Vancouver Canucks 2006-07

[CorporalSyd]

TSN:llä käsitellään nyt Vancouverin hyökkäystä. Ykköskenttä muodossa Sedin-Sedin-Santala=) Taitaa TSN:n miehet nähdä Santalassa jotain mitä Vancouverissa ei ole tähän mennessä huomattu.

Ilmiömäistä...

1-1 D. SEDIN (27) (T. SANTALA (2) H. SEDIN (51))

Mitähän siellä oikein junaillaan, Näslund aloitti Sedinien kanssa mutta siirtyi myöhemmin käsittääkseni Morrisonin ja Cooken ketjuun.

 

[nuck]

Mitähän siellä oikein junaillaan, Näslund aloitti Sedinien kanssa mutta siirtyi myöhemmin käsittääkseni Morrisonin ja Cooken ketjuun.

Näslund pelasi suurimman osan pelistä Smolinskin ja Bulisin kanssa. Santala sai pelata kaksosten ketjussa Pyattin loukkaantumisen vuoksi ja Morrison-Cooke-Linden ketju oli ennallaan (Green pelasi pelin lopussa aika paljon Morrisonin ketjussa - V laittoi Bluesin avausmaalin luultavasti Lindenin piikkiin). Nelosessa nähtiin Green, Cowan ja Burrows. Santalalle merkittiin pelissä kauden toistaiseksi korkeimmat peliminuutit (14:45), yksi syöttö, +1 ja kaksi laukausta.

Daniel Sedin teki pelissä kauden 27. maalinsa ja Luongo pelasi uransa 400. NHL-ottelun. Canucks ampui 26 kertaa Bluesin 20 vastaan. Blues kunnostautui pelissä hienosti laukausten blokkauksissa; 20 blokkia. Sanford näytti jälleen maalilla siltä vahdilta, joka pesi Vancouverin viime kaudellakin useampaan kertaan; mies on pelannut Canucksia vastaan kuusi ottelua tilastoilla 95.8% ja 1.3 GAA - onneksi hän ei pelaa Luoteisen divisioonan joukkueissa...

Pelin tulos oli selkeä pettymys, sillä odotin voittoa tästä pelistä, vaikka ottelu olikin jo kuudes vieraspeli alle kahden viikon sisään. Blues oli kaupannut kaksi avainhyökkääjää pois ja Canucks puolestaan lisännyt niin hyökkäyksen kuin puolustuksen syvyyttä. Ehkä nämä vaihdokset kuitenkin vähän sotkivat Canucksin peliä enemmän kuin vahvistivat sitä - vähän samaan tapaan kuin Flamesin peliä siirtojen jälkeen.

Uusista pelaajista niin Smolinski kuin Sopel vaikuttivat hyviltä vahvistuksilta. Canucks.comin Josh Plummer kuvaili Smokea;

Smolinski reminds canucks.com of a mid-fielder on the soccer pitch.

He’s involved in the play offensively, but once the puck is turned back up the ice, Smoke is high-tailing back and is always even with the play. At times, he looked like a third defender on the back-check.

The chemistry with Naslund and Jan Bulis has potential, but there’s no doubting Smolinksi is thinking defence first. Not a bad thing – the best offence is always a sound defence.

Smoke logged 15:51 of ice time and was 61% in the face-off circle and even saw time on the power-play with the Sedin Twins as the right-handed shot parked at the far post.

Ja Sopelia puolestaan:

Watching Sopel patrol the blueline was like seeing a long lost best friend. It was like he never left.

Sopes was paired with Mattias Ohlund – just like old times – and logged 17:20 out there and played in all three situations. On his first shift, Sopel jumped into the play and chipped a centering pass from Markus Naslund in the slot. Sanford made the stop, but Sopel drew an early penalty. He was active on joining the rush all night.

Eli odotettuja vahvistuksia ja vielä odotetumpia sanoja. Smoke pelasi hyvää puolustuspeliä, oli kokeneena pelaajana pelissä heti ensimmäisestä ottelustaan lähtien hyvin kiinni ja pääsi ylivoimalle. Aloitusprosentti lupailee hyvää. Smokella on hyvät avut kehittyä Näslundin kanssa toimivaksi pariksi ja erittäin tärkeää on sekin, että tämä ketju sai tällä hankinnalla toisen pelaajan, jonka pää toimii - antaa sen yhden puupään nyt sirklata omia kuvioitaan toisella puolella, kun kukaan ei häntä kerran huolinut.

Sopel tuki puolestaan hyökkäyksiä tapansa mukaan. Bluesin ensimmäinen maali meni tosin osaltaan Sopelin piikkiin. Tai ei suoraan hänen niskaansa, vaan lähinnä sen syyksi, että Sopel ei pelannut Öhlundin kanssa tilannetta vielä kovin hyvin yhteen - jatkossa kaksikon peliin on helppo povata kuitenkin kehitystä. Vähän harmittaa vain Fitzpatrickin istuttaminen katsomossa tämän siirron jälkeen. Mielestäni Rory on pelannut joukkueelle hyvin ja laittanut itseään paremmin peliin kuin Krajicek.

Vancouverin neljän pelin pituisen vieraspelijakson antina oli viisi pistettä, mikä on kohtalainen tulos. Peli oli kuitenkin välillä aika heikkoa ja muutama yksittäinen virhe nousi sarjassa aika korostuneesti esiin. Tulos oli kuitenkin hyvä ja tämä on ainoa mikä merkitsee keskellä kautta. Loppukaudella joukkueella ei enää tulekaan neljän pelin (tai pidempiä) vieraspelijaksoja. Joukkueen lähiajan jatko-ohjelma on kuitenkin hyvin merkittävä.

Canucks pelaa peräti 11 ottelua seuraavien 22 päivän sisään ja uskon, että tällä jaksolla tullaan ratkaisemaan aika paljon sijoituksia. Näistä peleistä seitsemän pelataan kotona, mutta 11 pelin mittaisen jakson vastustajat eivät ole sieltä helpoimmasta päästä; kaksi kertaa Minnesota kotona, kerran Tampa Bay, Nashville, Detroit ja "Canucksin peikko" St. Louis kotona, sekä San Jose, Anaheim ja Edmonton vieraissa. Etukäteen vähän helpompi vastustaja voisi olla Phoenix (joka kohdataan myös kahdesti), mutta he pelaavat välillä hyvin (voittivat mm. juuri Calgaryn kotonaan), joten ei näistäkään peleistä ilmaiseksi saa mitään.

 

[Chip Whitley]

Ilmiömäistä...

1-1 D. SEDIN (27) (T. SANTALA (2) H. SEDIN (51))

Mitähän siellä oikein junaillaan, Näslund aloitti Sedinien kanssa mutta siirtyi myöhemmin käsittääkseni Morrisonin ja Cooken ketjuun.

Nyt on Vigneaultilla paperit pahasti sekasin. Santala pelasi vähän väärässä paikassa, ymmärrän että Pyattin loukkaantuminen sotki kuvioita, mutta rajansa kaikella. Tässä lainaus HF'ltä:

"I blame the loss in it's entirety on Santala. He could have singlehandedly had 4 easy goals."

Highlightit Canucksin kotisivulta katsottuna voisi oikeastaan tuohon yhtyä. Santala hukkasi maalipaikkoja kuin Josh Green konsanaan, ehkä enemmänkin. Matsista ihan lyhyesti sen verran, että mitä muka odotitte? St. Louis treidasi tähtensä pois ja huononi entisestään, kun taas Canucks vuorostaan vahvisti joukkuettaan. Tämän kauden Canucksissa tuo tarkoittaa vain yhtä asiaa: varmaa häviötä. Olemme nähneet miten joukkue suorittaa ennakkosuosikin asemassa, eikä nämä St. Louisin tekemät siirrot deadlinella ainakaan kuluttanut Canucksin ennakkosuosikin leimaa pois, päin vastoin, joten varma häviö varmistui entisestään.

Toivottavasti tämä toimi eräänlaisena herätyksenä, tätä nimittäin todella kaivattaisi. Seuraavassa ottelussa onkin vastassa myös paljon heikentynyt Phoenix... saa nähdä miten käy. Jos tämä ottelu ei miehistöä herättänyt, turpaan tulee taas.

 

[Mängimies]

Nyt on Vigneaultilla paperit pahasti sekasin. Santala pelasi vähän väärässä paikassa, ymmärrän että Pyattin loukkaantuminen sotki kuvioita, mutta rajansa kaikella. Tässä lainaus HF'ltä:

"I blame the loss in it's entirety on Santala. He could have singlehandedly had 4 easy goals."

Highlightit Canucksin kotisivulta katsottuna voisi oikeastaan tuohon yhtyä. Santala hukkasi maalipaikkoja kuin Josh Green konsanaan, ehkä enemmänkin.

Heh, niin kyllähän kahdella laukauksella kaksi maalia on tehtävä, vähintään! Varsinkin kun pääsee pelaamaan ihmekaksosten kanssa, jossa sokea Anson Carterkin tekee sen 30 maalia. Ymmärrän kyllä sen, että GM:n hehkutukset aikanaan eivät menneet yksiin fanien näkemysten kanssa, ja että tästä on hauska muistuttaa aina jne. mutta jumalauta kyllähän Santala varmasti tekee jotain oikeinkin siellä kentällä.

NHL.comin koosteen perusteella Sedinien ketju oli ainoa, joka niitä tilanteita sai luotua, joten ehkä Santalakin potki ihan tyydyttävästi siinä mukana. Varmasti Pyatt sopii paremmin siihen ketjuun ei siinä mitään, mutta alkaa kyllästyttämään tämän saman mantran toistaminen aina. Kyllähän kätensä onnettomuudessa menettänyt gorillakin varmasti olisi Santalaa paremmin pärjännyt. Vittu, ei saanut edes rystyltä sisään, joten Sedin laittoi sitten säälistä maaliin! Jatkakaa.

 

[Mr. Smith]

Heh, niin kyllähän kahdella laukauksella kaksi maalia on tehtävä, vähintään!

Nyt en kyllä tajua mitä tuolla "kahdella laukauksella kaksi maalia" haet? Sen verran Santala toki sai kohti maalia, mutta ne ohilaukaukset olisi hyvä laittaa maaliin.

 

[Chip Whitley]

Heh, niin kyllähän kahdella laukauksella kaksi maalia on tehtävä, vähintään! Varsinkin kun pääsee pelaamaan ihmekaksosten kanssa, jossa sokea Anson Carterkin tekee sen 30 maalia. Ymmärrän kyllä sen, että GM:n hehkutukset aikanaan eivät menneet yksiin fanien näkemysten kanssa, ja että tästä on hauska muistuttaa aina jne. mutta jumalauta kyllähän Santala varmasti tekee jotain oikeinkin siellä kentällä.

Oikeastaan jokainen pelaaja pääsee maalipaikkoihin kun pelaa Sedinien ketjussa (lapa jäähän, maalille). Tämän takia pelaajalta tarvitaan sellaista ominaisuutta mitä suomalaisilla pelaajilla ei oikeastaan ole (muutama poikkeus), osumista kehikoiden väliin tyhjään maaliin. Santalalla oli maalipaikkoja enemmän kun nuo mainitsemasi "kaksi laukausta", olisit vielä viitsinyt katsoa sarakkeen "missed shots", jossa Santalan kohdalla oli komea numero 4.

Santala tekee kentällä oikeitakin asioita. Nämä oikeat asiat eivät kuitenkaan riitä sille pelipaikalle millä hän viime yönä pelasi.

NHL.comin koosteen perusteella Sedinien ketju oli ainoa, joka niitä tilanteita sai luotua, joten ehkä Santalakin potki ihan tyydyttävästi siinä mukana. Varmasti Pyatt sopii paremmin siihen ketjuun ei siinä mitään, mutta alkaa kyllästyttämään tämän saman mantran toistaminen aina. Kyllähän kätensä onnettomuudessa menettänyt gorillakin varmasti olisi Santalaa paremmin pärjännyt. Vittu, ei saanut edes rystyltä sisään, joten Sedin laittoi sitten säälistä maaliin! Jatkakaa.

Kuten sanoin, Sedinien kentässä pelatessa tilanteita tulee jokaiselle pelaajalle kunhan menee sinne maalin eteen, lapa jäässä. Tämän Canucksin tämän hetken ykköskentän olisi kuitenkin tarkoitus tehdä maaleja (niin kuin ykköskenttien yleensä?), ja kun molemmat Sedinit syöttävät mielummin kuin laukovat, niin kentän kolmannen pelaajan pitäisi osata laittaa sitä saatanan limppua maaliin. Tarkisin asian vielä varmuuden vuoksi, ja kyllä, Santala ei maalia ottelussa tehnyt. Ylläripylläri.

 

[Mängimies]

Nyt en kyllä tajua mitä tuolla "kahdella laukauksella kaksi maalia" haet? Sen verran Santala toki sai kohti maalia, mutta ne ohilaukaukset olisi hyvä laittaa maaliin.

NHL:ssä siis tilastoidaan vaan laukaukset maalia kohti? Ok, tätä en tiennyt ja toisaalta katselin vain NHL.comin koostetta ja siinä Santalan "varmat" maalipaikat (2 kpl) menivät niin, että toisen Sanford hienosti torjui ja toisesta tuli Canucksien ainoa maali.

Ja olen edelleen sitä mieltä, että Santala tekee jotain oikeinkin siellä kentällä.

Jatketaan vielä sen verran, että eihän Santalan ideaalein paikka ole tuolla paikalla, mutta rightin miestä Vigneault mielellään peluuttaisi (pl. Pyatt) ja peli on sen verran raadollista muutenkin, että kun et onnistu niin löydät tiesi äkkiä taas katsomosta kuten Santalalle taas kerran tulee käymään. Ja vaikka Santala oisi iskenyt parikin maalia, niin eihän mies maineestaan mihinkään pääse. Ja se mainekin on hyvin keinotekoinen ja lähinnä sellaisten fanien (´nucks) luoma, jotka eivät Santalan pelejä niin montaa ole nähneet.

Kysyisin vielä lopuksi teiltä asiantuntevilta Canucks-faneilta (joita on muuten paljon täällä), että miten mielestänne Pyatt on onnistunut tällä kaudella? Tässä on useaan otteeseen toitotettu miten Sedien rinnalla on pakko pelata maalintekijä ja nimenomaan maalintekijä. Siltä paikalta on pakko onnistua tekemään niitä maaleja kymmenittäin kun Anson Carterkin teki yli 30, vaikka häntä ei taideta edes minään erityisen hyvänä fanien silmissä pitää. Pyatt on kuitenkin kerännyt kehuja enemmänkin ja saldona 17 maalia. Onko tämä maalimäärä riittävä Sedinien rinnalla?

 

[Chip Whitley]

Jatketaan vielä sen verran, että eihän Santalan ideaalein paikka ole tuolla paikalla, mutta rightin miestä Vigneault mielellään peluuttaisi (pl. Pyatt) ja peli on sen verran raadollista muutenkin, että kun et onnistu niin löydät tiesi äkkiä taas katsomosta kuten Santalalle taas kerran tulee käymään. Ja vaikka Santala oisi iskenyt parikin maalia, niin eihän mies maineestaan mihinkään pääse. Ja se mainekin on hyvin keinotekoinen ja lähinnä sellaisten fanien (´nucks) luoma, jotka eivät Santalan pelejä niin montaa ole nähneet.

Erityisesti V tykkää rightin miehestä ylivoimalla (Sedinien kanssa), tasakentällisin kätisyydellä ei niin paljoa merkitystä ole, kunhan vaan osaa lukea peliä. Mutta kun ylivoimalla on rightin mies (Linden, Santala, Smolinski), niin maskimies puuttuu oikeastaan kokonaan. Tämä on mielestäni ongelma.

Mielestäni Santala on liian hidas/laiska pelaaja alempiin kenttiin (tuomaan energiaa/karvaamaan), eikä miehestä ole juuri apua alivoimillakaan, eikä hän saa tilaisuuksia pisteitä tekevissä kentissä ilman loukkaantumisia. Ja koska hän ei ole mikään ideaalinen alemman kentän pelaaja, eikä sovi siihen rooliin mielestäni kovinkaan hyvin, hänen näyttönsä joukkueen sisällä ovat suht heikot, ja tämän takia hänen näyttöpaikat jäävät vähäisiksi kun mahdollinen pelipaikka 1/2 kentässä aukeaa.

Kysyisin vielä lopuksi teiltä asiantuntevilta Canucks-faneilta (joita on muuten paljon täällä), että miten mielestänne Pyatt on onnistunut tällä kaudella? Tässä on useaan otteeseen toitotettu miten Sedien rinnalla on pakko pelata maalintekijä ja nimenomaan maalintekijä. Siltä paikalta on pakko onnistua tekemään niitä maaleja kymmenittäin kun Anson Carterkin teki yli 30, vaikka häntä ei taideta edes minään erityisen hyvänä fanien silmissä pitää. Pyatt on kuitenkin kerännyt kehuja enemmänkin ja saldona 17 maalia. Onko tämä maalimäärä riittävä Sedinien rinnalla?

Kokeilen tiivistää tämän lyhyeksi, kaikkien helpotukseksi. Pyatt sopii mielestäni hyvin Sedinien kenttään vaikkei rightin puolelta pelaakaan, sillä;

- Hän on isokokoinen
- Kokoisekseen hyvä ja nopea luistelija (Sedin-kentän nopein)
- Uskaltaa mennä maalille/kulmaan
- Hyvät kädet
- Luistelunsa ja kokonsa ansiosta tärkeä pelaaja etukarvauksessa
- Älykäs pelaaja, osaa etsiä paikan, ja tietää milloin liittyä Sedinien syöttelypeliin, ja puolestaan tietää milloin ei
- Nopea, tarkka ja kova laukaus

Erityisesti Pyatt on saanut kiitosta (ainakin minulta) työmoraalistaan ja pelisilmästään. Hän pelaa myös fyysisesti, taklaten usein, tosin hänen kokonsa antaisi avut vieläkin fyysisemmälle pelityylille. Ehkä tärkein ominaisuus mitä Pyatt tuo Sedinien kenttään on juuri tuo pelisilmä, hän tietää mitä tehdä milloinkin. Sanoisin, että tuo on yksi suuri syy minkä takia Daniel on tehnyt tällä kaudella näinkin paljon maaleja. Sedinien pelifilosofian voisi tiivistää "syöttö ennen laukausta", mutta Pyattin osallistuminen Sedinien rullaukseen auttaa Danielia vapaan tilan löytämisessä, ja näin hänkin pääsee maalipaikkoihin. Tässä suurin ero Carteriin, Carter ei tehnyt mitään muuta kun meni maalille odottan syöttöä, Sedinit tekivät peliä kahdestaan.

Pyatt siis tasapainottaa kenttää mukavasti, hän on paljon monipuolisempi kuin Carter. Sedinien kentän toisen laiturin ei välttämättä tarvitse olla "right-puolen sniper tyyliin Guerin", sillä Danielillakin on mahdollisuudet kaudessa 40 maaliin, tämä vain vaatii ketjun kolmanneksi lenkiksi järkevän pelaajan (joka onnistuu myös maalin teossa, tyyliin Pyatt). Pitää myös muistaa, että Pyatt ei ole pelannut koko kautta Sedinien ketjussa, varsinkaan ylivoimalla.

 

[nuck]

Matsista ihan lyhyesti sen verran, että mitä muka odotitte? St. Louis treidasi tähtensä pois ja huononi entisestään, kun taas Canucks vuorostaan vahvisti joukkuettaan. Tämän kauden Canucksissa tuo tarkoittaa vain yhtä asiaa: varmaa häviötä.

Minä ainakin odotin, että joukkue olisi puhunut näistä tappioista sarjataulukossa selvästi heikommin sijoittuneita joukkueita vastaan paljon ja ottanut onkeensa. Ilmeisesti näistä tappioista onkin paljon puhuttu, sillä Luongo kertoi tämän päivän Vancouver Sunissa;

"A number of times we have talked about the same thing against teams like that and we keep shooting ourselves in the foot...There's no reason for us to be involved in a close game in the third period. Even though they work hard, we just have to bear down, take advantage and realize this is an opportunity to get two points. There's not going to be any free points in the NHL."

...Mutta ilmeisesti näistä pitää puhua vielä uudelleen...ja ehkä sitten voidaan välillä voittaa ja välillä todeta se karmaiseva asia, että vaikka jollain joukkueella on selvästi vähemmän pisteitä, näillä on usein todellinen halu esittää sarjassa paremmin sijoittuneita joukkueita vastaan parastaan. Blues esimerkiksi pelasi varsin hyvin puolustuksensa. Joukkue antoi Canucksin pitää kiekkoa, syötellä keskenään ja hallita keskikenttää. Mutta keskustan Blues otti tarkasti ja iski hyvin vastaan.

Järkevästä kotijoukkueen pelistä huolimatta Canucksilla oli riittävästi maalipaikkoja. Joukkue sai hyvin painetta ja pakit tukivat peliä. Tällä kerralla Canucks ei vaan osunut maaliin kuin kerran ja lisäksi joukkue teki joitakin oman pään virheitä, jotka kostautuivat maaleina. Osansa tästä saa tehoton hyökkäys ja lisäksi Sanford venyy Vancouveria vastaan aina A-peliinsä. Ei häntä ollut viimekään kaudella helppo yllättää (Canucksille viime kaudella 1, 0, 1 ja 1 maalia kauden peleissä) vaikka tuolloin tulivoimaa piti paperilla riittää tätä kautta enemmän.

Ja vielä Santalasta sen verran, että turha tätä tappiota on yhden miehen piikkiin laittaa. Hyvää Santalan pelissä oli kuitenkin se, että kaksoset saivat paljon tilanteita hänelle näinkin pienellä yhteisellä harjoituksella. Kaksosille tästä pelistä menee suurin kiitos, mutta kyllä tämä kertoo myös Santalan kyvyistä pelata itsensä oikealla ajoituksella ja pelinluvulla paikkoihin, joihin syötöt saatiin. Huono pelaaja ei olisi edes päässyt paikkoihin, joihin Santala pääsi. Turhauttavaa tietenkin kun hän ei saanut mistään sisään.

 

[Hiisi_van_Holten]

Ensi kauden spekulointia.

Vaikka kauden kuumimmat vaiheet ovat vasta ovella ja vahvasti näyttää siltä, että Canucksit olisivat pääsemässä "jatkotansseihin" en malta olla hieman spekuloimatta ensi kaudella. Tein hieman palkkakatto laskelmia, sillä oletuksella, että palkkakatto olisi ensi kaudella 50 milj. $ (näin on moneen otteseen oletettu. Palkkatilastot perustuvat http://nhlnumbers.com/ sivuston tilastoihin. En ole mikään palkkojen ansiantuntija, joten jos arvoissani palkoista tulee selviä epärealistisuuksia sattuu joukkoon tulemaan, niin korjatkaa ihmeessä.

Eli valmiina olevilla sopimuksilla saisi seuraavanlaisen kokoonpanon rungon:

D. Sedin (3.575) - H. Sedin (3.575) - XXX
Näslund (6) - Morrison (3.2) - XXX
Cooke (1.525) - Kesler (?, RFA) - XXX
Burrows (0.475) - XXX - XXX

Öhlund (3.5) - XXX
Mitchell (3.5) - Bieksa (0.550)
XXX - XXX

Maalissa oli ainakin joku jannu, mutta nimeä en tähän hätään muista, mutta palkkaa taisi saada sellaiset (6.5) ensi kaudesta.

Nämä sopimukset (ilman Kesleriä veisivät palkkaa 32,875 miljoonaa)

Eli tein tuota kokoonpanoa tehdessä myös muutaman oletuksen, eli oletin, että Canucks pitää Ryan Keslerin, koska hän on RFA sekä, että Canucks luopuu kalliista Marc Chouinardista. Ja vaikka Krajicek on RFA ensi kaudella en hänen suhteensa tehnyt oletuksia, sillä en ole kovinkaan varma hänen tilanteestaan.

Eli eli mitä tuosta rungosta voi päätellä? Ensimmäinen ajatus minulle on, että kun tällä joukkueella maalilla pitkäksi ajaksi sidottu Roberto Luongo, antaa se joukkueelle eväät rakentaa New Jerseyn kaltainen dynastia, joka roikkuu vuodesta toiseen liigan kärkipaikoilla.

Vielä kun joukkue on nykyään entistä parempi puolustus suuntaan ja sillä on mukavia sopimuksia myös puolustajille antaa se mielestäni hyvät eväät rakentaa vuodesta toiseen menestyvä joukkue.

Sitten päästäänkin siihen osastoon, jossa saattaa tulla eniten korjattavaa eli siihen kohtaan, jossa spekuloin ketkä sopimuksettomat pelaajat saattaisivat pelata Nuckseissa ensi kaudella.

Tätä ketjua selailemalla nykyisistä pelaajista, joilla sopimus umpeutuu tähän kauteen, halunsa jatkaa joukkueessa ovat ilmoittaneet ainakin: Taylor Pyatt sekä Brent Sopel. Ja sen päättelemiseen, että Trevor Linden luultavasti haluaa jatkaa joukkueessa ei kyllä kovinkaan kummoisia meedion kykyjä tarvita. Niin paljon Trevor on joukkueensa eteen tehnyt ja viimeikseksi tuo viime kesäinen palkan alennus osoittaa sitä, että Trevor todella rakastaa tätä joukkuetta.

Myöskin tässäkin ketjussa esille tuotu Kirill Koltsovin syksyinen haastattelu antoi sen suuntaista osviittaa, ettei olisi kovinkaan suuri ihme mikäli Koltsov ensi kaudella Canucks paidassa (millainen se sitten onkaan) viilettäisi.

I know that Vancouver management was offering you a one way contract last spring.
K. Koltsov: Yes, I did indeed receive an offer from the Canucks. They offered a one way contract that would pay me $700,000 but I wasn’t satisfied with these conditions. This doesn’t mean that I’m not thinking about returning to Canada, though. I will definitely be going to NHL next year.

Jos oletettaisiin, että mainitsemani pelaajat pelaisivat ensi kaudella Vancouverissa, niin veikkaisin, että heidän palkkansa olisivat seuraavanlaiset:

Taylor Pyatt 2 milj $.

Ryan Kesler 2 milj $.

Brent Sopel 2 milj. $.

Trevor Linden 0,6 milj. veikkaan samaa palkkaa Trevorin reiluuden takia.

Kirill Koltsov 1 milj., aiemmin ei kelvannut 700 000 paperi ja näin nuorelle kaverille tuskin paljoa miljoonaa enempää uskaltaa luvata.

Ja kun vielä tehdää oletus, että nelosketjun kaksi peluria ja kakkosmaalivahti pestattaisiin minimipalkalla 0.450 (?) niin kahteen paikkaan jäisi käytettäväksi rahaa noin reilut kahdeksan miljoonaa.

Nämä kaksi paikkaa olisivat siis kakkoskentän laituri sekä top-4 pakki.

Eli jos näin onnelllisesti kävisi kokoonpano ennen kahta viimeistä hankintaa näyttäisi tältä:

Sedin - Sedin- Pyatt
Näslund - Morrison - XXX
Cooke - Kesler - Linden
Burrows - XXX(halppis) - XXX(halppis)

Öhlund - Sopel
Bieksa - Mitchell
Koltsov - XXX

Lungo - XXX (halppis)

Eli siis kysymys kuuluu: Jos Canucks ajautuisi tällaiseen tilanteeseen, miten käyttäisit rahat? Huippulaituri ja peruspakki vai duunarilaituri ja huippupakki (esim. Salo?). Vai pitäisikö etsiä kummallekkin paikalle yhtä kallis kaveri vai peräti tehdä koko joukkueesta tasaisempi ostamalla laatua myös neljos ketjuun, siten jättäen vähemmän rahaa avainpelaajiin?

Itse ratkaisisin tämän dilemman hommaamalla 5 miljoonan laiturin ja 3 miljoonan pakin. Minusta Canucks hyökkäys kaipaa yhtä dynaamista laituria lisää ja kolmella miljoonalla saisi, sitten vielä ihan hyvän puolustajan. Toisaalta cappiin olisi myös hyvä jättää jonkin verran tilaa.

Toistan siis tämä ei ole mikään protesti huonon St.Louis pelin jälkeen, että "minun kohdaltani tämä kausi on ohi", vaan en vain malttanut pitää mietteitäni vain itselläni, sillä nämä asiat ovat jo poltelleet pitempään. Eli pistäkääpäs omat tulkintanne ja mielipiteenne ensi kauden joukkueen hahmottumisesta, sillä ainakin minä lukisin niitä innolla.

Ja loppuun jälleen kiitokset ketjun tasosta niille jotka sen ansaitsevat!

 

[Bosco]

Pyatt & Kesler 2 milj $ (tässä ketjussa esitetty toive/ennustus).

En tiedä mille pohjalle tämä toive/ennustus pohjautuu, mutta en millään usko että Pyatt&Kesler pelaisivat ensi kaudella yhteensä 2 milj $ hintaan. Molemmista joutuu maksamaan luultavasti ainakin 1,5 milj $ joten päälle 3 miljoonaa noihin kahteen joutuu sijoittamaan.

Eli siis kysymys kuuluu: Jos Canucks ajautuisi tällaiseen tilanteeseen, miten käyttäisit rahat? Huippulaituri ja peruspakki vai duunarilaituri ja huippupakki (esim. Salo?). Vai pitäisikö etsiä kummallekkin paikalle yhtä kallis kaveri vai peräti tehdä koko joukkueesta tasaisempi ostamalla laatua myös neljos ketjuun, siten jättäen vähemmän rahaa avainpelaajiin?

Itse ratkaisisin tämän dilemman hommaamalla 5 miljoonan laiturin ja 3 miljoonan pakin. Minusta Canucks hyökkäys kaipaa yhtä dynaamista laituria lisää ja kolmella miljoonalla saisi, sitten vielä ihan hyvän puolustajan. Toisaalta cappiin olisi myös hyvä jättää jonkin verran tilaa.

Mun mielestä Canucksin ei kannata kesällä hankkia kova palkkaista pakkia jos Sopel jatkaa ja Koltsov tulee. Tuohon kun lisää vielä Bourdonin niin siinä on hyvä puolustus. Antaisin Bourdonille kunnon näyttöpaikan ja mikäli hän ei olisi vielä valmis NHL:n niin sitten kesken kauden saisi varmasti 3 pakkipariin jonkun pakin hommattua.

Jos Canucksilla olisi käytössä 8 milj $ muiden sopimusten jälkeen niin mielestäni ne olisi järkevintä sijoittaa kahteen laitahyökkääjään. Yksi 4,5 miljoonan laituri ja yksi 2,5 miljoonan laituri. Tällöin jäisi vielä cappiin tilaa mahdollisia lisähankintoja varten. Näiden hankintojen myötä hyökkäykseen tulisi lisää syvyyttä ja Lindenin saisi tiputettua neloskenttään, jonne hän mielestäni nykyään sopii paremmin kuin kolmoskenttään.

Edit. Tuli katteltua tarkemmin noita Hiisin laskelmia ja hän oli varannut 2 miljoonaa sekä Keslerille että Pyattille. Eli ei ollut kyse mistään kaksi yhen hinnalla toiveesta. Hyvinkin mahdollista saada kummallekin noin 2 miljoonan $ sopimukset. Itse asiassa enemmän olisi jopa liikaa kyseisille pelaajille. Tosin nykyään tuntuu siltä että 9/10 pelaajaa saa suuremmat sopimukset kuin mihin niiden näytöt oikeuttavat.

 

[steepler]

Pyatt & Kesler 2 milj $ (tässä ketjussa esitetty toive/ennustus).

Tosiaan en ole ihan varma mitä tässä tarkoitat, mutta jos lasket nuo yhteensä 2 milliä niin kuten Boscokin mainitsi ei tule onnistumaan.

Keslerin palkkahan ensi kaudelle, mikäli Qualifying Offer hänelle annetaan on 1.9+10% automaattisesti. Mikäli QO:ria ei anneta niin hän on sitten vapailla markkinoilla. Perjaateessa Canucks voi viedä hänet välimieskäsittelyyn ja pienentää palkkaa, mutta siinäkin on ehtoja eli palkkaa ei mielestäni hirvittävästi voi pienentää, nyt tähän hätään en muista tarkkaan enkä jaksa tarkistaa CBA:sta. Kuitenkin epäilisin että joku 1.5 milliä ainakin Keslerin palkka olisi välimieskäsittelyn kauttakin.

edit. Tarkistinpas sittenkin ja homma menee niin että välimieskäsittelyn kautta ei voi antaa pienempää palkkaa kuin 85% edellisen kauden palkasta. Eli Keslerin palkka pienimmillään ensi kaudesta 1.61 miljoonaa. Ellei kävisi niin että Canucks päästäisi Keslerin vapaille markkinoilla ja sitten hän tekisi sopimuksen Canucksin kanssa pienemmästä summasta kuin tuo 1.61, tämä vaihtoehto nyt ei ole tietenkään kovin todennäköinen. Keslerin palkaksi voi siis laskea jotain 2.1-1.61 väliltä.

 

[nuck]

Eli pistäkääpäs omat tulkintanne ja mielipiteenne ensi kauden joukkueen hahmottumisesta, sillä ainakin minä lukisin niitä innolla.

Ensinnäkin kiitokset Hiisille hienosta ensi kauden joukkueen hahmottamisesta. Monin paikoin olen kanssasi samaa mieltä, ja kun näitä on aina hauska suunnitella etukäteen, laitetaan tähän jatkoksi omat fantasia-hahmotelmat ensi kautta silmällä pitäen.

Alkuun ensi kauden joukkueesta yleisesti sen verran, että Canucksin kannalta olisi vain parempi, mitä suurempi palkkakatto ensi kaudelle tulisi. Aguilinilla riittää rahaa ja mikä tärkeintä, ennen kaikkea suurta mielenkiintoa saada Vancouveriin joukkue, joka voisi taistella Stanley Cupista. Lisäksi kun katsomot on suhteellisen helppo saada täyteen, Canucksiin voi suhteellisen pienellä riskillä myös satsata.

Joissakin keskusteluissa esillä on ollut tuo 50 miljoonan palkkakatto. Tämä voi muuttua kuitenkin esimerkiksi 48 miljoonaksi, mutta joka tapauksessa ensi kaudella on odotettavissa tuntuvaa nousua kattoon. Lähdetään tässä hahmotelmassa kuitenkin Hiisin kanssa samanlaisesta katosta, eli 50 miljoonasta.

Lähden ruotimaan ensi kauden joukkuetta pelipaikoittain ja aloitan sieltä, mistä Nonis uskoo joukkueen menestyksen tulevan ja mistä hän myös kasaa joukkueensa, eli maalivahdista puolustajiin ja sieltä hyökkääjiin.

MAALIVAHDIT:

1. ROBERTO LUONGO: 6.75
2. DANY SABOURIN: 0.475

MAALIVAHDIT YHTEENSÄ: 7.225

Luongo on mielestäni tämän hetken kahden parhaan maalivahdin joukossa ja lähitulevaisuudessa hänellä on hyvät mahdollisuudet ottaa itselleen NHL:n ykköspaikka. Luongo on tämän kauden mahdollinen Hart- ja Vezina Trophy -ehdokas ja pelaaja, jonka ympärille koko joukkue tullaan jatkossa kasaamaan. Luongon sopimusta on jäljellä vielä tämän kauden jälkeen kolme seuraavaa kautta, joten joukkueella on erinomainen tilanne myös jatkon kannalta.

Sabourin on edelleen kysymysmerkki, mutta huonoa maalivahtia ei valita AHL:n parhaaksi maalivahdiksi ja ykköstähdistöön, eikä huono maalivahti voita vieraissa Anaheimia eikä ota vieraspistettä Buffalolta. Sabbyn tämän kauden alku Canucksissa oli vähän tahmea, mutta tämän jälkeen hän on näyttänyt maalivahdilta, johon pystyy luottamaan. Hinta on todennäköisesti NHL:n minimiä tai ainakin hyvin lähellä sitä, mutta pelejäkään ei kovin montaa tule.

Vancouverilla on selkeä tilanne maalilla; Luongo pelaa niin paljon kuin jaksaa ja Sabourin tuuraa otteluruuhkissa. Tällä kaudella Luongon otteet ovat vain parantuneet mitä pidemmälle kausi on mennyt (samoin kävi viime kaudella Floridassa). Roberto jaksaa siis pelata pelata paljon ja tämä on tietenkin loistava asia joukkueen kannalta - kovan luokan kakkosta ei välttämättä tarvita.

PUOLUSTAJAT:

1. MATTIAS ÖHLUND: 3.5
2. SAMI SALO: 3.5
3. WILLIE MITCHELL: 3.5
4. KEVIN BIEKSA: 0.525
5. BRENT SOPEL: 2.2
6. KIRILL KOLTSOV: .9
-----------------------------
7. ALEXANDER EDLER: 0.550
8. LUC BOURDON: .850
9. DANIEL RAHIMI: .475

PUOLUSTAJAT (kuusi pakkia) YHTEENSÄ: 14.225

Vancouverin puolustuksen syvyyskarttaa on erittäin vaikea luoda. Bieksa voi olla jopa joukkueen ykköspakki ja välillä Mitchell on ykkönen - riippuen aika paljon vastustajasta. Minä luotan kuitenkin eniten Öhlundiin monipuolisuuden, kokemuksen ja tasaisuuden vuoksi. Saloon sopivat vähän samat sanat kuin Öhlundiin, mutta Sami ei ole mielestäni aivan samalla tasolla kuin piteålaispakki. Bieksa on myös erittäin monipuolinen, mutta kuitenkin edelleen vähän kokematon. Mitchell on...niin Mitchell - hänen merkityksensä ei näy pisteissä.

Tässä olisi kuitenkin minun näkemykseni ensi kauden kovasta Canucks-pakistosta. Tässä puolustuksessa olisi hyvin kiekollista taitoa, riittävästi kovuutta, hyvin liikettä ja hyvässä suhteessa niin hyökkääviä puolustajia kuin puolustavia puolustajia. Yleislinjana tässä orkesterissa olisi viisi laadukasta puolustajaa ja kuudennesta paikasta taistelisivat sitten joukkueen nuoret puolustajat. Koltsoville tätä paikkaa kuitenkin eniten pedataan, sillä kuten Hiisi mainitsi, hän tuskin suostuu lähtemään Venäjältä kaksisuuntaisella sopimuksella.

Mielestäni Canucks voisi antaa nuorille pakeille rauhan kehittyä farmissa isolla peliajalla ja ajaa näitä hiljalleen kolmen seuraavan vuoden aikana yhä vastuullisempiin rooleihin. Sopelin tulo takaisin oli hyvä uutinen ja toivottavasti Nonis saisi tehtyä hänen kanssaan jatkosopimuksen. Sopelin arvoa on aika vaikea veikata, mutta lähden siitä ajatuksesta, että hänen tuleva sopimuksensa olisi aika lailla vastaava kuin hänen tämän hetkinen paperinsa ja tutussa ympäristössä Sopel saattaisi pelata tuohon 2.2 miljoonan hintaan.

Salon pitäisin joukkueessa tuohon 3.5 miljoonan hintaan (kolmen vuoden sopimus), vaikka tämä tarkoittaisikin luonnollisesti sitä, että häneen laitetut rahat olisi hyökkäyksestä pois. Salolta tietää kuitenkin täysin mitä saa ja miten hän sopii joukkueeseen. Toisaalta Salo ei välttämättä tulisi nyhtämään Vancouverilta kaikkia pennejä irti uudella sopimuksella, joten tuohon hintaan hänet saattaisi olla mahdollista vielä pitää.

Tämän kauden joukkueesta Fitzpatrick ja Krajicek joutuisivat etsimään uudet seurat. Krajicek olisi mahdollista vaihtaa hyökkääjään/prospectiin ja Fitzpatrick etsisi uuden joukkueen UFA-pelaajana.


HYÖKKÄÄJÄT:

1. KETJU:

LW: DANIEL SEDIN: 3.575
C: HENRIK SEDIN: 3.575
RW: TAYLOR PYATT: 1.75

Tällä kaudella hyvin toiminutta kenttää ei kannata rikkoa. Pyatt tuo joukkueen hyökkäykseen mukavasti lisää kokoa, tekee paljon "näkymätöntä työtä" ja hän pelaa hyvällä asenteella kaksosten toisessa laidassa. Kaksosilla sopimusta riittää aina kauteen 2008-09 saakka ja Pyattin kanssa voitaisiin solmia myös sinne ajoittuva (kaksivuotinen) jatkosopimus. Tuo 1.75 miljoonan hinta kuulostaisi mielestäni varsin kohtuulliselta vasta ensimmäisen näin hyvän kauden pelanneelle Pyattille.

2. KETJU:

LW: MARKUS NÄSLUND: 6
C: BRENDAN MORRISON: 3.2
RW: SCOTT HARTNELL: 3.3

Morrison ja Näslund saisivat ketjuunsa voimahyökkääjän ja pelaajan, joka osaa tehdä maaleja maalin edestä, menee ahtaisiin paikkoihin ja joka pystyy nousemaan esiin kovissa paikoissa. Hartnell on kesällä UFA, joten Canucks ei joutuisi antamaan ketään nykyjoukkueestaan saadakseen hänet. Toinen asia onkin sitten se, mille tasolle Hartnellin palkka tulee nousemaan. Jossain toisessa joukkueessa (kuin Nashville) hänellä saattaisi olla kuitenkin kykyjä nykyistä isompiin pisteisiin lisääntyneen peliajan johdosta.

Näslundilla ja Morrisonilla lähtee ensi kaudella viimeinen kausi nykyisistä sopimuksista, joiden jälkeen Canucksilla on taas vähän enemmän rahaa käytettävissään ilman palkkakaton uutta nousuakin (kesällä 2008). Veikkaan, että Canucks pystyy leikkaamaan Näslundin palkkaa nykyisen sopimuksen jälkeen parilla miljoonalla ja Morrisonin palkka tulee laskemaan ehkä 0,5-1 miljoonaa. Yhteensä joukkueella olisi siis mahdollisuus saada kolmen miljoonan leikkaus näiden kahden palkoista kaudelle 2008-09.

3. KETJU:

MATT COOKE: 1.5
RYAN KESLER: 1.75
TREVOR LINDEN: .550

Puolustava kolmonen, jossa kaksi hyvää luistelijaa ja yksi peliä hienosti lukeva kokenut sotaratsu. Cookelta ja Keslerilta on odotettavissa paljon taklauksia ja hyvää puolustuspeliä ja ehkä Keslerin mahdollisen kehittymisen johdosta myös jonkin verran tätä kautta enemmän pisteitä. Linden menestyy toisella laidalla kokemuksen, tilanteiden ajoituksen ja kovan asenteen vuoksi edelleen.

Ketju on aika hyvä puolustava ketju koko liigankin mittarilla, mutta hyökkäyspeli tässä koostumuksessa on kysymysmerkki - tosin V:n systeemiin tämä ketju sopii paljon paremmin näin rooliinsa kuin jonkun tsekkitaiteilijan kanssa. Cooke ja Linden ovat pelanneet tällä kaudella niin hienosti samassa ketjussa yhteen, että tästä olisi hyvä jatkaa.

4. KETJU

JEFF COWAN: .500
JOSH GREEN: .500
ALEXANDRE BURROWS: .483

RICK RYPIEN: .465
TOMMI SANTALA (?)/JANNIK HANSEN/BRAD MORAN: .475/.510

Nelosketju voisi olla tältä hetkeltä tuttu toimiva koostumus. Green ja Burrows ovat molemmat pelanneet kolmosessa omaa puolustavaa rooliaan aika hyvällä menestyksellä, joten mahdollisten loukkaantumisten sattuessa he voivat nousta korvaamaan ylempänä.

Tämän kauden kokoonpanosta ensi kaudella en halua enää nähdä Bulisia ja Chouinardia. Smoken haluaisin pitää, mutta hinta olisi ehkä turhankin kova Canucksille. Hartnell tulee korvaamaan Jannea ja Chouinard on ollut muuten niin turha palapelin palanen joukkueeseen, että hänet voisi kaupata ihan mihin vain Nonis sitten keksiikään. Kaksosten ketjun harteilla olisi edelleen päävastuu maaleista, kakkosessa Hartnell toisi vähän kokoa ja lisää asennetta kahteen ensimmäiseen ketjuun, kolmonen olisi toimiva kahden suunnan ketju ja nelosessa riittäisi tsemppaajia ja energiarooleihin sopivia pelaajia.

HYÖKKÄÄJÄT YHTEENSÄ: ~ 27.0

 

[nuck]

Jatkuu edellisestä viestistä...

JOUKKUE JA BUDJETTI:

D. Sedin - H. Sedin - Pyatt (3.575 + 3.575 + 1.75 = 8.9)

Näslund - Morrison - Hartnell (6 + 3.2 + 3.3 = 12.5)

Cooke - Kesler - Linden (1.5 + 1.75 + .550 = 3.8)

Cowan - Green - Burrows (Santala, Rypien) ( .500 + .500 + .483 = 1.483 )


Öhlund - Sopel (3.5 + 2.3 = 5.8)

Bieksa - Mitchell (.550 + 3.5 = 4.05)

Koltsov - Salo (.900 + 3.5 = 4.4)


Luongo (6.75)

Sabourin (4.75)


Joukkueen yhteisbudjetti: n.48.505


Joukkueen vahvuudet olisi tämän kauden tapaan ennen kaikkea puolustuspelissä; Maalilla liigan yksi parhaista maalivahdeista, puolustus kaikin puolin laadukas, hyökkäyksessä aika paljon hyviä kahden suunnan hyökkääjiä ja joukkueen pelitapa puolustava ja sekä peli-ilme taisteleva. Hyökkäyksessä hyvin taklaava ja taisteleva Hartnell korvaisi pehmeän Bulisin ja toisi toiseen ketjuun hyökkäysvoimaa. Chouinardia aika harva jää kaipaamaan.

Canucks ajaisi nuoria pakkejaan rauhassa lähivuosien aikana sisään ja tämä tarkoittaisi sitä, että yksi kokenut puolustaja voitaisiin kaupata myöhemmin nuoren kehityttyä farmissa sille tasolle, että hänelle voisi antaa hyvän paikan NHL:ssä. Tällä vaihtokaupalla joukkue voisi vahvistaa sitten myöhemmin hyökkäystään.

 

[Mr. Smith]

Keslerin palkkahan ensi kaudelle, mikäli Qualifying Offer hänelle annetaan on 1.9+10% automaattisesti.

Aiemminkin tässä ketjussa olen tuonut esiin, että mielestäni (luettuani CBA:ta) tuo QO on 1 900 000 * 100 %. Eikä mitään 10% korotusta. Mutta uskon, että Keslerin kanssa tehdään pidempi sopimus juuri jollain nuckin veikkaamaalla 1,75 miljoonalla per vuosi.

 

[Hiisi_van_Holten]

En tiedä mille pohjalle tämä toive/ennustus pohjautuu, mutta en millään usko että Pyatt&Kesler pelaisivat ensi kaudella yhteensä 2 milj $ hintaan. Molemmista joutuu maksamaan luultavasti ainakin 1,5 milj $ joten päälle 3 miljoonaa noihin kahteen joutuu sijoittamaan.

Joo anteeksi. Korjasin epäselvän kohdan viestistäni.

 

[Chip Whitley]

Aika pitkälle Hiisin ja nuckin kanssa samaa mieltä. Pari huomiota:

- Sabourin on kuitenkin nuori maalivahti, ja hänen tavoitteensa on olla jonkun joukkueen ykkösmaalivahti, joten en tiedä miten hänen kanssaan käy. Vähän sama tilanne kuin Norosella viime kesänä. Ehkä Danny pelaa vielä ensi kauden Luongon kakkosena, mutta hänestä ei voi odottaa pitkäaikaista kakkosmaalivahtia Luongon takana.

- Puolustuksesta aika pitkälle samaa mieltä. Tosin, en usko että Salon saisi pidettyä 3.5 miljoonalla, sillä jo hänen viime sopimus työsulun jälkeen (1.5mil/yr) oli "hometown discount" -sopimus. Veikkaan siis, että Salo (Salon agentti) ei suostu antamaan alennuksia ensi kesänä edes Nonisille. Salo olisi mahdollista pitää tuossa nuckin esittämässä kaaviossa vaikka hän pyytäisikin 4-4.5 miljoonaa, mutta silloin pitäisi tinkiä yhdestä asiasta; joko cappiin ei jäisi yhtään tilaa, tai Hartnell/kakkosen laituri jäisi sainaamatta. Siinä Nonisille mietittävää. Ja Sopelista lyhyesti sen verran, että mielestäni hänet on mahdollista saada halvemmallakin kuin tuolla 2.2 miljoonalla, ei tosin paljoa. 2.2mil olisi minulle kuitenkin se "maksimi" millä hänet joukkueeseen ottaisin, vaikka kuinka hänestä pidänkin.

- Hyökkääjistä samaa mieltä, joskin tämä case-Salo vielä vähän hankaloittaa tilannetta. Chouinard ja Bulis helvettiin, Smokelle ei oikein riitä tila (eikä raha) sillä mies tuskin haluaa nelosessa pelata. Pyattille ja Keslerille jatkosopparit, samoin kuin Greenille ja Cowanille (neloskenttään) niin joukkue on kasassa, yhtä paikkaa lukuun ottamatta. Nimittäin juuri tuo kakkosen laituri.

Jos Salo halutaan pitää hinnalla millä hyvänsä (en usko että 3.5 riittää), niin epäilen että kakkoseen hankitaan Hartnellin hintaista laituria. Näin se paikka saattaa jäädä auki, ja pelaaja joka kyseisen paikan ottaa päätetäänkin vasta training campilla. On tietekin mahdollista, että Pyatt pelaa Näslundin ja Morrisonin kanssa, kun esimerkiksi Hansen ottaa paikan Sedinien kentästä.

Mutta jos Salo lähtee, niin Krajicekia tuskin treidataan, vaan hänet otetaan mukaan joukkueeseen. Näin puolustuksemme heikkenee, mutta pysyy edelleen vertailukelpoisena. Ja näin jää myös paljon rahaa tuohon laiturin hankintaan. Pitää myös muistaa se, että jos cap nouseekin vain 48 miljoonaan, niin ei ole mitään mahdollisuuksia pitää Saloa, sekä hankkia kakkosen laituria.

Mutta jos cap on 50mil, ja jos Salon saa sainattua 3.5 miljoonalla, niin olen täsmälleen samoilla linjoilla nuckin lopullisen kokoonpanon kanssa. Olisin tietysti valmis sainaamaan Bertuzzin yhden vuoden sopimukseen (n. 3.5mil) Hartnellin ylitse, ja yhdistämään WCE-ketjun, kun jokaisella pelaajalla on contract year ;) Tämä riippuu tosin siitä miten Bert pelaa loppukauden Red Wingsissa, ja sitä kautta määrittää itselleen markkina-arvon.

---

Edit: Lievästi sanottuna Grabner on liekeissä. Viime yönä taas hattutemppu, ja tehotilastoon +3 (ykköstähti) Spokanen 9-1 voitossa Portlandista. Grabnerilla on tällä hetkellä 39 maalia 51 ottelussa, ja se oikeuttaa maalipörssin toiseen sijaan. Maalipörssiä johtavalla Brandonin Mark Derlagolla on yksi maali enemmän (40), ja 14 ottelua enemmän pelattuna (65). Tässäkö meillä "seuraava Bure"?

Juraj Simek keräsi viime yön kierroksella syötön, ja tehotilastoon +2 Brandonin 4-2 voitossa Tri-Citysta. Simekillä on kauden 55 ottelussa tehot 28+29=57. Tahti on hieman rauhoittunut sitten alkukauden, mutta mies on kuitenkin rookie eikä ole tottunut näin pitkiin kausiin Euroopassa, saatikka sitten fyysiseen peliin, joten annetaan tämä anteeksi.

 

[Mr. Smith]

Olisin tietysti valmis sainaamaan Bertuzzin yhden vuoden sopimukseen (n. 3.5mil) Hartnellin ylitse, ja yhdistämään WCE-ketjun, kun jokaisella pelaajalla on contract year ;) Tämä riippuu tosin siitä miten Bert pelaa loppukauden Red Wingsissa, ja sitä kautta määrittää itselleen markkina-arvon.

Noita loukkaantumisista tai heikosta kaudesta palaavia hyviä hyökkääjiä ja heidän palkkojaan on tosi haastavaa arvioida. Esimerkkinä Bill Guerin, joka teki huonon (=hänelle huonon) kauden jälkeen sopimuksen 2,0 miljoonalla. Vastaavasti Bertuzzi voisi tyytyä kohtuu vähäiseen korvaukseen hyvässä joukkueessa vuoden sopimuksella. Tietty jos Bertuzzi "tietää" ettei pääse enää kunnon iskuun niin pitkä ja avokätinen soppari kannattaa solmia kenen tahansa kanssa.

Kyllähän tuo Hartnell kuulostaisi melko hyvältä kakkosessa, mutta itseä jotenkin kiehtoo vapaista pelaajista Chris Drury. Tosin tämä skenaaria vaatisi Morrisonin treidauksen. Tämän jälkeen Drurylle pitkää 5 millin lappua kouraan. Ja rahaa jäisi tuollaiset 1,5 - 2 milliä laituriin. Sillä nyt vähintään Martin Gelinaksen tai Owen Nolanin saisi, mielellään vielä paremmankin.

 

[Chip Whitley]

Noita loukkaantumisista tai heikosta kaudesta palaavia hyviä hyökkääjiä ja heidän palkkojaan on tosi haastavaa arvioida. Esimerkkinä Bill Guerin, joka teki huonon (=hänelle huonon) kauden jälkeen sopimuksen 2,0 miljoonalla. Vastaavasti Bertuzzi voisi tyytyä kohtuu vähäiseen korvaukseen hyvässä joukkueessa vuoden sopimuksella. Tietty jos Bertuzzi "tietää" ettei pääse enää kunnon iskuun niin pitkä ja avokätinen soppari kannattaa solmia kenen tahansa kanssa.

Niin on, itse ajattelin että Bertuzzi haluaisi "todistaa" itselleen ja muillekin pystyvänsä vielä pelaamaan kovalla tasolla, ja näin olisi valmis sainaamaan hieman pienemmällä summalla päästäkseen sopivaan paikkaan pelaamaan. Jos nyt ajatellaan että tuo WCE-reunion tapahtuisi, niin sehän olisi, kuten sanoin jokaiselle kentän jäsenelle sopimusvuosi, ja näin kaikki pistäisi parastaan (myös Bertuzzi, toivottavasti). Jos Todd irtoisi noin kolmella miljoonalla, olisin ehdottomasti valmis kokeilemaan, eri asia onkin haluaako Bert palata takaisin Vancouveriin.

Kyllähän tuo Hartnell kuulostaisi melko hyvältä kakkosessa, mutta itseä jotenkin kiehtoo vapaista pelaajista Chris Drury. Tosin tämä skenaaria vaatisi Morrisonin treidauksen. Tämän jälkeen Drurylle pitkää 5 millin lappua kouraan. Ja rahaa jäisi tuollaiset 1,5 - 2 milliä laituriin. Sillä nyt vähintään Martin Gelinaksen tai Owen Nolanin saisi, mielellään vielä paremmankin.

Ei Drurya, ei missään nimessä. Entinen Colorado-pelaaja korvaisi suosikkipelaajani Canucksissa, Canucks-ikoni Morrisonin? Toki moni on varmasti eri mieltä kanssani, mutta itselläni räjähtäisi varmaan pää jos tuo mainitsemasi kuvio tapahtuisi.

 

[nuck]

Sabourin on kuitenkin nuori maalivahti, ja hänen tavoitteensa on olla jonkun joukkueen ykkösmaalivahti, joten en tiedä miten hänen kanssaan käy. Vähän sama tilanne kuin Norosella viime kesänä. Ehkä Danny pelaa vielä ensi kauden Luongon kakkosena, mutta hänestä ei voi odottaa pitkäaikaista kakkosmaalivahtia Luongon takana.

Pitkäaikaista kakkosta en hänestä odotakaan. Cory Schneider ja ehkä Julien Ellis kuuluvat näiden tulevaisuuden kakkosmaalivahtien joukkoon paljon ennen Sabourinia. Kummastakaan ei ole kuitenkaan vielä ensi kaudella NHL-joukkueen pelaavaksi kakkosmaalivahdiksi ja voi olla, että kaksikko mittaa toistensa tasoa ensi kaudella Moosessa. Schneider on näistä kahdesta ehdottomasti lupaavampi ja minulla on aika kovat odotukset hänen varalle.

Sabourin haluaisi varmasti itse paikan pelaavana ykkösvahtina NHL:ssä, mutta hänellä on tuskaa saada joltain joukkueelta edes niin paljon luottoa, että hänelle annettaisiin hyvät saumat kilpailuttaa itseään kakkosena. Moni joukkue haluaa saada kakkoseksi maalivahdin, jolta pystyy odottamaan reilusti enemmän pelejä kuin Sabourinilta ja siksi moni muu myös satsaa tähän paikkaan Canucksia enemmän.

Vancouverilla ei ole todellista tarvetta hankkia kakkoseksi urallaan jotain saavuttanutta maalivahtia (kymmeniä pelejä NHL:ssä), sillä Luongoon on hyvä luottaa. Pitää muistaa se, että Sabourin siirtyi Vancouveriinkin vain siksi, että Canucksilla ei ollut varsinaista suunnitelmaa kakkosvahdiksi kauden alla. Nonis kyttäsi Flahertyn kanssa joukkueiden leiriuutisia ja pääsi poimimaan sieltä Sabourinin. Aika harvalle muulle joukkueelle Sabourin olisikaan kelvannut. Enkä usko, että tämän kauden näytöt Anaheimia tai Buffaloa vastaan muuttavat tilannetta mihinkään ensi kesälle.

Puolustuksesta aika pitkälle samaa mieltä. Tosin, en usko että Salon saisi pidettyä 3.5 miljoonalla, sillä jo hänen viime sopimus työsulun jälkeen (1.5mil/yr) oli "hometown discount" -sopimus. Veikkaan siis, että Salo (Salon agentti) ei suostu antamaan alennuksia ensi kesänä edes Nonisille.

Aika vaikea veikata Salolle sopivaa sopimusta, mutta Vancouverissa pysyessä hän tuskin tulee saamaan ainakaan enempää kuin ykköspakki Öhlund (3.5 miljoonaa). Öhlund teki kesällä 2005 Canucksin kanssa nelivuotisen sopimuksen, jonka arvo on 3.5 miljoonaa dollaria kaudessa ja sai näin aikaisempaan palkkaansa noin 800.000 noston kautta kohti. Öhlundilla oli tuolloin enemmän näyttöjä kuin Salolla nyt, joten tätä sopimusta voidaan pitää jonkinlaisena mittarina Salon tulevasta sopimuksesta.

Tosin Öhlundille oli parampi saada sopimus RFA-statuksen johdosta ja kun Salo on kesällä UFA, joku joukkue voi innostua maksamaan hänestä jopa miljoonan Öhlundia enemmän. Salolla on kuitenkin loukkaantumishistoria takanaan, joten tämä karkoittaa varmasti joitakin joukkueita kallispalkkaisen puolustajan ympäriltä pois. No, katsotaan tilannetta rauhassa. Ehkä kesällä saamme kuulla uutisen, että Toronto maksaa Salolle viisi miljoonaa dollaria kaudessa seuraavien neljän kauden ajan. Salo olisi kuitenkin mielestäni joukkueen ykkösprioriteetti puolustukseen.

Tämä Brian Burken blogi antaa kuitenkin paljon toivoa Salon jatkamiseen seurassa;

http://www.usatoday.com/sports/hockey/nhl/ducks/2007-03-01-burke-diary_x.htm

Vancouver GM Dave Nonis, my former assistant, tells me he is going to re-sign Salo.

Toivottavasti Nonis ei sitten tule maksamaan Salolle enempää kuin Öhlundille.

Ja Sopelista lyhyesti sen verran, että mielestäni hänet on mahdollista saada halvemmallakin kuin tuolla 2.2 miljoonalla, ei tosin paljoa. 2.2mil olisi minulle kuitenkin se "maksimi" millä hänet joukkueeseen ottaisin, vaikka kuinka hänestä pidänkin.

Voi ollakin, että Sopel olisi mahdollista pitää esimerkiksi 1.8-2.0 miljoonan hintaan. Hänestäkin tulee tosin kauden jälkeen UFA, mutta tuskin hän on kesän kysytyimpiä puolustajia. Tästä huolimatta hän saattaa saada kuitenkin jostain esimerkiksi 2.5 miljoonaa. Aika vaikea arvioida hänenkään tulevaa sopimusta, mutta hinta tuskin tulee olamaan ainakaan päälle kolmea ja alle 1.8 miljoonaa.

Jos Salo halutaan pitää hinnalla millä hyvänsä (en usko että 3.5 riittää), niin epäilen että kakkoseen hankitaan Hartnellin hintaista laituria. Näin se paikka saattaa jäädä auki, ja pelaaja joka kyseisen paikan ottaa päätetäänkin vasta training campilla. On tietekin mahdollista, että Pyatt pelaa Näslundin ja Morrisonin kanssa, kun esimerkiksi Hansen ottaa paikan Sedinien kentästä.

Hanseniin minulla ei ole kyllä luottoa vielä ollenkaan niin paljon, että jättäisin mahdolliset hyökkääjä-hankinnat tekemättä, ellei Hartnellia saada. Hansen on nähdäkseni vähintään kahden kauden päässä NHL-joukkueen kakkosketjusta, eikä tätä paikkaa pidä jättää täysien kysymysmerkkien varaan. Kyllä Nonis jostain uuden laiturin hankkii tälle tontille, kun Bulis oli mitä oli.

Pitää myös muistaa se, että jos cap nouseekin vain 48 miljoonaan, niin ei ole mitään mahdollisuuksia pitää Saloa, sekä hankkia kakkosen laituria.

Tämä capin suuruus on ensi kesälle se ehdottomasti tärkein asia. Tämä minun fantasia-joukkueen rakennus perustui tuohon mahdolliseen 50 miljoonan cappiin, mutta jotenkin tuntuu, ettei cappia nosteta kerralla kuutta miljooaa. Tämähän tarkoittaisi sitä, että cap olisi noussut kahdessa kaudessa peräti 11 miljoonaa.

Olisin tietysti valmis sainaamaan Bertuzzin yhden vuoden sopimukseen (n. 3.5mil) Hartnellin ylitse, ja yhdistämään WCE-ketjun, kun jokaisella pelaajalla on contract year ;) Tämä riippuu tosin siitä miten Bert pelaa loppukauden Red Wingsissa, ja sitä kautta määrittää itselleen markkina-arvon.

Minä kyllä rakentaisin mielummin uutta, kuin kasaisin joukkueen uudelleen raunioille. Bertuzzi on iso riski edes tuohon 3.5 miljoonan hintaan. Joitakin kausia sitten hän oli mielestäni liigan paras (tai toiseksi paras) voimahyökkääjä, mutta viime kaudella hän oli kaukana tästä. Lisäksi hän ei ole oikein koskaan onnistunut pudotuspeleissä, ja hän ei edes sovi V:n systeemiin (mielestäni ei sovi myöskään Babcockin systeemiin, mutta tämä on jo toinen juttu).

Lievästi sanottuna Grabner on liekeissä. Viime yönä taas hattutemppu, ja tehotilastoon +3 (ykköstähti) Spokanen 9-1 voitossa Portlandista. Grabnerilla on tällä hetkellä 39 maalia 51 ottelussa, ja se oikeuttaa maalipörssin toiseen sijaan. Maalipörssiä johtavalla Brandonin Mark Derlagolla on yksi maali enemmän (40), ja 14 ottelua enemmän pelattuna (65). Tässäkö meillä "seuraava Bure"?

Grabnerin onnistuminen on aivan loistava uutinen. Pitää vielä muistaa se, että raporttien mukaan nuorukainen pelasi osan kauden peleistään puolikuntoisena, joten tämä terveenä pelattujen pelien määrä on vielä pienempi. Ennemmin sanoisin kuitenkin uusi Gaborik kuin Bure.

 

[Chip Whitley]

Pitkäaikaista kakkosta en hänestä odotakaan. Cory Schneider ja ehkä Julien Ellis kuuluvat näiden tulevaisuuden kakkosmaalivahtien joukkoon paljon ennen Sabourinia. Kummastakaan ei ole kuitenkaan vielä ensi kaudella NHL-joukkueen pelaavaksi kakkosmaalivahdiksi ja voi olla, että kaksikko mittaa toistensa tasoa ensi kaudella Moosessa. Schneider on näistä kahdesta ehdottomasti lupaavampi ja minulla on aika kovat odotukset hänen varalle.

Moosen Macintyre pitää myös laskea mukaan, hän on pelannut tällä kaudella todella hienosti. Jos ensi kauden Moosea katsotaan, niin maalivahdeista sinne olisivat tyrkyllä Ellis ja Macintyre, myös mahdollisesti Schneider ja Flaherty. Schneider saattaa jäädä vielä vuodeksi kouluun, ja Flahertyn lopettamisesta on puhuttu. Vincent on long shot, mutta muuten koko maalivahtitilanne vaikuttaa ihan mukavalta. Ei siis olisi mikään ylitsepääsemätön este, jos Sabourin ei ensi kaudella Canucksissa pelaisikaan. Laskisin Macintyren ja Flahertyn mahdollisiksi kakkosmaalivahdeiksi NHL-tasolla ensi kaudella.

Hanseniin minulla ei ole kyllä luottoa vielä ollenkaan niin paljon, että jättäisin mahdolliset hyökkääjä-hankinnat tekemättä, ellei Hartnellia saada. Hansen on nähdäkseni vähintään kahden kauden päässä NHL-joukkueen kakkosketjusta, eikä tätä paikkaa pidä jättää täysien kysymysmerkkien varaan. Kyllä Nonis jostain uuden laiturin hankkii tälle tontille, kun Bulis oli mitä oli.

Training camp kertoo sitten aikanaan paljon enemmän, mutta en minäkään lähtisi missään nimessä Hansenilla ensi kauteen (tämän hetken näyttöjen perusteella), en edes Moosen pistepörssiä johtavalla Jaffraylla. Tällä hetkellä tässä ensi kauden joukkueen rakentamisessa on kaksi muuttujaa; capin suuruus ja Salon (mahdollinen) sopimus. Näiden selviämisen jälkeen joukkue on mielestäni helppo hahmottaa.

Minä kyllä rakentaisin mielummin uutta, kuin kasaisin joukkueen uudelleen raunioille. Bertuzzi on iso riski edes tuohon 3.5 miljoonan hintaan. Joitakin kausia sitten hän oli mielestäni liigan paras (tai toiseksi paras) voimahyökkääjä, mutta viime kaudella hän oli kaukana tästä. Lisäksi hän ei ole oikein koskaan onnistunut pudotuspeleissä, ja hän ei edes sovi V:n systeemiin (mielestäni ei sovi myöskään Babcockin systeemiin, mutta tämä on jo toinen juttu).

Minä puolestaan näkisin Bertuzzin mielelläni uudestaan Canucks-paidassa. Jos kaikki palikat loksahtavat kohdalleen (cap-wise), ja Bertuzzi saadaan sainattua yhdeksi vuodeksi hänen loppukauden ja playoffien tason mukaiseen sopimukseen, olisi hän minun puolestani enemmän kuin tervetullut takaisin.

Grabnerin onnistuminen on aivan loistava uutinen. Pitää vielä muistaa se, että raporttien mukaan nuorukainen pelasi osan kauden peleistään puolikuntoisena, joten tämä terveenä pelattujen pelien määrä on vielä pienempi. Ennemmin sanoisin kuitenkin uusi Gaborik kuin Bure.

Tarkoitukseni oli verrata häntä johonkin (entiseen) Canucks-pelaajaan, ja Bure tuli ensimmäiseksi mieleeni. Mutta tosiaan, NHL'ssä pelaa paljon parempiakin vertauskohtia tällä hetkellä; Grabneria on verrattu monesti (myös ei-Canucks-fanien puolesta) Martin Havlatiin. Havlat saattaisi olla lähempänä kuin Gaborik... mene ja tiedä, paha mennä sanomaan kun en ole Spokanen otteluita nähnyt.

 

[Bosco]

Tarkoitukseni oli verrata häntä johonkin (entiseen) Canucks-pelaajaan, ja Bure tuli ensimmäiseksi mieleeni. Mutta tosiaan, NHL'ssä pelaa paljon parempiakin vertauskohtia tällä hetkellä; Grabneria on verrattu monesti (myös ei-Canucks-fanien puolesta) Martin Havlatiin. Havlat saattaisi olla lähempänä kuin Gaborik... mene ja tiedä, paha mennä sanomaan kun en ole Spokanen otteluita nähnyt.

Nyt kun täällä ketjussa on tätä Grabneria verrattu Bureen, Gaborikiin ja Havlatiin niin on pakko kysyä kun en itse kyseisestä pelaajasta tiedä mitään että, onko hän myös yhtä loukkaantumisherkkä kun kyseiset pelaajat?

 

[Mr. Smith]

Moosen Macintyre pitää myös laskea mukaan, hän on pelannut tällä kaudella todella hienosti. Jos ensi kauden Moosea katsotaan, niin maalivahdeista sinne olisivat tyrkyllä Ellis ja Macintyre, myös mahdollisesti Schneider ja Flaherty. Schneider saattaa jäädä vielä vuodeksi kouluun, ja Flahertyn lopettamisesta on puhuttu. Vincent on long shot, mutta muuten koko maalivahtitilanne vaikuttaa ihan mukavalta.

Laskisin Macintyren ja Flahertyn mahdollisiksi kakkosmaalivahdeiksi NHL-tasolla ensi kaudella.

Itse en missään halua Flahertyä kakkoseksi Vancouveriin. Kyllä nuorennus on pakko nyt aloittaa. Paras vaihtoehto olisi, että meillä olisi 3-4 maalivahtia joita voisi lähetellä joukkueiden välillä ilman huolta waiveristä. Tosin tämähän nyt ei ole mahdollista, mutta jos edes se kaksi. Vancouverin kakkosenkin olisi hyvä saada peliaikaa välillä AHL:ssä, jolloin sieltä voisi joku tulla penkille istumaan.

Itse haluisin siis kaikki moket taistelemaan NHL/AHL-paikoista. Eli Ellis, MacIntyre, Sabourin ja Schneider/Vincent. Yksi pelaa NHL:ssä kakkosena, kaksi AHL:ssä ja yksi ECHL:ssä.

 

[Chip Whitley]

Nyt kun täällä ketjussa on tätä Grabneria verrattu Bureen, Gaborikiin ja Havlatiin niin on pakko kysyä kun en itse kyseisestä pelaajasta tiedä mitään että, onko hän myös yhtä loukkaantumisherkkä kun kyseiset pelaajat?

Itse asiassa saattaa olla. Ainakaan tällä kaudella kärsityt nivusvaivat eivät pienennä tätä loukkaantumisherkkyyttä minun silmissäni, vielä kun noin nuoresta pelaajasta on kyse. Ilman näitä vaivoja Grabner johtaisi koko WHL'n maalipörssiä.

 

[nuck]

Minä puolestaan näkisin Bertuzzin mielelläni uudestaan Canucks-paidassa. Jos kaikki palikat loksahtavat kohdalleen (cap-wise), ja Bertuzzi saadaan sainattua yhdeksi vuodeksi hänen loppukauden ja playoffien tason mukaiseen sopimukseen, olisi hän minun puolestani enemmän kuin tervetullut takaisin.

Minunkin puolestani muuten, mutta Buzz on ollut aina äärimmäisen laiska ja samalla huono puolustamaan, eikä sovi mielestäni V:n systeemiin lähellekään samalla tavalla kuin sopi Crawfordin systeemiin. Lisäksi miehellä on riskit selkänsä kanssa, Canucksilla luultavasti kireä tilanne capissa ja muutenkin tämä case-Moore tuntuu kummittelevan edelleen Bertuzzin mielessä.

Canucks on rakennusvaiheessa, ja veteraaneja joukkueessa on jo riittävästi. Näitä ei tarvittaisi enää lisää, vaan mielummin laitettaisiin nämäkin rahat nuoreen ja nousevaan pelaajaan. Ja esimerkiksi Hartnell voisi tälläinen tulevaisuuden pelaaja olla.

Grabnerin loukkaantumishistoriasta sen verran, että toistaiseksi hänelle ei ole tullut kolmen viime kauden aikana kuin nämä tämän kauden loukkaantumiset ja nämäkin ovat tulleet toistaiseksi aika lievinä (pelannut päälle 50 peliä). Ei häntä vielä voi sanoa loukkaantumisherkäksi pelaajaksi, mutta tämä voi tietysti muuttua.

ISS rankkasi Grabnerin ominaisuudet viime kesänä seuraavasti (jokainen voi tästä päätellä näitä ominaisuuksia vastaavan pelaajan);

Size/Strength: B
Skating: A
Shot/Scoring: A
Puckhandling: B+
Hockey Sense: B
Leadership: B-
Poise: B+
Defense: B-

Ja ISS:n mukaan "Style compares to: Marian Gaborik. No, minulle on ihan sama, vertaako häntä Bureen, Havlatiin vai Gaborikiin.