Tämä kikkailu pelaajien kanssa oli juuri se mitä moni jäi Nonutsilta kaipaamaan; myös minä kritisoin häntä tämän asian välttelystä nuckin managerivideopeli-argumenteista huolimatta. Kunhan vain löytyy halua ja selvä visio, tämä on oikeassakin elämässä mahdollista toteuttaa.
Niin, sen verran tuosta managerivideopeli-argumentista, että tuo koski pääosin viime kauden tilannetta. Uskoin tuolloin siihen, että playoff-paikasta taistelevaa, mutta loukkaantumisten vuoksi suurta muutosta koskenutta joukkuetta ei kannattanut sekoittaa vain lisää tekemällä avainpelaajilla kauppoja. Yhä edelleen olen tässä samalla linjalla, vaikka kausi lopulta päättyikin huonosti.
Jos ajatellaan meidän tilannetta vähän kauempaa ja vedetään tästä silta yleisellä tasolla tähän päivään, niin;
Kesällä 2006 Nonis hankki Vancouveriin uuden valmentajan lisäksi 11 uutta pelaajaa. Tuo kesä oli suuren muutosten aikaa ja se muutti voimakkaasti koko joukkueen peli-ideologiaa. Kukaan ei voinut tuon kesän jälkeen sanoa, etteikö Nonis olisi ollut valmis tekemään suuria linjauksia joukkueeseen.
Vancouverin kausi 2006-07 lähti noiden muutosten jälkeen odotetun heikosti käyntiin. Joukkue etsi itseään ja uuden valmentajan uudet kuviot ottivat aikansa mennäkseen pelaajien ajatuksiin. Sen jälkeen kun alkukankeus oli kuitenkin takana, Canucks oli keväällä 2007 NHL:n paras joukkue viimeisten n. 45 pelin sisään (joulun jälkeen 32 voittoa ja kahdeksan tappiota varsinaisella peliajalla).
Pudotuspeleissä tuli vajaamiehisenä tappio tulevalle mestarille Anaheimille, mutta kauden lopputulema oli kuitenkin vahvasti positiivinen; Luongo oli kolmen parhaan NHL-pelaajan joukossa kaikki pelaajat huomioiden, joukkueen valmentaja palkattiin kauden 2006-07 parhaana NHL-valmentajana, puolustus näytti odotetun vahvalta ja hyökkäyskin teki runkosarjassa yli 40 viimeisen pelin aikana voittoihin nähden riittävästi maaleja.
Tärkeintä oli kuitenkin se, että joukkueella oli toimiva pelitapa, joka perustui tiiviiseen puolustukseen. Joukkueen kaavana oli voittaa pelejä ennemmin 2-1 kuin 6-3 ja tätä pystyttiin myös tekemään Luongon johdolla kiitettävästi. Viime kesänä edessä oleva kausi näytti siis monen yksittäisen asian vuoksi valoisalta, eikä isoja muutoksia enää odotettu.
Yksi selkeä puute oli tosin kakkosketjun laidalla, mutta tuohonkin paikkaan oli tulossa omista mm. Raymondia, eikä hankintaa ehkä siksi nähty. Seurassa oltaisiin nähty uusi laitahyökkääjä vain siinä tapauksessa, jos Nonis olisi ollut valmis kauppaamaan jonkun puolustajan tai nuoren pelaajan (kuten Edler tai Kesler). Tätä ei kuitenkaan tapahtunut, sillä Nonis ei halunnut rikkoa edelliskauden menestysreseptiä puolustaja kauppaamalla (lisäksi NTC-pykälät olivat tiellä), eikä toisaalta halunnut myydä joukkueen tulevaisuutta.
Ihan järkevää toimintaa mielestäni, vaikka lähes koko kauden loukkaantuneena ollut Bieksa olisikin kannattanut näin jälkeenpäin vaihtaa siihen laitahyökkääjään - ainakin jos arvottaa Bieksan arvoa pelkästään viime kauden perusteella. Kukaan ei kuitenkaan voinut tietää kesällä edessä olevasta pahasta loukkaantumisesta ja kun Bieksalla oli suuri ansio kuitenkin kauden 2006-07 menestyksessä, niin tilalle tulevan pelaajan olisi pitänyt olla todella hyvä.
Suurten odotusten jälkeen viime kauden mahalasku oli ikävää nähtävää. Joukkueen edelliskaudella voittoihin johdottanut puolustus kärsi pahoista vammoista koko kauden ja lopulta Canucks-puolustuksessa nähtiin enemmän poissaoloja kuin missään toisessa seurassa. Muutenkin peli oli pitkän aikaa hakemista ja yhtenä isona syynä tälle oli nähdäkseni suuri vaihtuvuus pelaajapuolella.
Jos näiden monien loukkaantumisten lisäksi oltaisiin nähty vielä avainpelaajien kauppoja ja näiden kautta joukkueen rakentamista pitkin kautta, niin ainakin minun uskoni joukkueeseen olisi mennyt lopullisesti. Myös Nonisilla oli takapuolensa pelissä, sillä hän tiesi uuden omistajatahon odottavan kauden menestystä ja tekevän ratkaisunsa sen jälkeen. Tuossa tilanteessa aika harva olisi lähtenyt pelaamaan avainpelaajilla kauppaa.
Nonisin kädet olivat siis tavallaan sidotut paitsi Näslundin sopimuksen ja palkkakaton, mutta myös omistajien puolesta. Jos hänellä olisi ollut Gillisin tavoin viiden vuoden sopimus taskussaan ja sen tuoma rauha, toiminta olisi ollut edes jollakin tavoin mahdollista. En tosin usko, että Nonis olisi siinäkään tapauksessa lähtenyt noiden loukkaantumisten sisällä muuttamaan joukkuetta vielä lisää, kun mahdollisuudet playoffeihin oli kuitenkin omissa käsissä.
Se, että joukkue pelasi lopulta onnettoman loppukauden ja jäi ulos playoffeista, oli siinä surkeudessaan vähän yllätyksellistä. Kaikki se oli kuitenkin vain yksi osa onnetonta kevättä ja alkukesää. Nonis sai lopulta odotetustikin kenkää, kun uudet omistajat halusivat "oman miehensä" seuran johtoon, mutta paljon muutakin ehti tapahtumaan tässä yhden aikakauden muutoksessa kevään ja alkukesän korvilla:
1. Joukkue lähti monen fanin papereissa viime kauteen hyvistä asetelmista. Edelliskaudella vahvasti pelanneella joukkueella oli tuttu pelitapa ja tuttu avainpelaajien ryhmä. Joukkueen piti mennä eteenpäin, mutta tuloksena olikin jääminen playoffien ulkopuolelle. Tulos oli iso pettymys kaikille valaille.
2. Manageri Nonis sai kenkää, kun seura ei mennyt playoffeihin. Tilalle palkattiin managerin työssä kokematon Giliis, joka näyttää ottavan ainakin riskejä. Tosin mahdollisuudet riskien ottoon viime kauden jälkeen ovat olemassa paitsi viime kauden menestymättömyyden, mutta myös managerin paremman työrauhan ja seuran rahatilanteen vuoksi.
Pitää muistaa, että Nonis teki toissa vuonna kireämmässä rahatilanteessa 11 uutta pelaajasopimusta, vaihtoi valmentajaa, teki organisaation historian suurimman pelaajakaupan ja uusi kerralla seuran peli-ideologiaa, kun hänellä oli edes jonkinlainen työrauha ja joukkue kaipasi muutoksia. Se, että viime kesänä ei muutoksia nähty, johtui uskoakseni aika pitkälle edelliskauden hyvästä pelistä, odotuksista tulevaa kautta kohtaan ja edelliskesän isoista muutoksista (joka kesä ei kannata muokata joukkuetta voimakkaalla kädellä).
3. Suuren fanijoukon suosikkipelaaja Trevor Linden lopetti uransa. Iso menetys henkisesti varmasti kaikille Canucksin faneille.
4. Kokeneet avainpelaajat Markus Näslund ja Brendan Morrison lähtivät seurasta. Kumpikin edusti Vancouveria noin 10 kautta, joten he kuuluivat jo kalustoon. Ensi kaudelle lähdettäessä tuntuu oudolta, kun kaksikko on poissa.
5. Lahjakas pakkiprospecti Luc Bourdon kuoli. Tästä ei tarvitse sanoa enempää.
Voidaan siis sanoa, että joukkueen kesä ei ole ollut ainakaan tapahtumaköyhä. Kun seurassa vaihtuu parin kuukauden sisään kerralla manageri, organisaation kaikkien aikojen suosikkipelaaja lopettaa uransa, kaksi kalustoon 10 vuotta kuulunutta pelaajaa lähtevät muualle ja lahjakas lupaus kuolee, niin aika harva seura pystyy pistämään paremmaksi / huonommaksi.
***
Parrish'in hankintaa ei voi oikein kannattaa. Vaikka hän olikin 30 maalin tekijä ennen Minnesota-kausia ja vielä kesällä 2006 hän olisi saanut luontaisena oikeana laitana kannatusta, niin parin viime kauden aikana miehen käyrä on ollut laskeva. Ehkä suurin asia, mikä sotkee hänen mahdollista Vancouveriin tuloa, on kuitenkin miehen pelipaikka. Kuten Chip Whitley sanoi, Canucks kaipaa ennen kaikkea sentteriä, eikä laituria.
Parrish on selvästi parhaimmillaan hyökkäävässä roolissa. Kun Kaksoset saavat vierelleen luultavasti Bernierin, Canucksin tapauksessa Parrishin tulevaksi pelipaikaksi muodostuisi kakkosketju. Vancouverilta löytyy kuitenkin tällä hetkellä kakkosen laidalle jo Demitra, Raymond ja Pyatt, jotka ovat kaikki nähdäkseni tuossa paikassa 20 maalin pelaajia.
Lisäksi Matt Pettinger teki Washingtonissa ennen huonompaa viime kautta kahdenkin peräkkäisen kauden aikana noin 20 maalia kakkos- ja kolmosketjuissa pelatessaan. Kun tuon nelikon jälkeen Grabner'kin on viidentenä laitahyökkääjänä vielä tällä hetkellä mahdollinen vaihtoehto, niin minä en laitahyökkääjää lähtisi enää hakemaan.
Muutenkin joukkueella on jo ihan riittävästi tunkua laidalle. Esimerkiksi viime kaudella loukkaantumisen jälkeen hienosti pelanneelle Hansenille ei pelipaikkaa taida löytyä, ja Wellwood / Krog -kaksikko pystyy sekin tarvittaessa tuuraamaan laidalla.
