Uusi hallitus?

[Afflicted]

Siis sua harmittaa, että työttömänä ei ole ammattitaitoisia työntekijöitä, kun yrittäjä keksii tarvita niitä? Eli alalla pitäisi olla jonkunlainen työttömien ammattilaisten reservi odottamassa? Kuulostaa aika tehottomalta. Kyllä niitä ammattilaisia saa palkattua, mutta niistä joutuu ihan msrkkinatalouden mukaisesti kilpailemaan, jos niitä muista yrityksistä haluaa rekrytä.


Toinen asia. Olisi kyllä kiinnostava nähdä, kuinka suuri osa Suomen työttömistä on oikeasti työkyttömiä, päihdeongelmaisia ja ulosottokierteisiä. Saataisiin joku järkevämpi luku, mitä osuus noista oikeasti olisi edes työllistettävissä.

Firmat kouluttakoon omat työntekijät suoraan omaan tarpeeseen. Kuten esim. KONE tekee. Ainiin mutta ei siihen ole joka firmalla varaa joten ainoa ratkaisu on vain toivoa että joku suostuu lähtemään olemassa olevasta työstään johonkin toiseen työhön tai sitten otettava niitä ketä siellä työttömien poolissa on.

 

[mike owen]

Suomessa on tällä hetkellä yli 210000 työtöntä työnhakijaa. On se kumma, jos firmat eivät saa ammattitaitoisia työntekijöitä palvelukseensa edes hyväpalkkaisiin duuneihin.

 

[erku]

Itseäni keljuttaa se, että jos yritys pystyy työllistämään heti toistakymmentä ammattitaitoista työntekijää firmaan niin ongelmana on se ettei uusia osaajia löydy mistään. Joko osaamistaso on liian matala tai väärältä alalta. Näitä tapauksia on useita Suomessa. Työntekijät saavat kuitenkin hyvää palkkaa työnteolla ja osalla heistä on myös hyvä mahdollisuus edetä firmassa parempiin työtehtäviin.

Koulutukseen ja oppimistason nostoon tulee lisätä runsaasti resursseja ja rahaa, jotta työntekijöiden osaamistaso saadaan riittävän hyvälle tasolle.

Toivottavasti uusi hallitus keksii keinot kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi.

Kohtaanto-ongelmassa on kyse paljon muustakin kuin koulutustasosta. Ei esimerkiksi Lapin matkailusesongin työvoimapula johdu pääasiassa osaamistasosta, vaan siitä, ettei ihmiset sankoin joukoin halua muuttaa määräaikaisen työn perässä paikkaan, jossa sesongin ulkopuolella työmahdollisuudet ovat surkeat. Sitten taas vaikkapa rakennusalalla on verrattain iso määrä työttömiä ikäluokassa 55-64 ja samaan aikaan isot rakennusfirmat valittavat osaajapulaa. Aivan varmasti näillä em. työttömillä on osaamista, mutta heidän kelpaamattomuudessa työmarkkinoille lienee kyse enemmän työkyvystä suhteessa työelämän vaatimuksiin.

Lisäksi on sitten ihan validi kysymys, missä määrin osaajapulan suhteen vastuu on valtiolla ja missä määrin työnantajilla. Minusta on vähän hämmentävää, että esimerkiksi pesulatyöntekijän työhön on järjestetty osin julkisista varoista yhteishankintakoulutuksia, kun mielestäni tuon luulisi olevan siinä määrin matalan osaamistason työtä, että työnantajilla tulisi olla vastuu työn kautta opettaa tekijät eikä valtiolla tällaisten suhteen vastuita tulisi olla. Sekin on vähän erikoinen tilanne, että IT-alan yritykset valittavat työvoimapulaa, kun samaan aikaan kohtalaisen merkittävä määrä IT-tradenomeja tai datanomeja on työttömänä. Eikö näistä sitten muka voisi saada tekijöitä, jos vain perehdytykseen ja työhön opastukseen panostettaisiin?

Osaltaan osaajapulaa ehkä myös liioitellaan. Suomen työmarkkinoilla oli pitkään tilanne, jossa vallitsi työnantajien markkinat ja vakituisen työpaikan saamista pidettiin lähes lottovoiton veroisena onnenpotkuna. Nyt työllisyysasteen noustua työmarkkinatilanne on tasapainoisempi ja työnantajat enenevissä määrin kipuilevat sitä, että osaajien saamiseksi tulee yritysten kilpailla palkan ja muiden etujen kanssa aiempaa enemmän.

 

[Beltran]

Perustulo poistaisi kaiken tämän ja tekisi kaikki ne lukuisat byrokraatit Kelan toimistoissa työttömiksi. Miksi näin ei tehdä? Koska työssä käyvät (= hyvin toimeen tulevat) kokevat moraalisen kompassinsa menevän solmuun, jos joku saa valtiolta pientä avustusta, vaikkei ihan välttämättä sitä tarvitsisi pysyäkseen hengissä.

Ei perustulon vastustuksen syy ihan noin yksinkertainen ole. Ensin pitäisi määrittää mitkä kaikki harkinnanvaraisista tuista perustulo korvaa ja riippuen siitä, perustulon tason on oltava riittävä kaikille. Korvaisiko se esim asumistuen ja jos kyllä, mikä taso riittää? 1000€/kk? Ja tässä yhteydessä, jos perustulo korvaa kaikki muut tukijärjestelmät, onko oikein että yhteiskunta maksaa mitään kyselemättä saman summan vaikkapa velattoman asunnon omistavalle 50v työttömäksi jääneelle henkilölle kuin 30-vuotiaalle työttömälle joka asuu vuokralla?

Perustulon ajatus on myös se että menetelmän hyöty otetaan pois tuloverona. Tällöin jo suht pienillä kuukausituloilla päädytään tilanteeseen jossa perustulo laskee nettoansioita verrattuna nykymenetelmään. Nykymenetelmä lisäksi pitää kansalaiset edes jotenkin kiinni yhteiskunnassa kun on tehtävä hakemuksia. Perustulo-mallissa saataisiin täysin yhteiskunnasta pudonneiden ihmisten luokka.

Isossa kuvassa näen ongelmaksi progressiivisen tuloverotuksen. On joukko suht hyvin tienaavia palkansaajia jotka eivät halua tehdä ylitöitä koska verotus ei hommaan kannusta. Siltikin se, että tekisivät töitä vaikkapa 50 h/vko sen sijaan että tekevät 37,5 h/vko toisi yhteiskunnalle lisäarvoa jota nyt ei saada. Mutta koska heillä on kykyä osallistua yhteiskunnan kasvaviin kustannuksiin, demari niin mielellään tukkii kätensä heidän taskuunsa entistäkin syvemmälle. Tämä kaikki koska "oikeudenmukaisuus".

 

[Hexa]

Vihreään siirtymään tulee panostaa todella paljon. Esimerkiksi vetytalouteen tulee suhtautua vakavasti ja se myös tarkoittaa sitä, että täällä pitää olla tarjolla puhdasta luontoystävällistä energiaa jatkuvasti.

Tästä samaa mieltä. Aiemmin olin hieman hitaamman siirtymisen, eli EU:n oman tavoitteen mukaisen tahdin kannalla hiilineutraaliuteen siirtymisessä, mutta jos tavoitteisiin päästäisiinkin tässä vaiheessa pelkästään muuttamalla suurimpien päästöjä aiheuttavien teollisuuslaitosten prosessit (lähes) fossiilivapaiksi, ilman että yksityis- ja ammattiautoilun kustannuksiin kohdistuisi korotuspaineita esim. jakeluvelvoitteen muodossa, niin se olisi ehdottomasti hyvä asia.

Polttoaineen jakeluvelvoitetta voisi näillä toimenpiteillä siirtää vuosia eteenpäin, eikä se saisi muutenkaan aiheuttaa lisäkustannuksia autoilijoille. Autoilun aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin edelleenkin pieniä teollisuuden päästöihin verrattuna ja pienevät koko ajan sähköautojen lisääntyessä sekä sähköntuotannon siirtyessä muutenkin kohti vihreämpää energiaan. Vetyyn pohjautuva energia olisi avain kohti täysin vihreätä energiasiirtymää ja siinä olisi valtiolla oiva mahdollisuus panostaa tuotekehittelyyn ja erilaisiin innovaatioihin melko suuressakin mittakaavassa.

 

[Byvajet]

Perustulo poistaisi kaiken tämän ja tekisi kaikki ne lukuisat byrokraatit Kelan toimistoissa työttömiksi. Miksi näin ei tehdä?

Perustulosta luodaan kuva, että sen varassa ihminen hyppisi työstä toiseen kuin gaselli, mutta menisikö se näin. Toimisiko homma oikeasti sillä tavalla, että kouluja käymätön perustulolla sinnittelevä ihminen menisi maanantaina pesemään kauppias Mäkysen ikkunat ja tiistaina torille myymään kolmeksi tunniksi kalaa?

Toinen kysymys on se, että vaikka perustulo aktivoisi ihmistä ja hän oppisi ronkkimaan killingin sieltä ja toisen täältä, niin miten paljon se valtiota hyödyttäisi. Saattaa olla, että syntyisi varsin laaja puolityöllisten joukko, jotka minimoisivat kulut, maksimoisivat vapaa-ajan ja tekisivät vain välttämättömän määrän töitä tyytyen niukkaan elämään. Esimerkiksi taidealoilla tämä malli houkuttelisi.

Tipahtaisiko perustulo tilille silloinkin, kun ihmistä rupeaisi ahdistamaan tehtaan hihnalla ja hän lähtisi kävelemään? Vai rakennettaisiinko siihenkin karenssi, joka vie idean siitä, että ihminen pystyisi säätelemään omaa psyykkistä hyvinvointiaan ajautumatta burn outteihin ja masennuksiin.

Minun mielestä työttömille pitäisi olla ihan konkreettista sosiaalista ja ammatillista tukea työnhaussa. Ei vain sitä, että ohjataan jonnekin nettisivulle täyttämään hakemuksia, joiden osumisprosentti on promillen luokkaa.

Minusta työttömille pitäisi tarjota tukia vastaan ammattiin ja ammattitaitoon johtavaa koulutusta. Kaikenlainen tukikoulutus on joutavanpäiväistä. Oppiminen vaatii rehellistä koulunkäyntiä, johon yhdistyy tekeminen. Se vaatii aikaa.

Lisäksi pitäisi rajata työnantajan oikeus tutkia hakijan taustat. Niin kauan kuin niitä kysytään, huonosti työllistyvät eivät työllisty jatkossakaan. Jos hakija on opiskellut uuden ammatin, hänen täytyisi pystyä aloittamaan uudelta perustalta sen sijaan että hänen työllistymisensä tyssää aikaisempiin masennusjaksoihin.

Tällä hetkellä rikkinäisellä taustalla työelämään uuden koulutuksen kautta yrittävät pelkäävät aivan hirveästi, että he joutuvat hakemaan työtä tavoilla, jotka paljastavat heidän taustansa, koska siihen työllistyminen tukehtuu.

Pitkältä masennusjaksolta uudelleen koulutukseen on hyvä idea, eikä idea saa tyssätä siihen, että työnantaja pääsee perille hakijan vaikeuksista ja rikkinäisestä taustasta.

 

[Hexa]

Tällä hetkellä rikkinäisellä taustalla työelämään uuden koulutuksen kautta yrittävät pelkäävät aivan hirveästi, että he joutuvat hakemaan työtä tavoilla, jotka paljastavat heidän taustansa, koska siihen työllistyminen tukehtuu.

Juuri tämä on yksi niistä suurimmista esteistä monelle pitkäaikaiselle työttömälle päästä tai kelvata enää takaisin työmarkkinoille. Rikkinäisellä CV:llä ei pitkälle mennä nykyään ja siinä ei saisi olla kovin paljon aukkoja, ilman että joutuu niitä selittelemään ja silloin saa jo omata melko hyvät puhelahjat. Työnantajilla ei ole aikaa perehtyä ja tutustua ihmisiin yksilöinä sen kummemmin, koska hakemuksia on paljon, vaan päätökset tehdään lähinnä CV:n ja melko pintapuolisen haastattelun perusteella, varsinkin kun monella alalla on selkeästi työnantajan markkinat. Sikäli kun CV:n perusteella pääsee edes haastatteluun asti.

 

[Byvajet]

vaan päätökset tehdään lähinnä CV:n ja melko pintapuolisen haastattelun perusteella

Hakemuksia seuloo jo nykyään monin paikoin kone. Kymmenen vuoden päästä hakijoiden alkukarsinnan tekee kone melkein aina.

Kone tehostaa, mutta samalla se on täysin armoton ja mekaaninen. Kun se hylkää hakijan iän tai työhistorian aukkojen vuoksi, niin se on sitten siinä.

Jotenkinhan viranomaisenkin täytyy tekoälyn kehitykseen reagoida. Kai se itsekin ymmärtää, ettei hakemusten lähettelemisessä hylkäävälle koneelle ole järjen häivää.

Lainsäädäntöä tulee muuttaa niin, ettei konerasismi syrjäytä epätavallisista tai epäonnistuneista taustoista tulevia.

 

[mike owen]

Monesti auttaa se, että jos tietää työn loppuvan parin kolmen kuukauden päästä niin kannattaa olla aktiivinen työmarkkinoilla ja etsii itselle ahkerasti uutta työpaikkaa kun on vielä töissä vanhassa työpaikassa.

 

[Ollakseni]

Myös pimeää työtä tukien ohella tehdään ja lähetellään hakemuksia joilla ei ole edes tarkoitus päästä haastatteluun.

Niin, olisihan se kätevää jos voisi käydä heittämässä jonkun tutun firmassa keikkaa ilman että saattaisi menettää tulonsa. Pimeitä töitä tehdään kun se kannattaa enemmän kuin viralliset työt.

Yleisesti muutenkin olisi kätevää jos esimerkiksi talon tai mökin korjaukseen voisi palkata sen osaavan kaverin ihan oikeasti, eikä olisi järkevämpää lyödä rahaa kouraan ruskeassa kirjekuoressa.

Suomessa on tällä hetkellä yli 210000 työtöntä työnhakijaa. On se kumma, jos firmat eivät saa ammattitaitoisia työntekijöitä palvelukseensa edes hyväpalkkaisiin duuneihin.

En muista tarkkaa kuviota, mutta joskus 6-7 vuotta sitten jompikumpi iltapäivälehti uutisoi, että olisi MOL:n kautta tarjolla jopa 10 000 kuukausiansiot yhteen työpaikkaan, mutta hakijoita ei löydy. Sitten paljastui että kyse oli ylilääkärin toimesta johonkin pikkukuntaan taantuvalla maaseudulla. Eli edes massiivinen palkka ei saanut päteviä ihmisiä hakemaan työpaikkaa kun pystyivät elämään pienemmällä palkalla jossain isommassa kaupungissa mielekkäämmässä työssä.

Eli kohtaanto-ongelmaa. Eipä myöskään jollain IT-tradenomin papereilla suoraan koulusta kävellä niihin kovapalkkaisiin koodaushommiin, ellei ihan ihme lapsi ole.

 

[Hexa]

Ei perustulon vastustuksen syy ihan noin yksinkertainen ole. Ensin pitäisi määrittää mitkä kaikki harkinnanvaraisista tuista perustulo korvaa ja riippuen siitä, perustulon tason on oltava riittävä kaikille. Korvaisiko se esim asumistuen ja jos kyllä, mikä taso riittää? 1000€/kk? Ja tässä yhteydessä, jos perustulo korvaa kaikki muut tukijärjestelmät, onko oikein että yhteiskunta maksaa mitään kyselemättä saman summan vaikkapa velattoman asunnon omistavalle 50v työttömäksi jääneelle henkilölle kuin 30-vuotiaalle työttömälle joka asuu vuokralla?

Perustulon ajatus on myös se että menetelmän hyöty otetaan pois tuloverona. Tällöin jo suht pienillä kuukausituloilla päädytään tilanteeseen jossa perustulo laskee nettoansioita verrattuna nykymenetelmään. Nykymenetelmä lisäksi pitää kansalaiset edes jotenkin kiinni yhteiskunnassa kun on tehtävä hakemuksia. Perustulo-mallissa saataisiin täysin yhteiskunnasta pudonneiden ihmisten luokka.

Samaa mieltä tästä osasta. Perustulo ajatuksena kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta ei sitä välttämättä ole kuitenkaan käytännössä ja ei sovellu ainakaan kaikkiin tapauksiin. Juuri yllämainitun kaltaisia tilanteita syntyisi ja olisi määriteltävä tarkasti perustulon taso muutenkin erilaisissa tapauksissa, vai olisiko se kaikille aina sama määrä. Kaikki eivät sitä kuitenkaan tarvitse ja kaikille se ei kuitenkaan riitä erilaisissa elämäntilanteissa ja se ei täysin poistaisi joidenkin osalta jonkinlaisen toimeentulotuen tarvetta ainakin tilapäisesti. Joka tapauksessa pitäisi olla olemassa joku varajärjestelmä. Perustulo ei siis välttämättä ratkaisisi kaikkia nykyisen järjestelmän epäkohtia, vaan samat perusongelmat pysyisivät siitä huolimatta. Ainoastaan byrokratia vähenisi hieman sekä hakemusten lähettäminen sinne tänne.

 

[Tadu]

Perustulon ajatus on myös se että menetelmän hyöty otetaan pois tuloverona. Tällöin jo suht pienillä kuukausituloilla päädytään tilanteeseen jossa perustulo laskee nettoansioita verrattuna nykymenetelmään. Nykymenetelmä lisäksi pitää kansalaiset edes jotenkin kiinni yhteiskunnassa kun on tehtävä hakemuksia. Perustulo-mallissa saataisiin täysin yhteiskunnasta pudonneiden ihmisten luokka.

Noh. Ei. Tuohan riippuu ihan verotuksen mallista. Tavoite voisi olla, että se käteen jäävä summa on kaikilla suunnilleen sama kuin nykyään. Osa tulisi vain perustulona ja loput palkkana.

Uskomus nykymentelmän aktivoivaan auvoisuuteen ja ettei nykyään olisi mitään yhteiskunnasta pudonneiden luokkaa onkin sitä itseään.

Perusporvaria pukkaa eikä se edistä perustuloa. Sotu-uudistus tulee olemaan sote-uudistuksen tasoinen himmeli.

 

[Byvajet]

Perustulo ei siis välttämättä ratkaisisi kaikkia nykyisen järjestelmän epäkohtia, vaan samat perusongelmat pysyisivät siitä huolimatta.

Nykyinen ongelma on, että työttömien joukossa on suuri määrä ihmisiä, joiden status on työtön, mutta jotka eivät ongelmiensa vuoksi ole todellisia työnhakijoita, vaikka heitä sellaisina käsitellään. Työttömien joukosta pitäisi korjata pois ainakin seuraavat. Tämä ei ole kattava lista, mutta auttaa osaltaan hahmottamaan ongelmaa.

-Fyysisesti työhön kykenemättömät. Osa näistä ehkä voitaisiin kouluttaa tekemään työtä, joka ei kuormita fyysisesti, mutta se maksaa, eivätkä kaikki ole älyllisesti ja henkisesti pystyviä korkeamman osaamisen työhön tai ominaisuuksiltaan sopivia palvelutyöhön. Usein tuntuu unohtuvan, että asiakaspalveluunkaan ei sovi kuka tahansa. Se vaatii ihmiseltä tietynlaisia ominaisuuksia. Yrittäjä ei tahdo riesakseen asiakkaita karkottavaa työntekijää.

Työnantajat eivät myöskään tahdo palkata fyysisesti vajaakuntoisia, vaikka puolikuntoiset kuinka tahtoisivat tehdä työtä. Jos työn tehokkuus perustuu toimivaan kroppaan, sitä tekemään ei tahdota raihnaista ihmistä. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti suomalaiset miehet ovat pian kyvyttömiä minkäänlaiseen fyysiseen ponnisteluun huonon kuntonsa vuoksi.

-Mielenterveysongelmaiset, joista osa pystyisi tekemään töitä jaksoittain tai joskus, mutta harvat työnantajat tahtovat palkata ihmisiä, jotka ainoastaan ehkä selviävät seuraavastakin kuukaudesta.

-Henkisesti lyödyt ja avuttomiksi oppineet. Tässä joukossa on jonkin verran ihmisiä, jotka kykenisivät tekemään työtä, jos he saisivat ensin runsaasti psykologista ja sosiaalista tukea itsetunnon ja omanarvontunnon kasvattamiseksi, mutta tällainen tuki on pitkäaikaista ja erittäin kallista, eikä sen tuloksellisuus ole varmaa. Mitä enemmän näitä ihmisiä kytätään ja kuritetaan, sitä passiivisempia ja katkerampia heistä tulee.

Nämä ihmiset saattavat suorittaa vaaditut hypyt ja askelsarjat täydet tuet saadakseen, mutta koska heiltä puuttuu usko omaan kykyynsä päästä elämässään eteenpäin, heidän yrittämisensä on hyvin näennäistä.

-Syrjässä elävät iäkkäämmät, joiden koko aikaisempi elämä on perheineen, taloineen ja sukuineen ollut kaukana kaikesta. Näillä ei välttämättä ole koulutusta, mutta he saattavat olla pystyviä työhön, jos sellaista syystä tai toisesta syrjäseudulle sattuu syntymään. Kynnys lähteä suht lähellä eläkeikää tekemään pienipalkkaista palvelutyötä kaupunkiin on kuitenkin kohtuuttoman suuri. Talonkin arvo saattaa olla nolla tai muutamia kymppitonneja.

-Iäkkäät yleensä. Iän myötä sairastaminen lisääntyy, työteho heikkenee ja oppimiskyky laskee. Äärimmilleen viritetyssä nykymaailmassa työnantajille iäkkäämmät ovat riski.

Suomen työllistämispolitiikkaa saattaa olla hyvin toimivaa, kun kysymys on henkisesti ja fyysisesti työhön pystyvistä. Ongelma liittyy siihen, että kulujen säästämiseksi työttömien joukossa pyöritetään suurta ihmisjoukkoa, joka tarvitsisi eteenpäin päästäkseen ihan erilaisia toimia kuin työllistämistoimia. Ei auta, että ongelmaiset ja lamaantuneet lähettävät pakkohakemuksia, koska eivät ne kuitenkaan johda työllistymiseen. Silloinkin, kun hakija ihan vilpittömästi itse tahtoisi työtä, työnantaja ei tahdo häntä.

Seuraavakaan hallitus tuskin keksii vaikeasti työllistyvien auttamiseksi muuta kuin kurittamisen, vaikka se usein ainoastaan syrjäyttää vaikeasti työllistyviä lisää. Ansiosidonnaisen leikkaukset saattavat sen sijaan kannustaa osan porukasta hakemaan aikaisemmin työtä. Se lienee kuritustoimista ainoa, jolla on todellista vaikuttavuutta. Siitä tosin saattaa joutua kärsimään kannatuksen laskuna, joka kokoomuksen ja persujen hallituksessa kohdistuu persuihin.

Kun nyt tehdään "vastuullista" talouspolitiikkaa eli siis leikkauksia, se tarkoittaa, että mainittujen ongelmaryhmien koko tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Nyt tehdyillä leikkauksilla rakennetaan vaikeaa tulevaisuutta 10-25 vuoden päähän.

Ongelmiin pitäisi tarttua heti ennen kuin ne pääsevät kehittymään. Vastuullista politiikkaa olisi satsata palveluihin ja tukeen, joka estäisi ongelmien synnyn. Sen jälkeen kun ihminen on ajautunut työelämän ulkopuolelle ja ollut siellä muutaman vuoden, hänen on hyvin vaikea päästä työelämään takaisin.

Eihän työnantajille enää kelpaa edes alan korkeakoulutettu ihminen, koska kilpailusta on tullut niin kovaa, ettei työnantajilla ole resursseja jatkokouluttaa korkeasti peruskoulutettua. Työnantajat tarvitsevat täsmätyövoimaa.

Jatkuvasti kiihtyvä kilpailu kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Loputtomiin ei löydy aina vain tehokkaampia ihmisiä.

Kuinka todellinen perustulon tarve on, jos työttömien joukosta saadaan pois ihmiset, jotka eivät sinne kuulu?

 

[12961]

Perustuloa esitetään vähän eri kulmilta eri puolilta poliittista kenttää.

Liberaalien mallia, jossa ulosmitataan myös säästöjä byrokratian ja kelan rakenteiden purkamisen kautta, voisin kannattaakin. Toki tässäkin mallissa jäisi työttömäksi melkoinen kasa ihmisiä, jotka tuskin työllistyvät yksityiselle sektorille.

Pahaa pelkään, että toteutuessaan poliittisen suhmuroinnin aikaansaama perustulo tarkoittaisi sitä, että paperinpyörittäjien määrä jäisi vakioksi ja säästöillä kuitenkin samalla perusteltaisiin perustulon nykyisiä tukimuotoja korkeampi taso, jolloin kulut yhteiskunnalle lähinnä kasvaisivat.

Olen ideasta erittäin kiinnostunut mutta skeptinen poliitikkojen kykyyn saada aikaan järkevä malli. Jos ulos tuutataan väkinäinen laajan poliittisen kentän tukema kompromissi, saadaan kaikkea kaikille ja nykyistä kovemmat kustannukset.

 

[Beltran]

Noh. Ei. Tuohan riippuu ihan verotuksen mallista. Tavoite voisi olla, että se käteen jäävä summa on kaikilla suunnilleen sama kuin nykyään. Osa tulisi vain perustulona ja loput palkkana.

Uskomus nykymentelmän aktivoivaan auvoisuuteen ja ettei nykyään olisi mitään yhteiskunnasta pudonneiden luokkaa onkin sitä itseään.

Perusporvaria pukkaa eikä se edistä perustuloa. Sotu-uudistus tulee olemaan sote-uudistuksen tasoinen himmeli.

Mitä hyötyä perustulosta on jos sen käyttöönoton jälkeen kaikki saavat suunnilleen saman kuin nykyään?
Perustulon idea on poistaa kannustinloukut. Pienetkin tulot kannattavat kun pohjalla on perustulo ja mitään tulonsiirtoja ei jää saamatta toisin kuin nykymallissa. Tästä seuraa se että pienituloiset saavat käteen enemmän kuin nyt saavat, muuten tuloloukut eivät poistu.
Jos perustulo on kustannusneutraali, vaatimus siitä että jonkun nettotulot paranevat sisältää vaatimuksen siitä että jonkun toisen huononevat. Jos elätellään luuloa siitä että tämän mahdollistaa pelkästään harkinnanvaraisten tulonsiirtojen tarpeettomaksi muodostuneen byrokratian purkaminen niin haluaisin nähdä nuo laskelmat koska siitä ei kyllin suurta säästöä tule.
Jos taas perustulon ei edes ole tarkoitus olla kustannusneutraali niin millä menetelmä rahoitetaan, lainallako?

 

[Creed Bratton]

@Beltran noista laskelmista puuttuu se tuntematon tekijä, eli minkä verran ihmisiä saattaisi työllistyä vakituisesti, kun perustulon ansiosta pystyisivät tekemään alkuun satunnaisesti töitä. Tällä hetkellä satunnainen työnteko on käsittääkseni hyvin hankalaa työttömille byrokratiasta johtuen.

Toinen hankala etukäteen laskea on sen epäsäännöllisenkin työn merkitys sille työttömälle, kuitenkin työn avulla saattaa päästä takaisin kiinni yhteiskuntaan, kun saa päiviin enemmän sisältöä, tapaa uusia ihmisiä jne.

 

[Hexa]

Seuraavakaan hallitus tuskin keksii vaikeasti työllistyvien auttamiseksi muuta kuin kurittamisen, vaikka se usein ainoastaan syrjäyttää vaikeasti työllistyviä lisää. Ansiosidonnaisen leikkaukset saattavat sen sijaan kannustaa osan porukasta hakemaan aikaisemin työtä. Se lienee kuritustoimista ainoa, jolla on todellista vaikuttavuutta. Siitä tosin saattaa joutua kärsimään kannatuksen laskuna, joka kokoomuksen ja persujen hallituksessa kohdistuu persuihin.

Onhan tuo aktivoiminen ja kannustaminen jo nyt osittain käytössä, koska työttömät joutuvat korvausten säilymisen ehtona hakemaan muutamaa työpaikkaa joka kuukausi. Kuitenkin osalle, eli esim. ikänsä puolesta vaikeasti työllistyville tuosta hakemusrumbasta ei kuitenkaan ole juuri hyötyä heille itselleen, vaan se on lähinnä näennäistä hakemusten lähettämistä sekä resurssien tuhlaamista kaikkien osapuolten kannalta. Ainakin sellaiset joilla ei ole enää juuri edellytyksiä työmarkkinoille pitäisi saada muiden järjestelmien piiriin. Ei heidän kurittaminen jatkuvasti heikkenevillä etuuksilla mitään ratkaise eikä auta isossa kuvassa valtiontalouden osalta.

Kuinka todellinen perustulon tarve on, jos työttömien joukosta saadaan pois ihmiset, jotka eivät sinne kuulu?

Tämä on hyvä kysymys. Mikä on se ansiotason ja toimeentulon raja eri ryhmillä ihmisiä joiden kannalta perustulon voisi ajatella olevan hyödyllinen.

 

[Beltran]

@Beltran noista laskelmista puuttuu se tuntematon tekijä, eli minkä verran ihmisiä saattaisi työllistyä vakituisesti, kun perustulon ansiosta pystyisivät tekemään alkuun satunnaisesti töitä. Tällä hetkellä satunnainen työnteko on käsittääkseni hyvin hankalaa työttömille byrokratiasta johtuen.

Toinen hankala etukäteen laskea on sen epäsäännöllisenkin työn merkitys sille työttömälle, kuitenkin työn avulla saattaa päästä takaisin kiinni yhteiskuntaan, kun saa päiviin enemmän sisältöä, tapaa uusia ihmisiä jne.

Miksei näinkin. Joten tehdäänpäs kysymys: kun tunnetut tekijät voidaan laskea, kuinka suuri vuosittainen kustannus saa olla jotka ainakin kenties osin nuo tuntemattomat tekijät kattavat? Samassa yhteydessä voisi kysyä kuinka paljon tulonsiirtobyrokratiaa voidaan purkaa tarpeettomana? Työttömyyspäivärahan osalta kai kokonaan (vai säilytetäänkö ansiosidonnainen päiväraha), entä asumistuki, toimeentulotuki, opintoraha?

Jotakin konkretiaa tähän keskusteluun kaipaa eikä vain mainintaa perustulosta joka ratkaisee ongelmat.

 

[masaman]

Todellisuudessa tilanne on erilainen. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on EU:n epätasa-arvoisimpia. Työnantajien maksama työterveyshuolto toimii. Kela-korvauksia on poistettu erityisesti Sipilän ja Marinin hallitusten toimesta. Julkinen terveydenhuolto on osassa maata kriisissä ja se kriisiytyi eniten Marinin vahtivuorolla.

Julkiseen terveydenhoitoon olisi tullut panostaa hoitajina (lääkäreistä alkaen) ja luoda vain 4-8 hyvinvointialuetta, jotta raha riittäisi myös hoitotasolle ja palkankorotuksiin.

Tähän pieni kommentti. Työnantajan maksama työterveyshuolto toimii, mikäli työnantaja haluaa ja valitsee sen toimivan. Jos se valitsee sen minimalistisen niin ne työntekijät rasittavat tuolloin julkista puolta.

Julkinen terveydenhuolto on kriisissä, mutta mitä nyt itse tunnen näitä alalta lähtijöitä, niin isona tekijänä valitettavasti on ollut huono esimies.

Sen lisäksi työntekijöiden puute, jolloin saa painaa pitkää päivää ja työaikapankista on turha odotella vapaapäiviä.

Tulevan hallituksen tehtävänä on siis lisätä koko alan koulutuspaikkoja. Muuta keinoa en näe onnistuvaksi ja tämä taas vaatisi lääkäriliitolta siunausta ja he kyllä suojelevat, tai ainakin vahvasti näin tekivät, omaa työllistymistään.

 

[Rontti]

Kela-korvauksia on poistettu erityisesti Sipilän ja Marinin hallitusten toimesta.

Itseni on vaikea nähdä Kela-korvauksista olevan oikeastaan kellekään mitään sanottavaa hyötyä. Olivat sen verran pieniä jo ennen leikkauksia, että en näe ne minään muuna kuin menoeränä, joka pitääkin leikata pois heti ensimmäisenä. Ja siis nyt puhun yksityisen puolen lääkärimaksuista yms. en niinkään lääkekorvauksista, jotka ovat todella isolle osalle ihmisiä jopa kirjaimellisesti elintärkeitä.

 

[Tadu]

Mitä hyötyä perustulosta on jos sen käyttöönoton jälkeen kaikki saavat suunnilleen saman kuin nykyään?
Perustulon idea on poistaa kannustinloukut. Pienetkin tulot kannattavat kun pohjalla on perustulo ja mitään tulonsiirtoja ei jää saamatta toisin kuin nykymallissa. Tästä seuraa se että pienituloiset saavat käteen enemmän kuin nyt saavat, muuten tuloloukut eivät poistu.
Jos perustulo on kustannusneutraali, vaatimus siitä että jonkun nettotulot paranevat sisältää vaatimuksen siitä että jonkun toisen huononevat. Jos elätellään luuloa siitä että tämän mahdollistaa pelkästään harkinnanvaraisten tulonsiirtojen tarpeettomaksi muodostuneen byrokratian purkaminen niin haluaisin nähdä nuo laskelmat koska siitä ei kyllin suurta säästöä tule.
Jos taas perustulon ei edes ole tarkoitus olla kustannusneutraali niin millä menetelmä rahoitetaan, lainallako?

No joo en tarkoittanutkaan nykyistä tuloloukussa olevaa porukkaa. Perustulon tarkoitus tosiaan on heidän työllistymistään tehdä kannattavaksi. Luulin tuon olevan itsestäänselvää ettei sitä tarvitse mainita.

Uusi hallitus ei toki tällausta toteuta millään kokoonpanolla. Himmeliä vaan säädetään ja luodaan uusia himmeleitä.

 

[Cobol]

Itseni on vaikea nähdä Kela-korvauksista olevan oikeastaan kellekään mitään sanottavaa hyötyä. Olivat sen verran pieniä jo ennen leikkauksia, että en näe ne minään muuna kuin menoeränä, joka pitääkin leikata pois heti ensimmäisenä. Ja siis nyt puhun yksityisen puolen lääkärimaksuista yms. en niinkään lääkekorvauksista, jotka ovat todella isolle osalle ihmisiä jopa kirjaimellisesti elintärkeitä.

Ymmärtääkseni Kokoomuksessa tilanne nähdään siten, että julkiselta puolelta on saatava siirtymää yksityiselle puolelle, jotta julkinen ei enempää kriisiydy. Lääkekorvausten osalta Kokoomus tavoittelee lääkkeiden hintojen laskemista (vaihtoehtobudjetti 2023).

Tulevan hallituksen tehtävänä on siis lisätä koko alan koulutuspaikkoja. Muuta keinoa en näe onnistuvaksi ja tämä taas vaatisi lääkäriliitolta siunausta ja he kyllä suojelevat, tai ainakin vahvasti näin tekivät, omaa työllistymistään.

Totta. Mitä Lääkäriliittoon tulee, nykyään myös he vaativat lisää koulutuspaikkoja.

Koulutus | Lääkäriliitto kääntää pitkäaikaisen kantansa: Nyt lääkärien koulutukseen lisää paikkoja

Koulutuspaikkoja voitaisiin lisätä muutamilla prosenttiyksiköillä.

www.hs.fi

 

[Beltran]

No joo en tarkoittanutkaan nykyistä tuloloukussa olevaa porukkaa. Perustulon tarkoitus tosiaan on heidän työllistymistään tehdä kannattavaksi. Luulin tuon olevan itsestäänselvää ettei sitä tarvitse mainita.

Edelleenkin pointtisi jää minulle täysin avoimeksi. Jos ei kiinnitetä huomiota itsestäänselvyyksiin niin idea voisi toimia?

 

[Tadu]

Edelleenkin pointtisi jää minulle täysin avoimeksi. Jos ei kiinnitetä huomiota itsestäänselvyyksiin niin idea voisi toimia?

Poistetaan kannustinloukku perustulolla ja jos jotain jää maksettavaa (epäilen ettei jää) niin tasapuolisesti kaikille maksettavaksi. Täytyy sanoa etten minäkään ymmärrä sinun pyörittelyistäsi enää pointtiasi muuta kuin, että vastustat perustuloa.

Jatkot jossain muussa ketjussa jos niille on tarve.

 

[Artturenos]

Tähän pieni kommentti. Työnantajan maksama työterveyshuolto toimii, mikäli työnantaja haluaa ja valitsee sen toimivan. Jos se valitsee sen minimalistisen niin ne työntekijät rasittavat tuolloin julkista puolta.

Julkinen terveydenhuolto on kriisissä, mutta mitä nyt itse tunnen näitä alalta lähtijöitä, niin isona tekijänä valitettavasti on ollut huono esimies.

Huono esimies on julkisen järjestelmän heikkous. Julkisella on erilaiset tavat ja toimintamallit, kuinka henkilö etenee urallaan. Julkisella painotetaan papereiden ja pätevyyden merkitystä, kun yksityisellä joustetaan näistä enemmän jos tekijä muuten on osoittanut pätevyyttä tehtävään. Julkisen ongelma siis on jäykkyys, jossa kukaan ei lopulta ole vastuussa mistään jos vain toimittu lakipykälien mukaan.

Tämä on yksi oleellinen asia miksi yksityinen monesti pystyy parempaan tehokkuutteen, koska työntekijät jo lähtökohtaisesti valitaan sen perusteella, että homma toimii myös tuloksellisesti.