sopimusten keskipituus on kahden paikkeilla (en löydä nyt tarkkoja lukemia), kun nykyisin ne ovat lähempänä kolmea.

Syykin on selvä. Kun palkat nousevat koko ajan, seurat yrittävät tehdä kaikkensa pitääkseen pelaajat pois UFA-markkinoilta. Ja tämähän ei onnistu kuin tekemällä pelaajille pidempiä sopimuksia. Esimerkiksi jonkun Michael "healthy scratch" Ryderin kolmevuotinen ja 12 miljoonan dollarin sopimus tai Jeff Fingerin nelivuotinen ja 14 miljoonan dollarin sopimus olisivat olleet aikaisemmin yksi- tai korkeintaan kaksivuotisia ja hinnoiltaan selvästi pienempiä.

Lisäksi aikaisemmin useat liigan tähdet tekivät joukkueidensa kanssa kaksi- tai kolmevuotisia sopimuksia. Kun tässä on nyt katsonut parin viime kesän tähtien sopimuksia, niin hyvin monessa puhutaan viidestä (tai yli) vuodesta. Ero on aikaisempiin sopimuksiin huomattava, jos vertailet näitä keskenään toisiinsa.

Jatkuu...

 

[nuck]

Jatkuu edellisestä viestistä...

Jos kuvittelen itseni jonkun joukkueen GM'ksi ja minun pitäisi valita pelaajia ja sopimuksia tuolta sinun mainitsemalta "listalta" (elettäisiin siis viime kesää ja katossa olisi hyvin tilaa), voin sanoa että ainoastaan Kariya ja Smyth pidempien sopimuksien ryhmästä voittaisi Näslundin yhden vuoden sopimuksen.

Jos puhutaan noista minun listaamista pelaajista (otetaan nuo Smyth ja Kariya pois listoilta, kun he ovat aika selviä tapauksia) ja muistutetaan tilanteesta, mikä ennen markkinoita vallitsi Näslundiin nähden, niin (pitää siis ottaa huomioon se, että me emme tienneet vielä pelaajien lopullisia oikeita sopimuksia - meillä oli ainoastaan puhelin, faksi ja tietty summa rahaa valmiina):

- Slava Kozlov oli pelannut 80 pisteen runkosarjan kaudella 2006-07 ja teki sen jälkeen Atlantan kanssa kolmevuotisen ja yhteensä 11 miljoonan dollarin sopimuksen (vuosiansiot n. 3.6 miljoonaa dollaria). Työsulkukauden jälkeen Kozlov oli pelannut Atlantassa 163 peliä ja tehnyt näissä 151 pistettä. Hänen tasonsa ei ollut tippunut ollenkaan. Jos noita lukemia vertaa Näslundin vastaaviin (163GP, 139pts) ja ottaa huomioon tuon kuuden miljoonan palkan verrattuna Kozlovin sopimukseen sekä Näslundin pelin kehityksen, niin kyllä Kozlov tilanteen hinta-laatusuhteeltaan tiukoille laittaa.

- Voimahyökkääjäkolmikko Shanahanin, Guerinin ja Bertuzzin kanssa kyseeseen olisivat tulleet juuri yksi- tai korkeintaan kaksivuotiset sopimukset, osin pelaajienkin halusta. Tämä ryhmä oli kiinnostava ja pinnalla paitsi pelaajien monipuolisuuden (kaikki pystyvät myös fyysiseen peliin) ansiosta, mutta myös kesällä Anaheimin mestaruuden jälkilöylyjen vuoksi (fyysisten pelaajien merkityksen korostuminen).

Shanahan oli pelannut edelliskauden lähes piste/ottelu-tahdilla (67GP, 62pts) ja hän olisi voinut irrota bonuksien kanssa ainakin miljoonan halvemmalla kuin Näslund. Myös Näslundia monipuolisempi Guerin oli puolestaan iskenyt 36 maalia ja hinnaksi odotettiin yleisesti miljoonaa tai kahta Näslundia vähemmän. Bertuzzi oli sitten huomattavasti suurempi riski, mutta viime kesänä kaikesta huolimatta kiinnostava sellainen. Lisäksi miehen odotettiin lähtevän myös ehkä 3 miljoonaa Näslundia halvemmalla (harva osasi odottaa kuitenkaan tuota Anaheimin neljän miljoonan tarjousta).

- Blake oli tehnyt edellisellä kaudella 40 maalia Islandersissa ja mies oli kesän yksi halutuimmista pelaajista. Aivan varmasti useimmat joukkueet olivat ennen heinäkuun 1. päivää ennemmin hänen perässään kuin Näslundin, sillä miehellä näytti olevan ihan eri lailla arvoa myös tulevaisuuteen, ja siinä kun Näslundin ura oli menossa alas, Blake oli pelaamassa sopivasti uransa parasta kiekkoa (uusi NHL:n linja näytti sopivan Blaken tyyliselle pelaajalle hienosti).

- Näslundia viisi vuotta nuorempi Zubrus oli tehnyt työsulkukauden jälkeen kahdella kaudella peräkkäin Näslundin tavoin päälle 20 maalia ja 50 pistettä (tosin Näslundin työsulkukauden jälkeinen ensimmäinen kausi poiki 32 maalia Zubrusin 23 vastaan). Sopimuksen teon hetkellä Zubrusin ja Näslundin tilastot olivat kuitenkin lähes identtiset. Vaikka kaksikon hyökkäystehot olivat samat, Zubrusin odotettiin irtoavan puolet halvemmalla. En tiedä sinusta, mutta kyllä tuo minulle olisi ennen viime kautta kelvannut.

Se, että Lamoriello iski lopulta ässän pöytään kuusivuotisella sopimuksella, oli kuitenkin yllätys, enkä tiedä, olisinko lähtenyt hakemaan miestä niin pitkällä sopimuksella. Ennen markkinoita olisin kuitenkin säästänyt jonkun joukkueen managerina tietyn summan rahaa ennemmin Zubrusin varten, kuin treidannut Canucksilta Näslundin johonkin vakiokokoonpanon pelaajaan.

Pitää vielä siis ottaa huomioon tässä pelaajavertailussa, että kyseessä olleista pelaajista ei tarvinnut maksaa mitään. Näslundista olisi sen sijaan tarvinnut, eikä välttämättä mitään pientä, kun puhutaan kuitenkin 25-30 maalin hyökkääjästä. Kyllä tuo UFA-ryhmä siis aika vahvoilla tätä taustaa vasten oli kokonaisuutena.

Ok, olisihan Näslundista jotain joutunut vaihdossa antamaan (toisin kuin esim. Blaken, Guerenin, Kozlovin tai Zubrusin järkyistä ylipalkkauksista), mutta Näslund olisikin ollut vain joukkueelle joka on hyvin rakennettu ja tähtäämässä Cuppiin (eli siis kuten Ducks toissa kaudella, tai Pens viime kaudella = nuoret pelaajat halvoilla sopimuksilla tekee tuhoa, eikä ole varaa ottaa pitkiä soppareita kun nuoret alkaa saamaan korotuksia).

Lyhyenä lainana Näslund olisi tosiaan voinut jonnekin mennä. Ne joukkueet, joilla oli katossaan tilaa, katsoivat kuitenkin uskoakseni ensin "ilmaisille" markkinoille ja sen jälkeen kaikkien joukkueiden kesken siirtoja. Kuuden miljoonan Näslund ei ollut välttämättä ihan kärkipäässä ja kun TOP6 laitureista ei jokaisessa hyvässä joukkueessa ollut edes tarvetta, niin minun nähdäkseni Näslundin lähteminen ei ollut ihan ensimmäisiä mahdollisuuksia. Ei etenkään, kun muistetaan Canucksin edelliskauden hienot otteet keväällä ja Näslundin merkitys yhtenä joukkueen tärkeimmistä hyökkääjistä. Nonis olisi voinut sotkea kaupalla edelliskauden hyvää kemiaa, ja tätä hän varmasti yritti kaikin tavoin välttää.

Ainakin itse uskoin koko ajan että Ottawa kelkkansa kääntää, kun alkukausi sujui niin dominoiden. Näin ei sitten käynyt, mutta en minä sitä tuolloin tiennyt. Eiköhän Reddenkin olisi hyväksynyt treidin muualle jos luotto olisi omaan joukkueeseen mennyt. Muutenkin mahdollisuus pelata loistavien hyökkääjien kanssa olisi saattanut painaa paljonkin vaakakupissa, varsinkin kun Vancouver ei oikein näyttänyt (loppuvaiheessa) miellyttävän.

Ottawan alkukausi oli komea, mutta syksyllä ei kovin suurta merkitystä kevätkuntoon ole. Siirtotakarajan läheisyydessä Senatorsin saldo oli edellisistä 21 pelistä seitsemän voittoa ja 14 tappiota. Joukkueella oli siis pitkä sukellus menossa. Vancouver oli sen sijaan voittanut viimeisistä kahdeksasta pelistään kuusi ja joukkueella oli viimeisistä 10 pelistä vain yksi varsinaisella peliajalla tullut tappio. Kumman joukkueen suunta vaikutti siis paremmalta?

Kaikilla on tähän tietenkin omat mielipiteensä. Jos Näslund olisi lähtenyt eikä mitään konkreettista sillä hetkellä Canucksia auttavaa olisi tullut tilalle, on aika epätodennäköistä että tuo siirto olisi (sillä hetkellä) Canucksia auttanut. Kopin puolella menetys olisi saattanut tehdä suurenkin(?) vaikutuksen, mutta kentällä se olisi ollut aika minimaalinen. Olisiko tuo sitten ollut huono vai hyvä juttu, se taas riippuu kuinka paljon tuolloiseen joukkueeseen uskoi.

Joku voisi sanoa, että joukkueen toiseksi parhaan maalintekijän lähtö olisi ollut muutakin kuin "lähtö ei olisi joukkuetta auttanut"...

Mutta tuosta uskostahan se riippui. Vancouver oli saamassa peliään kasaan helmikuun puolella (saldo helmikuussa 6-1-5, eli koko kuussa vain yksi varsinaisella peliajalla tullut tappio - jos joukkue olisi osunut arvoilla paremmin, kuukauden saldo olisi ollut todella hieno) ja oli vaikea nähdä siksikään mitään isompaa, joukkuetta heikentävää kauppaa. Se mitä myöhemmin nähtiin ja miksi joukkue playoffeista putosi... sitä ei vielä helmikuussa varmasti joukkueen ympärillä uskottu, kun loukkaantumistilanteen piti vain parantaa joukkuetta.

Turha se on enää tässä vaiheessa lähteä jossittelemaan Näslundin liigan laajuisesta arvosta kun mies ei missään vaiheessa edes markkinoilla käynyt (vahva usko tähän). Oma mielipide on, että Näslundilla oli jonkun verran arvoa jo viime kesänä (rajoittuneet kauppakumppanit suuren palkan takia), mutta kauden mittaan arvo vain kasvoi (palkkakustannuksien pienenemisen takia) ja deadlinella hänestä olisi saanut ihan mukavan hinnan.

Olen ehdottomasti samaa mieltä tästä tummennetusta. Mitä tuohon muuhun tulee, niin pitää kuitenkin muistaa toisaalta joukkueen deadlinen tilanne (yksi tappio viimeisiin 10 peliin - kuinka moni manageri olisi vastaavassa tilanteessa kaupannut kapteeninsa pois? - veikkaan, että ei yksikään, vaikka olisi millaiset cojonesit) ja toisaalta alkupuolikkaan tilanne (alkuvaikeuksien jälkeen lupaavan oloista peliä marras- ja joulukuussa saldolla 19-6-4 - ei tuossakaan välissä Näslundia kannattanut kaupata).

 

[nuck]

Maalintekijöistä yksikään ei voi kyllä olla poissa pitkää aikaa - sen verran kapea on hyökkäyksen viimeistelijöiden ryhmä.

Tuli tästä mieleen, että mielenkiintoista on nähdä maalintekijäksi hankitun Bernierin onnistuminen, mutta ennen kaikkea Demitran merkitys ensi kauden joukkueelle.

Tuli tuossa luettua viime kauden joitakin Hockey Newsseja läpi ja silmään osui joulukuun lehdestä Hockey Newssin Minnesota-kirjoittajan Michael Russon (eräänlainen kulttikirjoittaja Wild-faneille) kirjoitus Demitrasta;

"But the Wild's season turned when Demitra first missed time with a pulled groin Oct. 24. Since the team's 7-0-1 start, Demitra has missed 13 of 15 games. The Wild was 4-8-1 without him. Demitra's loss was felt everywhere: Gaborik doesn't have his sidekick, no player is as good along the half-wall on the power play and he's a tremendous penalty-killer."

Minnesota on ollut tunnettu joukkueena, joka on lähes enemmän riippuvainen slovakeistaan, kuin lapsi äidistään (kaudella 2006-07 Wild pelasi Gaborikin kanssa 33-9-6... ja ilman häntä hieman huonommin). Nyt kun Demitra on poissa, niin minkälainen merkitys tuolla on joukkueelle ja toisaalta millainen merkitys hänellä tulee olemaan Vancouverille.

Kunnossa ollessaan Demitran merkitys Minnesotalle oli kaikesta loppukauden kritiikistä (jota alkoi tulla etenkin siinä vaiheessa kun hän lähti pois) ilmeisen suuri. Ongelmana oli vain se, että tuota merkitystä ei nähty koko kautta ja tuskin tullaan näkemään Vancouverissakaan. Yksi tulevan kauden Canucksin tärkeimmistä kysymyksistä onkin nyt se, kuinka paljon Demitraa nähdään kentällä?

 

[Chip Whitley]

- Tkachuk oli aikanaan 3.8 miljoonan hyökkääjä, joten hän oli selvästi Näslundia halvempi... Hän oli palkkaansa nähden jopa hyvä hankinta, toisin kuin Näslund.

Edelleen sanon, että Canucks olisi jo maksanut Näslundin palkasta suurimman osan pois, joten se ei olisi ollut ongelma. Kesällä Näslundin kauppaamisessa olisi saattanut vaihtoehdot olla rajatut (kun olisi ollut täysi kuuden miljoonan palkka maksettavana), mutta deadlinella, kun tuo palkkalukema oli tippunut miljoonan paikkeille, olisi lähestulkoon jokaisella joukkueella ollut tilaa Näslundin hankintaan.

Pikaisa laskutoimitus surkealla matikkapäällä: NHL-pelaajan sopimus kattaa 187 päivää kaudessa, ja kun pelaaja tienaa tuona aikana 6 miljoonaa dollaria, päiväpalkaksi muodostuu noin 32000 dollaria. Deadlinen jälkeen pelaajalle maksetaan palkkaa 41 päivän ajan, joten mikäli Näslund oltaisiin kaupattu deadlinella toiseen joukkueeseen, se joukkue olisi maksanut Näslundille ja samassa menettänyt katostaan yhteensä ~1.3 miljoonaa. Ei siis todellakaan mikään mahdoton summa.

Kappas, Hossahan tienasi viime kaudella tasan 6 miljoonaa. No, turha oli siis lasku ylempänä, kun olisi vain voinut linkittää tämän.

Jos Nonis olisi löytänyt viime kauden siirtotakarajalla toisen lääkkeensä unohtaneen managerin, niin ehkä Näslundista oltaisiin saatu aikaan hyväkin kauppa ja Canucks olisi vain parantanut hyvää helmikuutaan.

Uskon että näitä on aina liikkeellä. Oikeastaan kaikki deadlinella kauppoja etsivät GM't ovat epätoivoisia, joten eiköhän Nonisillekin olisi löytynyt omansa. Aiemmin esillä ollut Ottawa panikoi nuoren Eavesin ja joukkueen parhaan kiekollisen pakin Carolinaan vaihdossa kahteen veteraaniin joista kumpikaan ei ensi kaudella Kanadan pääkaupungissa pelaa. Tai vaikkapa divarivastustaja Avalanche, joka antoi ykköskierroksen varauksen Adam Footesta. Näitä riittää.

Minä näen asian eri lailla. Mielestäni nykyisin juuri painotetaan vähän pidempiä sopimuksia ja tätä tukevat myös tilastot. Tänä kesänä kahden ensimmäisen päivän aikana sopimuksen teki yhteensä 65 vapaata agenttia. Näiden keskimääräinen palkka oli 3.37 miljoonaa dollaria ja sopimusten keskimääräinen pituus 2.78 vuotta. Lukemat ovat tulleet selvästi ylöspäin sitten kauden 2003-04 (saati sitten tätä ennen), jolloin ei ollut palkkakattoa. Tuolloin UFA-pelaajien sopimusten keskipituus on kahden paikkeilla (en löydä nyt tarkkoja lukemia), kun nykyisin ne ovat lähempänä kolmea.

Yleistit nyt hiukan asiaa. Totta kai joukkueet pyrkivät pitämään nuoret tähtensä pitkillä sopimuksilla organisaatiossa, ja totta kai joukkueet joutuvat antamaan UFA-pelaajille paljon vuosia sopimuksiin mikäli vain tuon pelaajan haluavat (muuten joku muu antaa ne vuodet etkä saa haluamaasi pelaajaa). Mitä minä ajoin takaa on se, että oli joukkueita joilla oli katossaan tilaa ns. "yhdeksi vuodeksi". Joukkueita, jotka antavat mieluummin jotain vaihdossa ja kauppaavat itselleen yhden vuoden pahvilla tulevan pelaajan, kuin että sainaa "ilmaiseksi" pitkällä sopimuksella pelaajan joka vie kattoa hamaan tulevaisuuten asti.

Moni joukkue kun ei pysty siihen mitä Detroit teki tänä kesänä Hossan kanssa. UFA-pelaajat haluavat pitkiä sopimuksia (luonnollisesti), eikä kaikilla joukkueilla ole yksinkertaisesti varaa sitoutua tiettyyn pelaajaan niin pitkäksi ajaksi. Tällöin "yhden vuoden rental" kuten Näslund olisi voinut hyvinkin astua kuvaan mikäli hän vain olisi viime kesänä markkinoilla ollut. Deadline onkin sitten asia erikseen, ja Näslund olisi varmasti mennyt kaupaksi mikäli vain NTC'nsä olisi heivannut.

Mitä tuohon muuhun tulee, niin pitää kuitenkin muistaa toisaalta joukkueen deadlinen tilanne (yksi tappio viimeisiin 10 peliin - kuinka moni manageri olisi vastaavassa tilanteessa kaupannut kapteeninsa pois? - veikkaan, että ei yksikään, vaikka olisi millaiset cojonesit) ja toisaalta alkupuolikkaan tilanne (alkuvaikeuksien jälkeen lupaavan oloista peliä marras- ja joulukuussa saldolla 19-6-4 - ei tuossakaan välissä Näslundia kannattanut kaupata).

Olen siinä samaa mieltä että todella harva GM tuollaisen liikkeen olisi tehnyt. Lähimenneisyydestä tulee mieleen ainoastaan St. Louis ja Dallas Draken buyout, joskin Drake oli vielä syvemmällä alamäessä mitä Näslund on.

Uin tässä vastavirtaa, ja tiedän että suuri osa tätäkin palstaa lukevista Canucks-faneista komppaa sinua mitä tähän kapteenin kauppaamiseen tulee. Puolustaudun sanomalla sen, että näin viime kaudella noin 80 Canucksin ottelua alusta loppuun, ja niiden perusteella voin hyvällä omatunnolla sanoa että Näslund oli viime kaudella Canucksin hyökkäyksen kuudenneksi (kahdeksanneksi tärkein, jos laskee mukaan vajaan kauden pelanneet Morrisonin ja Raymondin) tärkein pelaaja. Ei siis kovin hyvin käytetty 6 miljoonaa.

Tilanne olisi ollut toisessa, enemmän hyökkäysvoimaa omaavassa joukkueessa toinen (Näslund olisi saattanut olla ihan kelvollinen top6 hyökkääjä), mutta Canucksissa näin ei todellakaan ollut. Tästä syystä uskon että Näslund olisi kannattanut (yrittää) kaupata, ja että Näslundilla olisi ollut jonkun verran arvoa ympäri liigan.

 

[nuck]

Edelleen sanon, että Canucks olisi jo maksanut Näslundin palkasta suurimman osan pois, joten se ei olisi ollut ongelma. Kesällä Näslundin kauppaamisessa olisi saattanut vaihtoehdot olla rajatut (kun olisi ollut täysi kuuden miljoonan palkka maksettavana), mutta deadlinella, kun tuo palkkalukema oli tippunut miljoonan paikkeille, olisi lähestulkoon jokaisella joukkueella ollut tilaa Näslundin hankintaan.

Kysehän ei ollut pelkästä rahasta ja siitä, olisiko jollakin joukkueella ollut katossa tilaa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, asiassa oli monta muutakin kohtaa, joiden piti täyttyä;

- Se vaati Vancouverin suuntaan pelaajan, josta Canucksillekin olisi ollut hyötyä taistelussa playoff-paikasta.

- Se vaati Näslundille Canucksia kiinnostavamman joukkueen (NTC'n purkaminen) - oliko runkosarjassa kolme voittoa enemmän kerännyt Rangers (yhtenä esimerkkinä) tätä, jos toisessa vaakakupissa oli perheen jättäminen Vancouveriin? Oliko deadlinen alla syöksynsä aloittanut Ottawa tätä?

- Se vaati sen, että omastakin tulevaisuudesta pelaava Nonis olisi saanut aikaan myös omistajatahoa tyydyttävän kaupan (kapteenin myyminen ei ole yleensä ottaen kovin hyvä asia, jos taistellaan playoff-paikasta).

- Se vaati sen, että Rangers (esimerkkijoukkue) ei olisi saanut parempaa kauppaa aikaan.

Vasta näiden kaikkien kohtien täytyttyä Näslund olisi saattanut lähteä. Kun Vancouverin tilanne ennen deadlinea oli vielä se, että;

1. Joukkue oli hävinnyt viimeisistä 10 pelistä vain yhden varsinaisella peliajalla,

2. Näslund oli pelannut edellisen kerran playoffeissa melkein elämänsä parasta kiekkoa,

ja

3. Joukkue oli saamassa loukkaantuneita pelaajia takaisin ja tulevaisuus ei näyttänyt tässä mielessä huonommalta...

...Niin tuohon väliin kapteenin ja joukkueen toiseksi parhaan maalintekijän kauppaaminen olisi ollut erikoinen veto. Erään entisen Jatkoajan NHL-puolen "minä-olen-kuningas-kirjoittajan" tyyliset kirjoittajat olisivat ehkä osanneet ennakoida joukkueen tulevaisuutta sen verran hyvin, että olisivat kaupanneet jo deadlinella Näslundin, mutta eipä tuo oikein kenellekään muulle mieleen tullut.

Lisäksi mitä tulee tuohon Näslund-Tkachuk vertailuun, niin et voi varmasti sinäkään väittää, etteikö joukkueilla olisi ollut pelaajissaan ja tilanteissaan huomattava ero Näslundin ja Tkachukin välillä...

Uskon että näitä on aina liikkeellä. Oikeastaan kaikki deadlinella kauppoja etsivät GM't ovat epätoivoisia, joten eiköhän Nonisillekin olisi löytynyt omansa. Aiemmin esillä ollut Ottawa panikoi nuoren Eavesin ja joukkueen parhaan kiekollisen pakin Carolinaan vaihdossa kahteen veteraaniin joista kumpikaan ei ensi kaudella Kanadan pääkaupungissa pelaa. Tai vaikkapa divarivastustaja Avalanche, joka antoi ykköskierroksen varauksen Adam Footesta. Näitä riittää.

Ehkä onkin. Jotkut häviävät paljon ja toiset taas voittavat. Mutta asiassa on paljon muitakin seikkoja huomioitavana, kuin se, onko markkinoilla epätoivoisia managereja tai tehdäänkö keväällä huonoja kauppoja. Ensinnäkin jokainen pelaajakauppa on aina oma yksityinen tarinansa, toisekseen Canucksin tarve oli ihan erilainen kuin esimerkiksi Ottawan tai Coloradon ja kolmanneksi Näslundin tapauksessa pelaajalla oli oma merkittäväkin sanansa sanottavana jos häntä oltaisiin lähdetty jostain syystä kauppaamaan.

Yleistit nyt hiukan asiaa... ...Mitä minä ajoin takaa on se, että oli joukkueita joilla oli katossaan tilaa ns. "yhdeksi vuodeksi". Joukkueita, jotka antavat mieluummin jotain vaihdossa ja kauppaavat itselleen yhden vuoden pahvilla tulevan pelaajan, kuin että sainaa "ilmaiseksi" pitkällä sopimuksella pelaajan joka vie kattoa hamaan tulevaisuuten asti.

Kyllä vähän yleistin. Ja sehän johtui siitä, kun kirjoitit aikaisemmin;

Edelleen, painotan sitä että moni GM ottaa mieluummin yhden vuoden (vaikka kyseessä olisi ylipalkattu) sopimuksella pelaajan kuin antaa vaikkapa Blakelle viiden vuoden ja hiukan halvemman sopimuksen. Moni GM ei nykyisessä palkkakaton maailmassa halua sitoa rahojaan yhteen pelaajan moneksi vuodeksi, vaan tuetaan lyhyempiä sopimuksia joista on tarpeen tullen helppo päästä eroon (Näslundin tapauksessa pelata kausi loppuun).

En minä tuosta pätkästä löydä kuin puhetta lyhyiden sopimusten puolesta.

Siksi vähän yleistin tätä asiaa, mutta tavallaan yleistäminen on myös helppoa, kun managerit tekevät pääsääntöisesti pidempiä sopimuksia. Toki joukossa on aina poikkeuksia, kuten Selänne, Sundin, Sakic ja Forsberg, mutta näiden harvojen pelaajien ulkopuolella tehdään pääsääntöisesti pidempiä sopimuksia (=yleisesti ottaen hieman kannattavampaa ja paljon yleisempää, vaikka niissä omat riskinsä onkin).

Moni joukkue kun ei pysty siihen mitä Detroit teki tänä kesänä Hossan kanssa.

Käsittääkseni tuo sopimus on lähinnä pelaajasta, ei niinkään joukkueen manageritahosta, riippuvainen asia. Samoin kuin Jay Bouwmeesterin sopimus Floridan kanssa. Näillä pelaajilla on käsittääkseni vain erilaiset tarpeet (Hossalla voittaa Stanley Cup ennen kuin voittaa loton ja Bouwmeesterilla ensi kesän markkinat) Mutta nämäkin ovat tietysti harvinaisuuksia.

Olen siinä samaa mieltä että todella harva GM tuollaisen liikkeen olisi tehnyt. Lähimenneisyydestä tulee mieleen ainoastaan St. Louis ja Dallas Draken buyout, joskin Drake oli vielä syvemmällä alamäessä mitä Näslund on.

Tuosta tummennetusta olemme siis lähes samaa mieltä. Omasta lauseestani jätän vain tuon "todella harva" pois ja lisään siihen sanat "ei yksikään". Tuo Drake-vertaus ei sitä paitsi ole oikein verrannollinen Näslundiin (vaikka yhteistä näille on se, että kummatkin olivat joukkueidensa kapteeneita).

Uin tässä vastavirtaa, ja tiedän että suuri osa tätäkin palstaa lukevista Canucks-faneista komppaa sinua mitä tähän kapteenin kauppaamiseen tulee. Puolustaudun sanomalla sen, että näin viime kaudella noin 80 Canucksin ottelua alusta loppuun...

Hienoa, että pelejä on tullut katsottua ja että eriäviäkin mielipiteitä löytyy...

En yhdy kanssasi tuohon "kahdeksanneksi paras hyökkääjä - kommenttiin", mutta eihän kukaan sano, että Näslund olisi ollut rahansa arvoinen hyökkääjä. Ei etenkään kun puhutaan miehen kokonaishyödystä kentällä. Mutta joka tapauksessa Näslund oli kentällä ainakin tehokas, eikä se ole muuten tehottomassa joukkueessa mikään pikkujuttu.

Näslund oli joukkueessa toiseksi paras maalintekijä (vain neljän maalin päässä parhaasta), kolmanneksi paras pistemies, toiseksi eniten ylivoimamaaleja tehnyt pelaaja ja toiseksi eniten laukonut pelaaja. Hän teki kauden aikana suunnilleen saman verran maaleja, kuin Martin St. Louis, Jaromir Jagr, Alexander Semin, Alexander Radulov, Milan Michalek ja Alexander Frolov.

Ihan kelvollisen maalimäärän lisäksi Näslund oli kentällä kuitenkin välillä tuskaisen ja joskus haluttomankin näköinen. Lisäksi hän oli kaukana tilipussinsa tasosta, eikä hänelle löytynyt oikein sopivaa rakoakaan kentällisissä. Kaiken kaikkiaan hänen tekemät maalit olivat kuitenkin hyökkäyksessä suurena hyötynä maalinteon ongelmista kärsineelle joukkueelle.

Jos tuosta Canucksin viime kauden permanentista oltaisiin otettu Näslundin 25 maalia pois, niin joukkueen toiseksi paras maalintekijä olisi ollut... niin, kolmosketjun sentteri Ryan Kesler. Ja jokainen tietää, että Keslerin tehtävänä on varjostaa vastustajien tähtiä, pelata vahvaa alivoimaa, turvata tasakentin ennen kaikkea oma pää, mennä syvälle karvaukseen, taklata sopiviin paikkoihin, voittaa aloituksia jne.

Maalinteko ei hänen tehtävälistallaan kovin korkealla ollut. Toki se, että Kesler siinäkin onnistui, oli tietenkin hieno asia joukkueelle. Mutta Kesler joukkueen toiseksi parhaana maalintekijänä...? Kun miehen paikka on tavallaan liian korkealle maalintekolistan kolmantenakin, niin toisena miehen sijoitus on jo täyttä liioittelua.

 

[Chip Whitley]

Kysehän ei ollut pelkästä rahasta ja siitä, olisiko jollakin joukkueella ollut katossa tilaa. Kuten aikaisemmin kirjoitin, asiassa oli monta muutakin kohtaa, joiden piti täyttyä;

Ei tietenkään ollut, kuten olet pariin kertaan maininnut, mutta nostin tuon kohdan vain esille kun ymmärsin pointtisi siten että joukkueilla ei olisi ollut deadlinella tilaa Näslundin hankintaan.

Ensinnäkin jokainen pelaajakauppa on aina oma yksityinen tarinansa, toisekseen Canucksin tarve oli ihan erilainen kuin esimerkiksi Ottawan tai Coloradon ja kolmanneksi Näslundin tapauksessa pelaajalla oli oma merkittäväkin sanansa sanottavana jos häntä oltaisiin lähdetty jostain syystä kauppaamaan.

En hakenut sitä että Nonis olisi hankkinut Footen tai Commodoren, vaan tarkoitukseni oli osoittaa että deadlinella keskinkertaisetkin pelaajat ovat järjettömän arvokkaita, ja että niistäkiin saa muhkean korvauksen kun toinen GM työpaikka liipasimella yrittää joukkuettaan samantien parantaa (Canucks-fanina tästä pitäisi olla kokemusta).

Kyllä vähän yleistin. Ja sehän johtui siitä, kun kirjoitit aikaisemmin;

Myönnettäköön, tekstini oli hieman leväperäinen. Tavallaan oletin, että omien nuorten pitkät sopimukset ovat sanomattakin selvä asia, samoin kuin UFA-markkinoilta tulevat pelaajat. Omia nuoria pelaajia ei kannata itselleen edes lyhyillä sopimuksilla sainata, ja hieman vanhemmat UFA-markkinoilta tulevat pelaajat eivät muita kuin pitkiä sopimuksia hyväksy (muutama poikkeus toki; vanhat pelaajat jotka eivät halua riskeeraa joukkueen tulevaisuuden palkkakattoa [riski loukkaantumiseen -> palkka säilyy katossa], ja Hossa joka halusi voittaa Cupin).

Siksi vähän yleistin tätä asiaa, mutta tavallaan yleistäminen on myös helppoa, kun managerit tekevät pääsääntöisesti pidempiä sopimuksia. Toki joukossa on aina poikkeuksia, kuten Selänne, Sundin, Sakic ja Forsberg, mutta näiden harvojen pelaajien ulkopuolella tehdään pääsääntöisesti pidempiä sopimuksia (=yleisesti ottaen hieman kannattavampaa ja paljon yleisempää, vaikka niissä omat riskinsä onkin).

Tietenkin he tekevät pitkiä sopimuksia kun muuten pelaajia ei joukkueeseen saa (puhun nyt vapaista agenteista, nuoremmille niitä pitkiä soppareita yritetään tehdä). Aivan varmasti esim. Philly olisi mieluummin tiputtanut Brieren tai Timosen sopimusten vuosimäärää muutamalla, tai Rangers Druryn/Gomezin. Nimenomaan tästä syystä Näslundin vain vuoden pahvi olisi saattanut tiettyjä joukkueita viime kesänä kiinnostaa.

Käsittääkseni tuo sopimus on lähinnä pelaajasta, ei niinkään joukkueen manageritahosta, riippuvainen asia. Samoin kuin Jay Bouwmeesterin sopimus Floridan kanssa. Näillä pelaajilla on käsittääkseni vain erilaiset tarpeet (Hossalla voittaa Stanley Cup ennen kuin voittaa loton ja Bouwmeesterilla ensi kesän markkinat) Mutta nämäkin ovat tietysti harvinaisuuksia.

Harvinaisuuksia kyllä. Ja kyllä tuossa oli Red Wingsin joukkueellakin oma osansa, sillä ei Hossa ilman pätevää syytä hylännyt Oilersilta/muilta joukkueilta 70+ miljoonaa. En nyt tarkoita Hollandin mainospuheita, vaan lähinnä sitä kuinka kova nippu Detroitissa on kasassa. Hossan aloitteesta tuo toki syntyi, kortit olivat hänellä.

En yhdy kanssasi tuohon "kahdeksanneksi paras hyökkääjä - kommenttiin", mutta eihän kukaan sano, että Näslund olisi ollut rahansa arvoinen hyökkääjä. Ei etenkään kun puhutaan miehen kokonaishyödystä kentällä. Mutta joka tapauksessa Näslund oli kentällä ainakin tehokas, eikä se ole muuten tehottomassa joukkueessa mikään pikkujuttu.

Asetan viime kauden joukkueesta Sedinit, Keslerin, Pyattin ja Burrowsin Näslundin edelle. Sitten varauksin Morrison ja Raymond (varsinkin alkusähläyksen jälkeen). Tarkoitan nimenomaan tärkeimpiä hyökkääjä, en tehokkaimpia sillä kuten maintsit, Näslund oli tässä kolmosena.

Mutta Kesler joukkueen toiseksi parhaana maalintekijänä...? Kun miehen paikka on tavallaan liian korkealle maalintekolistan kolmantenakin, niin toisena miehen sijoitus on jo täyttä liioittelua.

Ehkäpä Nonisin rakentaman joukkueen puute alkaa vihdoinkin meille selviämään ;)

 

[nuck]

Ei tietenkään ollut, kuten olet pariin kertaan maininnut, mutta nostin tuon kohdan vain esille kun ymmärsin pointtisi siten että joukkueilla ei olisi ollut deadlinella tilaa Näslundin hankintaan.

Tkachuk-Näslund-vertailussa kyse oli pelaajien välisestä hinta/laatusuhteesta. Siitä, kumpi on omistajille, managereille ja kannattajillekin selkeä ykkösvalinta, 3.8 miljoonan Tkachuk vai 6 miljoonan Näslund. Siitä, kumman puolesta omistajat olisivat valmiita laittamaan rahaa tiskiin ja siitä, kummasta pystyi saamaan hyvän kauppahinnan.

Luonnollisesti aika monella joukkueella on deadlinen aikaan katossaan tilaa vaikka tuolle kuudelle miljoonalle. Se on sitten ihan toinen asia, miten kiinnostuneita omistajat olisivat maksamaan pari miljoonaa 'ekstraa' sen lisäksi, että he pääsisivät osasta tulevaisuuttaan eroon.

En hakenut sitä että Nonis olisi hankkinut Footen tai Commodoren, vaan tarkoitukseni oli osoittaa että deadlinella keskinkertaisetkin pelaajat ovat järjettömän arvokkaita, ja että niistäkiin saa muhkean korvauksen kun toinen GM työpaikka liipasimella yrittää joukkuettaan samantien parantaa (Canucks-fanina tästä pitäisi olla kokemusta).

Hyviin korvauksiin on tosiaan deadlinella mahdollisuuksia.

Ehkä Nonis'kin olisi laittanut elämänsä risaseksi, jos Canucks olisi ollut varmuudella deadlinen aikaan playoffien ulkopuolella. Kun joukkueella näytti kuitenkin peli alkavan kulkea ja kun loppukaudesta tilanteen piti loukkaantumissuman helpottaessa vain parantua, joukkueen perusrunkoon ei haluttu koskea.

Pitkästä kokemuksesta DN tiesi varmasti sen, että kaikilla playoff-joukkueilla on mahdollisuutensa ja tärkeintä olisi ollut selvittää vain tiensä sinne. Se, että Detroit oli lopulta tavallaan niinkin ylivoimainen kuin oli (jo syksyllä joukkue näytti mestarisuosikilta yhdessä Ottawan kanssa [Ottawa pelasi kauden puoliväliin saldolla 28-10-4]), se on NHL-kiekossa erittäin harvinaista.

Myönnettäköön, tekstini oli hieman leväperäinen. Tavallaan oletin, että omien nuorten pitkät sopimukset ovat sanomattakin selvä asia, samoin kuin UFA-markkinoilta tulevat pelaajat.

Ok, tekstistäsi sain vain sen käsityksen, että Näslundin lyhyt sopimus olisi ollut parempi kestoltaan kuin esimerkiksi viisivuotinen sopimus isossa Näslundin palkkaluokassa (Smyth, Kariya jne). Kun joukkueet haluavat sitä kuuluisaa jatkuvuutta ja rakentaa yhteistä kemiaa, niin tuo yksivuotinen on mielestäni yleisesti ottaen huonompi ratkaisu.

Harvinaisuuksia kyllä. Ja kyllä tuossa oli Red Wingsin joukkueellakin oma osansa, sillä ei Hossa ilman pätevää syytä hylännyt Oilersilta/muilta joukkueilta 70+ miljoonaa. En nyt tarkoita Hollandin mainospuheita, vaan lähinnä sitä kuinka kova nippu Detroitissa on kasassa. Hossan aloitteesta tuo toki syntyi, kortit olivat hänellä.

Nimenomaan tuota pelaajan aloitetta tarkoitin.

Asetan viime kauden joukkueesta Sedinit, Keslerin, Pyattin ja Burrowsin Näslundin edelle. Sitten varauksin Morrison ja Raymond (varsinkin alkusähläyksen jälkeen). Tarkoitan nimenomaan tärkeimpiä hyökkääjä, en tehokkaimpia sillä kuten maintsit, Näslund oli tässä kolmosena.

Niin, pelaajiahan voi arvottaa useidenkin mittareiden kautta. Yksi tärkeimmistä (monien mielestä se tärkein) TOP6-pelaajien mittareista on tehokkuus. Joku Raymond pelasi viime kaudella parhaimmillaan näyttävämpää kiekkoa kuin Näslund, sillä hän piti kiekkoa lavassaan ja käytti hienoa nopeuttaan esim. keskialueen ylityksissä. Hän oli noin 15 maalin kausivauhdissa, jos olisi pelannut kaikki pelit (tuokin oli ihan hyvin viime kauden Vancouverissa).

Näslund ei kentällä juurikaan kiekollisena loistanut. Hänen ei tarvinnut koohottaa kentällä tuhatta ja sataa, hänen ei tarvinnut pistää ukkoa kyynärpäällä sivuun, eikä hänen tarvinnut edes tehdä koosteisiin päässeitä ilmaveivejä tai kiemuroita. Hän oli aika ajoin vähän tuskaisen näköinen ja aina välillä näytti siltä, kuin Näslund olisi ollut muun joukkueen pelitavasta erakoitumassa. Tästä huolimatta hän näytti kokemustaan olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, hiipi tilanteisiin usein vähän varkain, iski tärkeät 25 maalia ja oli joukkueen pistepörssin selkeä kolmonen.

Kyse on siis tässä aika paljon siitä, mitä pitää tärkeänä. Pitääkö Raymondin nopeutta, energiaa ja itsevarmuutta kuljettaa kiekkoa, Pyattin kokoa ja voimaa kulmissa, Morrisonin monipuolisuutta, Burrowsin likaista työtä vai Näslundin maaleja. Minä pidin viime kauden Canucksin joukkueessa joukkueen toiseksi parhaan maalintekijän maaleja niin tärkeinä, että en listaa Näslundia minnekään hyökkäyksen kahdeksanneksi. Minun listalta Näslund löytyy heti Kaksosten ja Keslerin takaa.

Ehkäpä Nonisin rakentaman joukkueen puute alkaa vihdoinkin meille selviämään ;)

Ehkä... ;) No, Nonis toi kuitenkin Vancouveriin liigan parhaan maalivahdin ja kasasi yhden parhaista puolustuksista. Hyökkäyksen vuoro olisi ollut luultavasti sitten tänä kesänä, kun käytössä oli ne +10 miljoonaa dollaria. Tämä mahdollisuus annettiin kuitenkin Gillisille ja näin Nonisin projekti jäi kesken.

Edelleen odotan sitä, mitä Gillis pystyy meille tekemään. Minulla on kyllä kärsivällisyyttä odottaa, eikä Sundinin mahdollinen negatiivinen päätös maata vielä kaada. Parin kauden päästä pystyy vasta arvostelemaan Gillisin töitä vähän paremmin, kun miehen tekemät muutokset alkavat näkyä paremmin.

 

[nuck]

Shannon kaupattiin Nycholatiin

Ensin hankittiin viime kaudella AHL:ssa kaiken voittanut Krog ja nyt hankittiin puolustaja Lawrence Nycholat, joka valittiin hänetkin viime kaudella AHL:n ensimmäiseen tähdistöön. Seuraavina ovat sitten varmasti vuorossa Andrew Hutchinson, Pascal Pelletier, Teddy Purcell ja Michael Leighton...

Minä pidin katkaravun kokoisesta Shannonista. Vaikka hän on liiankin pieni, hän on myös nopea ja taitava (hänellä oli myös esiteltävänä Stanley Cup -sormus, mitä muilta ei löydy). Shannon on Nycholatiin verrattuna lähempänä NHL-joukkueen TOP6-paikkaa ja lisäksi hän on neljä vuotta nuorempi kuin Nycholat, joten ikä-pisteet menevät taitopisteiden kanssa tässä kaupassa Ottawaan.

Periaatteessa Shannon olisi ollut hyvä pitää jatkossakin. Hän olisi tuonut ensi kaudelle taistelua TOP6-hyökkääjiin ja jos hän olisi pelannut farmissa, hän olisi tuonut sinne ison määrän taitoa. Shannonin heikkoutena on kuitenkin se, että hän ei pysty pelaamaan parhailla korteillaan alimmissa kahdessa ketjussa. Ylempänä Canucks antaa taas mahdollisuuden ennemmin omille lupauksilleen Raymondille, Grabnerille tai jopa ehkä Hodgsonille, sekä Gillisin kesän hankinnoille Wellwoodille ja/tai Krogille.

Shannonin paikkana olisi ollut Vancouverissa kakkosketjun paikka joko keskellä tai laidalla. Tuohon ketjuun näen omissa ketjukaavailuissa Demitran toiselle laidalle ja joko Pyattin tai Raymondin toiselle. Krog voisi olla sitten yhdessä Pettingerin ja Grabnerin kanssa ketjun syvyyslaituri.

Keskusta onkin sitten vielä enemmän auki. Yksi mahdollisuus on Sundin, yksi kaupan kautta haettu sentteri, yksi Wellwood, longshottina jopa mainittu nuori Hodgson ja yksi Demitran peluuttaminen viime kauden tapaan hänelle huonommassa paikassa. Tuossa joukossa (sekä laidalle, että keskelle) on kaiken kaikkiaan niin monta eri vaihtoehtoa, että Shannonille ei oikein löytynyt roolia joukkueessa. Ei hänestä nimittäin ainakaan suoraa kakkosketjun sentteriä pystynyt toivomaan. Toki syvyyspelaajana hän olisi mennytkin.

Pelipaikkoja katsellen uusi tulokas Nycholat onkin Shannonia sopivampi pelaaja joukkueen tämän hetkiseen tilanteeseen. Viime kaudella Canucks kärsi puolustajiensa valtavasta loukkaantumissumasta ja nyt Gillis on hankkinut alas ainakin syvyyttä. Yhden suunnan sopimuksella liikenteeseen lähtevä Nycholat teki viime kaudella AHL:ssa 49 pistettä, joten ainakin farmissa mies pelasi vahvan kauden. Nyt hän menee siihen samaan tämän kesän hankintojen kastiin Nolan Baumgartnerin ja Rob Davisonin kanssa, eli hänkin on puolustaja, jota ei pelota laittaa loukkaantumistilanteissa kentälle.

Jos katsoo Vancouverin puolustuksen syvyyskarttaa, niin NHL-tasoisia puolustajia on ihan mukavasti:

Öhlund
Bieksa
Salo
Mitchell
Edler
Krajicek
---
Davison
Baumgartner
Nycholat
McIver

Ylimpien kuuden puolustajan joukko on tasaisen hyvä, ja mikä parasta, ryhmä on monipuolinen. Näiden jälkeen tulevat neljä puolustajaa voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kastiin: kiekolliset puolustajat (Baumer ja Nycholat) sekä fyysiset peruspuolustajat (Davison ja McIver). Erilaisiin käyttötarkoituksiin pitäisi siis olla puolustajia tarjolla sopivasti. Tuo tarjonta on hyvä olla varalle, kun kaikki eivät kuitenkaan pelaa koko kautta.

***

Canucks pitää kauden avauspelissä (9. lokakuuta) Calgarya vastaan muistohetken toukokuussa kuolleelle puolustajalupaukselle Luc Bourdonille. Muistotilaisuus aloitetaan hyvissä ajoin ennen peliä ja siinä näytetään videota Bourdonista. Halliin tulevat ihmiset saavat muistomerkiksi Bourdonista jonkinlaisen pinssin, jota katsojat tulevat käyttämään runkosarjan kaikkien 41 pelin aikana. Ensi kauden aikana Bourdonin kuolemasta muistuttaa myös pelaajien kypärissä oleva teksti/kuva.

Kauden avauspelistä on siis tulossa varmasti tunteikas hetki.

***

Gillis on edelleen toiveikas Sundinin suhteen. Gillis pitää myös tavallaan arvossa sitä, että Sundinin päätös on kestänyt näinkin kauan. Ehkä ihan aiheestakin.

"The very reason we made such a substantial offer is the evaluation of the totality of the person. The fact that he just didn't grab at the money while being unprepared to play is confirmation that I think we've gone in the right place.

"I think that's a tribute to Mats," Gillis continued. "It's not an unsubstantial amount of money. It would have been awfully easy for a person of lesser character to go: 'Geez, I don't really want to play anymore, but this is so good I can't even consider turning it down.'

"It's confirmation for me that we made the right decision about character."

***

Kevin Bieksa on omien sanojensa mukaan viimein täydessä pelikunnossa. Viime kausi meni täysin pieleen ja myös tätä edeltävän kauden loppu oli häneltä melkoisen vaikeaa aikaa loukkaantumisen vuoksi. Toivottavasti miehen vammat saisivat jäädä sitten tähän.

 

[nuck]

Hodgson is a thinking man's hockey player

NHL.com kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin Vancouverin tämän kesän ykkösvarauksesta Cody Hodgsonista.

Hodgson:

I got into hockey because my dad always loved hockey. We're a really big hockey-oriented family. My brother got into it when he was younger, so I had to join in. I started skating on the lake at my cottage. I got into the game when I was 4 and loved it."

"I try to play like Sidney Crosby -- obviously not to his level, but something like that style."

"My skating needs to improve. Agility, going sideways, stuff like that."

Pat Quinn:

"He's a special young man, and he had a lot to do with our success. I've had a lot of guys a lot older than him who don't conduct themselves like he does. We played him against the other teams' top lines, and he didn't leave us short in any area."

Tähän yhteyteen voisi laittaa McKeen'sin tilaajilleen julkaisemia kärkivarausten Draft Combine -tuloksia tältä kesältä:


Push Strength (lbs):

Hodgson 337
Stamkos 310
Schenn 236
Bogosian 278
Wilson 270

Pull strength (lbs)

Hodgson 302
Stamkos 252
Schenn 240
Bogosian 295
Wilson 273

Bench: (150lbs reps)

Hodgson 13
Stamkos 12
Schenn 10
Bogosian 19
Wilson 21

Pushups: #

Hodgson 37
Stamkos 36
Schenn 28
Bogosian DNC
Wilson 27

Draftin aikana puhuttiin paljon Colin Wilsonin, Zach Bogosianin ja Luke Schenn'in fyysisestä puolesta, mutta eipä Hodgson heille testeissä hävinnyt (päinvastoin, voitti esimerkiksi fyysisen prospectin maineella kulkevan Wilsonin kaikissa muissa testeissä, paitsi penkkipunnerruksessa toistojen osalta). Toki pelaajien pelityylit ovat erilaisia, eikä näillä testituloksilla Hodgsonista saa millään esimerkiksi Schenn'ia fyysisempää pelaajaa. Ne tuovat kuitenkin sen esiin, että Hodgson on fyysisestikin oman ikäluokkansa kärkeä.

Kuntotestien yhteydessä pidettiin myös mm. haastattelut ja kehon rasvaprosentin ym. mittaukset. Minua kiinnosti eniten Hodgsonin ja Wilsonin välinen testi:

CODY HODGSON

% Body Fat = 8.8 % .. Hand-Eye:= 31.950 .. Upper Body Development = A .. Lower Body Development = A

COLIN WILSON

% Body Fat = 8.7 % .. Hand-Eye:= 33.092 .. Upper Body Development = E .. Lower Body Development = E


% Body Fat (lower - better) .. Hand-Eye: Hand-Eye Fastest = Best (sec)
U/LBD = Upper/Lower Body Development Ratings: E= Extensive AA = Above Average A = Average BA = Below Average

Tässä vertailussa ero Hodgsonin ja ikäluokan kärjen Wilsonin välillä tuleekin sitten näkyviin hyvin. Hodgson ja Wilson olivat rasvaprosenteiltaan melkein identtiset, Hodgsonilla oli parempi käsi/silmä-koordinaatio ja hän sai parempia tuloksia voimatesteissä penkkisarjoja lukuun ottamatta, mutta Wilson oli selvästi isompi.

Eli Hodgson menestyy kyllä hyvin harjoitelleena pelaajana hienosti fyysisissä testeissä, mutta painoa pitäisi saada vääntöihin lisää. Onneksi painoa on helpompi saada jatkossa, kuin Hodgsonin parasta puolta, peliälyä.

 

[nuck]

Trevor Lindenin paita jäädytetään

Canucks kunnioittaa pitkäaikaista kapteeniaan ja seuran kaikkien aikojen suosituinta pelaajaa Trevor Lindenia joulukuun 17. päivän ottelussa Edmontonia vastaan. Tuona iltana Lindenin paita (#16) nostetaan hallin kattoon Stan Smyl'in (#12) viereen.

Lisäinfoa tuosta illasta luettavissa täältä.

***

Vancouveriin tänä kesänä kolmevuotisella sopimuksella tullut tappelija Darcy Hordichuk on treenannut kesän Ultimate Fighting -tähden Chuck "The Iceman" Liddell'in kanssa (esimerkiksi YouTubesta löytyy Liddellin vääntöjä ihan tarpeeksi niitä hakeville). Liddell'in valmentajan John Hacklemanin mukaan Hordichukin lyöntivoima on kasvanut aikaisemmasta selvästi. Ihan mielenkiintoista seurata Darcyn otteita ensi kaudella.

 

[Dominator39]

Canucks kunnioittaa pitkäaikaista kapteeniaan ja seuran kaikkien aikojen suosituinta pelaajaa Trevor Lindenia joulukuun 17. päivän ottelussa Edmontonia vastaan.

Mahtava homma! Mielestäni Linden oli eräs yksi NHL aliarvostetuimpia kapteeneita/ pelaajia. Antoi joka vaihdossa aina kaikkensa ja teki kaiken nimenomaan joukkueen edun puolesta. Varsinkin nämä piirteet korostuivat playoffeissa.

Voisiko joku vielä kerrata minulle syyn miksi mies kaupattiin pois Vancouverista ja menikö Ihan UFA:na vai oliko kaupassa muitakin osapuolia kuin varaukset?

Mielestäni Linden ei olisi koskaan saanut lähteä Vancouverista.

 

[Parker27]

Vancouveriin tänä kesänä kolmevuotisella sopimuksella tullut tappelija Darcy Hordichuk on treenannut kesän Ultimate Fighting -tähden Chuck "The Iceman" Liddell'in kanssa (esimerkiksi YouTubesta löytyy Liddellin vääntöjä ihan tarpeeksi niitä hakeville). Liddell'in valmentajan John Hacklemanin mukaan Hordichukin lyöntivoima on kasvanut aikaisemmasta selvästi. Ihan mielenkiintoista seurata Darcyn otteita ensi kaudella.

Hordystä vähän juttua Vancouver Sunin toimesta:
http://www.canada.com/vancouversun/sports/canucks/story.html?id=0c5a3a56-236b-47b4-bf9e-a883f8d07963

Mielenkiintoista luettavaa ja varmasti tulee numero 24 nostamaan tunnelmaa Vancouverin kotiluolassa ja omien kannattajien keskuudessa.

 

[Mr. Smith]

Voisiko joku vielä kerrata minulle syyn miksi mies kaupattiin pois Vancouverista ja menikö Ihan UFA:na vai oliko kaupassa muitakin osapuolia kuin varaukset?

Lindenin kauppahan oli omasta mielestä suuressa määrin Vancouverin nousun mahdollistaja. Vancouver sai kaupassa Bryan McCaben, Todd Bertuzzin ja varauksella Jarkko Ruudun. Lopulta noista pelaajista saatiin toinen Sedin ja Luongo...

Sitä en tarkalleen muista miksi Linden kaupattiin pois, mutta eiköhän suurena syynä ollut Mike Keenan. Edelliset kaudet Linden oli pelannut lähes piste per ottelu tahtiin, mutta kyseinen 97-98 kausi oli vaikea ja kaupan aikaan pisteitä oli syntynyt vain puoli pistettä per peli. Ja kaupalla Keenan tietysti lisäsi valtaansa, kun joukkueen kapteeni kaupattiin pois. Onneksi vastapuolella oli heidän oma "Mad Mike".

 

[nuck]

Keenanin "ansiotahan" tuo kauppa aika pitkälle oli, mutta nähdäkseni myös Messierilla oli kauppaan oma osuutensa. Vancouverilla oli tuohon aikaan pitkään yhdessä pysynyt joukkue, joka oli saanut hyvää menestystä yhdessä (silloin kun joukkue oli terveenä) pari kautta aiemmin.

Messier siirtyi Vancouveriin kesällä 1997 tuohon aikaan kovalla kolmen vuoden ja 21 miljoonan dollarin sopimuksella (Messierilla oli lisäksi optio sopimuksen lopussa). Samalla Vancouverin entinen kapteeni Trevor Linden luovutti kapteenin kirjaimensa "suurelle kapteenille", joka oli pari vuotta aikaisemmin johdattanut NY Rangersin historialliseen mestaruuteen finaalisarjasta Vancouveria vastaan.

Kauden alla Canucks-faneilla oli suuria odotuksia paitojaan uusineen seuran tulevasta kaudesta - aika pitkälle juuri Messierin ansiosta -, mutta joukkueen kaudesta tuli lopulta ehkä seurahistorian surullisin. Joukkue romahti heti syksyllä yhdeksän peräkkäisen pelin tappioputkeen ja seurassa virallisena valvojana toiminut valmentaja Tom Renney sai kenkää.

Joukkueen tilanne oli tuohon aikaan niin erikoinen ja täysin sekaisin joka sektorilla, että manageri Pat Quinn erotti ensin Renneyn, palkkasi tämän jälkeen itsensä takaisin seuran valmantajaksi, mutta joukkueen omistajaryhmä Orca bayn eturiviin kuulunut Steve Bellringer erotti Quinnin. Näin Canucksilla ei ollut päävalmentajan lisäksi manageriakaan!

Tuon kauden marraskuussa Canucks nimesi viimein ihan oikean päävalmentajan, kun Mark Messierin luottovalmentaja Mike Keenan tuli seuran penkin taakse. Edelleenkään seuralla ei ollut kuitenkaan manageria. Seuran asioista vastasi viiden miehen komitea, johon kuuluivat Keenan, Steve Tambelini, Chief Scoutti Mike Penny ja Orca Bayn luottomiehet Steve Bellringer ja Stan McCammon.

Seuraavan vuoden tammikuussa Messier nimesi kipparoimansa joukkueensa koppia mediassa "country club atmosphere" ja sanoi, että vaati isoja muutoksia. Näin pitkään yhdessä pysyneestä joukkueesta alkoi vuotamaan tuttuja luottomiehiä pihalle. Ensin lähtivät Keenanin kanssa riitautuneet Martin Gelinas (edellisen kauden Canucksin MVP) ja kokenut maalivahti Kirk McLean. Kahdesta pitkän linjan Canucks-pelurista saatiin tilalle flopannut maalivahti Sean Burke, tappelija Enrico Ciccone ja luistelukone Geoff Sanderson.

Tuon kaupan jälkeen monet odottelivat pelon sekaisin tuntein myös Trevor Lindenin kauppaamista, sillä hän oli joutunut Keenanin kanssa selvään umpikujaan, ja Keenan käytti vielä asemaansa hyödykseen joukkueen edessä. Linden yritti lunastaa valmentajansa suosiota viimeisillä hetkillä ottamalla erää mm. tappelija Rob Rayn kanssa, mutta tilannetta ei voitu enää korjata.

Canucksin pelit menivät ehkä vielä surkeammin Keenanin alaisuudessa kuin Renneyn, ja joukkue voitti joulu- ja tammikuun aikana komeat kolme peliä yhteensä 26 ottelustaan. Näin kaikki mahdollisuutensa menettänyt joukkue teki kaikkia faneja tyrmistyttäneen kaupan helmikuussa ja kauppasi Lindenin tosiaan Bertuzziin, McCabeen ja Ruudun tuoneeseen varausvuoroon. Myöhemmin tuo kauppa osoittautui voittavaksi (kun Lindenkin palasi vielä seuraan), mutta tuohon aikaan se oli tyrmistyttävä.

 

[Chip Whitley]

Sedinit ja heidän agenttinsa JP Barry istuvat Gillisin kanssa neuvottelupöytään huomenna keskiviikkona. Aiheena luonnollisesti kaksosten jatko Vancouverissa, ja siihen liittyvät dollarit/vuodet. Tässä juttu aiheesta.

Sedinien jatkot olisivat kyllä erittäin tärkeä asia, mutta rajansa kaikella. Jos punapäät hakevat molemmat 7 miljonaa per nenä (Gomez/Drury rahoja kuten agentti vihjaa), niin saavat kaksoset minun puolesta etsiä ensi kesänä uutta osoitetta. Tätä ennen olisi kuitenkin pakko tapahtua treidi, sillä Canucksilla ei ole varaa menettää Sedineitä ilman mitään kompensaatiota. Se olisi liian suuri isku joukkueen tulevaisuudelle.

Jovanovskit, Näslundit jne. tavallaan ymmärtää, kun näiden joukkueiden kasaamisessa mukana ollut johtoporras uskoi omaan joukkueeseensa (kuka ei - tällaisessa hommassa harvemmin virheitä myönnellään), uskoi sen menestykseen (hieman sokeastikin ajoittain) joten ns. "rebuild kauppoja" ei haluttu lähteä tekemään, vaikka se (näin jälkikäteen varsinkin) olisikin ollut paras vaihtoehto. Tilanne on kuitenkin tällä kertaa hieman eri, kun tilannetta katsellaan ilman sen kummempia tunnesiteitä ja tehdään puhtaasti jääkiekkopäätöksiä. Uskonkin siis että jos Gillis ja Sedinit ovat pahastikin eri raiteilla, saattaa kauppa tapahtua yllättävänkin nopeaan. Toivon toki että noin 4 vuoden jatkot saadaan mahdollisimman nopeaan sorvattua, mutta agentin puheiden perusteella en kovinkaan luottavainen ole.

 

[nuck]

Sedinien jatkot olisivat kyllä erittäin tärkeä asia, mutta rajansa kaikella. Jos punapäät hakevat molemmat 7 miljonaa per nenä (Gomez/Drury rahoja kuten agentti vihjaa), niin saavat kaksoset minun puolesta etsiä ensi kesänä uutta osoitetta. Tätä ennen olisi kuitenkin pakko tapahtua treidi, sillä Canucksilla ei ole varaa menettää Sedineitä ilman mitään kompensaatiota. Se olisi liian suuri isku joukkueen tulevaisuudelle.

Niin, tästä asiasta tulee vielä mielenkiintoista seurattavaa, ja tämä on seuraavan vuoden sisään isoin Vancouverin tulevaisuutta koskeva asia.

Kaksosten tunnettu agantti JP Barry kertoo tuossa tsn:n jutussa olennaisen sen suhteen, missä toisella puolella mennään:

"We just finished an extension negotiation for Shawn Horcoff, who did almost a carbon copy deal of the Sedins last time, and since that was done two years ago, Daniel and Henrik have outpaced him quite a bit offensively," Barry told the Team 1040. "So, we're going to see deals like that in the marketplace – the Gomez, Drury deal - for players who go free. They've outpaced both Gomez and Drury over the last three years. You know, they've outscored those players, and those players went free, so I think the question is 'What's the price to stay, and what's the price to go?'"

Barryn esiin nostama Oilersin Shawn Horcoff on pelannut työsulkukauden jälkeen NHL:ssä 212 peliä ja tehnyt näissä 174 pistettä (0.82 pistettä ottelussa). Scott Gomez on pelannut 235 peliä ja tehnyt 214 pistettä (0.91 pistettä pelissä). Kolmas Barryn esiin nostama pelaaja Chris Drury on pelannut 240 peliä ja tehnyt puolestaan 194 pistettä (0.8 pistettä pelissä).

Sedinit ovat pelanneet työsulkukauden jälkeen yhteensä 491 peliä ja tehneet yhdessä 461 pistettä (0.94 pistettä pelissä, per punapää). Näiden pelaajien välillä ikä ei ole merkittävä tekijä, joten periaatteessa Kaksoset ovat kolmikkoon nähden nähden jopa edellä, kun kärkiketjujen miesten sopimuksissa suurin tekijä on usein pisteet.

Myös siinä he ovat vahvoilla, että he ovat olleet Vancouverin ainoat selkeät kovan luokan hyökkäyspään osaajat viime kausina, eikä Canucksilla ole missään nimessä varaa menettää heidän kaltaisia pelaajia nykyisestä joukkueesta. Ja vielä kolmanneksi, kun kyseessä on 2/3 ykkösketjusta, niin paikkaaminen edes vähänkin saman tasoisilla pelaajille on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Jos katsotaan tuota Barryn esiin nostamaa kolmikkoa, niin Barry sai solmittua tänä kesänä Oilersin kanssa sopimuksessa olleelle Horcoffille ensi kauden jälkeen alkavan kuusivuotisen ja 5.5 miljoonan kausikohtaisen sopimuksen. Tuo sopimus on eräänlainen merimerkki siitä, mistä Barry tulee puhumaan Gillisille Sedineiden kohdalla. Vaikka Horcoff on energisempi kuin Sedinit, Barry ei tule suostumaan missään nimessä laittamaan lähtöhintaa Horcoffin sopimuksen alle, kun Kaksoset ovat kuitenkin tehokkaampia.

Luultavasti (mutu-tuntumalla) Barry hakee Vancouverissa viihtyneille Kaksosille pientä alennusta heidän sopimuksiin. Vancouverin kanssa tehdyt sopimukset tulevat olemaan kuitenkin uskoakseni lähempänä seitsemää kuin kuutta (6.5 - 6.75 voisi olla sopiva hinta, kun katsotaan tehoja) ja mikäli he päätyvät vapaiksi agenteiksi, summa noussee seitsemän yli per kaksonen.

Joukkueen onkin sitten tehtävä tärkeä päätös, ovatko Sedinit niitä tulevaisuuden pelaajia, joiden ympärille voisi jatkossakin hyökkäystä ajatella. Ehkä mieleen tulee myös kysymys, onko tämä sopiva aika panostaa joukkueen menestykseen kokeneen puolustuksen kanssa, vai pitääkö tässä ottaa pari askelta taakse ja alkaa rakentaa uutta tulemista.

Ensi kesänä vapaita agantteja on näillä näkymin Sedineiden lisäksi Öhlund (UFA), Edler (RFA), Burrows (UFA), Pyatt (UFA), Pettinger (UFA), Bernier (RFA) ja Krajicek (RFA). Jos Vancouver tulee tekemään Kaksosten kanssa jatkot ja Bernier onnistuu Sedineiden ketjussa kuten moni odottaa, ykkösketjun palkat tulevat hyppäämään nykyisestä n. 9.6 miljoonasta jonnekin 15-16 miljoonaan.

Ykkösketjun lisäksi Edlerille on tulossa isompi nosto palkkaan, Öhlund pitäisi saada jollakin keinolla pidettyä ja kun Burrows olisi Keslerille vuosiksi eteenpäin erinomaisen tuntuinen laituri, hänenkin palkkansa nousisi paljon nykyisestä vaatimattomasta .483 miljoonasta. Edessä on siis paljon kysymyksiä ja moni näistä ratkeaa siihen, mitä Kaksosten kanssa tullaan tekemään.

 

[TAM]

En ole seurannut tätä Sedinien sopimuskeskustelua oikein ollenkaan, joten nyt saattaa tulla tyhmä kysymys. ;-)

Kaksoset siis ilmeisesti viihtyvät Vancouverissa varsin hyvin, joten saattaisivat ehkä suostua vähän pienempään palkkaan. Entä ovatko he ilmaisseet halunsa pelata jatkossakin samassa joukkueessa? Eli jos Canucksien kanssa ei sopimusta syntyisi, niin ottaisivatko kaverit sen riskin, että heidät kaupattaisiin eri joukkueisiin? Canucks ei tietenkään tällaisella voi kauheasti uhkailla, koska silloin saattavat sukset mennä täydellisesti ristiin, mutta jos tällainen tilanne on mahdollinen, niin kaksosten luulisi ottavan sen huomioon.
EDIT:Vai olisiko kaksosten arvo yhdessä niin paljon suurempi kuin erikseen, ettei heitä kannattaisi treidata eri jengeihin?