Vancouver Canucks 2008-2009

[vilpertti]

Ei välttämättä. Riippuu tilanteesta.

Mutta joka tapauksessa Sharks-fanien toimesta usein peleissä huidottu "hain pureminen"... se on väärällä tavalla kannatettu. Pahinta ehkä Sharksin suhteen on kuitenkin se, että teidän maskottinne Sharkie käyttää julmia ja häikäilemättömiä otteita täysin syyttömiä kohtaan.

Jos on nälkä, on nälkä. Sharkiella on sitäpaitsi traumoja jouduttuaan roikkumaan vaijereissa ja erään pienen lihapullan (taitaa olla sama Tom Fleurie josta puhutte) lyötyä häntä.

Yrittäkääpä itte elää sopuisasti jos on niin kovat traumat!

 

[Disaster]

HF:lta pitää ottaa tähän esiin nimimerkki MS tekemä listaus Ron Delormen oman alueen varauksista. Vuoden 1995 Brent Sopelin varauksen ja vuoden 2005 Mason Raymondin varauksen välillä, Canucks on varannut yhteensä 28 pelaajaa läntisestä Kanadasta, mikä on scouttipäällikkö Delormen kotikenttää. Harvinaista, mutta totta, jokainen näistä 28 varauksesta on osoittautunut hudiksi!

Josh Holden
Zenith Komarniski
Tyler Prosofsky
Clint Cabana
Jeff Scissons
Brad Ference
Ryan Bonni
Kyle Freadrich
David Darguzas
Matt Cockell
Rod Leroux
Peter Brady
Regan Darby
Paul Cabana
Ryan Thorpe
Josh Reed
Kevin Swanson
Darrell Hay
Nathan Smith
Nathan Barrett
Tim Smith
Brett Skinner
Rob McVicar
Ty Morris
Chad Brownlee
Matt Hansen
Andrew Sarauer
David Schulz

Kerrassaan uskomaton lista! 28 pelaajan peräkkäinen herttavärisuora suoraan parrasvaloihin. Voisin väittää, että 90% tämän tekstin lukijoistakin olisi osannut varailla paremmin - vaikka ihan pelkkien scouttilistojen mukaan. Ei siis mikään ihme, että aika moni Canucks-fani olisi ollut laittamassa Ron Delormea muihin tehtäviin. Mutta hän saa siis jatkaa CKNW:n mukaan tehtävässään.

On tuo kyllä melko uskomaton lista mutta täytyy muistaa että joukossa ei ole kuin kolme ensimmäisen kierroksen varausta; Josh Holden, Brad Ference ja Nathan Smith. Itse olisin ainakin jo pelkkien tehojen perusteella ehkä saattanutkin varata Holdenin ja Smithin ensimmäisellä kierroksella mutta tuo Ference vähän ihmetyttää vaikkei hänkään huonoin ollut tuona vuonna ensimmäisellä kierroksella varatuista pelaajista. Siltikin täytyy kyllä ihmetellä tuota listaa koska vaikka suurin osa onkin varattu myöhemmillä kierroksilla, niin en ymmärrä että mitä Delorme on nähnyt kyseisissä kavereissa ja tämän osaan (ja myös ne 90% lukijoista) sanoa pelkästään jo tehojen perusteella koska osa pelaajista on "never heard" tyyppejä. Yksi kaveri tuossa listalla on joka saattaa vielä ihan hyvin tehdä jonkinlaisen NHL-uran ja se on puolustaja Brett Skinner, 3. kierroksen varaus vuodelta 2002.

Joka tapauksessa on ihme että miten Delorme saa jatkaa tehtävässään.

 

[nuck]

Yrittäkääpä itte elää sopuisasti jos on niin kovat traumat!

Niitä traumoja tulee siksi ulkopuolelta, kun ei osaa elää kuin riitelemällä ja pureksimalla ihmisiä. Ottaisi nyt vaan mallia Fin'ista.

***

Vancouver on tehnyt näemmä sopimuksen rajoitettuna vapaana agenttina olleen hyökkääjä Ryan Shannonin kanssa. Sopimuksen on pakko olla kaksisuuntainen, mikä mahdollistaa farmipelit Moosessa. Viime kaudella Shannon pelasi Vancouverissa 27 peliä ja teki 5+8=13 pistettä (n. 0.5 pistettä pelissä). Hänellä oli yksi hyvä jakso helmikuun puolesta välistä maaliskuun alkuun (10 peliä, 3+6=9 pistettä), kun hän löysi kemian Mason Raymondin ja Matt Cooken kanssa, mutta muuten hän oli aika näkymätön.

Shannon on pelaaja, joka jakaa mielipiteitä aika voimakkaasti puolesta ja vastaan. Toisten mielestä vesikirpulla ei pitäisi olla mitään asiaa NHL:ään, toisten mielestä hänestä saisi jotain irti, jos antaisi hänelle hyökkäävän roolin ja pysyvän pelipaikan. Shannon on nopea, taitava ja hyvä luomaan tilanteita. Toisaalta hän on erittäin pieni, voimaton ja hänen puolustuspelinsä saisi olla parempaa.

Shannon on omasta mielestäni kaiken kaikkiaan ihan kohtalainen syvyyshyökkääjä, mutta en näe hänelle käyttöä vakituisesti ylhäällä. Hän on yksinkertaisesti liian pieni ja kun hän(kään) ei ole mikään Martin St. Louis taidoiltaan, niin vaikea on ottaa paikkaa. Etukäteen ajatellen Shannon taistelee ensi kaudella paikasta lähinnä Jason Krogia ja Kyle Wellwoodia vastaan joukkueen syvyyskartalla, eikä hänen asemansa tässäkään kisassa ole välttämättä vahvin. Farmissa hän on kuitenkin varmasti hyvä apu esimerkiksi Grabnerille.

On tuo kyllä melko uskomaton lista mutta täytyy muistaa että joukossa ei ole kuin kolme ensimmäisen kierroksen varausta; Josh Holden, Brad Ference ja Nathan Smith. Itse olisin ainakin jo pelkkien tehojen perusteella ehkä saattanutkin varata Holdenin ja Smithin ensimmäisellä kierroksella mutta tuo Ference vähän ihmetyttää vaikkei hänkään huonoin ollut tuona vuonna ensimmäisellä kierroksella varatuista pelaajista.

Hyvän varausorganisaation tuntee onnistuneista varauksista, jotka on varattu ensimmäisen kierroksen ulkopuolelta. Kyllähän kaikki osaavat varailla Crosbyja ja Ovetchkineja, jos saavat tähän heikon menestyksen johdosta mahdollisuuden. Ikävä kyllä Delormen johdolla Canucks ei ole kuitenkaan osannut varata WHL-pelaajia myöhäisempien kierrosten lisäksi edes ensimmäiseltä kierrokselta.

Tämä on surullista, kun joukkueen scouttiryhmää vetää nimen omaan läntisessä Kanadassa vaikuttava mies. Kuten joku HF:lla kirjoitti, Canucks ei olisi saanut yhtä monta peräkkäistä hutia aikaan, vaikka Oilersin tai Flamesin fani olisi saanut vedellä noita varauksia tahallaan vihkoon. Väkisinkin tulee mieleen, että onko Delormella kaikki aivonystyrät käytössä, tai että onko hän jonkinlainen Calgaryn tai Edmontonin lähettämä 'salainen agentti', joka tekee tahallaan hommansa noin heikosti.

Jos nyt kuitenkin käydään vain noita kolmea WHL:n ykkösvarausta läpi, niin:

Holdenin varauksen ymmärsi hyvin, sillä hän oli aikanaan esimerkiksi CSB:n listalla neljänneksi rankattu pelaaja. Taitojen lisäksi Holden tunnettiin vielä johtajuudesta, mikä teki tästä valinnasta luontaisen ja odotuksia herättävän. Monissa paikoissa hänestä odotettiin kakkosketjun sentteriä, joka pelaisi kahteen suuntaan ja vielä fyysisesti.

Holden kärsi varauksen jälkeen kuitenkin pahasta käsivammasta, ja joidenkin häntä tarkemmin seuranneiden ihmisten kommenttien mukaan tuo muutti hänen peliään vähemmän taitavaksi. Myöhemmin hän sai johtajuuden ansiosta paikan Canucksin silloisen farmiseuran Kansas Cityn (IHL) kapteenina ja pelasikin ihan kohtalaisia farmikausia, päästen myös kokeilemaan Vancouverissa (esimerkiksi kaudella 1999-2000 Holden pelasi Vancouverissa kuusi ottelua tehoin 1+5).

Lopulta Holden osoittautui NHL:ssä kuitenkin liian pieneksi pelaajaksi pelityyliin nähden. Juniori- ja farmisarjoissa hänen fyysinen pelinsä toimi, mutta ei enää NHL:ssä. Kun taitojakaan ei ollut kuitenkaan selkeästi kahteen ensimmäiseen ketjuun, niin tie nousi yksinkertaisesti pystyyn. Tämä epäonnistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Holden olisi huono pelaaja. Hän saattaa saada vielä joskus mahdollisuuden NHL:ssä, mutta ei kyllä yllä millään juniorivuosien odotuksiin.

Ferencen varaamisesta menee näkemykseni mukaan ansiota silloiselle Detroitin venäläispuolustajalle Vladimir Konstantinoville. Nimittäin ellei Konstantinov olisi juuri tuohon aikaan hallinnut fyysisellä pelillään omaa päätä, Ferencea tuskin oltaisiin varattu niin aikaisin. Hänet nähtiin Konstantinovin mahdollisena manttelinperijänä ja "Vladinaattorin" kaltaisesta puolustajasta oltiin valmiita maksamaan suurtakin riskiä, vaikka Ferencella ei fyysisen pelin lisäksi ollut kovin paljon muita hyviä puolia (näitä vain lähinnä toivottiin tulevan iän karttuessa).

Saman varaustilaisuuden ensimmäisen kierroksen lopussa varattiin muuten WHL:stä sekä Scott Hannan, että Brenden Morrow. Delormen lottoarpa kävi kuitenkin ennemmin Ferencen hyväksi, mikä ei sinällään yllätä.

Smithin varaus sai puolestaan jo varausvuonna poikkeuksellisen paljon kritiikkiä. Hänet otettiin kaikkia listoja vastaan ennen Brad Boyes'ia ja Brian Sutherbya. Näistä etenkin WHL:n Moose Jaw'issa kiekkoillutta Sutherbya pidettiin ennen varaustilaisuutta lähes varmana Canucksin valintana, jos tämä olisi vielä vapaana. Canucks otti kuitenkin Sutherbyn kloonin, mutta kaikissa listoissa heikompana pidetyn Smithin. Sutherby on pelannut NHL:ssä 304 peliä ja Smith 17 peliä.

Vancouverille olisi käynyt tuosta varaustilaisuudesta itse asiassa kuka tahansa Smithin jälkeen varatuista neljästä WHL-pelaajasta paljon mieluummin kuin Smith; Sutherby, Nick Schultz, Matt Pettinger tai Jarret Stoll. Mutta se, että delormet menivät ottamaan juuri Smithin, josta ei koskaan kehittynyt yhtään mitään... eihän se tässäkään tapauksessa yllätä.

 

[JP]

Täällä keskustelu Vancouverin varaustoiminnasta on päässyt hyvään vauhtiin. Ajattelinpa pistää oman lusikkani soppaan ja kertoa näkemästäni. Kyseessä on tarina kahdesta Canucks-varauksesta eli Patrick Whitesta ja Yann Sauvesta. Paikan päällä näin kaksi ottelua, kun alle 18-vuotiaiden MM-kisat pelaattiin Suomessa huhtikuussa 2007. Mieleen syöpyi muutama tilanne, joissa kyseiset pelaajat olivat mukana. Eri henkilöiden huomaamat joskus ristiriitaisetkin havainnot tekevät NHL-ympyröiden seuraamisesta mielenkiintoisen keitoksen. Me kannattajat emme ole vastuussa joukkueidemme varauksista, joten voimme hyvillä mielin kiinnittää huomiota pikkuseikkoihin. Lyhyisiin pyrähdyksiin, joiden aikana pelaajan kaikki taidot toimivat yhteen. Hetkiä, jolloin jäällä tapahtuu jotain tavallisesta pelin soljunnasta poikkeavaa. Näitä välähdyksiä toki myös skoutit seuraavat ja raportoivat. Ron Delorme erityisen painokkaasti myös alkulämmittelyn aikana.

Näin jälkeenpäin on helppo sanoa, että Vancouver varasi Patrick Whiten liian aikaisin. Tämä kun pelasi vaisun kauden Minnesotan yliopistossa. Ennen varaustilaisuutta kuitenkin ennusmerkit olivat positiivisia ainakin omien näköhavaintojen mukaan. Ottelussa Kanadaa vastaan kolmannen erän tiimellyksessä White luisteli keskialueella oman siniviivan tuntumassa. Hyökkäyspäähän suunnatessaan ja täydessä vauhdissa ollessaan hän sai omalta pakiltaan avaussyötön. Kanadan karvaaja oli visusti hänen kimpussaan. Aikomuksena riistää kiekko.

Painostuksesta huolimatta White vastaanotti syötön mailansa rystypuolelle. Mutta hän ei edes katsonut kiekon suuntaan, kun se lähestyi. Vaan piti päänsä ylhäällä. Kiekko löysi tiensä lapaan ja matka jatkui. Jääkiekkoa tosissaan pelanneet varmaan tietävät, miten vaikeasta suorituksesta on oikeasti kyse. Silti kaikki ammattilaiskehien elementit olivat läsnä: Suuri vauhti, välitön karvaaminen ja taidokas haltuunotto sekä kuljetus. Kaikki tämä erittäin pienessä ajassa ja tilassa. White karisti karvaajan ja tuloksena oli lopulta laukaus vastustajan maalille puolustajien jaloista.

Muutenkin White suojasi kiekkoa onnistuneesti. Ennen turnausta arvelin, että hänet varataan ykköskierroksella. Nähtyäni tuon tiiviin, silmiähivelevän taitojenosoituksen, olin täysin varma siitä, että White on ensimmäisen kierroksen varauksia. "Saw him good", kuten Pohjois-Amerikassa sanotaan. Whiten pelaaminen toi mieleen Matt Cullenin, toisen Minnesotasta lähtöisin olevan kiekollisen sentterin. Jotta vertailu osuisi, Whiten olisi yllettävä likelle piste-per-peli -tahtia ensi kaudella.

17-vuotiaana samaisissa kisoissa pelannut Yann Sauve ei erottunut ollenkaan niin paljon. Ennakkokäsitykseni hänestä oli hyökkäävä puolustaja, olihan tämä QMJHL-draftin ykkösvaraus kesältä 2006. Hyökkäyspäässä hän ei erottunut, paitsi yhden nerokkaan oivalluksen ansiosta. Sauve liikkui oman maalinsa takana, kun USAlla oli vaihto kesken. Sauve äkkäsi jäähyaitioiden kohdalla liidelleen Colton Gilliesin ja sivalsi tälle pitkän syötön vastustajan siniviivalle. Gillies ei kuitenkaan ollut hereillä, vaan ryhtyi jo itsekin hakeutumaan vaihtoon.

Noissa kahdessa ottelussa Sauve tuntui keskittyvän lähinnä puolustuspään pelaamiseen. Siksi onkin erikoista, että puolustamista ei eri kirjoitusten mukaan pidetä hänen vahvuutenaan. Taitoa ja raameja hänellä riittää, mutta se ei ole näkynyt puolustuspään etevyytenä. Tällöin yhtenä uhkakuvana on, että Sauve on seuraava Christian Laflamme: puolustava puolustaja, joka ei osaa puolustaa.

 

[nuck]

Muutenkin White suojasi kiekkoa onnistuneesti. Ennen turnausta arvelin, että hänet varataan ykköskierroksella. Nähtyäni tuon tiiviin, silmiähivelevän taitojenosoituksen, olin täysin varma siitä, että White on ensimmäisen kierroksen varauksia.

White pelasi kyllä hyvän turnauksen Suomessa pelatuissa 18-vuotisten MM-kisoissa. Hän pelasi hyvin kahteen suuntaan, näytti paljon pieniä, mutta lupauksia esittäviä otteita, teki seitsemässä pelissä 3+2=5 pistettä sekä sai tehopörssiin USA:n joukkueen toiseksi parhaan tehosaldon (+5). Mielestäni turnaus meni häneltä kaikin puolin vahvasti ja sen turnauksen perusteella ykköskierroksen varaus ei tullut ollenkaan yllätyksenä.

ISS kirjoitti Whitesta ennen varausta seuraavasti;

Draft Wildcard – Previously, we at ISS had been cautious to move White up in our rankings, mainly due to his lack of exposure. After he joined the NTDP U-18 squad for the World Championship in Finland and impressed scouts with his strong performance, it was easy to make that positive change. He is very mature for his age and has all the skills to succeed in the NHL.

He is very smart and patient with the puck and he controls and stays with the puck very well in traffic. Has good size and was tough to push of the puck in the corners and along the boards. Went to the net without the puck. Not a fluid skater, but gets there. With all his offensive ability he still shows good defensive awareness and the willingness to help out in the defensive zone. Nominated for the Mr. Hockey award. Has a lot of potential and can only get better.

HF:n parhaimpiin prospect-asiantuntijoihin kuuluva nimimerkki X-Sharkie tuli onnittelemaan Canucksin puolelle tästä varauksesta. Ennen varausta hän oli rankannut Whiten omassa draft-listassaan 19. sijalle (varattiin 25. sijalla) ja kirjoittanut hänestä seuraavasti omaan laajaan ennakkoonsa:

19. C Patrick White, 6-1 190, 1-20-1989, Grand Rapids USHS 17 gp – 11 g – 25 a – 36 points.
++ Natural offensive instincts.
+ Hands, vision, shot, patience, skating
- Won’t be a first line guy.

White is a natural offensive player with great skill, speed, and creativity. This Minnesota Gophers recruit has a lot of skill and offensive instincts. His first few steps are very quick and he has a fluent stride with good acceleration and he possesses an adequate separation gear. White can create a nice play, he moves the puck quickly after receiving it and thinks the game at a fast pace, can execute a nice pass at full speed. He loves to run the give and go.

He thinks the game like a pro as once he moves the puck he works to get open. He’s strong on draws and is a natural center. White has soft, quick hands with some real tricky moves. He’s imaginative with the puck and challenges the opposition one on one. His defensive game is ever improving as is his physical tenacity. He’s fairly complete with no real weaknesses.

Monissa paikoissa Whiten peliä kehuttiin paljon, ja minäkin pidin tästä wildcard-varauksesta. Ensimmäinen kausi Minnesotan yliopistossa meni kuitenkin pienessä roolissa ja ainakin pisteellisesti heikosti. Tästä varauksesta en lähde kuitenkaan syyttämään Canucksin scouttiosastoa, sillä ei tämä varauksen aikaan tuntunut ollenkaan huonolta varaukselta ja White olisi voinut hyvin saada minunkin ääneni.

17-vuotiaana samaisissa kisoissa pelannut Yann Sauve ei erottunut ollenkaan niin paljon. Ennakkokäsitykseni hänestä oli hyökkäävä puolustaja, olihan tämä QMJHL-draftin ykkösvaraus kesältä 2006.

Sauven otteisiin turnauksessa saattoi olla yhtenä tekijänä myös ikä, mutta Sauve on joka tapauksessa muuttanut pelityyliään puolustavammaksi sen jälkeen, kun hänet varattiin.

Jos katsotaan, mitä erilaisissa paikoissa on hänestä kirjoitettu, niin Kesällä 2006 ISS kirjoitti Sauvesta seuraavaa;

Yann Sauve our top ranked player for the 2006 QMJHL Draft has a tremendous combination of size and skill. He is an extremely gifted defenseman who possesses all of the skills to become a superstar in the 'Q' and potentially the NHL. A complete defenseman with all the tools including a heavy shot, and clearing the net effectively. He should anchor a team’s blue line effectively for years to come. Sauve is an exciting player to watch and a true blue chip prospect.

Tänä kesänä TSN kirjoitti puolestaan;

The big, strong, physical blueliner who models his game on Dion Phaneuf's is sometimes too aggressive for his own good, taking himself out of position, but he is most certainly a work in progress. One of his claims to fame is that he fought Steven Stamkos in the CHL Prospects game. He started this season as a projected first rounder but will have to improve his decision-making to get back to that status.

Ja Central Scouting;

Yann is a defenceman who, when he is on, can be one of the best defencemen in all the Quebec League and all of junior hockey. With continued development and maturity, as well as experience on when to dish the puck and when not to dish the puck, projects to be a solid defenceman. He needs to improve on a little bit of poise and calmness with the puck. He is good with the puck but sometimes gives it away too abruptly and it results in turnovers.

Sauve itse kertoi Hockey Newssin jutussa kehityksestään seuraavaa (copypastean koko jutun tänne);

Yann Sauve has undergone a transformation since being the first overall pick in the 2006 QMJHL draft.

"I was more of an offensive defenseman in midget," said the 17-year-old sophomore with the Saint John Sea Dogs. "I've changed a lot since coming here. The coach has me focused more on my defensive play. It's good because this is more the style I need for the pros. I try to use my size and strength to play physical. I need to show the other team they're going to get hit if they go into the corner with me."

Sauve, 6-foot-3 and 220 pounds, ranked 60th overall and first among defenseman in the QMJHL by International Scouting Services for the 2008 NHL Draft. The native of Rigaud, Que., played in both the 2006 and 2007 ADT Canada-Russia Challenges. He helped Team Quebec win gold in the 2006 World Under-17 Championship and suited up for his country in the 2007 World Under-18 Championship.

"I'm fortunate to have this much international experience at a young age. Those were great experiences and I think it's been good for my development. It gives me more hunger to play for the national junior team."

Sauve fought the Sarnia Sting's Steven Stamkos, the No. 1 prospect for this year NHL Draft, in the 2008 CHL Top Prospect Game. "Yann has the body of a man already", said Saint John coach Jacques Beaulieu. "I mean, even when we drafted him, his body, his physical play and his strenght were way ahead of schedule."

Sauve's game started to click when he began simplifying it. "Yann Struggled a bit early this season when he was putting too much pressure on himself," Beaulieu said. "Once he just started to play the game and keep it simple, he was very very good. From the middle of November on, he was in our top two defenseman."

Sauve has a great combination of size and skill, but isn't a quarterback defenseman. He's a puck-mover with a well-rounded game. Like all green blueliners, he needs to work on his foot speed, mobility and coverage down low. "He may have the potential to be a top-four guy in the NHL, but more in a defensive role. He's big, strong and can punish guys physically", Beaulieu said.

"He's a workout fanatic. We have to tell him to stay out of the gym. He almost does too much. He's very dedicated to the game in terms of his diet, rest and preparation." (Beaulieu).

Eli Sauve kertoi itsekin jutussa, että hän on muuttunut mies siihen nähden, mitä hän aikanaan oli. Ehkä hänen taitotasonsa ei vain riitä parempaan kiekolliseen peliin ja nyt hän yrittää kehittyä fyysiseksi oman pään puolustajaksi. Seurajoukkueessa Saint John Sea Dogsissa häntä käytetään kuitenkin kaikissa tilanteissa vastustajan ykköstä vastaan pelaavana puolustajana yhdessä Alex Grantin kanssa.

Hänen valmentajansa mukaan Sauven puolustuspelissä oli nähtävissä viime kaudenkin aikana tiettyä epätasaisuutta, mutta ainakin jutun perusteella suurin osa kaudesta meni hänen roolissaan hyvin. Joka tapauksessa Sauve on mielenkiintoinen pelaaja kaikkien ongelmiensa kanssakin. Tähän loppuun voisin laittaa hänestä draftin yhteydessä julkaistun videon.

Näin jälkeenpäin on muuten hauska lukea vanhoja juttuja Sauvesta. Häntä pidettiin pari vuotta sitten vielä todella isossa arvossa, kun tässäkin HF:n ketjussa keskustellaan siitä, kumpi varataan ensimmäisenä, Sauve vai Drew Doughty.

***

Loppuun pitää sanoa yksi merkittävä tarkentava asia Delormea koskien. Hänen aikakaudella Canucksin WHL-varaukset ovat olleet onnettomia ja niitä on ollut loppujen lopuksi aika paljon. Tämä laskee selvästi arvosanaa, kun häntä arvostelee, mutta ei tässä ole koko totuus.

Canucks on saanut kuitenkin mm. USA:n puolelta viime vuosien aikana Keslerin, Umbergerin (hänen menetyksensä ei ole scouttiosaston vika), Bieksan ja Schneiderin (myös White menee tänne - katsotaan vielä hänen kehitystään ensi kausi), Ruotsista on löydetty Edler, Rahimi ja yhdeksänneltä kierrokselta Hansen, AJHL:sta rankkaamaton Mason Raymond...

Ei joukkueen scouttaus siis ihan epäonnistunutta ole ollut, vaikka tuo WHL turhauttaakin. Katsotaan nyt kuitenkin vielä mitä Grabner ja Ellington tuovat parin kauden sisään joukkueeseen. Mikäli heistäkään ei tule mitään, niin toivottavasti joukkue lopettaisi Delormen aikana kokonaan varaamisen WHL:sta.

 

[Chip Whitley]

X-Sharkien lainauksesta iski silmään kohta: "This Minnesota Gophers recruit has a lot of skill and offensive instincts. His first few steps are very quick and he has a fluent stride with good acceleration and he possesses an adequate separation gear."

Olen nähnyt tasan yhden ottelun Whitelta, ja se oli nimenomaan viime kaudella Gophersin paidassa ja täytyy sanoa, että olen niin eri mieltä tämän "prospect-asiantuntijan" kanssa kuin vain ikinä voi olla mitä Whiten luisteluun tulee. Tietty yhden (TV-kuvan kautta) ottelun perusteella ei koko kuvaa saa, mutta kun lisään omaan kokemukseeni mm. Delormen kommentit Whiten ensimmäisestä kaudesta (prospect-leirin aikaan) ja muutaman muunkin raportin (faneilta), olen lähes tulkoon varma että nuo osa-alueet joita Sharkie kehui ovat Whiten suurimmat miinukset. Yksinkertaisesti, White oli jalalla selvästi jäljessä kanssapelaajia, ja tuo on suurin yksittäinen alue jota hänen tulee parantaa jotta ammattilaisura aukenisi tulevaisuudessa.

Kiekon suojauksesta olen samaa mieltä, siinä hän oli hyvä. Omaahan White ihan mukavan koon, joten sekin auttaa, mutta joka tapauksessa vaikea häneltä oli saada kiekkoa pois esimerkiksi kulmaväännöissä. Myös kiekolliset taidot olivat ihan hyvät, niitä ajoittaisia välähdyksiä näki tuossakin ottelussa - tässäkin ongelmana vain oli että puutteet luistelussa estivät näiden välähdysten näyttämistä (peliaikaa ei tullut niin paljon + kun sitä tuli, ei vauhti riittänyt) ehkä kahta poikkeusta lukuun ottamatta.

Sauven otteisiin turnauksessa saattoi olla yhtenä tekijänä myös ikä, mutta Sauve on joka tapauksessa muuttanut pelityyliään puolustavammaksi sen jälkeen, kun hänet varattiin.

Olenko ainoa joka näkee Sauven lähes identtisenä Bourdonin kanssa? Lainaamissasi teksteissä pystyi kuvittelemaan paremmin kuin hyvin että puhuttaisiin Bourdonista, niin täsmälleen samanlaista tekstiä tulee kaikkien suusta.

Tietty eihän Sauve ole Bourdonin tasolla uskoakseni yhdelläkään alueella, mutta kun laskee kymppivuorolla varatun ja #40 varatun puolustajan eron ihan lähtökohtaisesti, on Sauve identtinen Bourdonin kanssa - vain 30 vuoroa heikompi.

 

[Chip Whitley]

No niin, ensi kauden zezzule julkaistu ja jotain poimimisen arvoista seuraavassa:

- Kausi alkaa kotona Flamesia vastaan 9. päivä lokakuuta, mutta tämän jälkeen kuu menee vierasvoittoisissa tunnelmissa. 25. ja 28. päivä kuun ainoat toiset kotiottelut (jälkimmäinen Bruinsia vastaan, ensimmäistä kertaa pariin vuoteen), loppu menee vieraissa.

- Marraskuun ja joulukuun aikana Garage, Vancouver ja fanit tulevat Hordichukille ja muillekin uusille pelaajille tutuksi, sillä 27 ottelusta 15 pelataan Vancouverissa - oikeastaan kuun vaihtuessa tapahtuva seitsemän ottelun mittainen vieraskiertue (kauden pisin) on ainoa merkittävä massaliikehdintä pois länsirannikolta.

- Marraskuu loppuu kuuden ottelun vieraskiertueeseen, ja tämä luultavasti jälleen näyttelee suurta roolia playoff-kuvioissa. Canucks ei myöskään pelaa Idän joukkueita vastaan sen jälkeen kun Tampa kohdataan kotona 27. päivä helmikuuta. Eli siis viimeiset 21 ottelua mäiskitään Lännen tovereita vastaan.

- Canucks pelaa kaiken kaikkiaan viiden vieraskiertueen aikana 27/41 vierasotteluistaan, joten tämä on hyvä asia ja ehdottomasti parannusta viime kauteen. Tuossa jää vain 14 vierasottelua jäljelle kun neljän ottelun pituiset tai pidemmät vieraskiertueet otetaan ulos laskuista. Tämähän eliminoi turhaa ramppaamista mantereen ympäri ihan kiitettävästi, joten en valita.

Pari yksittäistä vielä:

- Sat Nov 15, 2008 Maple Leafs @ Canucks - ottelu pelataan paikallista aikaa klo 16, jotta Idässä jaksaisi fanit pysyä hereillä. On se vaan niin väärin!

- Wed Nov 19, 2008 Canucks @ Rangers - Näslund ja kumppanit vastassa MSG'ssa.

- Sun Feb 15, 2009 - Tue Feb 24, 2009 - vastassa pelkkiä kanukkijoukkueita, alkaa kotona Habsia vastaan ja loppuu vieraissa Habsia vastaan. Mukaan mahtuu myös Hockey Day in Canada, missä muualla kuin Torontossa Leafsia vastaan (olisi nyt voinut edes oikeaa joukkuetta vastaan tuonakin merkkipäivänä pelata). Tuo ottelu muuten pelataan paikallista aikaa myös klo 16, Vancouverissa siis kello 13. Hyvä että tilanteen ollessa päinvastoin, liiga muistaa myös Lännen faneja. Ei näin Bettman!

 

[nuck]

...olen lähes tulkoon varma että nuo osa-alueet joita Sharkie kehui ovat Whiten suurimmat miinukset. Yksinkertaisesti, White oli jalalla selvästi jäljessä kanssapelaajia, ja tuo on suurin yksittäinen alue jota hänen tulee parantaa jotta ammattilaisura aukenisi tulevaisuudessa.

Olen osittain samaa mieltä kanssasi. ISS osuu kuitenkin mielestäni aika hyvin kohteeseen Whiten kohdalla, kun kirjoittaa raporttiinsa; "Not a fluid skater, but gets there." Eihän White mikään Grabner tai Raymond ole, mutta hänellä on myös erilainen luistelutyyli.

Canucks.comin Whiten viestiketjussa oli varauksen jälkeen yksi aika osuva kirjoitus Whiten luistelua koskien nimimerkiltä Mark White (... ;) )

As far as his speed is concerned, players with a good quality long stride often don't look like they are going 100 miles an hour like others with a less efficient short choppy stride would. USA had enough confidence in his speed to let him center Patrick Kane last night as USA Blue beat Sweden 5-3. Kane had two goals with two assists by Patrick.

Minulle jäi se käsitys tuon nimimerkin kirjoituksista, että hän taisi tuntea Patrick Whiten aika hyvin.

Olenko ainoa joka näkee Sauven lähes identtisenä Bourdonin kanssa? Lainaamissasi teksteissä pystyi kuvittelemaan paremmin kuin hyvin että puhuttaisiin Bourdonista, niin täsmälleen samanlaista tekstiä tulee kaikkien suusta.

Et ole. Heillä on paljon yhteistä. Bourdon oli tosin parempi luistelija, hänellä oli kovempi laukaus ja hän antoi ehkä parempia avauksia omista (eli hän oli monipuolisempi ja korkeamman profiilin prospecti). Sauve on tällä hetkellä puhdas puolustava puolustaja, mikä Bourdonkin oli junioriuran viimeisinä aikoina (alussa Bourdon oli ehkä enemmän kiekollinen, "jovanovskityylinen" puolustaja). Lisäksi Sauve on Bourdonin tavoin ikäisekseen voimakas ja pelaa fyysistä taklauspeliä (haluaa olla kuin Dion Phaneuf).

 

[Chip Whitley]

Minulle jäi se käsitys tuon nimimerkin kirjoituksista, että hän taisi tuntea Patrick Whiten aika hyvin.

Olen siitä samaa mieltä, että moni erehtyy pelaajan luistelunopeudesta katsomalla pelkkää tyyliä. Voin taata että osa pitää esimerkiksi Ovechkinia liigan nopeimpana pelaajana, vaikka näin ei todellakaan ole (kovassa temmossa tapahtuva "tikkaus-tyyli" hämää, ei se ole oikeasti niin nopeaa menoa). Jonkun Niedermayerin tyylisen liukujan tyyli on paljon ystävällisempi (kunnon kannalta) ja myös tehokkaampi, vaikka se ei välttämättä ensisilmäyksellä siltä näytäkään.

Whiten luistelussa en kuitenkaan itse nähnyt, korostan että yhden ottelun perusteella, mitään tällaista. Ainakin tuossa ottelussa White oli yksi kentän hitaimpia niin kiihtyvyydessä kuin kokonaisvauhdissakin, ja hän jäi selvästi jälkeen kun vertasi muihin Gophers-pelaajiin. Eihän tätä juurikaan hyökkäysalueella ongelmaksi voi kutsua (toki se on pieni sellainen, mutta ei suuri), mutta erityisesti hyökkäyksien rakentelussa (keskialueen pelissä) peli tavallaan "kuoli" kun Whitella ei jalka liikkunut tarpeeksi nopsaan, eikä alemmissa kentissä ollut tarpeeksi taitoa joille kiekkoa samantien jakaa.

Et ole. Heillä on paljon yhteistä. Bourdon oli tosin parempi luistelija, hänellä oli kovempi laukaus ja hän antoi ehkä parempia avauksia omista (eli hän oli monipuolisempi ja korkeamman profiilin prospecti).

Yritinkin tuota ylempänä jo sanoa. Ei 40. varausvuorolla saa korkean profiilin puolustajaa, tai yhtä monipuolista pelaajaa kuin kymmenennellä vuorolla. Bourdon valittiin kymmenentenä ensimmäisellä kierroksella, ja Sauve kymmenentenä toisella kierroksella. Siinä on suuri ero, ja on selvää, että se näkyy.

Mutta kuten sanottu molempien osalta, paljon yhteistä kavereilla on. Sauve on kakkoskierroksen versio Bourdonista. Niin varausvuoroltaan kuin pelillisestikin.

 

[nuck]

Whiten luistelussa en kuitenkaan itse nähnyt, korostan että yhden ottelun perusteella, mitään tällaista.

Ok, minun näkemäni mukaan tuo ISS:n sanoma on kuitenkin toistaiseksi osuvin; "Not a fluid skater, but gets there." Minä en näe tätä luistelupuolta kovin isona ongelmana, vaikka tietenkin nopeammat lähdöt auttaisivat juuri keskialueen pelissä jos peli siellä kääntyy. Mielestäni White on kuitenkin luistelijana riittävän tehokas, jos hyökätään normaalisti omista ja hyökkäyspäässä hän on mainitun vahva kulmissa, taitava tekemään peliä ja hyvä laukojakin. Tai ainakin oli. Viime kauden jälkeen en enää tiedä, missä nyt mennään.

Ja luistelupuolta on onneksi hyvä mahdollisuus kehittää vielä entisestään. Tätähän siellä ollaan jo tehty paljon prospectien keskuudessa - Hodgson ja Sauve antavat tässä videossa näytteitä.

Yritinkin tuota ylempänä jo sanoa.

Ymmärsin tuon, ja laitoin vain omasta mielestäni heidän suurimmat eronsa.

 

[nuck]

Sportsnetilta voisi poimia jutun Sundinista.

"What we have talked about is that if he (Sundin) were to play a couple more seasons, he would be the captain of the defending team in the Olympics in the town that he plays in, which we believe to be unprecedented, and may never be available to a player ever again." Gillis told the Team 1040 in Vancouver. "So we have talked about his captaincy of the Swedish Olympic team, but we haven't gone further than that at this point."

Pitää antaa kunnioitusta Gillisin suorapuheisuudelle mediassa. Siinä kun monet muut managerit piilottelevat kaapissaan suunnitelmiaan puvuntakkiensa takana, Gillis puhuu niistä suoraan. Näin fanin näkökulmasta katsottuna on hienoa, että tietää (tai ainakin kuvittelee tietävänsä) suunnilleen sen, missä joukkue ja pelaaja menevät.

Sitä en sitten tiedä, miten iso asia Sundille olisi lopettaa uransa Canucksin kapteenina, kaupungin suosikkina ja pelata samalla tutun "kotiyleisön" edessä Olympialaisissa kotimaansa mahdollisena kapteenina. Tätä ajatusta Gillis aikoo kuitenkin myydä Sundille sen 10 miljoonan pienen kipukorvauksen ohessa. Katsotaan mihin tuo riittää ja toivotaan parasta.

 

[nuck]

Otteluohjelmasta

Chip Whitley tuossa jo kartoittikin hyvin ensi kauden otteluohjelmaa, mutta kohdistan katseet vielä omasta mielestäni muutamaan mielenkiintoiseen päivään;

- 9.10 ja 11.10: Kauden avauspeli kotona Calgarya vastaan. Luvassa saattaa olla kaikkien aikojen suosituimman Canucks-pelaajan Trevor Lindenin paidan jäädytys ja hienot juhlallisuudet. Samassa pelissä Bertuzzi tekee ensiesiintymisen Luoteisen divisioonan pitkäaikaisen kilpakumppanin paidassa. Joukkueet pelaavat heti kauden alkuun kahden peräkkäisen pelin sarjan, sillä kaksi päivää myöhemmin Canucks matkustaa Kalkaryn vieraaksi.

- 13.10 ja 16.10: Canucks matkustaa Calgarysta Washingtoniin, jossa pelataan Capsia ja Hart Trophy -voittaja Ovechkinia vastaan. Sieltä lento jatkuu parin päivän päästä pelattavaan otteluun viime kauden mestari Detroitia vastaan.

- 15.11: Toronto tulee Vancouveriin katsomaan Sundinia ja Wellwoodia. Tai ainakin Wellwoodia. Tai ehkä Wellwood katsoo katsomosta Torontoa ja Fingeria.

- 22.11: Vancouver pelaa Pittsburghissa crosbyja ja malkineita vastaan.

- 14.12: Luongo pelaa nykyisen kotiyleisön edessä entistä seuraansa Floridaa vastaan.

- 15.2: Vancouver saa kotona vastaansa Montrealin.

- 21.2: Canucks matkustaa Leafsin vieraaksi. Pitkästä aikaa Vancouver pelaa kauden aikana kaksi peliä Torontoa vastaan.

- 11.4: Vancouverin ja Coloradon välillä pelataan runkosarjan viimeinen Canucksin ottelu.

 

[nuck]

Canucks teki sopimukset rajoitettujen vapaiden agenttiensa kanssa. Ryhmään kuuluivat hyökkääjät Ryan Shannon, Mike Brown ja Rick Rypien sekä puolustajat Nathan McIver, Jimmy Sharrow ja Zach FitzGerald. Muilla tämän ryhmän pelaajilla on jo NHL-kokemusta, paitsi ei Sharrowilla.

Brown, Rypien, McIver ja FitzGerald tuovat ensi kaudella fyysiselle puolelle mukavasti syvyyttä. Näistä FitzGereldia tosin tuskin NHL:ssä nähdään. Tai voidaan ehkä siinä tapauksessa nähdä, jos Canucksia kohtaa ensi kaudella samanlainen pakkipula, mitä viime kaudella nähtiin.

Tuolloinhan esimerkiksi Dallasia vastaan helmikuun alussa sivussa olivat samaan aikaan Bieksa, Mitchell, Öhlund, Krajicek ja Miller ja kentällä nähtiin alakerrassa orkesteri, jonka muodostivat;

Edler-Salo
Weaver-Bourdon
McIver-Fitzgerald

Näistä Salo oli juuri toipunut pitkästä loukkaantumisesta ja pelasi puolikuntoisena luultavasti vain siksi, koska ei viitsitty viidellä pakilla sentään vedellä. Jos ensi kaudella nähdään samankaltainen (Bourdonia tai Weaveria ei nähdä) terveystilanne, FitzGereld saattaa päästä pelaamaan uransa toisen NHL-ottelun.

Viime kaudella Brown oli hyvin positiivinen yllättäjä. Hänen tehtävänsä ei ole koskaan loistaa hyökkäyspäässä, mutta farmissa (vajaassa kaudessa) tehdyt 10 maalia olivat osoitus siitä, että hänestä on muuhunkin kuin lyömään kiekkoa kulmaan. Parasta hänen suhteen on se, että mies meni kokonaispelissä eteenpäin ja näin häneltä voi odottaa jatkossa kasvavaa panosta.

Rypien on puolestaan roolissaan yleensä hyvä silloin kun hän pystyy pelaamaan. Valitettavasti hänen loukkaantumishistoriansa on erittäin pitkä ja luultavasti hän tulee loukkaantumaan ensi kaudellakin. Jos hän kuitenkin pysyy jollakin ihmeen tavalla kunnossa, hän on joukkueelle kelvollinen fyysinen ja taisteleva syvyyspelaaja neloseen.

McIverille olisin voinut itse antaa nyt paremman näyttöpaikan. Gilis hankki kuitenkin syvyyspakeiksi (7- ja 8. puolustajat) Baumgartnerin kiekolliseen rooliin ja Davisonin fyysiselle puolelle, joten Nathanin tie pelaavaan kokoonpanoon ei ole helppo. Luvassa on siis luultavasti vain isohkoja minuutteja farmissa vastustajan vaarallisempia ketjuja vastaan pelaavana puolustajana.

Shannon tuo puolestaan syvyyttä taitopuolelle. Viime kaudella hän oli Vancouverin tehokkain maalintekijä alkukaudesta, mutta koska Canucks konttasi joukkueena pahasti, suunnitelmiin tehtiin muutoksia ja hänet laitettiin farmiin (Rypien nostettiin ylös). Siellä hän kuitenkin loukkaantui jo kahdeksannessa pelissään (kun hän sai Rockfordia vastaan pahan polvivamman) ja oli sivussa 36 ottelua.

Loppukaudella hän palasi vaikeasta tilanteesta kuitenkin hyvin NHL-kiekkoon ja teki lopulta ihan kelvolliset 13 pistettä 27 pelissä. Viime kaudella ei nähty parasta Shannonia vaikean polvivamman vuoksi (hänen paras ominaisuus nopeus kärsi polvivamman vuoksi paljon), mutta hänellä on hyvin taitoa NHL-tasolle saakka. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Shannon kisaa paikasta Raymondia, Wellwoodia ja Krogia vastaan.

Jos Sundin tulisi Vancouveriin, joukkueen hyökkäys voisi olla vaikka;

D. Sedin - H. Sedin - Bernier
Raymond / Wellwood / Krog / Shannon - Sundin - Demitra
Burrows - Kesler - Pettinger / Pyatt
Hordichuk / Brown - Johnson - Pettinger / Pyatt
Rypien, Cowan

Tummennettuina painetut ovat pelaajia (ja ketju), jotka näen varmasti yhdessä Sundinin tullessa. Muut paikat ovat sitten vielä auki.

***

1040:lla haastateltiin Prattin ja Taylorin toimesta Sundinin agenttia JP Barrya eilen. Pari asiaa haastattelusta;

- Barry kertoi, että on valitettavaa, kun tämä tarina ei ole vielä saanut varmistusta. Sundin on ollut perheensä luona ja ottanut mm. Pohjois-Ruotsiin suuntautuvalla kalareissulla ajatuksiaan irti kiekosta. Kun hän palasi kotiin, Dagens Nyheterissa (?) oli artikkeli, jossa kerrottiin Matsin tehneen sopimuksen Vancouveriin.

Tämän Sundin korjasi paikkansa pitämättömäksi uutiseksi sitten toisessa lehdessä. Barryn mukaan mikään ei ole vielä varmaa ja tämä päätös ei synny hetkessä (ilmeisesti hän on niin juurtunut pitkällä urallaan Torontoon, että on vaikea päästää mahdollisesti lopullisesti seurasta, kaupungista ja faneista irti).

- Barry sanoi, että Sundinin tarjouskisassa on mukana muitakin joukkueita kuin Vancouver, Toronto ja Montreal. Jotkut joukkueet ovat tehneet alustavia kyselyjä ja kertoneet, että nämä olisivat valmiit leikkaamaan nykyistä kattoa Sundin vuoksi. Barry ei kuitenkaan antanut joukkueiden nimiä esiin.

- Barryn mukaan Sundin on kuitenkin ollut eniten kiinnostunut juuri Torontosta, Montrealista ja Vancouverista. He likes Canada, eh?

- Joe Nieuwendyk on yrittänyt saada Sundinia pelaamaan Torontossa. Sundin ja Nieuwendyk ovat Barryn mukaan erittäin hyviä ystäviä. "Ongelma" Torontoon siirtymisessä on vain se, että Leafs on uudelleen rakennusvaiheessa, eikä tähän suunnitelmaan kuulu välttämättä enää Sundin.

- Pelaaminen Sedinin kaksosten kanssa samassa joukkueessa ja Ruotsin edustaminen tulevissa Vancouverin Olympialaisissa kiehtoo Barryn mukaan Sundinia (Sundin itse kertoi medialle, että ei ajattele niin pitkälle).

- Sundin haluaa olla joukkueessa, jonka hän voi suurelta osalta itse auttaa voittoihin, olla ns. "difference-maker" (joidenkin veikkausten mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Detroitin kaltainen jo valmiiksi suosikkina kauteen lähtevä joukkue ei kiinnosta Sundinia niin paljon, kuin joku sellainen, jossa hän voisi olla itse suuremmassa asemassa auttamassa tietä voittoihin).

- Barryn mukaan luonnollisesti rahalla on aina oma merkityksensä kisassa, kun puhutaan ammattiurheilijasta.

- Sundin tekee päätöksensä luultavasti tulevan viikon sisään.

 

[Chip Whitley]

Viime yönä oli jokakesäinen kausikorttilaisten ja organisaation välinen tapahtuma GM Placessa ja antia viivojen merkissä:

- Lindenia ja Bourdonia tullaan muistamaan ensi kaudella.

- Kolmas pelipaita otetaan käyttöön (ylläripylläri).

- Sedinien kanssa sorvataan jatkot luultavasti lähitulevaisuudessa. Tai ainakin tähän pyritään.

- Gillis sanoi että joukkue ei pelaa niin puolustavasti ensi kaudella, perusteluina että hyökkäyksen pelaajamateriaali on parempi. Yhdyn tähän, ja se luultavasti vaikuttaakin positiivisesti maalimäärään. Eri asia onkin onko peli oikeasti hyökkäävämpää, vai tehdäänkö paremmalla materialla vain enemmän maaleja. Se jää nähtäväksi, ja jää myös nähtäväksi riittääkö "vain enemmän maaleja" paikallisille faneille. Luultavasti riittää.

- Sundinin suhteen ollaan positiivisia. Usko on kova että hän Vancouveriin tulee. Jos Mats vain hyväksyy sen, niin hänet valitaan myös kapteeniksi samantien. En ole henkilökohtaisesti tämän kaavan fani, mutta ei tuo huono ratkaisukaan ole.

- Lippujen hinnat nousee pelaajien palkkojen mukana. Palkat noin 15%, lippuhinnat puolet tuosta luvusta. Garagessa myös päivitetään paikkoja, ja esim. pleksit ovat ensi kaudella pelaajaystävällisemmät.

Eipä tuolla mitään maata mullistavaa kuultu/nähty, joskaan ei se ketään yllätä. Joka kesä suunnilleen sama tarina.

 

[nuck]

- Gillis sanoi että joukkue ei pelaa niin puolustavasti ensi kaudella, perusteluina että hyökkäyksen pelaajamateriaali on parempi. Yhdyn tähän, ja se luultavasti vaikuttaakin positiivisesti maalimäärään.

Minäkin haluan uskoa tähän, joten voin alustavasti myös yhtyä tähän. Gillis on hankkinut hyökkäyksen syvyyspaikoille taitoa (Wellwood, Krog) korvaamaan ritchieita ja isbistereita ja tämä on ehdottomasti hyvä suunta maalinteon vaikeuksista kärsineelle joukkueelle.

Pahana en näe myöskään sitä, että hän on hankkinut Demitran korvaamaan Näslundia, joka ei selvästikään saanut V:n systeemistä irti parastaan (Demitran näen alustavasti sopivan systeemiin paremmin). Morrisonin viime kauden loukkaantumiset taas on helposti paikattavissa jopa Ryan Shannonilla tai Kyle Wellwoodilla.

Aika paljon ilmassa on kuitenkin kysymysmerkkejä vielä tällä hetkellä:

1. Tuleeko Sundin?

Jos tulee, niin joukkueen keskusta H. Sedin - Sundin - Kesler - Johnson on roolituksiltaan ehkä paras, mitä meillä muistan. Ellei tule, kakkosesta puuttuu kokonaan NHL-tason luontainen kakkossentteri (ellei sitten Wellwood ole muuttunut kesällä tai ellei Gillis tee siirtoa vahvistaakseen keskustaa).

Sundille tehty megatarjous kielii siitä, kuinka kovasti Gillis on hakemassa keskustaan apua. Siksi pelaajakauppa olisi jopa odotettu vaihtoehto, jos Sundin menisi johonkin toiseen seuraan. Toki myös Demitraa voidaan peluuttaa pakkotilanteessa keskellä, mutta tämä olisi pois laidalta, jossa hän on kuitenkin parhaimmillaan.

2. Miten Bernier onnistuu Kaksosten kanssa?

Alustavasti hän tuntuisi sopivan pelityyliltään ja ominaisuuksiltaan Kaksosten ketjuun hienosti, mutta ei noiden uusien pelaajien sopeutumisesta koskaan tiedä. Parhaimmillaan Bernier on Kaksosten ketjuun parempi vaihtoehto kuin Carter pari kautta sitten, huonoimmassa tapauksessa hän ei saa paikoista kiekkoja maaliin ja hänet löytää Keslerin ketjusta taklaamasta.

3. Kuinka paljon Demitra pystyy lopulta pelaamaan?

Alustavilla loukkaantumisilla on jopa tyhmä spekuloida heinäkuussa, mutta hän on kärsinyt parin viime kauden aikana aika paljon loukkaantumisista ja hänen Wild-kautensa olivat rikkonaisia. Pahimmassa tapauksessa hänestä on yhtä vähän hyötyä, kuin Morrisonista oli viime kaudella. Pudotus Morrisonista Shannoniin tai Demitrasta Wellwoodiin on tuntuva, joten toivottavasti Pavol pystyy pelaamaan ainakin 70 ottelua.

4. Ottaako Raymond odotetun askeleen eteenpäin?

Viime kaudella Raymond esitti lupaavia otteita ja lupa olisi odottaa häneltä vielä parempaa panosta, kun kokemusta ja voimaa on toivottavasti tullut lisää. Jos hän ottaa askeleen eteen, niin saamme hänestä hyvän TOP6-hyökkääjän. Ellei ota, yksi TOP6-paikka on monista vaihtoehdoista huolimatta auki (tällä paikalla voidaan tosin peluuttaa myös esimerkiksi Pyattia, eikä tehot tästä välttämättä kärsi).

5. Onko Wellwoodista vielä NHL-pelaajaksi?

Parhaimmassa tapauksessa Wellwood on Canucksille arvokas ylivoimahyökkääjä ja kelvollinen TOP6-hyökkääjä. Jos näin käy, joukkueen hyökkäyksen syvyys (etenkin ylivoiman osalta) paranee hienosti. Ellei käy, Wellwoodia ei nähdä Vancouverissa enää marraskuussa.



Näiden uusien miesten (ja viime kauden tulokkaan Raymondin) lisäksi on tietenkin muitakin kysymysmerkkejä, kuten loukkaantumiset ja johtajuuden katoaminen - tai ainakin muuttuminen - viime kauden porukasta. Loukkaantumisilla ei voi kuitenkaan spekuloida liikaa, sillä ei niistä koskaan tiedä.

Viime kaudella Kaksosten ketjun kolmas lenkki vaihtui mielestäni liikaa, eikä aikaisemmilta kausilta tuttua ketjun kolmannen lenkin pysyvyyttä Carterin ja Pyattin tavoin ollut. Kun tähän lisätään vielä kakkosketjun Morrisonin loukkaantumiset, niin TOP6-osasto oli kummassakin ketjussa koettujen ongelmien johdosta loppujen lopuksi aika heikoilla kantimilla.

Ensi kaudelle olisi tärkeää saada Kaksosten ketjuun pysyvä kolmas lenkki (Bernier vaikuttaa tällä hetkellä tähän vahvimmalta ehdokkaalta). Lisäksi Gillis on tehnyt selväksi, että Kaksoset ovat hyviä pelaajia (totta), mutta hyökkäyksen kärki vaatii toisenkin hyökkäyspäässä onnistumisia saavan ketjun (tämäkin totta). Tätä Gillis ainakin yrittää kovasti saada aikaan ja Sundin olisi tähän rakoon hieno hankinta.

Alempien ketjujen osalta tuskin ongelmia tulee, joten siinä mielessä tilanne on hyvä. Viime kaudella 21 maalia tehnyt ja koko ajan kehittyvä Ryan Kesler, ja viime kaudella NHL-läpimurron tehnyt Alexandre Burrows ovat kovan luokan kolmosketjun hyökkääjiä. Heidän osaltaan parasta on kaksikon erinomainen yhteistyö ja se, että he tulevat (etenkin Kesler) menemään vielä eteenpäin.

Kun tätä kaksikkoa säestävät parin viime kauden aikana 20 maalia tehneet Taylor Pyatt ja Matt Pettinger, viime kaudella St. Louisin alivoiman (NHL:n kuudenneksi paras alivoima) paras hyökkääjä ja NHL-hyökkääjien blokkitilaston voittanut Ryan Johnson ja joku fyysinen hyökkääjä nelikosta Hordichuk, Brown, Rypien tai Cowan, niin alempien ketjujen peliin joukkue tuskin ainakaan kaatuu.

Kokonaisuutena uusittu hyökkäys vaikuttaa kyllä valaslaseilla viime kautta vahvemmalta ja parin viime kaudella pelanneen hyökkääjän kehitys on menossa ylös, mutta kun joukkue on vaihtanut uusia pelaajia tärkeisiin paikkoihin, niin luonnollisesti siinä on myös kysymysmerkkejä. Toivottavasti näillä kysymysmerkeillä on positiivinen lopputulos.

Sundinin suhteen ollaan positiivisia. Usko on kova että hän Vancouveriin tulee.

Näyttää olevan uskoa myös yleisesti, sillä ainakin tsn:n äänestyksessä (äänestetään Sundinin tulevaa seuraa) tilanne on tällä hetkellä:

- Vancouver 34%
- Toronto 31%
- Montreal 25%
- Other 9%

 

[Chip Whitley]

Oletko nuck miettinyt tuota Näslundin lähtöä sen enempää? Itsellä se jäi vähän sivuseikaksi kuun alussa kun paljon muutakin oleellisempaa oli tähtäimessä, mutta nyt kun ollut aikaa pohtia niin olen hieman alkanut miettimään mitä parin viime vuoden aikana oikein tapahtuikaan. En tarkoita nyt kiekollisia asioita vaan lähinnä Näslundin "takinkääntöä" ja siihen johtaneita syitä.

Varmasti muistat kuinka Näslund vielä pari vuotta sitten (viime kesänäkin taisi?) painotti että haluaa lopettaa uransa Canucksissa ja luultavasti jää perheen kanssa Vancouveriin asumaan uran jälkeenkin. Jotain tässä meni kuitenkin menneellä kaudella vinksalleen kun Näslund pisti Vancouverin talonsa myyntiin jo kesäkuussa ja vähän sokeampikin huomasi (mm. haastatteluista jne) että miehen suunnitelmat ovat täysin erilaiset mitä vielä viime kesänä oli - niin pelaajauran varalle kuin sen jälkeisellekin elämälle.

Olivatko ne viime kesän (ja aikaisemmat) lausunnot vain median tyydytystä, ei halua nostaa haloota omista suunnitelmista jättää Vancouver, vai muuttuiko se ajatusmaailma vasta viime kauden aikana? Nousiko median/fanien antama paine liian korkealle viime kauden aikana, vai oliko se tapahtunut jo aikaisemmin? En tiedä, mutta sellainen fiilis minulla on että ei Näslund viime kesänä paskaa puhunut. Oman näkemyksen mukaan "se jokin" tapahtui nimenomaan menneellä kaudella, ja se sai Näslundin kääntämään kurssin ja vaihtamaan maisemaa.

En syytä Näslundia mitenkään joukkueen pettämisestä (eihän Gillis tehnyt hänelle edes tarjousta), mutta pisti se vain miettimään kun aikaisemmat lausunnot olivat täysin päinvastaisia mitä tänä kesänä nähtiin/kuultiin.

 

[nuck]

Oletko nuck miettinyt tuota Näslundin lähtöä sen enempää?

Onhan sitä tullut jonkin verran mietittyä, kun on tullut pyöriteltyä erilaisia vaihtoehtoja mielessä. Kieltämättä Näslundin aikaisemmat lausunnot ja tämä tänä kesänä tapahtunut siirto sotivat toisiaan vastaan. Toisaalta pettymykseen päättyneen viime kauden jälkeen taisi olla lopulta selvää, että joukkue ja sopimuksensa loppuun pelannut kapteeni lähtevät eri suuntiin ja siksi en niitä lausuntoja sen tarkemmin ole enää ajatellut.

Minulla on usko siihen, että Näslund tarkoitti aikaisemmin mitä sanoi. Hän oli pelannut kaupungissa pitkään, ollut joukkueen kapteenina pitkään, pelannut elämänsä kiekkoa kaupungissa, saanut tässä ajassa varmasti "Vancouver-piikin" upeasta kaupungista ja varmasti vielä paikallisia ystäviä. Lisäksi hänen lapsensa Rebecca, Isabella ja Alex ovat syntyneet kaupungissa, ja varmasti heilläkin oli omat kaverinsa, samoin kuin vaimo Lotalla.

Näslundit olivat siis varmasti "vancouverlaistuneet" 12 vuodessa jo niin paljon, että uskon Näslundin ajatelleen vakavissaan jäämistä. Jos vähän syvemmälle tätä vedetään, niin Rebekka ja Isabella ovat jo kouluiässä (Alex'kin aloittaa kai tänä vuonna) ja varmasti lapsetkin painoivat uran jatkosuunnitelmassa. Uskonkin, että heillä oli jo lastenkin vuoksi alunperin kaksi vaihtoehtoa; joko jatkaa tutussa ympäristössä Vancouverissa tai palata Ruotsiin.

Nyt kun Näslund päätti jatkaa uraansa NHL:ssä, tämä Ruotsi-vaihtoehto ei varmaankaan edes käynyt mielessä. Uskon tämän mukaan, että aikanaan varmasti siis ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut jatkaminen Vancouverissa. Näslund kuitenkin kertoi, että vaikka hänen entinen agenttinsa Gillis kävikin keskusteluja hänen kanssaan, seura halusi avata jo uuden suunnan, uusilla johtavilla pelaajilla, jätti tekemättä Näslundille tarjousta ja siksi mies lähti pois.

Voi olla, että vaikka seuran puolelta ymmärrän hyvin uusien avainpelaajien hankkimisen uuden managerin tulon jälkeen, niin tämä lausunto ei ollut kuitenkaan ihan totuuden mukainen. Saattaa nimittäin hyvin olla, että osoitteen muuttuminen tekee Näslundille'kin hyvää ja ehkä hän kaipasikin jo vähän vaihtelua. Voi siis hyvin olla, että tässä asiassa Näslundilla oli itsellään myös into lähteä muualle.

Ehkä hän olisi halunnut enemmän jatkaa meillä, jos viime kausi olisi ollut parempi (myös hänelle itselleen). Nyt kun kausi päättyi pettymykseen, niin päätös oli uran kannalta varmasti osin helpottava tehdä. Perheen kannalta jääminen tuttuihin ympyröihin ja tuttujen ystävien pariin olisi ollut ehkä parempi vaihtoehto, mutta tällä kerralla Markus ehkä ajatteli enemmän loppu-uraansa kuin muita. Tai sitten ei - ehkä hän vain lähti pois, kun seura ei tehnyt tarjousta?

 

[Ronning]

Voi olla, että vaikka seuran puolelta ymmärrän hyvin uusien avainpelaajien hankkimisen uuden managerin tulon jälkeen, niin tämä lausunto ei ollut kuitenkaan ihan totuuden mukainen.

Ei paras lainaus mutta edes jotenkin sinne suuntaan...

Muistan alkukesästä kun Gillisiä haastateltiin jossakin Vancouverilaisessa radio-ohjelmassa (tänne laitetusta linkistä bongattu) aika pian sen jälkeen kun mies oli palkattu. Yhtenä kysymyksenä oli Näslundin ja Gillisin suhde ja mitenkä paljon se vaikuttaisi hänen paluuseensa Canuckseihin. Noihin aikoihin valtakäsityshän oli että Gillis toisi takaisin vanhan asiakkaansa. Niistä ajoista nopeasti ajatukset kääntyivät sitten Sundiniin ja Nässe-agenda jäi medialta sekä faneilta käytännössä taka-alalle.

Kyseisessä radioshowssa Mike Gillis kertoi että hän sekä Näslund olivat keskustelleet Gillisin visioimasta uudesta suunnasta. Gillis kertoi että arvosti suuresti Näslundia paitsi pelaajana, myös ihmisenä ja hänen entisen agentin muodossa mies rehellisesti halusi selvittää pystyisikö Markus auttamaan joukkuetta selaisessa roolissa mihin häntä oltiin kaavailemassa. Gillis kertoi haastattelussa että Näslund halusi pelata joukkueessa jossa hänestä olisi aidosti hyötyä(Tätähän viime vuonna moneen otteeseen ei ollut, esimerkkinä pelit joissa pelasi Sedinien vierellä puolustavammassa roolissa) ja Gillis oli tukenut tätä ajatusmaailmaa kertomalla että hän haluaisi pitää Näslundin vain mikäli hänestä olisi aidosti hyötyä rosterille, joukkueelle, seuralle sekä sitä kautta Canucks-yhteisölle.

Jos näin jälkikäteen katsotaan Gillisin suunnitelmaa, olisi sinne helppo nähdä paikka Näslundille ja siten teilata hänen Rangersiin siirtymisensä. Itse kuitenkin näen tilanteen niin että Markuksen päivät merkittävänä TOP-6 hyökkääjänä olivat Vancouverissa luetut. Gillis alusta alkaen halusi rakentaa jonkin kovemman varaan kuin Sedinit. M. Nälsund ei mistään vinkkelistä katsottuna ollut tätä viime kaudella, eikä post moore/bertuzzi muutenkaan(ei tämän viestin pointti, eihän puututa siihen eihän). Gillisillä oli tähätäimessä uusia vastuunkantajia ja tämä väistämättä olisi tarkoittanut Markuksen statuksen laskemista B.C:ssa, varsinkin jos mies olisi joutunut jäähdytteemään loppu-uransa muualta tulleen Sundinin C:n varjossa. En nimittäin usko että kyse on mistään pisteistä tai mistään henkilökohtaisuuksista "sinänsä". Kyse on samasta mistä Mats Sundin on viime aikoina vihjaillut asiainhoitajansa kautta. Hän hauaa itse olla vaikuttamassa joukkueensa menestykseen.

Mike Gillis olisi joka tapauksessa tuonut X määrän omia miehiään joukkueeseen vaikka Näslund olisi jatkanut. Lisäksi klassisesti ajatellen erä nuoria aina nostaa profiiliaan. Itse olen pohtinut että Demitra olisi todennäköisesti lopulta liittynyt joukkueeseen riippumatta Sundinin, Näslundin ja/tai Morrisonin ratkaisuista(vaikkakin N&M nopeutti varmasti Pavolin toimintaa...ja nosti hintaa..) Myös Bernier olisi hankittu riippumatta Markuksesta( Hänet kuitenkin kai hankittiin Sedinien laiturin tyhjälle paikalle toisin kuin nuo muut.) Samaan aikaan NY Rangers tarjosi Markuksele Jaromir Jagrin manttelinperijän paikkaa joukkueessa jolla on yksi liigan kuumimpia maalivahteja(second only to Luongo) ja PO:sta aiemmin jo intoutunut rosteri.

Luulen siis että Näslundin puheet B.C-rakkaudesta ovat täysin tosia, mutta miehen puhuttua ex-agenttinsa kanssa tuli siihen tulokseen ett hänellä on vielä jollekin joukkueelle annettavaa joten suostui antamaan uusille TOP-6 kavereille mahdollisuuden ja lähti löytämään sen johtohahmon itsestään uudelleen.

 

[nuck]

Luulen siis että Näslundin puheet B.C-rakkaudesta ovat täysin tosia, mutta miehen puhuttua ex-agenttinsa kanssa tuli siihen tulokseen ett hänellä on vielä jollekin joukkueelle annettavaa joten suostui antamaan uusille TOP-6 kavereille mahdollisuuden ja lähti löytämään sen johtohahmon itsestään uudelleen.

Varmasti näin. Kuten kirjoitin, viime kauden jälkeen taisi olla kaikille selvää, että Näslund jatkaa uraansa muualla. En siis ollenkaan kritisoi Gillisin päätöstä olla tekemättä hänelle edes tarjousta, sillä joukkue selvästi kaipasi muutoksia TOP6-osastoon ja Näslundin tilalle haettiin parempaa miestä (Sundin ykkösvaihtoehtona, kauppa ehkä toisena vaihtoehtona).

Lisäksi annan arvoa sille, että Gillis kävi Näslundin kanssa hyvässä hengessä paljon henkilökohtaisia keskusteluja miehen tulevaisuuden roolista, eikä ovet käyneet niin myrskyisästi kuin esimerkiksi Buren aikana. Tietenkin tälle keskustelulle oli olemassa myös hyvä pohja, Gillisin ja Näslundin aikaisemman yhteistyön ansiosta, mutta samalla olisi ollut tavallaan luontevaa (vaikka ei kaikkein kannattavinta), että Gillis olisi palkannut näiden keskusteluiden jälkeen entisen pitkän linjan asiakkaansa.

Kuten otit esille, Näslundista ei ole ollut työsulun jälkeen nostamaan kakkosketjun tasoa riittävästi sille tasolle, mitä joukkue olisi kaivannut. Hän oli edelleen kahden parhaan maalintekijän joukossa Vancouverissa (vaikka pelasi osan kaudesta mm. kolmosketjussa) ja tässä mielessä edelleen tärkeä pelaaja, mutta hän ei tehnyt ketjustaan juurikaan parempaa. Kun joukkueeseen haetaan selkeää nostetta ykkösketjun taakse ja kun Näslund ei ole pystynyt täyttämään häneen kohdistettuja toiveita, niin muutokset olivat väistämättömät ja Canucksin tarpeet Näslundia tasokkaammassa pelaajassa.

Sundin pystyisi nostamaan ketjunsa tasoa ja tekemään vierellään olevista pelaajista parempia, joten Gillisin Sundiniin kohdistuvat katseet ymmärtää hyvin. Palkkoja katsoen Sundin ja Näslund olisivat mahtuneet samaan joukkueeseen, mutta tässä tapauksessa Demitra olisi jouduttu jättämään ulos. Ja kuten sanottu, Demitra tuntuisi sopivan tämän hetken joukkueeseen Näslundia paremmin ja lisäksi seura selvästi kaipasi tiettyjä muutoksia hyökkäyksen avainpaikoille.

 

[nuck]

Sundinista vakavasti kiinnostuneiden joukkueiden määrä on kasvanut Sundinin agentin JP Barryn mukaan kuuteen ja Sundinin päätös tulee kai jossain vaiheessa elokuuta. Barrya haastateltiin taas vancouverilaisessa radio-ohjelmassa ja asiasta uutisoi tsn. Canucks, Leafs ja Canadiens ovat kaikkien tiedossa, mutta mitkä mahtavatkaan olla nämä kolme muuta joukkuetta?

Yhden Canucks-blokkaajan mieleen tuli muuten tästä Sundin-casesta elokuvan/kirjan Taru Sormusten Herrasta trilogian kohtaus, jossa hobbitit keskustelevat Entien kanssa.

"War, yes. It affects us all. But you must understand, young hobbit. It takes a long time to say anything in old entish, and we never say anything unless it is worth taking a long time to say."

Sundinin pitkän miettimisen ymmärtää tavallaan hyvin, mutta kieltämättä tuo kohtaus on myös aika osuva tälle menossa olevalle tilanteelle.

 

[Afinogenov]

Canucks, Leafs ja Canadiens ovat kaikkien tiedossa, mutta mitkä mahtavatkaan olla nämä kolme muuta joukkuetta?

Ehkäpä Oilers on yksi näistä kiinnostuneista. Eikä varmaan tosissaan Sundinin palkasta kilpailevien joukkueiden määrä ole kauhean suurikaan. Sundinin agentti halusi vaan nostaa markkina arvoa sanomalla että ottajia on kuusi vaikka niitä on todellisuudessa ehkä 3.

 

[Henkka]

Canucks, Leafs ja Canadiens ovat kaikkien tiedossa, mutta mitkä mahtavatkaan olla nämä kolme muuta joukkuetta?

Detroit on ainakin yksi näistä joukkueista, sehän nyt pyörii aina joka huhussa mukana, vaikka mitään realiteetteeja ei olisi olemassa. Ja kun capissakin on tilaa muhkeat 1.023 miljoonaa, niin tervetuloa vaan Mats Detroittiin, 13. hyökkiä vielä etsitään.

Tyhmempikin sen tajuaa, että Hossan tulon jälkeen Sundin putosi ulos kuvioista, mutta kummasti Red Wingsin nimi on edelleen pyörinyt noissa Sundin-huhuissa, ihan siis järkevinä pidettyjen uutistoimistojen uutisissa.

 

[nuck]

Ehkäpä Oilers on yksi näistä kiinnostuneista. Eikä varmaan tosissaan Sundinin palkasta kilpailevien joukkueiden määrä ole kauhean suurikaan. Sundinin agentti halusi vaan nostaa markkina arvoa sanomalla että ottajia on kuusi vaikka niitä on todellisuudessa ehkä 3.

Minä en näe Oilersia tällä listalla. Uskon nimittäin, että joukkueen ketjut ovat jo tällä hetkellä valmiita seuraavasti;

Cole-Horcoff-Hemsky
Nilsson-Gagner-Cogliano
Penner-Brodziak-Pisani
Moreau-Brule-Stortini

Kahden ensimmäisen ketjun sentterit ovat minun hahmotelmassa Horcoff ja ja Gagner, joten keskustaan ei välttämättä apua tarvita. Koko ajan kehittyvä Gagner saattaa ottaa ensi kaudella jopa ykkössentterin paikan Öljyillä. Jos näin Canucks-fanina ketjuja katsoo, niin vaikka hyökkäyksestä puuttuu selkeät tähdet (70 pinnan miehiä siellä on pari), niin pirun "ikävän oloinen" tasapaino tuossa hyökkäyksessä noin muuten.

Itse pelkään Coloradon olevan yksi Sundinin perässä olevista joukkueista. Heillä riittää kattotilaa ja tällä hetkellä (kun Sakicin ja Forsbergin nimet puuttuvat papereista) myös tilausta.

 

[secord]

Sundinin agentti halusi vaan nostaa markkina arvoa sanomalla että ottajia on kuusi vaikka niitä on todellisuudessa ehkä 3.

Tuosta Vancouverin tarjouksesta ei rahallisesti paljon paremmaksi pysty pistämään, että tuskin sitä arvoa - muutenkaan - tarvitsee keinotekoisesti yrittää nostaa.

 

[repe_joke]

Tuosta Vancouverin tarjouksesta ei rahallisesti paljon paremmaksi pysty pistämään, että tuskin sitä arvoa - muutenkaan - tarvitsee keinotekoisesti yrittää nostaa.

Vancouver ei vaan taida olla Sundille vaihtoehto, joten sen tarjouksen rahallisella arvolla ei ole mitään väliä. Ja jos vain raha tuon homman ratkaisisi, niin Sundin olisi tehnyt jo sopparin Vancouveriin, tämän herra on itsekkin todennut. Päätökseen kuitenkin vaikuttaa, halu pysyä itäisessä konfassa, pitää matkustaminen minimissä, ja halu päästä joukkueeseen jossa oma panos on merkittävässä roolissa (siis about kaikki nhl seurat Detroittia lukuunottamatta).
Itsestä jotenkin tuntuu, että Sundin lopulta tekee sopparin kuitenkin Torontoon, se vain käy järkeen kaikkein eniten, vaikkei Torontolla olekkaan mahdollisuuksia cuppiin.