Mainos

Vaatteet on mun aatteet...

  • 101 409
  • 536

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tokihan myös Varusteleka tuottaa osan myytävistä vaatteistaan itse. Jotkut valmistetaan Suomessa, osan Virossa jne. Katutyyliä se ei toki ole, mutta kun Sastakin mainittiin...
Varusteleka piti itsekin mainita, mutta unehtui. Katumuotiahan on nykyään vetää cityerävaatteissa ainakin kolme-nelikymppisille, takkipuolella Sasta, Fjällräven ja vastaavat ovat kova sana. Itsekin käytän, koska ovat kivannäköisiä, käytännöllisiä ja jos ei nyt kotimaisia niin ainakin pohjoismaisia.

Viimeksi tilasin itselleni Tafferin treenikassit. Ihan vitun kovaa laatua, paksua kangasta kuin mikä ja sisällä modattavat lokerot eri kamoille. Tafferilta lisäksi viikottaisessa käytössä vetoremmit jo neljä vuotta ollut, ja edelleen rokkaa. Kyllähän laadusta mielellään maksaakin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Tafferilta lisäksi viikottaisessa käytössä vetoremmit jo neljä vuotta ollut, ja edelleen rokkaa. Kyllähän laadusta mielellään maksaakin.
Vähän ehkä väärä ketju, mutta itsellänikin tafferin vetoremmit käytössä ja on hyvät. Ei ole mennyt muutamassa vuodessa kuin ehkä parempaan suuntaan. Ainostaan kumi värjää kädet aina mustaksi käytön jälkeen, mutta se on pikkuvikaa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tää on kyllä nopea kehitys nevöhöödistä muodikkaksi ja siitä suoraan jonnetier epämuodikkaaksi. Jotenkin sellainen kokokansan Prisma tulee jo mieleen tästä merkistä nykyisellään.
Jep, samaa mieltä suurimpien tekstiprinttien osalta. Voi olla, että olen vain nolosti cool setämies, mutta itse pidän Billebeinon värikkäistä printeistä kuten Berliini t-paidasta ja samalla setupilla mutta kunnon sateenkaariprintillä olevasta collegesta sopivan kokonaisuuden osana. Ylipäätään olen vähän sitä mieltä, että osana sopivaa kokonaisuutta mikä tahansa vaatekappale menee hyvin. Sitten taas kovinkin pinnalla oleva brändi voi näyttää lähinnä koomiselta, jos sitä ei osaa sovittaa habitukseensa.

Mutta Billebeinon brändinrakennus on kyllä ihan mielenkiintoinen ilmiö. Muutaman vuoden takainen vähän mystinen ja tavoiteltu kotimainen lätkäbrändi on nykyään tosiaan vähän markettimerkiksi asemoitunut tai asemoituu siten ainakin omissa mielikuvissani. Tykkään kyllä osasta uusia printtejä edelleen, mutta lievä kynnys niiden ostamiseen on tullut.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Itse en näe yhtä kriittisesti BilleBeinon kehitystä kuin moni täällä.
Onhan tuo nimen saaminen julkisuuteen ihan kunnioitettavaa ja mitä nyt viimeisiä somepostauksia katsoin niin aika harva härmäläinen brändi on Avsien pukukopissa ja McKinnonin päällä. Uskoisin että aika halpaa markkinointia ja nerokastakin jos ajatellaan näkyvyyttää jenkeissä/NHL:ää seuraavissa. Siinä mielessä jää jälkeen moni muu suomalainen merkki mikä tässä ketjussa on mainittu.
Näkyvyys tuo aina arvostelijoita, varsinkin tämänkaltainen mitä Leino harrastaa. Silloin vaate henkilöityy siihen julkkikseen kuka on vetänyt paidan tai myssyn päälle. Itse katselen tälläistä markkinointia mieluummin kuin random -malleja jotka vetänyt kledjuja niskaan, makuasioita nämäkin ja BilleBeinohan tekee molempia.

Itse vaatteista, pitkälti makuasia sekin. En ihan osta kommenttia jonnehtamisesta, liittyykö se lätkäjätkiin, teineihin vai niihin printteihin. Itsellä on muutamia paitoja, aika vähän printtejä, ainakaan isoja. Koko musta ja koko valkoinen t-paita missä niskassa vain se brick-logokelpo on mielestäni tyylikäs. Toimii arjessa niin kuin musta t-paita aina. :)
Laatukin on osoittaunut hyväksi useamman pesun jälkeen ja mustia t-paitoja harrastaneena ei ole itsestään selvyys että paita pysyy hyvänä useamman pesun jälkeen vaikka kuinka noudattaisi pesuohjeita.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Olen samaa mieltä @Jupe kanssa laadusta, mielestäni pitää kuosinsa hyvin ja kestää pesua - ei todellakaan ole kalliimpienkaan brändien kohdalla itsestäänselvää. Keskimäärin muutenkin pure waste -ajattelu ja kotimainen brändi ovat tuettavia asioita.

Tuosta vaatteiden sopivuudesta, makuasioita todellakin, eikö ainakaan itseäni hirveästi kiinnosta, mitä Vansin lenkkareistani, BilleBeinon t-paidastani tai jostain joggereistani lopulta ollaan mieltä, jos itse viihdyn niissä ja olen suurin piirtein tilanteeseen sopivasti pukeutunut. Viittasin tuolla vaatteiden sopivuudesta habitukseen, ja se ehkä on ulkoisen arvion tehdessäni se merkittävin juttu. Joillekin vain istuu vähän nuorekkaammat vaatteet paremmin kuin toiselle, toisille taas puku ja joillekin kaikki. En toki negatiivisia luonnehdintojani kellekään huutele, positiivisia yritän mahdollisimman usein muistaa sanoa.

Itselläni jonnefaktoriin vaikuttaa ehkä eniten muutamat julkisuuden henkilöt, jotka esim. BilleBeinoon pukeutuvat, vaikkeivat oikein omimmillaan ole niiden kanssa.
 

masa90

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Nhl
Itse en ymmärrä miten muilla nuo Bille Beinon t-paidat kestää?

Itsellä on joka ikinen mennyt aivan älyttömän nopeasti todella nuhjuisaksi. Olen kuitenkin pessyt ohjeiden mukaan.

Hupparit ja takki on kestänyt ihan hyvin ilman mitään ongelmia.


Itse brändi on hieno suomalainen menestystarina. Hienoa että täälläkin jollain onnistuu. Itse olen noita ihan normaalisti käyttänyt, mutta kyllähän osa tuntuu nyt jo karsastavan kun "rahvaalla" on niitä kanssa. Tuo oli lainauksena kaveriltani.

Mutta kyllä noille vähän vaikea olisi ollut nähdä menestystä ilman noita hyviä suhteita ja aivan nerokasta markkinointia. Nythän on tullut todella paljon noita pieniä suomalaisia vaatemerkkejä jotka ovat aika pitkälle kopioineet tuota menoa toki ilman menestystä.


Mutta yleisesti aiheeseen liittyen. Ostin jonkunaikaa sitten muutamat gantin ja hugo bossin paidan poistomyynnistä, on kyllä todella laadukkaat. Silti kyllä karsastan "normaalivaatteiden" ostamista normaalihinnalla. Koko ajan jossain kuitenkin alet missä samoja tai vastaavia vaatteita.

Nykyisellään monella brändillä tuntuu olevan aika arpomista se että mikä vaatekappale on oikeasti laadukas. Merkkien sisälläkin ihan älyttömiä laatueroja ja sinälläänhän se käy järkeen kun tottakai merkit haluaa koko markkina-alueelta mahdollisimman ison osan.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Itse brändi on hieno suomalainen menestystarina. Hienoa että täälläkin jollain onnistuu.
Tästähän omalta osaltani keskustelu lähti, hyvä että Suomessakin joku onnistuu ja haluan ainakin pieneltä osin tukea tätä menestystarinaa. Laatu on ok, ja tyylikin. En ostaisi jos merkki olisi BatsBundin, ehkä vielä enemmän nyt korona-aikana haluaa satsata härmäläisiin. BB:n lisäksi Makia toimii mulle hyvin. Keskustelun innoittamana pistin BilleBeinon verkkokaupasta harmaan flanellin tilaukseen kun oli -40%. Jatkaa sitä linjaa mistä tykkään, rentoa ilman isoja printtejä.

Tuohon että näkyy muidenkin "rahvaan" päällä on vain totuttava, viime kesänä kun kierteli Suomea niin ainakin 20 t-paitaa ja lippistä tuli bongattua. Haluan kuitenkin nähdä asian positiivisena, nämä ovat satsanneet härmäläiseen sen perus addun tai filan sijaan.

En edes keksi tähän hätään merkkiä jonka haluaisin ostaa ja ei näy kenenkään muun päällä.
Mielestäni tälläinen ajattelu toimii vain brändeissä jotka tekevät laadukkaita vaatteita ilman printtejä ja logoja. Itsellä ehkä tuo J.Lindeberg on vaatekaapissa sellainen, paljon siistiä mustaa/yksiväristä etkä ole mainostolppa kun vedät niiden kledjuja päälle. Toisin sanoen tälläisiä merkkejä käyttäessä et törmää tuohon ongelmaan.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Billebeino on merkkinä ihan jees, mutta tuotteiden laatu ei ole parasta mahdollista. T-paidat on ihan ok, mutta tilasin yhden harmaan neuleen merkiltä ja sen laatu oli mallia h&m, ellei vielä vähän huonompikin. Joutui kyllä palauttaa heti kättelyssä takaisin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Keskustelun aiheeseen sopien bongasin hetki sitten somesta BilleBeinon meltdown-ilmoituksen ja poistin valkoisen t-paidan, rintataskullisen harmaan kollarin ja ruutuflanellipaidan yhteishintaan 80e. Ei paha ollenkaan. Kaikki tietysti pienillä logoilla ilman tekstiprinttiä, ja saa kai ne logotkin ratkottua pois.

Kelailin tätä valloillaan olevaa logo- ynnä printtikeskustelua siten, että mua ei varsinaisesti ahdista BilleBeino, vaan se isolla loimottava printti, ja se voi yhtälailla olla Adidas, Gant, Tommy Hilfiger tai BilleBeino. Jokainen näistä vie toki eri suuntiin mielikuvissa, mutta itse olen vierastanut esimerkiksi Adidaksen ja Puman isoja logoja huppareissa aina ja Gantin kollarin ohitan yhtälailla, jos rintamuksessa on jokin iso printti brändistä. Nuo nyt vain nopeina esimerkkeinä, pätee muihinkin brändeihin.

Tuosta samanlaisiin vaatteisiin törmäämisestä, paidoista kai siinä yleisimmin on kyse. Housut ei ainakaan itseäni niin paljon haittaa, kengät vielä vähemmin, ellei ole luullut ostaneensa jotain erityisen uniikkeja. Mutta kuvallinen paita on kyllä kieltämättä sellainen, johon törmääminen toisen päällä vie maun koko vaatteesta ainakin hetkeksi. Aika harvoin noita lopulta tapahtuu, varsinkaan nykyään, kun en juuri urheilupaitojakaan käytä liikunnan lisäksi muualla.

Sitten vielä tästä tärkeästä mutta kiintoisasta aiheesta tuo vaatteiden kantaminen. Mun mielestäni se, miten sinut on tyylinsä kanssa ja kuinka vaatteensa kantaa, on lopulta se juttu. Joskus näkee kilometrin päähän, kuinka joku kesähessu on ostanut ekan pukunsa, ja vaikka se sinänsä olisi ihan istuva, tyyppi ei vain osaa olla sinut sen kanssa. Sitten kulman takaa tulee toinen, jolle kokonaisuus istuu trenssitakkia ja salkkua myöten, ja kaveri vieläpä kantaa setin tyylikkäästi. Sama pätee tyylistä riippumatta - kuten tuossa aiemmin kirjoitin, osalle julkimoistakin ne BilleBeinon hupparit ja lippis vain alleviivaavat teennäistä nuorekkutta, ja sitten kauppajonossa saattaa olla joku 50v parrakas äijä, jolle se BB:n t-paita yhtäkkiä sopiikin erinomaisesti. Tai Gantin neule, mikä nyt kelläkin on.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sitten vielä tästä tärkeästä mutta kiintoisasta aiheesta tuo vaatteiden kantaminen. Mun mielestäni se, miten sinut on tyylinsä kanssa ja kuinka vaatteensa kantaa, on lopulta se juttu. Joskus näkee kilometrin päähän, kuinka joku kesähessu on ostanut ekan pukunsa, ja vaikka se sinänsä olisi ihan istuva, tyyppi ei vain osaa olla sinut sen kanssa. Sitten kulman takaa tulee toinen, jolle kokonaisuus istuu trenssitakkia ja salkkua myöten, ja kaveri vieläpä kantaa setin tyylikkäästi. Sama pätee tyylistä riippumatta - kuten tuossa aiemmin kirjoitin, osalle julkimoistakin ne BilleBeinon hupparit ja lippis vain alleviivaavat teennäistä nuorekkutta, ja sitten kauppajonossa saattaa olla joku 50v parrakas äijä, jolle se BB:n t-paita yhtäkkiä sopiikin erinomaisesti. Tai Gantin neule, mikä nyt kelläkin on.
Tässäpä tämä oleellinen. Itsevarmuudella pystyy kantamaan helvetin outojakin vaatteita. Kaikki on kokonaisuudesta kiinni. Toki sitten on erilaiset etiketit esimerkiksi työpaikoilla, mutta nämäkin menettävät koko ajan merkitystään ja yksilölle jää enemmän vastuuta.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Keskustelun aiheeseen sopien bongasin hetki sitten somesta BilleBeinon meltdown-ilmoituksen ja poistin valkoisen t-paidan, rintataskullisen harmaan kollarin ja ruutuflanellipaidan yhteishintaan 80e. Ei paha ollenkaan. Kaikki tietysti pienillä logoilla ilman tekstiprinttiä, ja saa kai ne logotkin ratkottua pois.

Kelailin tätä valloillaan olevaa logo- ynnä printtikeskustelua siten, että mua ei varsinaisesti ahdista BilleBeino, vaan se isolla loimottava printti, ja se voi yhtälailla olla Adidas, Gant, Tommy Hilfiger tai BilleBeino. Jokainen näistä vie toki eri suuntiin mielikuvissa, mutta itse olen vierastanut esimerkiksi Adidaksen ja Puman isoja logoja huppareissa aina ja Gantin kollarin ohitan yhtälailla, jos rintamuksessa on jokin iso printti brändistä. Nuo nyt vain nopeina esimerkkeinä, pätee muihinkin brändeihin.

Tuosta samanlaisiin vaatteisiin törmäämisestä, paidoista kai siinä yleisimmin on kyse. Housut ei ainakaan itseäni niin paljon haittaa, kengät vielä vähemmin, ellei ole luullut ostaneensa jotain erityisen uniikkeja. Mutta kuvallinen paita on kyllä kieltämättä sellainen, johon törmääminen toisen päällä vie maun koko vaatteesta ainakin hetkeksi. Aika harvoin noita lopulta tapahtuu, varsinkaan nykyään, kun en juuri urheilupaitojakaan käytä liikunnan lisäksi muualla.

Sitten vielä tästä tärkeästä mutta kiintoisasta aiheesta tuo vaatteiden kantaminen. Mun mielestäni se, miten sinut on tyylinsä kanssa ja kuinka vaatteensa kantaa, on lopulta se juttu. Joskus näkee kilometrin päähän, kuinka joku kesähessu on ostanut ekan pukunsa, ja vaikka se sinänsä olisi ihan istuva, tyyppi ei vain osaa olla sinut sen kanssa. Sitten kulman takaa tulee toinen, jolle kokonaisuus istuu trenssitakkia ja salkkua myöten, ja kaveri vieläpä kantaa setin tyylikkäästi. Sama pätee tyylistä riippumatta - kuten tuossa aiemmin kirjoitin, osalle julkimoistakin ne BilleBeinon hupparit ja lippis vain alleviivaavat teennäistä nuorekkutta, ja sitten kauppajonossa saattaa olla joku 50v parrakas äijä, jolle se BB:n t-paita yhtäkkiä sopiikin erinomaisesti. Tai Gantin neule, mikä nyt kelläkin on.
Tähän sama. Nythän nämä 15-20v teinit on ottanut Gantin ja Tommy Hilfigerin omakseen (lähinnä hupparit ja takit). Mielestäni se näyttää suurimmalta osin siltä, että ne ei vaan kantajalleen sovi ja siellä on vaatteiden alla kätkettynä epävarma nuori, joka yrittää merkkivaatteilla rimpuilla mukana nuoren ihmisen kovassa elämän pelissä. Itsekin olen vielä kolmissakymmenissä oleva nuori, mutta olen olemukseltani ja ulkonäöltäni jo sen verran ”setämies”, että mielestäni olen jo oikeutettu gantin ja ralph laurenin neuleisiin.
 
Viimeksi muokattu:

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Lähipäivien aiheeseen liittyen bongasin kun kävin pitkästä aikaa kävelee Stockmannin vaateosaston läpi tuon Makian KOFF yhteistyön. Jostain kumman syystä ainakin nuo punaiset Makian KOFF kledjut näytti omaan silmään hyviltä.

 

Schwein

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Tänään vietetään täällä Suomessa veljenpojan valmistujaisia amerikkalaisesta lukiosta. Kyseessä on pihajuhlat. Mietin, että pitäiskö jopa keventää ja laittaa puvun sijaan siistit farkut, sininen pikkutakki ja kokonaisuuteen pirun kivasti sopiva kukikas paita. Vai mahtaako olla liian arkista. Mitä mieltä olette?
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tänään vietetään täällä Suomessa veljenpojan valmistujaisia amerikkalaisesta lukiosta. Kyseessä on pihajuhlat. Mietin, että pitäiskö jopa keventää ja laittaa puvun sijaan siistit farkut, sininen pikkutakki ja kokonaisuuteen pirun kivasti sopiva kukikas paita. Vai mahtaako olla liian arkista. Mitä mieltä olette?
En tiedä onko teillä pukukoodia, mutta katso vaikka kuvia aiheesta "smart casual".
 

julle-jr

Jäsen
Tänään vietetään täällä Suomessa veljenpojan valmistujaisia amerikkalaisesta lukiosta. Kyseessä on pihajuhlat. Mietin, että pitäiskö jopa keventää ja laittaa puvun sijaan siistit farkut, sininen pikkutakki ja kokonaisuuteen pirun kivasti sopiva kukikas paita. Vai mahtaako olla liian arkista. Mitä mieltä olette?
Farkut kuulostavat aika raskailta housuilta näihin keleihin.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Juu, taitaa tulla myöhässä. Mutta @Schwein ei farkkuja. Ei. Suorat housut, muuten ok.
 

Liitteet

  • 34C5E23E-FFF3-4566-B3FE-EF18CD698446.jpeg
    34C5E23E-FFF3-4566-B3FE-EF18CD698446.jpeg
    29,8 KB · kertaa luettu: 184

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Eilen törmäsin pariin otteeseen 2000-luvun alkupuolella yleisiin miesten 3/4-housuihin, jotka olivat peräti muodikkaita tuolloin. Yleisimmin näitä näkee +50 -vuotiailla nykyään, eli tuolloin muodin aikaan kolmekymppisenä on tyylisuunta vakiintunut ja sillä painetaan sitten tappiin saakka. Loppujen lopuksi sama mulle siinä missä viimeisen päälle muodikas pukeutuminenkin, mutta aloin siinä näitä semipapparaisia seuraillessani kelailla, että aika usein tuo noin 30 ikävuotta on se vedenjakaja monella, mihin saakka jaksetaan (katu)muodin harjalla painaa - tai vaimon painostukseen taipua - ja samat hyppyritukat ja ananakset sukan varsiin tungettuine farkkuineen pysyvät trendinä yhtä varmasti, kuin isukkivatsa alkaa kasvaa.

Oma pukeutumiseni ei ole koskaan ollut mitenkään erityisen tiedostavaa ja ennakkoluulotonta, mutta kuitenkin siinä katumuodin vanavedessä muokkaantunutta. Tykkään seurata hius- ja partatrendien kehitystä sekä katumuotia ja poimia sieltä itselleni soveltuvia käyttööni. Tietyt klassisiset elementit ovat kulmakivinä ja alkaneet saamaan roolia iän myötä enemmän, mutta toisaalta joggerit, tennarit ja t-paita toimii erinomaisesti, kun työni sen mahdollistaa. Kauluspaidalle on paikkansa, myös rentoon käyttöön, mutta jäpittäminen kovat kaulassa vain uskottavuuden vuoksi on lähinnä hupaisaa.

Minua on aina kiinnostanut visuaaliset seikat ja sitä myötä myös vaatteet ja ulkonäkö, vaikka nuorempana ja epävarmempana se ilmeni välillä hyvin pinnallisena ostoskäyttäytymisenä ja toisaalta lapsellisena ihmisten kategorisointina pukeutumisen mukaan. Kyllä, minua edelleen saattaa huvittaa stereotyyppinen viisvitonen mies keskivartaloineen 3/4-shortseihin ahtautuneena päivittelemässä nuorten pukeutumista, mutta ehkä tässä sen verran on tullut kasvettua henkisesti, ettei ulkokuori aidosti kerro ihmisestä paskaakaan kuin ääritapauksissa. Jonkinlaisia johtopäätöksiä voi toki tehdä, mutta niiden perusteella henkilön tuomitseminen kertoo lopulta eniten tuomion julistajasta.

Niin, eipä tässä lopulta varsinaista asiaa ollut, johtui vain noista 3/4-shortseista mieleeni. Sen verran rajoittunut kyllä olen, että niitä tuskin jalkaani saatan, vaikka palaisivatkin joskus modernisoituina muotiin. Rantaelämää-ketjun innoittamana mietin myös sitäkin, millainen schollin suhde 3/4-housuihin lienee?
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eilen törmäsin pariin otteeseen 2000-luvun alkupuolella yleisiin miesten 3/4-housuihin, jotka olivat peräti muodikkaita tuolloin. Yleisimmin näitä näkee +50 -vuotiailla nykyään, eli tuolloin muodin aikaan kolmekymppisenä on tyylisuunta vakiintunut ja sillä painetaan sitten tappiin saakka. Loppujen lopuksi sama mulle siinä missä viimeisen päälle muodikas pukeutuminenkin, mutta aloin siinä näitä semipapparaisia seuraillessani kelailla, että aika usein tuo noin 30 ikävuotta on se vedenjakaja monella, mihin saakka jaksetaan (katu)muodin harjalla painaa - tai vaimon painostukseen taipua - ja samat hyppyritukat ja ananakset sukan varsiin tungettuine farkkuineen pysyvät trendinä yhtä varmasti, kuin isukkivatsa alkaa kasvaa.
Samaan ilmiöön olen kiinnittänyt huomiota. Olen tosin ajatellut, että raja on mennyt siinä 20 ikävuoden korvilla. Eikä se tosiaan mitenkään väärin ole, ettei ole muodin harjalla. Noi erikoiset tiettyjen ajanjaksojen lähes äärimmäiset muoti-ilmiöt ovat kuitenkin sellaisia ettei niihin ehkä kannattaisi jäödä jos ei halua tehdä itseään naurunalaiseksi. Hyppyritukka yksi tuollainen. Vanhemmalla miehellä myös legginseiltä vaikuttavat täysin ihonmyötäiset farkut ovat huvittava näky. Muutenkin ehkä keski-ikäisen miehen ei kannattaisi yrittää pukeutua kuin teinin. Toki kyllähän siitäkin jotkut tykkää.

Naisilla oli joskus 15 vuotta sitten muodissa pukeutua legginseihin sekä johonkin pitkään paitaan, jonka päälle laitetaan iso ja paksu vyö. Sepäs vasta typerältä näyttääkin. Legginsit sopivat muutenkin harvoille. Hyvin istuvissa farkuissa taasen lähes perse kuin perse näyttää hyvältä.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Ne on 3/4 sorttsit on tuttujen kesken caprit. Vai sekoitanko termejä? Anyway, 50 ja risat on 50+, ei +50. Eihän kolkyt ja risat ole risat ja kolkyt. Ihmeen sitkeässä tuo plussan sijoittaminen väärälle puolelle numeroa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös