No siis ajattelin, että annoit pohjimmiltaan ymmärtää, että yhteiskunnan tukeen, sen yhteiskunnallisen pelikentän tasoittavaan vaikutukseen vetoaminen on pohjimmiltaan turhaa, koska jokainen yksilö voi aina potentiaalisesti pärjätä omillaan? Sano toki, jos olin väärässä ja kerro mitä oikeasti ajattelit.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Analyysi: Viikonloppu toi nöyryyttä Pelicansin avauspelaamiseen – Pussinokkien ylivoima tuottaa tulostaLue lisää »
-
Pelicansin vuoro napata pisteet JukureiltaLue lisää »
-
Alun dominoinnista ei apua TPS:lle: Kärpät porhalsi voittoon TurussaLue lisää »
-
Liiga-kierros: Niko Hoviselle nollapeli paluuottelussaan, Mikkelissä buuattiin omilleLue lisää »
-
Emma Ekoluoma ratkaisi hehkuvan HIFK-ottelun Ilvekselle, KalPa nollasi kokeneen kaartin johdolla Kärpät − "Välillä hermot eivät pysyneet kurissa"Lue lisää »
-
Showtime rantautui Suomeen tyylillä – NHL-legendan serkku Noah Kane täytti Joensuussa haaveilemansa uratavoitteenLue lisää »
Uusi hallitus?
- Viestiketjun aloittaja Ramchester
- Alkaa
- 416 468
- 4 597
- Tila
Olit väärässä. Jos haluat tietää mitä oikeasti ajattelin niin lue se tuolta päältä, olethan jo lausettani jopa siteerannut. Siihen ei sisältynyt sinun lisäämäsi lisätarkennukset: ne ovat sinun ajatuksiasi, ei minun.
Tbh, jos tuo ei tosiaan ollutkaan viestisi niin sitten kirjoitat hieman kryptisesti. Mutta tottahan se on, että olemme nykyään länsimaissa about jokaikinen sosiaalidemokraatti. Näin edistyspuoluelaisena voisi kai pahemminkin olla mutta silti.
Esitin jo. Rutkasti keppiä, töitä on tarjolla rutkasti. Tukien asteittainen ja rivo leikkaus, siinä sitten miettii mitä valitsee.
No minä kirjoitin että ihmisen pitäisi ottaa vastuu omista teoistaan ja asetin sen konteksti huomioiden lapsen isän suuhun. Jos tuossa nyt oli jotakin käsittämättömän kryptistä niin onnistuit selventämään asiaa pitkällä viestillä joka ei liittynyt toteamukseeni millään tavalla.
Mutta mitäs jos ihan reaalisesti ei vaan olisi niitä töitä? Monella näistä ihmisistä on perheitä ja lapsia ja jos töitä ei vaan löydy? Tunnen pari yli viisikymppistä työtöntä ja voit uskoa, että hakevat töitä ihan kybällä, mutta ketään ei yksinkertaisesti kiinnosta. Sitten varmaan ehdotat mäkkäriä tai siivousta tmv, mutta sinnekin otetaan mieluummin nuoria, jaksavia henkilöitä. Ei esim jonkin verran ylipainoisia ikänsä toimistotöitä tehneitä ihmisiä. Mitä heitä hyödyttäisi nääntyminen tästä nykyisestäkin lisääntyneen kepin alla?
Mutta kun niitä töitä on nyt ollut Uudellamaalla jo vuosia tarjolla yllin sekä kyllin. Kaikenlaista työtä, uskomattomia määriä.
Niinpä, outoa. Saa hieman epäilemään, että mikähän on sen tarjonnan reaalinen tilanne. Että ehkä ei olekaan ihan "uskomattomia määriä"... Palvelusektorilla on usein paljon tarjontaa, mutta siellä voidaan tarjota esim. nolla-sopimuksia tai muuten sellaisia sopimuksia, joilla ei ole mahdollista elää (siinä suhteessa meidän turvaverkkomme ovat tosiaan huonoja, työn vastaanottamisen pitäisi aina kannattaa). Julkisuuteen tulevista yrityksistä usein paljastuu tarkemman seurannan perusteella melko ilmeisiä syitä siihen, miksi työvoimaa ei löydetä. Epäilisin siis että merkittävä osa tästä mediassa toitotetusta vajeesta on näennäistä ja se jäljelle jäävä osuus on monestakin syystä aidosti vaikea täyttää.
edit: ja tosiaan hieman väärä ketju - @Moderaattorit tälle keskustelulle löytyisi ehkä sopivampikin paikka?
No anoppi haki aktiivimallin pakolla eläkeputkessa muutaman kuukauden töitä ja sai 3/4 paikkaan haastattelupyynnön, vaikka hakemus oli mallia: tässä yhteystietoni ja ikäni (kröhöm). Haki Cittariin, Tokmanniin, Alkoon mm, ilman että päivääkään on päivittäistavarakaupassa ollut töissä. Kaikista näistä ja useammastakin napsahsti haasttatelupyyntö - ei kaupallista koulutusta myöskään.
Valtava vaikuttava asia on se, että mitä työtä ihmiset arvottaa tarpeeksi arvolleen, palkka, vastaako koulutusta ja näitä vaatimuksia on vain taklattava pois.
Kokemuksia on yksilöillä kaikenlaisia, mutta työvoimapula ja kuumat työmarkkinat ovat kiistattomia lähivuosien ilmiöitä.
Viimeksi muokattu:
Tämä on kierre, sillä kaikenlisäksi se ongelmainen aines myös lisääntyy enemmän ja huono-osaisuus tosiaan periytyy.
Koulutettu väki hankkii lapsia koko ajan myöhemmin eikä lapsen saaminen sitten olekaan enää välttämättä ihan helppoa. Itsellekin näin kävi.
Denverin Munasyndi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Avoin työpaikka ei välttämättä tarkoita sitä, että siihen palkataan henkilö automaattisesti. Itse juuri paljon "alemman tason palvelutyön" työhaastatteluja tehneenä tuli varsin selväksi se, että jos massasta poikkeavaa hakijaa ei löytynyt, vedettiin vain normaalisti olemassa olevilla resursseilla. Kyllähän ihan jokainen firma tässä maassa palkkaa aina lisää työvoimaa, jos tarjonta on priimaa. Mutta jos se ei ole, niin sitten katsellaan rauhassa parempia aikoja. Hyvänä esimerkkinä erään kilpailijan (jätän alan mainitsematta omaan yksityisyydensuojaani vedoten) rekry, jossa 2250 euroa kuukaudessa ansaitsevalle palveluneuvojalle asetettiin vaatimuksiksi AMK-tutkinto ja sujuva ruotsin kielen taito.
Mun mielestä voisi täyttää sen Kalasataman ja Arabian välisen Verkkosaari/Kyläsaari parakeilla, joihin voisi majoittaa ne työperäiset maahanmuuttajat ja maakuntien työttömänä olevat ja voisivat sitten sieltä käydä töissä.
Minimimukavuudet toki riittävät, sillä mitä sitä ihminen esimerkiksi perheellään tekee. Kotimaisten työläisten perheet jääköön sinne Kaipolaan ja Kuusankoskelle ja maahanmuuttaja voi saada perheensä tänne kun on nostanut palkkansa 5000 € kuussa ja saanut kokonaan maksettua 100 m2 asunnon.
Vakavasti ottaen jos ja kun halutaan tänne työperäistä maahanmuuttoa ihan mihin tahansa palkkaluokkaan, niin inhimillisesti ja muutenkin pitovoimatekijänä pitäisi varmistaa se, että tänne tulija saa perheensä tänne ja molemmille puolisoille pitäisi löytää työpaikka ja mielellään vielä sosiaalisia verkostoja.
Jotenkin tuntuu olevan sellainen henki, että ihmisiä voidaan siirtää vaikka kuinka kauas pois lähipiiristään ainoana elämän sisältönään tehdä töitä.
Minimimukavuudet toki riittävät, sillä mitä sitä ihminen esimerkiksi perheellään tekee. Kotimaisten työläisten perheet jääköön sinne Kaipolaan ja Kuusankoskelle ja maahanmuuttaja voi saada perheensä tänne kun on nostanut palkkansa 5000 € kuussa ja saanut kokonaan maksettua 100 m2 asunnon.
Vakavasti ottaen jos ja kun halutaan tänne työperäistä maahanmuuttoa ihan mihin tahansa palkkaluokkaan, niin inhimillisesti ja muutenkin pitovoimatekijänä pitäisi varmistaa se, että tänne tulija saa perheensä tänne ja molemmille puolisoille pitäisi löytää työpaikka ja mielellään vielä sosiaalisia verkostoja.
Jotenkin tuntuu olevan sellainen henki, että ihmisiä voidaan siirtää vaikka kuinka kauas pois lähipiiristään ainoana elämän sisältönään tehdä töitä.
Tuo on totta, että ne jotka haluaisivat varta vasten elää vain lokoisasti tuilla, kuuluvat todennäköisesti vähemmistöön. Mutta suuri osa on silti sellaisia, että he eivät hae kaikkia töitä joihin voisivat realistisesti työllistyä. Heidän mielestä on silti parempi olla tuilla kuin mennä siihen paskaduuniin joka tunnetaan silotellulla ilmaisulla "ei oo mun juttu".
Itse näen, että tuo itse valittu työttömyys on puoliksi tarua ja puoliksi totta. Se ei ole varmasti tosiaan monellekaan se ykköstoive, mutta siitä ei myöskään luovuta ilman riittävää porkkanaa. Monelle sen porkkanan pitääkin sitten olla aika mehukas. Joillekin jopa ylimitoitettu (tyypit jotka yliarvioivat omat mahdollisuutensa työmarkkinoilla).
Orpo haluaa 100 000 uutta työllistä – näin temppu tehdään
Työllisyyden tutkijoiden mielestä tavoite on mahdollinen, mutta vaatii sekä tiukkoja toimia että onnekkaita suhdanteita.
yle.fi
"Etlan tutkimusjohtajan Antti Kauhasen mukaan päätösperäisillä eli hallituksen omilla päätöksillä sadantuhannen työllisen kasaan saaminen on hyvin hankalaa. Ei ole ilmeisiä toimenpiteitä, joilla olisi isoja vaikutuksia työllisyyteen."
100,000 työllistä lisää mutta miten? Kepillä kohtaanto ongelma kuntoon? Aika epätodennäköistä.
Tässä tullaan taas siihen talouden suhdanne asiaan jolla pari edellistäkin hallitusta on ratsastaneet. Tehdään isossa kuvassa pientä näpertelyä työllisyystoimissa ja toivotaan että talouden suhdanne hoitaa isot luvut.
Jeps, ja sitä näpertelyä tukevat nämä VM:n ihmeelliset laskelmat "työllisyysvaikutuksista" - eli kun komennetaan pitkäaikaistyöttömiä lähettämään tusina hakemusta viikossa kuuden sijasta niin tämä lisää työllisyyttä 12 251,25:llä hengellä. Tuo on hyvin epäilyttävää taloustiedettä eikä kukaan ole toistaiseksi pystynyt avaamaan näitä arvioita millään järjellisellä tavalla. Itse olen olettanut, että Hetemäki tihrustaa baarissa pikkutunneilla jotain lukuja tupakkiaskin kanteen, mikä sitten juhlallisesti luovutetaan valtioneuvoston kansliaan, jossa kassakaapista löytyy jo melkoinen kasa askeja.
Ei millään tavalla, sulaa mahdottomuutta. Toki tämän toteamista tulee edeltämään vuosikymmenten suurin pieksäminen ja voimainkoitto. Pakkotyötä ei ole vielä tosin koitettu.
Jotta tällä mallilla olisi edes jonkinlainen mahdollisuus toimia, tarvitaan myös merkittävästi nykyistä pienemmät palkat, koska käytäntö todistaa, että nykyisillä palkoilla työnantajat eivät tahdo pitkäaikaistyöttömiä palkata. Toisin sanoen palkanmaksua on siirrettävä yrityksiltä veronmaksajille.
Työttömät lähettelevät hakemuksia jatkuvalla syötöllä. On pakko, koska muuten tuet katkeavat. Osa hakemuksista on näennäisiä, mutta eivät suinkaan kaikki. Valitettava tosiasia vain on, että sen jälkeen kun ihminen on ajautunut pitkäaikaistyöttömäksi, hänestä tulee työnantajille ilmaa.
Olen varsin varma, että samat ihmiset, jotka vaativat kaikkia työttömiä töihin, osoittavat kaikkein vähiten ymmärrystä mielenterveysongelmille, aukkoiselle työhistorialle ja riippuvuusongelmille. Yrittäjä, joka mesoaa loisista, ei sitten kuitenkaan tahdo palkata ongelmaista ihmistä töihin, kun ongelmainen hakemuksen lähettää.
Ongelmainen ei voi päättää olla ongelmaton, mutta yrittäjä voi päättää palkata ongelmaisen. Hän ei vain tahdo.
Kannatan malliasi, jos työttömiä ruvetaan työllistämään veroeuroin. Silloin työn tekemisestä tulee todellinen valinta. Nyt se ei sitä ole
Työttömyyden hoitamiseen kuluu tällä hetkellä rahaa 83 miljardista eurosta viisi miljardia euroa. En usko, että tuosta voidaan ihan hirveitä säästöjä saada, jos työttömyystukia ei sitten lopeteta kokonaan.
Toki näin voidaan ajatella. Kuitenkin Sipilän ja Rinne/Marinin hallitusten toimet ovat nostaneet merkittävästi työllisyysastetta:
Vaikka kyse on myös työllisyysikäisten suhteellisen määrän muutoksista ja siitä, että osa tekee nollatuntisopimuksella työtä, en pidä kovinkaan huonona lopputulosta.
Yksi ongelma on siinä, että Suomessa on tuhansia ihmisiä vailla oleskelu- ja/tai työlupaa ja he tekevät töitä pimeästi. Artikkelissa avataan laajuutta lähes pelkästään Woltin "partnerien" osalta ja jos HS ei kuulu tilauksiin, pelkästään tämän artikkelin takia ainakin kuukausi kannattaa maksaa:
Tutkiva journalismi | ”Hän lepäsi kotonaan, minä työskentelin” – HS:n selvitys paljastaa, että Woltin ja Foodoran taustalla pyörii hämäräbisnestä
Osa ruokaläheteistä ajaa laittomia kuljetuksia olemattomilla palkkioilla. Woltilla ja Foodoralla ei välttämättä ole mitään käsitystä siitä, kuka niiden alustalla myytyä ruokaa kuljettaa ja millaisissa oloissa.
www.hs.fi
Olen monta kertaa nostanut esille sen, että 2015-2016 Suomeen tulleiden ja ilman laillista syytä jääneiden osalta tulisi tehdä päätöksiä. Pimeä työ ja muu rikollisuus ei toimi ruotsalaistutkimusten perusteella positiivisena esimerkkinä isältä lapsille.
Toivon, että mahdollinen oikeistohallitus saa SAK:lta ja sen liitoilta tukea Suomeen jo syntyneiden kaksien työmarkkinoiden ja varjoissa toimivan siihen liittyvän rikollisuuden purkamisessa. Olisi järkevä toimenpide ihan tulevaisuutemme vuoksi. Sellaiseen ei ole enää varaa, että suljetaan asialta silmät Marinin hallituksen tavoin.
Pointtihan on sellainen politiikka, joka auttaa yrityksiä työllistämään ja lisäksi päätökset, joilla on vaikutusta työttömyyden kestoon ja määrään. Sipilän hallitus saavutti tavoitteensa 110 000 uudesta työllisestä ja 72 prosentin työllisyysasteesta. Uusia työllisiä tuli jopa reippaasti yli tavoitteen, noin 132 000. Miksi Orpo ei voisi saavuttaa 100 000? No, tilanne on monessa mielessä erilainen ja siten ehkä vaikeampi. Mahdotonta se ei silti ole.
Orpon esille nostamaa 100 000 uuden työllisen määrää voi arvioida vasta kun tietää jotain keinoista. Tutkimustietona tiedetään, että työttömyystukien määrällä ja kestolla on kahdenlainen vaikutus. Korkea työttömyystuki (suht. alimpiin palkkoihin) lisää työttömyyttä. Korkean työttömyystuen kestolla on sekä pieni lisävaikutus sen varassa olevien määrään, että suurempi vaikutus saatavien työpaikkojen laatuun.
Tässä juuri kaivattaisiin malttia ja rohkeutta työnantajilta pitkäaikaistyöttömien palkkaamisessa. Vaikka muutama kuukausi menisikin ensin työn harjoitteluun ja opetteluun, ennen kunnollista vaadittavaa osaamista ja ennen kuin työntekijä muuttuisi firman kannalta tuottavaksi. Tuossa voisi myös valtio tulla omalta osaltaan mukaan ja maksaa ainakin osan työllistyneen pitkäaikaistyöttömän palkasta vaikkapa parin kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta.
Nämä palkkatukiratkaisut ovat ongelmallisia. Joukkoon mahtuu niin kirjavaa porukkaa, että työnantajan kannalta pitäisi joka tapauksessa olla mahdollista lopettaa tuettu työsuhde suhteellisen pian, jotta riskit olisivat kohtuulliset.
Tätä on sitten toisaalta helppo myös käyttää hyväksi ilman että olisi edes tarkoitus työllistää pitkäaikaistyötön tuettua pidemmäksi ajaksi. Viimeksi kun näitä oli laajemmin käytössä syntyi esimerkiksi kaiken maailman myyjähautomoita, jotka tuottivat halpaa ja tuettua työvoimaa callcentereille eli puhelinmyyntiin.
Näissä olisi pidettävä huoli siitä, että työnantajilta viedään ketjuttamisen mahdollisuus. Valtion tuen pitäisi johtaa työttömän työllistymiseen eikä työttömän korvaamiseen uudella työttömällä, josta saa taas uudet tuet.
En kuitenkaan usko, että tukeminen ratkaisee perusongelmaa, joka on se, että työttömissä on suuri määrä ihmisiä, joiden tuottavuus ei riitä nykymaailmaan silloinkaan, kun he parhaansa yrittävät.
53-vuotiaana työttömäksi jääneen vain pakollisen oppivelvollisuuden suorittaneen tehdasduunarin työllistäminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi, koska duunarille sopivaa yksinkertaista suorittavaa työtä katoaa koko ajan, eikä duunari välttämättä ole omiaan palvelutyöhön. Kaikilla ei ole esiintymiskykyä tai riittävän edustavaa ulkonäköä, saati kielitaitoa.
Ja palvelutyöstäkin osa on sellaista, että veronmaksajien on tultava hätiin, koska se ei yksistään elätä esimerkiksi epäsäännöllisten ja liian pienien tuntien vuoksi.
Koulutus auttaa joissain tapauksissa, mutta kuinka monista aikaisemmin kouluja käymättömistä on kouluttautumaan ja kuinka moni työllistyy koulutuksen jälkeen? Onko halvempaa maksaa tukia vai kouluttaa, kun huomioi, että kaikki koulutetut eivät työllisty?
Tukemisen suurin hyöty liittynee syrjäytymisen ehkäisemiseen, mutta en tiedä, olisiko se keino säästää rahaa, vaikka työllisyysaste nousisikin.
Keppi auttaa työttömiin, jotka pystyvät tekemään työnantajalle enemmän rahaa kuin palkkaamisen kustannukset ovat. Näille on työmarkkinoilla todellinen kysyntä.
Mutta kun ruvetaan työllistämään pelkästään työllistämisen vuoksi, saatetaan päätyä siihen, että työttömyyskuluissa säästetään, mutta samaan aikaan veroeuroja kuluu entistä enemmän muihin tukitoimiin.
En myöskään tiedä, onko palvelutyöstä pysyväksi ratkaisuksi ihmisille, jotka eivät kykene korkeampia kognitiivisia valmiuksia vaativaan työhön, koska palvelutyötäkin tullaan automatisoimaan ja karsimaan pois. Pitkästä jonotusajasta saattaa aiheutua yritykselle mainehaitta, mutta kun kaikkiin yrityksiin joutuu jonottamaan, ei kuluttajalla ole vaihtoehtoa.
Maahanmuuttajataustaisten suuri osuus työttömyystilastoissa on ehkä juuri se suurin ja vaikeimmin ratkaistavissa oleva ongelma ja mikä monesti unohtuu keskusteluissa. Yleensä kun puhutaan työttömistä, ensimmäisenä tulee mieleen kantasuomalaiset pitkäaikaistyöttömät. Kuitenkin niin kauan kuin maahanmuuttajien korostunutta osuutta työttömyystilastoissa ei saada merkittävästi laskettua erityisesti suurimmissa kaupungeissa, niin työttömyystilastoja ei saada kovinkaan paljon kauniimmiksi niissä. Sama ongelma koskee tietysti myös suomalaisten pitkäaikaistyöttömien osuutta niissä.
Todettakoon tähän väliin, että työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi kantaväestöä korkeampi. Noin 90 prosenttia.
Kokoomuksen ja elinkeinoelämän tavoite lisätä merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa on täysin perusteltu. Esimerkiksi teknologiateollisuuden näkemys on ettei yritykset voi kasvaa ja työllistää nykyistä enemmän ilman, että työperäinen maahanmuutto kasvaa.
Seuraavat hallitukset voivat siis valita karkeasti ilmaisten Suomen taloudellisen kasvun ja kuihtumisen välillä.
Maahanmuuttajat työelämässä
Maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta työelämään pääsy on oleellisen tärkeää. Edistämme työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla.
www.sttk.fi
Kokoomuksen ja elinkeinoelämän tavoite lisätä merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa on täysin perusteltu. Esimerkiksi teknologiateollisuuden näkemys on ettei yritykset voi kasvaa ja työllistää nykyistä enemmän ilman, että työperäinen maahanmuutto kasvaa.
Seuraavat hallitukset voivat siis valita karkeasti ilmaisten Suomen taloudellisen kasvun ja kuihtumisen välillä.
Tuossa oli aika paljon asiaa. Työllistäminen näyttää todellisen yrittäjän silmin vähän toiselta kuin joltain mukayrittäjältä eli taloudellisen eliitin edustajalta, joka jatkuvasti rinnastaa asioita puheissaan asioita, jotka eivät ole suoraan rinnastettavissa. Nämä kun eivät ole itse mitään yrittäneet, vaan tulleet valmiiseen pöytään jakamaan viisauksiaan. Yleensä viisauksien kohteena on sosiaaliturva.
Sinänsä ansiosidonnaisen lyhentäminen olisi työllistämisen kannalta järkevää ja puhutaan tietenkin makrotasosta, koska aina on niitäkin, jotka tykkäävät vähän liiankin hyvin olla työttömänä tilanteessa, jossa alalla on vilkasta työvoiman kysyntää. Mutta sosiaaliturvaan puuttuminen, olkoonkin että voi olla pakko, ei silti juurikaan ihmisiä työllistä.
Yrittäjän näkökulmasta markkinat ovat täynnä työttömiä, joilta puuttuvat edellytykset tuottavaan työhön. Ei ole koulutusta, ei työuraa, on sairauksia, ollaan jo kohta eläkkeellä ja joissakin tapauksissa puuttuu kiinnostus työntekoon. Mihinkään näihin ongelmiin ei vastata helposti. Vain silloin kun työvoimareservi on riittävän suuri myös alueellisesti, yrittäjä voi palkata turvallisin mielin uuden työntekijän.
Ajatellaan vaikkapa kampaamoyrittäjää. Mistä löytäisi työntekijän, joka osaa työnsä ja työ sinänsä kiinnostaa? Varaa virheisiin ei ole, sillä virheet maksavat aina, olipa sitten koeaika tai ei. Virhe voi olla sekin, että työntekijä on jatkuvasti saikulla. Tämä ei liiemmälti bisnestä edistä. Toisaalta, ammattikoulustakin "valmistuu" aika paljon nuoria, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten työtä pitää tehdä. Somesta poissapitäminen syö työnantajaltakin aika paljon tehokasta peliaikaa.
Koulutus on jatkuvasti markkinoiden vaatimuksia jäljessä. Tietylle alalle tarvitaan koulutettua työvoimaa, mutta kun koulut on käynyt, alan kysyntä taas vähenee ja syntyy toisia aloja, joissa työvoimaa tarvittaisiin. Todellinen oravanpyörä, johon ei ratkaisuja löydy. Huipuille löytyy aina kysyntää, mutta kaikista ei huippuja tule tekemälläkään. Hoiva-alalta toki verrattain yksinkertaisia töitä löytyy, mutta kaikki eivät tälle alalle sovellu.
Toisaalta, markkinat ovat myös sopeutuneet tilanteeseen, jossa työttömiä on paljon. Työtä, ainakaan tesin mukaista, ei löydy kaikille. Joten työvoimaa palkataan erilaisin pätkätyöjärjestelyin. Aina voidaan luoda suojatyöpaikkoja, erilaisia työpajoja, joissa työllistetään ihmisiä palkkatuella. Mutta näiden pajojen ongelmana on se, että työn hinta on suomalaisessa järjestelmässä liian korkea. Nämä työt ovat niitä, jotka syystäkin ovat siirtyneet Kiinaan tai Intiaan.
Kognitiivisten abiliteettien vähäisyys on sekin ongelma, koska se leikkaa juuri niistä yksinkertaisimmista työtehtävistä aika paljon työtä pois. Jos 15% kuuluu tähän ryhmään, sekin merkitsee 500 000 ihmistä. Näistä tietysti osa on esimerkiksi kotiäitejä tai vain muuten kadoksissa koko systeemiltä. Nuoriakin lienee yli 100K systeemin ulkopuolella, edes sossutäti ei heitä tavoita.
Mitään yksinkertaista tapaa työllisyyden nostamiseen ei ole. Ongelmat ovat syviä ja liittyvät kysyntätilanteeseen, jota eivät poliitikkojen puheet paljoa hetkauta. Tilastoja toki saamme parannettua erilaisin toimenpitein, koskapa 1 t/vk merkitsee jo tilastoissa työllistä.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
- Tila