Ihan mielenkiinnosta kysyn onko sinulla olemassa jotain faktaa kuinka paljon polttoaineen verotuksesta saatavaa valtiontuloa ohjataan Suomen tiestön yllä- ja kunnossapitoon sekä rakentamiseen? En siis väitä mitään, mutta kyselen koska sillä sitä verotusta useasti perustellaan, vaikka tiet ovat paikoitellen jopa vaarallisen huonossa kunnossa.
Käsittääkseni yksittäisin veroin kerättyjä tuloja ei taideta erityisesti ohjata. Kerätään siis kokonaispotti kaikista veroista ja se jyvitetään menoille. Ainoa tapa on verrata lienee verokertymän ja tietylle momentille jyvitettyjen kustannusten suhdetta, kuten
@karotenoidi teki. Tässä kuitenkin mennään helposti ansaan, kun poimitaan vain tietty kustannuserä, mutta ei tarkastella kokonaisvaikutuksia, jotka tieliikenteen osalta ovat erittäin mittavat.
Mitä tulee tiestön kunnossapitoon, niin näkisin tuossa Itävallan mallin järkevänä. Eli tieverkoston ja -infran yhtiöittämisen valtio-omisteiselle yhtiölle, joka kerää tulonsa tienkäyttömaksuilla. Itävallassa tuo toimii täysin omarahoitteisesti toki siksi, että kauttakulkuliikenne keskellä Eurooppaa on erittäin suurta. Suomessa tuolla tavoin voitaisin kerätä edelleenkin vain osa tiestön ylläpitokustannuksista, koska liikenne on huomattavasti vähäisempää. Se kuitenkin ohjaisi osan autoilijoiden kustannuksia suoraan infran ylläpitoon, koska se olisi kyseisen yhtiön tehtävä. Tässä mallissa olisi reilua joltakin osaltaan keventää polttoaineverotusta.
Kiitos rehellisestä vastauksesta, jotain tuollaista arvelinkin. Se on niin helppoa antaa ohjeita tänne Suomeen, kun asia ei koske itseä eikä ole omasta kukkarosta pois.
Minä taas olen sitä mieltä, että Saksassa pitäisi nostaa kaikkia autoilun liittyviä maksuja ja veroja, koska se on maailmalle parempi niin eikä kosketa minua. Siitä saatavia rahoja voisi vaikka könttäsubventoida Saksan energiasiirtymään ja jättää muodolliset 5% teiden kunnossapitoon.
Saako muuten ne ehdotuksesti munienrapsuttelu-ajon vähentämisestä kannatusta siellä Saksassa? Olet varmaan näitä hyviä neuvoja sielläkin jakanut.
Ja hienosti muuten väistit sen ensimmäisen ja huomattavasti oleellisemman kysymykseni.
Kuten sanoin, asuin aiemmin maassa, jossa autoilun aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia sekä ulkoishaittoja katettiin hyvin vahvasti autoilijoiden lompakosta. Siten autoilu oli myös kallista (kokonaiskustannukset veroineen ja maksuineen selkeähkösti korkeammat kuin Suomessa - vakuutuksista puhumattakaan), mikä ohjasi munienkaiveluajelun vähentämiseen tehokkaasti. Vastapainona infra on erinomaisessa kunnossa ja liikenne hyvin sujuvaa sekä taajamissa että niiden ulkopuolella etenkin peilaten kauttakulkuliikenteen valtavaan määrään.
Ja juu, olen puhunut näistä - ihan valtavirtataloustieteeseen perustuvista - asioista myös saksalaisten kanssa. Kyllä niille kannatustakin löytyy ja asiasta puhutaan paljon, mutta varmaan täällä on jopa enemmän kuin Suomessa niitä, jotka eivät kaikessa oman navan ajattelussaan osaa nähdä vaikkapa ruuhka-, tienkäyttö- tai parkkimaksuja minään muuna, kuin "autoilijoiden kurittamisena". Siis juuri niitä "kyllä motarilla pitää saada ajaa 220 km/h, koska nyt vaan pitää saada tai muuten mä en ala" -tyyppejä (
vaikkei liikennemäärän takia niin pysty käytännössä koskaan oikeasti tekemään, kirj. huom.).
