Vihreissä olisi potentiaalia olla nuorten puolue ja ajaa talouspoliittisesti järkeviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja, mutta se juna on jo tainnut mennä.
Puolue on nykyään valitettavasti juuri tietynlaisten nuorten puolue. Puolueen listoille suoraan yliopiston kuplasta nuppi täynnä idealismia ja hyvin vähän käytännönjärkeä tai talousosaamista. Nämä kovaääniset idealistit sitten keräävät yliopistokaupungeista kaltaistensa nuorten ääniä ja syrjäyttävät puolueesta juuri niitä potentiaalisia talousosaajia, joilla olisi elämänkokemusta ja laajempaa perspektiiviä asioihin.
Persut ja Vihreät ovat molemmat erilaisia idealismipuolueita. Itse näkisin heidän eronsa asiaosaamisen suhteen siinä, että Persujen syvistä riveistä puuttuu koulutusta, Vihreiltä elämänkokemusta ja kokonaiskuvan hahmottamista. Rumasti karrikoiden, Persut ovat tyhmiä, Vihreät ovat idiootteja. Alemmalla älykkyysosamäärällä varustettujen ihmisten hyöty on kuitenkin siinä, että usein tietävät omia rajoitteitaan paremmin ja tajuavat siten valita keskuudestaan johtajiksi niitä joilla on enemmän aivokapasiteettiä (vaikka poikkeuksia varmasti esiintyy). Nämä sitten yrittävät luovia parhaansa mukaan erilaisten näkökulmien päällä. Idiootit taas harvemmin tajuavat omaa typeryyttään, sillä kriittisen ajattelukyvyn puutteen havaitsemiseen tarvittaisiin kriittistä ajattelukykyä. Tämän takia Persut ymmärtävät sijoittaa Laura Huhtasaaren kaltaisia hahmoja ulkoreunalle, siinä missä Vihreät kutsuu päättävään ytimeensä (jopa väliaikaiseksi puoluejohtajaksi) joitain Iris Suomelan kaltaisia ”ajattelijoita”.
Jos Vihreät olisi fiksu puolue, he olisivat tarkempia listoilleen haalimiensa ihmisten suhteen, ja sitä kautta yrittäisivät löytää omaa suuntaansa kauempaa vasemmistoliiton kainalosta - joka ei edistä mielikuvaa talousosaamisesta. Omasta mielestäni Vihreiden tulisi kaupunkipuolueena haastaa voimakkaammin juuri Kepua ja hakea sieltä sitä vastakkainasettelua, joka auttaa myös määrittelemään puolueelle identiteettiä - Vihreää kaupunkilaisuutta. Persujen kanssa tanssiminen (varsinkin ihmisoikeuskysymyksissä) määrittelee heitä aina vaan vahvemmin sinne ihmisoikeusnurkkaukseen - ja jos se olisi itselleni se kirkkain kärki, niin äänestäisin mielummin vasemmistoliittoa, joka profiloituu tehokkaammin juuri pienen ihmisen puolesta puhujaksi, siinä missä Vihreät ovat ilmeisesti ympäristöihmisiä. Kun puolueella on selkeä oma vahva identiteetti, sitä äänestetään sen identiteetin takia, ei niiden ehdokkaiden takia, jolloin puolue voisi haalia listoilleen sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti osaisivat rakentaa parempaa maailmaa, eivätkä vain puhua siitä.