Ateismin totuusarvoa ei tarvitse pohtia, niin kauan kuin teismin todistusaineisto on nykyistä luokkaa.
Tuskin olet tosissasi, tai sitten unohdat kokonaan esim. satujen lukemisen lapsille. Niiden yksi tehtävähän on ollakin pelottavia.
Totuusarvoista puhuminen tässä yhteydessä kertookin sitten enemmän sinusta kuin lapsista. Miten lienee muuten ateismin totuusarvojen kanssa?
Ateismin totuusarvoa ei tarvitse pohtia, niin kauan kuin teismin todistusaineisto on nykyistä luokkaa.
Kaikki opetus, eikä edes pelkästään opetus, sisältää indoktrinaatiota.
Tämäkin on indoktrinaatiota, ei Puolimatkaa ole suinkaan huuhaapalkittu.
Laajemminkin huvittaa, miten itsestäänselvästi ateistit ottavat nämä skepsismijutut, eivät ne mitään Jumalan sanaa ole nekään vaan lähinnä tiedeuskonlahko. Skeptisyyshän itsessään on erittäin helppo osoittaa kestämättömäksi.
Miksi ihmeessä muka?
Ateismin ainoa väitelause on että teismi on epätosi. Jos teismille ei löydy todisteita, niin ateismi on tosi. Lisätään vielä, että teismiä ei voida osoittaa epätodeksi mitenkään, joten ainoa mahdollisuus on yrittää todistaa teismi todeksi. Ateisteilla kuitenkaan ole velvollisuutta todistaa teismiä oikeaksi, vain uskovaisilla on.
Ei pidä paikkaansa. Ateismi väittää, ettei mitään jumaluuksia ole. Näin vahvalle väitteelle tulisi olla myös vahvat perustelut. Antaa tulla vaan, keskity nyt siihen ateismiisi hetkeksi sitähän sinäkin täällä edustat.
Miksi oletat tuon todistelun ja todisteiden olevan se avain tässä?
Tuo nyt olisi älyllistä epärehellisyyttä. Mietippä pieni hetki ihan perusepistemologiaa sekä ontologiaa ennen kuin yrität itseäsi huijata. Jos nyt ylipäätään on pakko pohtia jumalan olemassaoloa sekoittaen siihen kysymyksenasetteluun tiedettä, niin agnostismi on ainoa mahdollinen päätelmä. Asia on käyty ketjussa tyhjentävästi läpi useaan kertaan, eikä asia uudelleen kierrättämällä mihinkään muutu.Ateismin ainoa väitelause on että teismi on epätosi. Jos teismille ei löydy todisteita, niin ateismi on tosi.
Tuo nyt olisi älyllistä epärehellisyyttä. Mietippä pieni hetki ihan perusepistemologiaa sekä ontologiaa ennen kuin yrität itseäsi huijata. Jos nyt ylipäätään on pakko pohtia jumalan olemassaoloa sekoittaen siihen kysymyksenasetteluun tiedettä, niin agnostismi on ainoa mahdollinen päätelmä. Asia on käyty ketjussa tyhjentävästi läpi useaan kertaan, eikä asia uudelleen kierrättämällä mihinkään muutu.
Sen sijaan kiinnostavampaa ovat henkilökohtaiset, sinällään järjen vastaiset vakaumukset, ovat ne sitten kummalla puolella asiaa tahansa. Hyvin usein sekä teistit että ateistit jakavat suunilleen saman fanatismin, vaikka kummankaan totuusarvo ei tietenkään ole toista parempi.
Ateismi:
"Mikään tulevan yön NHL-otteluista ei pääty 200-0."
On kahdenlaista ateismia, ns. vahvaa ateismia, joka väittää, että jumalia ei ole olemassa ja heikkoa ateismia, joka on jumaluskon puutetta. Vahvassa ateismissa ongelmana on, että uskontojen jumalilleen antamat attribuutit ovat sellaisia, että jumalaa ei voida testata luonnontieteellisin metodein. Tämä koskee erityisesti abrahamilaisia uskontoja. Koska jumalat ovat yliluonnollisia entiteettejä, ei ole mitään keinoa päästä niihin käsiksi. Joten todistustaakka jää uskovaisille.
Heikossa ateismissa ei ole mitään väitelausetta, joten ei ole mitään todistettavaakaan.
En mielestäni ole sanonut Raamatun sadunomaisuudesta mitään. Olen kertonut lukeneeni sitä lapsille kontekstissa jossa yleensä luetaan fiktiivistä kirjaa. Ei niitäkään ole lapsille määritelty epätosiksi. Tällaisen määrittelyn jätän mieluusti lapsille itselleen...
Aivan aivan, kuten pari sivua sitten sanoit agnostisismin ja ateismin yhteiselosta.Niin paitsi että ei.
Missä opinnoissa luetaan Lasten Raamattua?
Kristillinen opisto siis. Opetussuunnitelmasta luonnollisesti löytyy kristillinen kasvatus, johon tuokin kirja varmaan liittyy. Ja ihan sattumalta oli mukana ja juuri lähimpänä lapsille napattavaksi?Lapsi- ja perhetyön perustutkinto. Valmistuneet kantavat nimikettä lastenohjaaja.
Tutkinto mahdollistaa työskentelyn niin seurakunnan lapsityössä, päiväkodissa lastenhoitajan tehtävissä kuin koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaajana.
Jostain syystä ateisti ei kuitenkaan ole halukas puolustamaan uskomustaan.
Ei pidä paikkaansa. Ateismi väittää, ettei mitään jumaluuksia ole. Näin vahvalle väitteelle tulisi olla myös vahvat perustelut. Antaa tulla vaan, keskity nyt siihen ateismiisi hetkeksi sitähän sinäkin täällä edustat.
Miksi oletat tuon todistelun ja todisteiden olevan se avain tässä?
Uskovaisille ei tunnu useinkaan se usko riittävän, vaan yritetään etsiä tukea uskolle luonnosta tai yhteiskunnasta. Mutta eikö tämä ole väärä tapa, josta uskonoppineet ovat varoittaneet? Järki tuhoaa uskon. Tätä mieltä oli ainakin Luther.
Moni entisaikojen tiedemies halusi löytää Jumalan ja oli varmaan yksi suurin motivaattori heille. Ollaanko päädyttyä lähemmäksi vai kauemmaksi Jumalasta, vaikka sitten Newtonin aikojen jääköön jokaisen arvioitavaksi.
Fundamentalistien oppirakennelma on paljon loogisempi (joskin heidän käsitys maailmankaikkeudesta on taas täysin järjetön) kuin tälläinen, että tulkitaan oman mielensä asioita eikä ole oikein mitenkään perusteltavissa miksi tämä on oikea tulkinta ja tämä toinen taas ei.
Varmastikin ymmärrät että jos väitän että jotain ei ole olemassa, niin sitä on mahdoton todistaa? Joten loogisesti taho joka väittää jotain olevan olemassa, joutuu esittämään todisteet väitteelleen.
Tuttu vertaus "Russel's teapot" (linkki wikipediaan: Russell's teapot - Wikipedia, the free encyclopedia voisi avata vähän tätä.
Uskovaisille ei tunnu useinkaan se usko riittävän, vaan yritetään etsiä tukea uskolle luonnosta tai yhteiskunnasta. Mutta eikö tämä ole väärä tapa, josta uskonoppineet ovat varoittaneet? Järki tuhoaa uskon. Tätä mieltä oli ainakin Luther.
Lisätään vielä, että naiset hyväksyvät helpostikin keskenään ristiriitaiset ajatukset, tästä syystä he ovat harvemmin fundamentalisteja tai ateisteja. He helpommin luovat uskomuksistaan itselleen sopivan sekoituksen. Miehet toisaalta huomatessaan maailman ja uskonnon välillä ristiriidan hylkää jommankumman. Näin ajaudutaan ateismiin tai fundamentalismiin.
Kristillinen opisto siis. Opetussuunnitelmasta luonnollisesti löytyy kristillinen kasvatus, johon tuokin kirja varmaan liittyy. Ja ihan sattumalta oli mukana ja juuri lähimpänä lapsille napattavaksi?
Eli mielestäsi teekannua ei ole, koska sitä ei ole kukaan löytänyt tai pystynyt todistamaan? Oliskohan tässä tämä koko homman juju?Mitäs veikkaat, jos kiertoradalla olisi tuo teekannu etteikö sitä olisi löydetty?
Se sun maitotölkki on fyysinen esine, jonka olemattomuus jossain tietyssä paikassa voidaan todeta. Kenellä tässä viuhuu kategoriavirheet?Kolmanneksi, kategoriavirhe koska Jumala ei ole fyysinen ihmisen tuote.
Puhumattakaan siitä että jo ensimmäisessä virkkeessä menit pieleen. Tuttu vertaus "Klosen maitotölkki". Joten joudut perustelemaan uudestaan.