Vancouver Canucks 2006-07

[Henkka]

Pitää nyt täältäpäin kysyä tuosta Todd Bertuzzista, kun miehen parhaiten tunnette. Elikkä mitä paikkaa mies pelasi Canucksissa, lähinnä siis kumpi laita tuli tutummaksi? Sedinien kanssa Tuzzi oli ilmeisesti oikealla, mutta Näslundin ja Morronin ketjussa vasemmalla? Oliko pelipuolella edes varsinaista väliä, vai onnistuiko äijä jommallakummalla puolella paremmin?

 

[Chip Whitley]

Pitää nyt täältäpäin kysyä tuosta Todd Bertuzzista, kun miehen parhaiten tunnette. Elikkä mitä paikkaa mies pelasi Canucksissa, lähinnä siis kumpi laita tuli tutummaksi? Sedinien kanssa Tuzzi oli ilmeisesti oikealla, mutta Näslundin ja Morronin ketjussa vasemmalla? Oliko pelipuolella edes varsinaista väliä, vai onnistuiko äijä jommallakummalla puolella paremmin?

Oikeana laitahyökkääjänä Bert on mielestäni aina pelannut. Sedinien kanssa Bertuzzi ei ole pelannut kertaakaan (mitä nyt muutama hajavaihto joskus), sillä kenttä jonka jokainen pelaaja haluaa kiekon, ei oikein toimi. Näslund pelasi vasemmalla, Bert oikealla. Tuskin vasen laitakaan mikään mahdottomuus hänelle olisi, oikea puoli on kuitenkin se "kotoisampi" puoli missä minä häntä peluuttaisin.

---

Edelliseen viestiini vielä; "The Canucks are 17-2-1 versus the East the last two seasons." Aika vakuuttava saldo.

 

[Henkka]

Oikeana laitahyökkääjänä Bert on mielestäni aina pelannut. Sedinien kanssa Bertuzzi ei ole pelannut kertaakaan (mitä nyt muutama hajavaihto joskus), sillä kenttä jonka jokainen pelaaja haluaa kiekon, ei oikein toimi. Näslund pelasi vasemmalla, Bert oikealla. Tuskin vasen laitakaan mikään mahdottomuus hänelle olisi, oikea puoli on kuitenkin se "kotoisampi" puoli missä minä häntä peluuttaisin.

Hyvä juttu.. Juuri oikean laidan kova syömähammas Wingsiltä vielä puuttuu, mutta ei enää kauaa. :)

 

[Chip Whitley]

Hyvä juttu.. Juuri oikean laidan kova syömähammas Wingsiltä vielä puuttuu, mutta ei enää kauaa. :)

Milloin Bertuzzin on muuten tarkoitus palata kokoonpanoon? Ehtiikö hän 17. päivä otteluun Canucksia vastaan?

Ja kyllä Rypien kutsuttiin ylös. Tässä vielä artikkeli:

http://slam.canoe.ca/Slam/Hockey/AHL/2007/03/07/3709203-sun.html

Aika mysteeri. En oikein tiedä, totesiko NHL sitten että Rypien lähetettiin farmiin loukkaantuneena, ja näin "pakotti" Canucksin nostamaan hänet takaisin ylös? Sinänsä aika vajaata touhua enää tässä vaiheessa, kun deadline on jo ohi ja palkat oikeastaan määritetty.

 

[Henkka]

Milloin Bertuzzin on muuten tarkoitus palata kokoonpanoon? Ehtiikö hän 17. päivä otteluun Canucksia vastaan?

Vaikea arvioida, mutta sitä toivotaan.

http://www.mlive.com/weblogs/snapshots/


Slow Bert

The Red Wings' cautious approach to player injuries extends in spades to Todd Bertuzzi, who won't return until he's completely healthy. Missing out on the Wings-Preds rivalry wasn't fun for Bertuzzi, but he knows that his health is of paramount importance:

March 7, Detroit News: "I would love to play in this one," Bertuzzi said Tuesday. "Two great teams -- pretty much everyone in the league is watching a game like this with all the skill on both sides."

He isn't going to play until he's pain-free from the surgery on his back he had this season.
...
"We haven't picked a date; we're just going to let him keep getting better and better," Wings coach Mike Babcock said. "He had some stiffness yesterday, but everybody has stiffness. From what I understand, everything is going good."
...
"These guys are a fast-skating team, so these [practices] have been pretty useful," he said. "I'm just working to get in the lineup, do a little more conditioning work. We'll keep on the plan we have and hopefully be back in soon."

 

[nuck]

No, kun ketsuppipullo aukeaa niin se aukeaa sitten kunnolla! 3 peliä ja viisi maalia kuten nuck edellä mainitsi. Cowan-Morrison-Cooke kenttä on ilmeisesti löytänyt pelinsä. Lisäksi oli vielä Tampaa vastaan rähissyt itselleen kympit Shane O'Brienin kanssa. Voin vain kuvitella kuinka miehen kansansuosio Vancouverissa nousee.

Nouseehan se...

http://youtube.com/watch?v=WnJGLMd0nes

Mielestäni tämä Länsi vs. Itä nykyisessä NHL'ssä on aika mielenkiintoisen hämmentävä asia. Minulla ei ole mitään tarkkoja lukuja sillä en jaksa niitä sen enempää nyt tutkia, mutta muilta foorumeilta olen lukenut asiasta. Asia on kuulema niin, että jokaisella playoffeihin menevällä Läntisen konferenssin joukkueella (paitsi Dallasilla?) on erittäin hyvät statsit Idän joukkueita vastaan.

Mielenkiintoisesti idän ja lännen väliset pelit ovat tosiaan menneet. Seuraavassa Läntisen konferenssin pudotuspelijoukkueiden saldot idän joukkueita vastaan:

Nashville: 7-2-1

Anaheim: 6-3-1

Vancouver: 8-1-1

Detroit: 6-2-1

San Jose: 7-1-0

Dallas: 3-4-2

Calgary: 4-3-2

Minnesota: 4-4-0

Yhteensä siis 45-20-8. Aika selvää eroa Lännen hyväksi.

***

Tuosta Bertuzzista ja Detroitista tulee muuten mieleen se, kuinka Canucks kasasi ensimmäistä kertaa WCE:n yhteen tammikuun 9. päivä vuonna 2002. Vastustajana tuona iltana oli juuri Detroit, peli pelattiin vieraissa, ja Canucks hävisi tuon pelin jatkoajalla. Tästä ottelusta eteenpäin WCE tekikin sitten loppukauden 36 pelissä 58 maalia ja 143 pistettä ja nosti alkukaudella heikosti pelanneen Vancouverin pudotuspeleihin, joissa pudottiin sitten ensimmäisellä kierroksella - kas ihmettä - juuri Detroitille. Että se niistä muisteloista. Onneksi noista ajoista on jo aikaa.

 

[Mr. Smith]

NHL:n kuumin maalintekijä? Kyllä, Jeff Cowan! Neljässä pelissä Cowan on nyt iskenyt kuusi maalia.

Vancouver otti tärkeän voiton taistelussa divisioonan kärkipaikasta. Luongo sai huilivuoron ja Sabourin nappasi toisen voittonsa. Vancouverin muut maalin menivät Naslundin, Morrisonin ja Salon nimiin. Lopussa Phoenix pääsi kaunistelemaan lukemia 4-2:een.

 

[nuck]

Vancouver otti tosiaan viime yönä vierasvoiton Phoenixista. Joukkue oli luultavasti ottanut onkeensa aikaisemmista tappioista näitä sarjassa heikommin menestyviä joukkueita vastaan. Canucks meni ensimmäisten 12 minuutin kohdalla 0-3 johtoon ja loppupeli olikin enemmän oman johtoaseman turvaamista.

Joukkueen ykkös-sniper Jeff Cowan iski pelin avausmaalin ja secondary scoringin miehet Markus Näslund ja Brendan Morrison lisäsivät johtoa heti perään. Daniel Sedinilla oli mahdollisuus viedä Canucks ensimmäisessä erässä jo 0-4 johtoon rankkarista. Sedin yritti harhauttaa Curtis Josephia samalla tavalla, millä hän teki voittomaalin Minnesotaa vastaan Bäckströmille, mutta Joseph otti rankkarin patjallaan kiinni.

Toisen erän puolivälissä Sami Salo laukoi kauden 12. maalinsa ja tähän maaliin loppui Canucksin suurin rynnistys pelissä. Phoenix sai tämän osuman jälkeen ottelua haltuun ja kavensi toisessa erässä Shane Doanin maalilla tilanteeksi 1-4 ja sitten kolmannessa erässä Jeff Taffen maalilla tilanteeksi 2-4. Taffen maalin jälkeen Phoenix sai henkeä päälle, ja pääsi painamaan peliä Canucksin päähän, mutta Sabourin pelasi varmasti ja piti Vancouverin voitossa kiinni.

Sabourinille voitto oli toinen peräkkäinen voitto ja hän on pelannut nyt neljä viimeisintä peliään hyvin. Vancouverille voitti oli puolestaan neljäs peräkkäinen voitto. Viimeisistä 12 ottelusta Vancouver on voittanut nyt 10 peliä, hävinnyt kerran varsinaisella peliajalla (STL) ja kerran jatkoajalla (DAL). Phoenix-voitto oli tärkeä, sillä seuraavat pelit Canucksilla on pahoja.

Vancouver lähti heti pelin jälkeen kohti San Josea, jossa pelataan jo ensi yönä vaikea vierasottelu. Sieltä joukkueen matka jatkuu kohti Anaheimia, jossa pelataan seuraava vieraspeli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Näiden kahden pelin jälkeen palataan kotiin, jossa vastaan tulevat vaikeat joukkueet Minnesota, St. Louis ja Detroit. Jos Phoenix-peli lasketaan mukaan, Canucks pelaa yhdeksän päivän sisään peräti kuusi ottelua.

***

Vancouver Provincen toimittaja Ed Willes kirjoitti eilisessä Provincen numerossa jutun Canucks-äänestä Tom Larcheidista, josta oli puhetta tällä foorumilla Dallas-pelin jälkeen noin pari viikkoa sitten.

http://www.canada.com/theprovince/n...=d8068710-7e3a-4f18-a9fb-09f1729a27da&k=13484

It's been on his mind for a while now. Tom Larscheid is about to turn 67 and there are days he feels it. There was a time when he had friends in every town in the league. Now, those friends are disappearing and that makes the road a lonely place.

Sure, the juices still flow and he's never lacked for enthusiasm once the puck drops. But after three decades, he's starting to think it's time to let some kid take over the chair next to John Shorthouse.

Ikävää, jos Tommy jää pois kuvioista. Kieltämättä tämä tarkoittaisi yhden aikakauden päättymistä seuran historiassa tärkeällä julkisella sektorilla. Tommysta on tullut vähän samanlainen legenda kuin Robsonista aiemmin.

In his 30 years on the job, Larscheid has come to be associated with the Canucks as much as any of the team's stars.

He is an original, a true Vancouver treasure who, like any great broadcaster, has created a style of his own. That style might not sell in another market. In Vancouver, it's gold.

I mean, who else could sell a line like, 'Bingle, bangle, bongo, that's Roberto Luongo!!!!' Who else could call a game as if he'd bet a large sum of money on the Canucks? Who else could come up with half the things Larscheid comes up with and get away with it because he makes it sound so genuine?

Tässä on hyvin kuvattuna Larcheidin kokemus alalta ja etenkin se, kuinka Tommy on työssään ennen kaikkea fani ja vasta toiseksi selostaja. Monet pitävät tästä piirteestä, mutta löytyyhän Canucks-faneista myös niitä jotka eivät miehen tyylistä pidä.

He really is that excitable. He really is that effusive. There is something intensely likeable about Larscheid -- he's the only man on the planet who could get Todd Bertuzzi to smile consistently -- and that fairly jumps out of the radio. The broadcast booth might hide some things but it will expose a phony in a heartbeat and his audience has always recognized there is nothing contrived about Larscheid.

This is who he is. He isn't afraid to feel things. He celebrates and suffers along with the fans. That is why they connect so deeply...

This is who he is. He isn't afraid to feel things. He celebrates and suffers along with the fans. That is why they connect so deeply.

There's also substance there and you under-estimate Larscheid at your peril. A couple of years ago, he was interviewing then GM Brian Burke during the Canucks' playoff series with Minnesota.

Burke, against all odds, wasn't into the interview and after a series of half-hearted answers, Larscheid cut him off. Take a walk, he said on the air. To Brian Burke.

Imagine.

 

[Hiisi_van_Holten]

Hienoa pojat, taas kaksi pistettä matkaa Vancouveriin! Henrik Sedin ratkaisi pisteet kotiin jatkoajalla ajassa 63:30.

Heräsin tuossa kesken kolmatta erää ja katselin, että sielläpä pojat johtaa 1-0 ja ajattelin, että kokeillaampas kuunnella peliä nettiradiosta. Kun pistin radion päälle selostaja kertoi juuri Henrik Sedinin jäähystä ja heti päälle San Jose tasoitti pelin. Canucks taisteli kolmanteen erään asti pitäen oman pään puhtaana ja minä ehdin kuunnella peliä minuutin, kun jo helkkyy. No sen verran taikauskoiseksi myönnyn, että ajattelin, että jos minun seuraamisellani on tällainen vaikutus, niin annetaan olla.

Onneksi kuitenkin pisteet tulivat plakkariin H.Sedinin jatkoaika osumalla ja tämäkin aamu sai hyvän startin.

Ja Robertolle onnea seuran ennätyksestä!

 

[nuck]

BINGLE, BANGLE, BONGO, THAT'S ROBERTO LUONGO!

Vancouver otti tosiaan viime yönä vierasvoiton San Josesta Henrik Sedinin jatkoaikamaalilla. Illan tärkein asia oli kuitenkin se, että Roberto Luongo jatkoi loistavaa kauttaan ja rikkoi Kirk McLeanin vanhan voitto-ennätyksen Canucks-vahtien voitoissa nappaamalla kauden 39. voittonsa. Hienoa "Bingle, Bangle, Bongo, that's ROBERTO LUONGO!"

Lainaan tähän kohtaan Canucks.comin otteluraportista Luongoa koskevaa kohtaa:

His first season with the Canucks has been nothing short of remarkable. He’s endeared himself to the fans by giving his game used ticks to youngsters in the stands when he’s named first star, he’s become heavily involved in Canuck Place and now he holds the record for most wins in a season by a Vancouver goaltender. What else can there possibly be? Vancouver fans are hoping for one more big prize – don’t bet against Luongo realizing that dream, too.

http://canucks.com/images/inbydate07/jan0307/luongostick_b.jpg

Canucksin peli oli kovavauhtisessa ottelussa hyvää, ellei lasketa mukaan heikkoa aloittamista. Ottelu oli erittäin kovatempoinen, pudotuspeli-tyylinen taistelu kahden hyvän joukkueen esittäessä hyvää kiekkoa ja Canucks oli joukkueista parempi ja ansaitsi voittonsa. Vancouver oli energinen, nälkäinen ja jälleen erittäin hyvin puolustava joukkue, jota vastaan San Josella oli vaikea luoda huippupaikkoja.

Sedinit pelasivat loistavan ottelun jälkimmäisen puolikkaan, Pyatt teki pitkästä aikaa maalin, Näslund loi paikkoja vanhojen aikojen tapaan ja pelasi jälleen hienon pelin Smolinskin kanssa (kaksikon yhteistyö ottaa askeleita eteenpäin peli peliltä), Mitchellin ja Bieksan puolustuspeli Thorntonin ketjua vastaan onnistui hyvin, Cowan esiintyi edukseen vaikka ei maaleja tällä kerralla saanutkaan ja joukkueen puolustuspeli oli läpi ottelun vahvaa.

Erityismaininta pitää lähettää tässä vaiheessa myös Brent Sopelille, joka tuntuu ottaneen Islanders- ja Los Angeles -kausina selviä harppauksia ylöspäin puolustuspelissä. Kahdessa viime pelissä Sopel on ottanut yhteensä 10 blokkia ja mies ei ole tehnyt ensimmäistä peliä lukuun ottamatta näkyviä virheitä alakerrassa (tuolloinkin maaliin johtanut pelinlukuvirhe meni Öhlundin, Sopelin ja Lindenin yhteisen puolustuspelin piikkiin, ei pelkästään Sopelin piikkiin). Sopel on selvä vahvistus joukkueelle nykyisessä roolissa, jossa hänen ei pidä kantaa älytöntä vastuuta hyökkäyspelistä, vaan hän saa enemmän tukea ympäriltä.

Voitolla Vancouver nousi 85 pisteeseen. Minnesotaan ja Calgaryyn on eroa neljä pistettä ja Minnesotalla on vielä yksi peli enemmän pelattuna. Seuraavaksi Canucks kohtaa Anaheimin vieraissa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

 

[Ferris]

Kuka Jatkiksen Nucks-faneista tunnustaa kuvanneensa tämän videon? Ovelasti olet yrittänyt hämätä katsojia heittämällä repliikit englanniksi.... tunnusta Nuck! ;)

http://www.youtube.com/watch?v=d8x-URiGVlo

 

[Hiisi_van_Holten]

Voitolla Vancouver nousi 85 pisteeseen. Minnesotaan ja Calgaryyn on eroa neljä pistettä ja Minnesotalla on vielä yksi peli enemmän pelattuna.

Harvoin näinkin käy, mutta nyt täytyy oikoa nuckin kirjoitusta. Canuckshan sai voiton myötä jo 87 pistettä kasaan ja Calgaryyn eroa on jo 6 pistettä (ja yksi ottelu enenmän).

Sen enempää tietämättä, mutta oletkohan katsonut sarjataulukkoa Ylen teksti-tv:ltä, sillä heillä on tuollainen päivittämätön tieto vieläkin.

Kirjoitin tuossa Tampa Bay ottelun jälkeen, että varmistaakseen pudotuspeli paikan Canucksit tarvitsevat vielä 19 pistettä ja kun tuon jälkeen Canucksit ovat saavuttaneet vielä kaksi voittoa Vancouver tarvitsee lopuista 14 ottelusta enää viisitoista pistettä varmistaakseen pudotuspeli paikkansa. Käytännössä siis 7-6-1 olisi riittävän hyvä saldo taatakseen pudotuspeli paikan varmuudella.

 

[nuck]

Kuka Jatkiksen Nucks-faneista tunnustaa kuvanneensa tämän videon? Ovelasti olet yrittänyt hämätä katsojia heittämällä repliikit englanniksi.... tunnusta Nuck! ;)

http://www.youtube.com/watch?v=d8x-URiGVlo

Hauska video ja hyvin on mennyt lapsella elämän "perusasiat" perille! Meillä vasta harjoitellaan pelaajien nimiä, mutta noin hyvin niitä ei vielä tule. Tuossa videossa olisi kyllä tavoitetta tulevaisuuteen...

Harvoin näinkin käy, mutta nyt täytyy oikoa nuckin kirjoitusta. Canuckshan sai voiton myötä jo 87 pistettä kasaan ja Calgaryyn eroa on jo 6 pistettä (ja yksi ottelu enenmän).

Hyvä, että oikaisit tuon pistemäärän, sillä minulle tuli siinä lasku/muistivirhe. Canucks on kerännyt pisteitä sitä tahtia, ettei perässä tahdo pysyä.

 

[nuck]

Luoteisen tilanne kiristyi

Vancouver hävisi yöllä vieraissa Anaheimille runsasjäähyisessä pelissä, ja samalla katkesi Canucksin viiden peräkkäisen voittopelin putki. Anaheim oli pelissä terävämpi joukkue tärkeillä alueilla (maalivahtipeli, erikoistilanteet) ja Canucksin luistimissa tuntui vaikuttavan joukkueen viime aikojen reissuelämä liikaa. Erikoista ottelussa oli Canucksin kannalta se, että nyt Canucksilla pettivät hieman ne osa-alueet, joiden turvin joukkue on pelejä tällä kaudella kääntänyt.

Luongolla ei ollut maalilla ihan paras päivä ja lisäksi NHL:n paras alivoima ei toiminut pelissä samalla tavalla kuin useimmissa muissa kauden peleissä. Tässä ottelussa Canucks olisi ehkä tarvinnut kahta tärkeää alivoima-hyökkääjää Ryan Kesleria ja Josh Greenia, jotka istuvat katsomossa loukkaantuneina. Toki tappiota ei voi näiden alivoiman avainmiesten loukkaantumisten piikkiin laittaa.

Peli alkoi Canucksin kannalta mahdollisimman huonosti, kun Dustin Penner ajoi Tommi Santalan laitaan pää edellä. Kevin Bieksa meni kuittaamaan vaarallisen näköistä taklausta Pennerille ja tekikin ankasta paistin jään pintaan, mutta sai kuitistaan instigatorin ja 10 minuutin lisäjäähyn. Penner ei saanut puolestaan taklauksestaan lainkaan jäähyä ja Selänne iski ylivoimalla ottelun avausmaalin. Tunteita kuohuttanut tilanne Canucks-lasein katsottuna, sillä Canucks-lasien läpi Penner olisi ansainnut Santalaan kohdistuneesta taklauksesta myös kakkosen.

Bieksan 17 minuutin jäähyn johdosta viidellä pakilla pelaamaan joutunut Vancouver iski kuitenkin nopeasti tasoituksen ja tällä kerralla nelosketjun toimesta. Ensin kentälle palannut Santala hukkasi tyhjän maalin, mutta Alexandre Burrows onnistui tekemään jälkitilanteesta lukemiksi 1-1 kauden toisella maalillaan. Burrows ehti pelata ennen tätä osumaa 28 ottelua maaleitta, joten osuma oli Burrowsille harvinaista herkkua.

Burrowsin maalin jälkeen Canucks näytti pelissä illan teemansa ensimmäistä kertaa. Joukkue pääsi pelaamaan Brad Mayn jäähyn ansiosta ylivoimaa täydet kaksi minuuttia, mutta ei saanut tuotua kiekkoa kunnolla ylös, eikä saanut laukaustakaan kohti Giguerea. Ylivoiman jälkeen Santalalla oli jälleen hyvä paikka iskeä maali, mutta miehen selässä roikkuva iso apina esti yrityksen viedä Canucks johtoon.

Ensimmäisen erän 14. minuutilla Henrik Sedin otti kiinnipitämisjäähyn, joka kostautui jälleen takaiskuna vähän laiskasti tänään alivoimaa tappaneelle Canucksille. Ducks sai pelinsä kulkemaan jäähyn lopussa Vancouverin päähän ja Andy McDonald laukoi kiekon maskissa olleen Luongon ohi - Bobbylla ei ollut mahdollisuuksia tähän laukaukseen. Maali tuli tasakentin, mutta vain kaksi sekuntia Sedinin jäähyn päättymisen jälkeen, joten käytännössä tämäkin osuma oli ylivoiman ansiota.

McDonaldin ensimmäisestä osumasta ei ollut ehtinyt kulua kuin noin minuutin verran ja taas oli sama mies asialla. Selänne voitti Öhlundin oikealla puolella kenttää kilpajuoksussa, laittoi kiekon maalille, jossa se meni Brent Sopelin jaloista McDonaldille ja tämä siirsi ankat jo kahden maalin karkumatkalle. Maalin jälkeen Vancouver sniper Jeff Cowan pieksi Joe DiPentan ja yritti näin sytyttää joukkuettaan, joka kärsi edelleen pakkivajauksesta. Erän lopussa Canucks pääsikin ylivoimalle, mutta ei onnistunut tekemään kavennusta ja näin ensimmäinen erä päättyi kahden maalin kotijohtoon.

Vancouver jatkoi tehotonta ylivoimaansa toisen erän alussa. Erän kolmannella minuutilla Jan Bulis otti tyypillisen "laiskan miehen jäähynsä" Anaheimin maalin takana kampituksesta. Canucks onnistui tappamaan Bulisin jäähyn, mutta joutui heti jäähyn päättymisen jälkeen uudelleen jäähylle, kun Öhlund ja Cooke kävivät Luongoa huitomaan tulleen Pennerin kimppuun Canucksin maalilla. Alivoimalla Henrik Sedin tasoitti jäähyjen kalastelut tasoihin haastamalla Ducksin ylivoimaa ja saamalla Pennerin jäähylle. Joukkueet pelasivat kuitenkin 4-4 tilanteen ilman osumia.

Pennerin jäähyn päättymisestä ei ehtinyt kulua kuin parikymmentä sekuntia ennen Vancouverin pelin toista, ja viimeistä maalia. Sedinit ja Smolinski saivat kiekon Ducksien päähän ja siellä paineen maalille. Puolustaja Brent Sopel nousi hyvin tilanteeseen ja teki kavennusmaalin Gigueren edestä. Maali oli Sopelille ensimmäinen Canucks-paidassa tällä uudella visiitillä valaspaidassa ja tässä mielessä harvinaisten Canucks-maalintekijöiden ilta jatkui.

Sopelin maalista reilun puolen minuutin päästä Vancouverille tarjoutui hieno tilaisuus nousta tasoihin, kun Canucks pääsi pelaamaan neljä minuuttia ylivoimaa Shawn Thorntonin ottaessa 2+2 minuutin jäähyn väkivaltaisuudesta. Vancouverin surkea ylivoima sai kuitenkin jatko-osansa, eikä Canucks saanut edes kunnollisia paikkoja neljän minuutin aikana. Tärkeä alivoiman tappaminen Duckseilta, sillä tasoitusmaalilla takaa noussut Canucks olisi saattanut saada vahvan otteen pelistä.

Ylivoiman jälkeen Vancouver jatkoi vahvaa painostamista ankkojen päähän ja oli lähellä onnistua niin Smolinskin, Daniel Sedinin kuin Lindeninkin toimesta, mutta Giguere piti kotijoukkueen pinnalla. Hyvän jakson jälkeen Santala ja Henrik Sedin ottivat helpot jäähyt ja Ducks sai toisen erän loppuun 5-3 ylivoiman. Maaleja kotijoukkue ei ylivoimalla kuitenkaan saanut, mutta Penner onnistui puolestaan jälleen tavoitteessaan ja sai Bieksan pelissä toisen kerran 10 minuutin jäähylle aivan toisen erän lopussa.

Kolmannen erän jälleen viidellä pakilla aloittamaan joutunut Vancouver tappoi ensin Sedinin jäähyn, mutta joutui sitten Sedinin jäähyn jälkeen jälleen alivoimalle Sopelin kampattua Mayn jäähän. Tämän alivoiman tappaminen olisi saattanut olla ottelun lopputuloksen kannalta hyvin merkittävää, mutta Ducks onnistui jälleen ylivoimalla, kun kiekko pomppi Selänteen lavasta Krajicekin ja Luongon kautta Vancouverin maaliin. Viidellä pakilla pelaamaan joutunut Canucks ei kestänyt jäähyjä tärkeillä hetkillä ja toisaalta joukkue ei jaksanut enää nousta uudelleen peliin mukaan. Pelin lopussa lähimmäksi maalia pääsi Bulis, joka laukoi Näslundin järjestämästä paikasta tolppaan.

"They definitely got the bounces tonight and we didn't. The last two goals were really lucky and on our side, three times the puck was behind their goalie and didn't find its way in the net," Luongo kertoi ottelun pompuista.

"We took too many penalties. They've got a lot of tough guys and they're going to play us physical. I think we obviously have to answer that, but we have to be smarter," Markus Näslund kuvasi Canucksin heikkoa onnistumista.

"It was a great effort again, everyone did their jobs. They're probably the hottest team in the NHL right now. It was almost like a playoff game, the intensity was there," tyytyväinen Teemu Selänne kertoi pelistä.

Voitolla Ducks kuittasi joukkueiden välisen edellisen pelin tappion Vancouverille. Canucksille tappio oli joulun jälkeen vasta viides varsinaisella peliajalla tullut tappio - voittoja samalta ajalta on 24. Luoteisen divisioonan kärkitaistelussa Vancouverin tappio (ja Minnesotan yön voitto) tiesi sitä, että Canucksilla on Minnesotaan enää kahden pisteen johto. Vancouverilla on tosin yksi peli vähemmän pelattuna.

Seuraavaksi Vancouver kohtaakin juuri Minnesotan (tiistain ja keskiviikon välisenä yönä), joten ottelussa riittää paljon panosta.

 

[M10]

On tainnut tuosta Jeff Cowanista tulla lähiaikoina jonkinasteinen fanien suosikki. Kuudessa viime ottelussa kuusi maalia ja kolme tappelua.

 

[Mr. Smith]

On tainnut tuosta Jeff Cowanista tulla lähiaikoina jonkinasteinen fanien suosikki. Kuudessa viime ottelussa kuusi maalia ja kolme tappelua.

Kyllähän tuollaisilla otteilla pääsee väkisinkin yleisön suosikiksi. Siitä kun on aika reilusti aikaa kun meillä on käsiä ja rystysiä ollut samassa paketissa. Taitaa olla 90-luvun alkua/keskiväliä, kun Momesso ja Odjick takoivat vastustajia ja kiekkoja maaliin.

Tässä voisikin nuckille (tai muille tietäjille) heittää trivian, että kuka on viimeisin 10 maalia ja 200 minuuttia kuitannut pelaaja Vancouverissa? Tähän en vielä oikeata vastausta ole hakenut, mutta Gino Odjickia veikkaisin.

 

[Jack Daniel's]

nuckin ansiokkaasta raportista jäi puuttumaan maininta Cowanin ja Shawn Thorntonin tappelusta, jonka ankka vei. Muutenkin aika värittämistä sanoa, että Cowan "pieksi" DiPentan.

Muuten raportti oli oikeinkin hyvä.

 

[nuck]

On tainnut tuosta Jeff Cowanista tulla lähiaikoina jonkinasteinen fanien suosikki. Kuudessa viime ottelussa kuusi maalia ja kolme tappelua.

Cowanista on tullut tosiaan Canucks-yleisön suosikki sen jälkeen, kun mies alkoi esittämään "Sergio Momesson uutta tulemista" ja onnistumaan fyysisen pelin lisäksi myös maalien kautta.

Tässä voisikin nuckille (tai muille tietäjille) heittää trivian, että kuka on viimeisin 10 maalia ja 200 minuuttia kuitannut pelaaja Vancouverissa? Tähän en vielä oikeata vastausta ole hakenut, mutta Gino Odjickia veikkaisin.

Odjick se tosiaan on. "Vancouverin finaalikaudella" 1993-94 Odjick tehoili Buren kanssa 16 maalia ja 271 minuuttia. Brashear oli pari kertaa lähellä rikkoa nämä rajapyykit tämän jälkeen, mutta ei ihan onnistunut tässä; kaudella 1997-98 Donald tehtaili Vancouverissa yhdeksän maalia ja 372 minuuttia ja pääsi tätä edeltävällä kaudella 59 pelissä kahdeksaan maaliin ja 207 minuuttiin. Vanhemmista pelaajista Tiger Williams pääsi kaudella 1980-81 peräti 35 maaliin ja 343 minuuttiin.

nuckin ansiokkaasta raportista jäi puuttumaan maininta Cowanin ja Shawn Thorntonin tappelusta, jonka ankka vei. Muutenkin aika värittämistä sanoa, että Cowan "pieksi" DiPentan.

Muuten raportti oli oikeinkin hyvä.

Jäi tosiaan tuo Cowanin ja Thorntonin tappelu mainitsematta. Cowanin ja DiPentan tappelusta sen verran, että ehkä "pieksi" ei ollut oikea sana kuvaamaan tuota yhteenottoa, sillä tuossa tappelussa ei jaettu kuin kolme iskua. Nämä kaikki lähtivät kuitenkin Cowanilta; toisella näistä DiPentan kypärä lensi päästä ja kolmannen jälkeen tämä Moosen entinen luottopakki löysikin itsensä jäästä. Mutta lyhyt tappeluhan tuo oli, joten ei tuota voi oikein sanoa miksikään "pieksennäksi".

***

Bieksa närkästynyt Ducks-ottelun tuomarilinjaan (ja syystä);

http://www.canada.com/vancouversun/news/sports/story.html?id=9eb59f2d-2bae-4eb5-b9c9-75bec4e759cc

"I don't even know who's who out there," Bieksa said. "They're both ... I don't know who they are but they shouldn't be paired together. I don't know how to explain some of those calls."

Bieksa fought Dustin Penner after the Duck ran, without penalty, Canuck Tommi Santala head-first into the boards. Bieksa was nailed for instigating and a 10-minute misconduct.

A few shifts later, Anaheim heavyweight Shawn Thornton instigated a fight with Jeff Cowan after the Canuck ran Duck Kent Huskins. Thornton, like Cowan, received only five minutes for fighting.

As the second period ended, Penner knocked Bieksa to the ice at the end of a scramble in front of the Vancouver goal. Each player got another 10 minutes for that collision.

"I don't know how I get tackled and get a 10-minute penalty," Bieksa said. "I don't know how to explain that one. I don't know how I get an instigator and then Shawn Thornton goes out and does the same thing. [Penner] asked me if I wanted to go and dropped his gloves."

 

[Master Chief]

Pennerin taklaus Santalaan oli kyllä täysin puhdas. Tommi oli purkamassa/syöttämässä kiekkoa laidan kautta kun Penner taklasi kylkeen. Santala oli huonossa asennossa tai tasapainossa ja lensi sitten laitaan. Palasi pukukopista syöttämään ekaa Vancouverin maalia. Huvittavaa oli että myöhemmin matsissa Penner niittasi Santalan vielä rajusti plekseihin ja joku toinenkin Ankka taklasi häntä rajusti. Taisi Tommi olla tyytyväinen ettei Duseja tarvistse kohdata runkosarjassa enää...

 

[Jack Daniel's]

En minäkään ymmärrä, että miksi tuosta Pennerin niitistä olisi pitänyt tulla kakkonen? SM-liigassa ehkä mahdollista, mutta NHL:ssä hockey on onneksi pysynyt toistaiseksi miesten pelinä. Täysin puhdas niitti, vartalokontakti. Santala oli huonossa asennossa ja kaatui ikävästi pää edellä laitaan.

 

[nuck]

Pennerin taklaus Santalaan oli kyllä täysin puhdas. Tommi oli purkamassa/syöttämässä kiekkoa laidan kautta kun Penner taklasi kylkeen. Santala oli huonossa asennossa tai tasapainossa ja lensi sitten laitaan.

Penner ei edes taklannut Santalaa tuossa tilanteessa, vaan hän työnsi käsillään Santalan laitaa vasten. Ikijokerin puhumaa puhdasta vartalokontaktia tuosta työntämisestä ei saa tekemälläkään, vaikka katsoisi millaisten lasien läpi. Santala oli toki vähän huonossa tasapainossa tuossa tilanteessa, mutta ilman Pennerin takaapäin/takaviistosta tullutta tönäisyä Santala ei olisi lentänyt pää edellä laitaan.

Vastaavista tilanteista (ja vaarattomammankin näköisistä tilanteista) tälläkin kaudella on annettu jäähyjä ainakin Vancouverille ja siksi tämä oli mielestäni selvä jäähyn paikka. Tilanteen läheltä nähneen Kevin Bieksan mielestä Pennerin tönäisy oli jopa likainen; "I don't know if it set the tone or not but I think it was a pretty dirty hit. Pretty cheap. It's pretty hard to miss that call. It kind of set the tone for the refereeing, that's for sure."

Näslund kuvasi tilannetta puolestaan pelkästään vain selväksi jäähyn paikaksi; "I thought (Santala) was in a vulnerable position. It doesn't matter if it's a hard hit or not. I think it's a penalty. The ref said it was just a little push but he could have broken his neck."

Ottelu tuominnut tuomarikaksikko Dwyer/Meier ei saanut ottelusta kovin hyvää arvosanaa muutenkaan. Kaksikko tuomitsi jo Canucksin edellisen ottelun San Josea vastaan ja tuossa pelissä he laittoivat pelin lopussa ottelua jännäksi antamalla Sharksille kaksi ylivoimaa ottelun ratkaisuhetkillä heppoisin perustein. Matt Cooken mielestä kaksikko olisi voinut onnistua näissä kahdessa pelissä paremminkin; "We feel like the referees didn't do a very good job tonight. It's unfortunate that has to happen and it's unfortunate it happened two games in a row with the same guys. Hopefully, something is done about it."

Canucksin valmentaja Alain Vigneault oli vähän diplomaattisempi näkemyksessään tuomarikaksikosta, mutta rivien välistä oli selvästi luettavissa hänen mielipiteensä tätä parivaljakkoa kohtaan; "Tonight you could push and punch after the whistle. I was concerned about the penalty on Sopel (kolmannen erän alussa, jolloin Ducks teki ratkaisevan maalin). Dwyer, the guy who's 10 feet away, doesn't call it and the guy who's 80 feet away calls it."

 

[nuck]

Willie Mitchell saattaa joutua jättämään ensi yön tärkeän Wild-ottelun väliin nivusvamman vuoksi:

http://www.tsn.ca/nhl/feature/?fid=10460&hubname=

After suffering a slight groin strain Sunday night in Anahiem, Willie Mitchell did not practice Monday. It is the opposite side of the groin from the one he strained earlier this season that caused him to miss five games. He is questionable for Tuesday's huge game against Minnesota.

Canucks spent a lot of time on their special teams in practice Monday. The penalty-killing unit, which was tops in the league, has now given up at least one power play goal in 10 of the last 11 games (13 total power play goals allowed in those ten games). The power play has also gone one for its last 19. It was 0-7 Monday night, and on a four-minute power play in the second period, got set up just once and managed just one shot.

 

[Chip Whitley]

Fitzpatrick pääsee siis kentälle mikäli Mitchellin nivunen ei anna periksi. Tämä ei auta ollenkaan viime aikoina heikosti menestynyttä alivoimaa. Apua on kuitenkin tulossa farmista, sillä jo jonkun aikaa huhuttu Nathan Smithin nosto on tapahtunut:

"A much-deserved gift was handed to Nathan Smith yesterday.

For the first time since the 2003-04 season, the Moose centre was recalled by the Vancouver Canucks. Smith, who underwent three different surgeries after suffering a major knee injury last winter, has been an unsung hero for the Moose this season. Asked by Arniel to move out of the defensive-centre role thrust upon him by other coaches, the 25 year old has 16 goals and 18 assists (both career highs) in 58 games and has become a top-six forward with the Moose this year."

Keslerin ja Greenin poissaolot ovat "loistaneet" ehkä hieman liiaksikin viime aikoina alivoimapelissä, joten Smithin nosto tuo tähän lisää variaatioita. Nyt näkisin, että ykkösalivoiman muodostaa Smith - Burrows kaksikko, ja muut AV-hyökkääjät olisivat Cooke, Bulis, Cowan, Morrison ja Linden. Santala puolestaan pääsee taas sinne minne kuuluukin.... ja tuo Pennerin "taklaus" ei siis todellakaan ollut mikään puhdas vartalokontakti. Ihan selvä kahden käden tönäisy, ei tuossa ollut muuta tarkoitustakaan kun ajaa Santala ikävän näköisesti laitaan. Tuollaisista tilanteista on aikaisemmin saanut jäähyn, mutta kyseisen ottelun tuomarilinjalla ei minua tuo ratkaisu ihmetyttänytkään.

 

[Daespoo]

Niin tönäisy selkään oli varsin kevyt ja yleensä noista ei vastustaja lennä pää edellä laitaan, Santalalla oli ilmeisesti tasapainon kanssa ongelmia ko. tilanteessa.

 

[nuck]

Nyt pitää jo unohtaa nuo Anaheim-pelin tapahtumat ja keskittyä jatkoon. Tänä yönä Vancouver pelaa jälleen kotona kolmen ottelun vieraspeliputken jälkeen (tuloksena kaksi voittoa) ja vastaan luistelee oman divisioonan vähemmän rakas vastustelija Minnesota. Vancouverin lähtökohdat illan peliin eivät ole parhaat mahdolliset, sillä alivoiman avainhyökkääjien Keslerin ja Greenin lisäksi pelistä on pois tärkeä puolustava puolustaja Willie Mitchell sekä nelosketjun Tommi Santala.

Mitchell kärsii kipeästä nivusestaan ja on ennakkotietojen mukaan sivussa pari peliä. Mitchellin tavoin kauden aikana muutenkin loukkaantumisten kanssa paininut Santala kärsii puolestaan olkapäästään ja on sivussa niin ikään yksi tai kaksi ottelua. Mitchellin korvaa yön ottelussa seitsemän edellistä peliä katsomossa istunut Rory "All-Stars" Fitzpatrick ja Santalan paikan ottaa tosiaan farmista nostettu Vancouverin vuoden 2000 ykkösvaraus Nathan Smith.

Mitchellin nivusvamma on hänelle jo kauden toinen. Mitchell oli sivussa tammikuun puolivälissä ensin Toronto- ja Montreal-ottelut, palasi sitten Ottawaa vastaan puolikuntoisena peliin, mutta ei pystynyt pelaamaan kuin yhden erän, ennen kuin nivunen kipeytyi uudelleen ja vielä pahemmin. Tämän jälkeen Mitchell olikin sivussa sitten kaksi viikkoa. Nyt Willie olisi kaikin keinoin halunnut kentälle tärkeään otteluun, mutta aikaisemmasta vahingosta viisastuneena päätti jättää pelin väliin.

"I've been in this situation before and I don't want to be out for a couple of weeks like the last time. I hope I will be able to go against Minnesota. It's an important game and I like to play against former teammates."

Valmentaja Vigneault ihmetteli Mitchellin vammoja; "For me, it's tough to understand. Willie is such a well-conditioned athlete, one of our best if not the best. That's twice this year he's had groin issues. I'm not quite sure what to make of it."

Ottelun yksi suurimmista ratkaisuista tullaan näkemään siinä, kuinka hyvin Canucks onnistuu pitämään Marian Gaborikin ketjun. Edellisessä Wild-pelissä Mitchell ja Bieksa pelasivat tätä vaarallista ketjua vastaan onnistuneesti, mutta nyt Bieksan viereltä puuttuu tuttu pakkipari, jonka pelitavan loistokasta toista NHL-kautta pelaava Canucks-pakki tuntee hyvin. Harjoituksissa Bieksan pakkiparina pelasi Mattias Öhlund, joten luultavasti Öhlund saa paikan tästä parista.

Illan ottelun lähtökohdat ovat herkulliset. Vancouver (41-23-5) on Luoteisen divisioonan kärjessä ja Läntisen konferenssin tämän hetken kolmantena 87 pisteellä. Wild (39-24-7) hengittää vain kahden pisteen päässä takana ja taistelee tällä hetkellä Läntisen konferenssin vitospaikasta Dallasia ja San Josea vastaan tasapisteissä. Joukkueiden viime otteluissa Minnesota peittosi Coloradon jatkoajalla ja Vancouver kärsi puolestaan 4-2 vierastappion vieraspelimatkansa viimeisessä ottelussa Anaheimia vastaan.

Vancouverin maalivahti Roberto Luongo päästi Anaheimia vastaan kolme maalia 10:stä ensimmäisessä erässä kohti tulleesta laukauksesta ja muuten loistavaa kautta pelaava maalivahti ei ollut tuossa pelissä parhaimmillaan. Viime vieraspelimatkalla Vancouverin seuraennätyksen yhden kauden voitoissa tehnyt Luongo yrittää tänään saavuttaa kauden 40. voittoa ja tulla näin NHL:n historiassa 20. maalivahdiksi, joka on ylittänyt tuon rajan.

Luongo on aloittanut tämän kauden kaikki seitsemän peliä Minnesotaa vastaan. Kauden saldona näistä peleistä on 3-3-1 ja hän on päästänyt keskimäärin 2.92 maalia ottelua kohden. Kahdessa viimeisessä Minnesota-ottelussa Luongo on kuitenkin ottanut voiton. Tämän kauden edellisessä Wild-ottelussa Luongo otti 28 torjuntaa, kun Vancouver kaatoi Minnesotan rankuissa.

Vancouver on voittanut kaksi kolmesta Wildia vastaan pelatusta ottelusta tällä kaudella kotonaan ja on viime kauden alusta lähtien laskien Minnesotaa vastaan kotisaldossa 5-1-1. Hyvästä kotisaldosta kokonaisuudessaan kertoo myös se, että Vancouver on voittanut viisi edellistä kotipeliään ja joulukuun 8. päivän jälkeen Vancouverin kotisaldo on 15-2-2.

Minnesotalla on alkamassa yön ottelusta tärkeä kolmen ottelun putki divisioona-vastustajia vastaan. Vancouverin lisäksi Wild tulee kohtaamaan tällä viikolla vielä Edmontonin ja Calgaryn. Minnesotan vieraspeli kulkee kuitenkin hienosti ja joukkue on voittanut kolme viimeisistä neljästä vieraspelistä. Tammikuun 11. päivän jälkeen Minnesotan vierassaldo on 12-3-2. Aika hieno tason nosto, kun joukkue pelasi alkukaudesta vierasottelunsa saldolla 4-15-1.

Wild on voittanut kolme edellistä vieraspeliään yhteismaalein 10-4. Edellisessä ottelussa Minnesota kaatoi mainitun Coloradon jatkoajalla, ja Mikko Koivu teki tuossa ottelussa kaksi Minnesotan maalia. Nyt Minnesota yrittää ottaa neljättä peräkkäistä voittoaan - tämä olisi saavutus, johon joukkue ei ole pystynyt sitten kauden alun, eli lokakuun. Minnesotan kokeneella valmentajalla Jacgues Lemairella riittää luonnollisesti mielenkiintoa tuleviin otteluihin; "We're playing great games. I'm looking to have all 20 players that we have at their best every night."

Minnesotan viime aikojen yksi suurimmista avainpelaajista on ollut joukkueen maalivahti Niklas Bäckström, jonka saldot helmikuun 20. päivän jälkeen ovat komeat 5-1-1 ja 1.93 päästettyä maalia ottelussa. Tammikuun 20. päivän jälkeen (kun Manny Fernandez loukkaantui) Bäckströmin saldo on 11-3-3 ja 2.23. Bäckströmin tämän kauden saldo Vancouveria vastaan on 1-1-2, ja 2.10 päästettyä maalia pelissä. Fernandezin saldo on puolestaan 3-0-0, 2.05 päästettyä maalia pelissä.

Joukkueiden pelaaja-tilastoja:

VANCOUVER

Eniten maaleja: D. Sedin 30
Syöttöjä: H. Sedin 56 (seitsemän syötön päässä Vancouverin ennätyksestä)
Pisteitä: D. Sedin 67
Plus/Minus: S. Salo +17
Jäähyjä: K. Bieksa 124

MINNESOTA:

Maaleja: B Rolston 27
Syöttöjä: P.Demitra 34
Pisteitä: B. Rolston 56
Plus/Minus: K.Carney +16
Jäähyjä: D. Boogaard 95

Perinteisesti metsään menevä veikkaus: 4-3SO

Ja ottelun alle sanottua-osastoa Vigneaultilta;

Minnesota-pelistä:

"Our games against Minnesota have all been tight and interesting and I don't see why this game shouldn't be the same."

Ja vielä edellisestä Ducks-pelistä:

"I do think skill players, if they don't want to get pushed and whacked after the whistle, then when you go on the power play, put the goddamn thing in the net. Then the other team is going to back off. We need a little more urgency on both the power play and penalty kill."