Uskotko Jumalaan?

  • 1 379 889
  • 14 434

Fordél

Jäsen
Jep keskustelu jatkukoot niiden toimesta joilla vielä virtaa riitää. Mulla se on finiitto tän aiheen osalta sekä Jatkiksessa että siviilissä, joten vetäydyn.

Kiitos hyvistä väännöistä!
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Loppujen lopuksi se että onko uskonnon opetus julistavaa vai ei on aika pieni asia, kun vastaanottajat ovat pieniä, kritiikittömiä lapsia ja opettajat ovat suuria auktoriteettejä, jotka muilla tunneilla opettavat tietoa.

Tämä on iso juttu ja täysin totta. 1-3. luokkalainen, ehkä vanhempikin, ei tosiaan pysty erottamaan että uskonnon tunnin tarinat ja asiat eivät ehkä olekaan totta. Koulussa muuten tuolloin opetetaan mm. matemaattisia ja luonnontieteellisiä faktoja. Uskonto menee pienelle oppilaalle samaan kategoriaan. Varsinkin vanhemman koulukunnan opettajissa on myös melko laajalla oman kokemuksen otoksella keskimäärin uskovaisempaa sakkia kuin perusväestössä. Fakta. Virsiä todellakin veisataan ja ruokarukoukset lausutaan. Aikanaan pitkiäkin sijaisuuksia tehdessäni minulle tuli joidenkin opettajien toimesta sanomista kun en suostunut luetuttamaan mitään ruokarukousta. Onneksi rehtori oli eri koulukunnan miehiä.

Uskonto tulisi korvata elämänkatsomustiedolla, joka on monessa mielessä erittäin hyödyllinen ja monipuolisempi aine. Siinä eri uskontoja esitellessä voidaan luonnollisesti paneutua enemmän ev.lut. kirkkoon, mutta ilman tunnustuksellisuutta. En näe tätä kuitenkaan ihan lähitulevaisuudessa realistisena.
 

Viljuri

Jäsen
Kontrafaktuaalisilla kyhäelmillä ei voi oikeuttaa mitä tahansa typeryyksiä.

Kysymys on toki myös sivistyksestä, toki pitäisi myöntää sekin seikka, ettei näissä vaihtoehtoisissa malleissa ole käsittääkseni näytetty olevan jotenkin olennaisesti vähemmän sivistyksellistä sisältöä.

Ennen kaikkea lähtisin kuitenkin liikkeelle siitä, että koulujärjestelmän tulee jo lainkin (julistuksellisten pykälien) nojalla tarjota lapselle elämässä tarpeelliset tiedot ja taidot. Uskomukset eivät kuulu näihin.

Ideaalimaailmassa näin, mutta monien ihmisten psykofyysiseen kokonaisuuteen tuo irrationaalinen puoli kuuluu, joidenkin mielestä jopa muussakin kuin kulttuurievoluution tai meemin merkityksessä.

Miten tämän irrationaalisuuden aiheuttamat haitat pidetään siedettävällä tasolla, niin ei se välttämättä aukea sitä kautta, että aletaan leikkimään kirkon ja valtion erottamista oikein tosissaan (vrt. Yhdysvaltojen julkiset koulut contra yksityiset opinahjot).

Jos ja kun tunnustuksellinen puoli aletaan meilläkin hoitamaan yksityisissä koraanikouluissa tai vastaavissa kristillisten lahkojen pitämissä puljuissa, irrationaalisen puolen aiheuttamat ongelmat saattaisivat meilläkin saada enemmän merkitystä kuin tällä nykyisellä järjestelmällä.

Toki pohdintani tältä osin on inhoamaani havukka-ahon ajattelua, mutta kuitenkin. On myös huomattava, että eihän elämänkatsomustietoakaan voida kaikille pakolliseksi määrätä, vaikka sen muoto olisi sitten miten postmodernia humanismia tahansa. Jos ja kun se olisi vapaaehtoinen aine sellaisessa koulujärjestelmässä, jossa tunnustuksellista uskonnonopetusta ei enää Yhdysvaltojen malliin voitaisi harjoittaa, hyvin suuri osa jättäisi sen valitsematta.
 

Guille

Jäsen
zucchini kirjoitti:
Paljon tietysti riippuu opettajastakin, mutta eipähän kukaan opetuksen tunnustuksellisuuden astetta valvokaan.
Opettajasta tosiaan riippuu paljon, mutta onneksi ne evlut uskontoaan opettajat saavat ainakin minulle kapinan päälle. Minulla on vielä koulumuistot ihan tallessa ja ala-asteella opettajana minulla oli pari vuotta hyvin uskovainen mies, joka sitten tietenkin opetti evlutin ainoana vaihtoehtona jne. No, kun uskonnon opetuksen sisältö on mikä on, niin ei tavallaan häntä voi mistään syyttääkään, mutta sitten samainen opettaja heti melkein seuraavalla tunnilla opetti ympärstötietoa vai mikä se aineen nimi oli, niin evoluutio hypättiin kirjasta vain yli ilman sen kummempia selityksiä.

Uskonnon opetuksesta sen verran, että eniten toivoisin, ettei minun olisi koskaan niillä tunneilla tarvinnut olla. Mutta kun ei riitaa vanhempien kanssa alaikäisenä tahtonut nostaa, niin siellä sitä oli vain oltava. En vastustaisi uskonnon opetusta, jos se olisi jotain muuta kuin mitä minä olen kouluaikoinani saanut. Yläasteella ja lukiossa (5 vuotta) on minulla ollut sama uskonnonopettaja, joka on sellainen tapaus, että hänen mielipiteensä on oikea ja muut lyödään nurin lapsellisina, hölmöinä tai muuten vain huonoina ajatuksina.

Ensinnäkään en voi millään ymmärtää, että esimerkiksi lukiossa pakollisia uskonnon kursseja on kolme, mutta fysiikkaa vain yksi. No, tietenkin henkilökohtaisilla mieltymyksilläni voi olla vaikutusta asiaan, mutta kolme kurssia uskontoa on paljon. No, toiseksi sisällössä on asioita joita en voi ymmärtää. Miksi maailmanuskonnot on vapaaehtoinen kurssi, kun siellä on pakollisena kirkkohistoriaa? Ensimmäinen olisi mielestäni kansainvälistyvässä, sotivassa ja ymmärtämättömässä maailmassa hyödyllisempää kuin jälkimmäinen, kirkkohistoriasta voisi kyllä mainita siellä historian seassa. Kummastuttaa, varsinkin kun maailmanuskontoja on käsitelty yläasteella vain pikaisesti, etten voi sanoa muistavani paljoa, vaikka yleensä kouluasiat jäävät helposti mieleeni. Etiikka ja sellainen pohdiskelu on hyödyllistä, mutta kyllä sitä kaiken saa ihan väärin menemään uskonnon tunneilla.

Vielä aihetta sivuten, kaikkein hartain toiveeni olisi, että koulussa opetettaisiin ajattelemaan omilla aivoilla, ei siis nielemään kaikkea opettajien/ muiden auktoriteettien syöttämää. Uskonnon kaltaisella aineella olisi mahdollisuuksia tällaiseen, kun kerrottaisiin jossain vaiheessa tasapuolisesti maailmanuskonnoista, pohdittaisiin eettisiä kysymyksiä ja opittaisiin kyseenalaistamaan. Varsinkin viimeisin noista tuntuu jotenkin olevan hukassa nuorilla, toivottavasti sitä vanhempana oppii (toivon siis omalle kohdallenikin).

Ja otsikon kysymykseen vielä, en usko tällä hetkellä Jumalaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Tahtoisin kysyä niiltä jotka uskonnon opetusta kannattavat nykyisessä muodossa, että millä perusteella tuota tehdään? Ei kai kukaan vakavissaan väitä, että ala-asteen alkupuolella olevat naperot olisivat kykeneviä tekemään omat puolueettomat päätöksensä että mihin uskovat kuultuuan eri osapuolien näkemykset? Myönnättekö te että uskonnon opetus on asennevaikutusta, josta ilkeästi voisi käyttää nimitystä aivopesu, jolla vaan taataan se että kristittyjä riittää tulevaisuudessakin? Eikö tuo ole pahimman laatuista itsekkyyttä ja erittäin epä-kristittyä käytöstä?
 

Jukuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, Hydraulic oilers, JYP, HIFK
Mulla on ihan ok uskonnonopettaja. Todella rento tyyppi. Hän käy kyllä kirkossa aika usein, mutta opettaa tasapuolisesti kaikkia uskontoja. Eikä sellaila sano että tää ja tää on oikea uskonto ja tää on täyttä paskaa. Hän on myös yksi koulun ainoista opettajista jonka kanssa on helppo väitellä. Eikä hän myöskään tyrmää oppilaiden mielipiteitä. Itse juuri rippikoulun käyneenä uskon joihinkin asioihin mitä silloin joskus kauan sitten on tapahtunut, mutta en usko Jumalaan sellaila että Jumala pystyy parantamaan kaiken.
 

Viljuri

Jäsen
Vajaavaltaisten alaikäisten lapsien oppivelvollisuuden sisällöstä voidaan taittaa peistä erinäköisillä ja -tasoisilla argumenteilla, mutta itse suosisin kyllä julkisen vallan järjestämää aivopesua pelkästään vanhempien tai yksityisten koulujen järjestämän aivopesun sijasta.

Vaikka siis yksityisiäkin kouluja voidaan julkisen vallan toimesta ohjata erinäisillä vahvistusvelvollisuuden alaisilla opintosuunnitelmilla ja sen sellaisilla, niin kuitenkin todennäköisyys suppean ja indoktrinoivan aivopesun esiintymiselle näissä instansseissa kasvaa.

Siis "tunnustuksellinen uskonnonopetus" tms. minnekään katoa, vaikka se poistettaisiin julkisen koululaitoksen piiristä. Sitä vain tarjoaisivat eri tahot kuin nykyään, vanhemmista seurakuntien kautta uskonnollisen puolen "Sirola-opistoihin".

Vielä laajempi yhteys liittyy perusopetuksen ja osin myös toisen asteen koulutuksen järjestämiseen ylipäätään, paine lakimuutoksille kasvanee, mikäli uskonnonopetuksen kanssa aletaan "temppuilemaan". Ei että sinällään muutos tässä(kään) asiassa vahingoksi olisi, päinvastoin.

Itse apateistina en oikein ymmärrä sitä, että yksinkertaisimmat ateistit eivät oikein ymmärrä yhteiskunnan "pelisääntöjä" tältä osin. Kukaanhan ei voi kieltää ajattelemasta irrationaalisesti, tai estää sitä, että yksilötason uskonnollisuudesta on myös yhteisöllisen tason seurauksia, vieläpä aivan legitiimisti. Nämä asiat on vain hyväksyttävä, ja yritettävä löytää sellaisia mekanismeja, joiden vallitessa siedettävä yhteiselo eri ihmisten välillä luonnistuu, ja että yksilöiden autonomiaa ei suhteettomasti loukattaisi.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
itse suosisin kyllä julkisen vallan järjestämää aivopesua pelkästään vanhempien tai yksityisten koulujen järjestämän aivopesun sijasta.

Mielenkiintoista, pannaanpa muistiin.

Siis "tunnustuksellinen uskonnonopetus" tms. minnekään katoa, vaikka se poistettaisiin julkisen koululaitoksen piiristä. Sitä vain tarjoaisivat eri tahot kuin nykyään, vanhemmista seurakuntien kautta uskonnollisen puolen "Sirola-opistoihin".

Tämä sinällään ehkä kartalla oleva toteamus ujuttaa kuitenkin mukanaan kolossaalisen mittavirheen. Jos valtiokirkon julkisilla varoilla tapahtuva aivopesu lopetettaisiin kunnallisissa ja valtion kouluissa, ei se suinkaan siirtyisi sellaisenaan mihinkään Alkio- tai Paasikivi-opistoihin. Ehkä oikeasti "uskovat" vanhemmat pistäisivät muksunsa iltajeesuskouluun, mutta valtaosa hitaastilämpeävistä tapakristityistä tyytyisi rippikouluun ja sen saman kunnallisen tai valtion koulun järjestämään tunnustuksettomaan etiikan kursseihin/tunteihin.

Vielä laajempi yhteys liittyy perusopetuksen ja osin myös toisen asteen koulutuksen järjestämiseen ylipäätään, paine lakimuutoksille kasvanee, mikäli uskonnonopetuksen kanssa aletaan "temppuilemaan". Ei että sinällään muutos tässä(kään) asiassa vahingoksi olisi, päinvastoin.

Tämähän on vain väite ilman perusteluita. Arvaamani perustelutkaan eivät kanna porstuaa pidemmälle. Tunnustuksellisen uskonnon opettaminen ja irrottaminen tunnustuksellisten teologien miehittämistä viroista korvataan monipuolisemmalla etiikan (elämänkatsomustiedon) oppisuunnitelmalla - toki merkittävästi vähemmillä tuntimäärillä - ja kirkkohistorian yleissivistävät osat siirretään osaksi yleistä historiaa. Mikä paine tässä kasvaa muualla kuin Räsästen hiussuonissa?

ja että yksilöiden autonomiaa ei suhteettomasti loukattaisi.

Nytkö ei loukata? Vai eikö vain loukata oikeiden yksilöiden autonomiaa? Vai onko 20% vain joukko yksittäisiä tapauksia?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ehkä oikeasti "uskovat" vanhemmat pistäisivät muksunsa iltajeesuskouluun, mutta valtaosa hitaastilämpeävistä tapakristityistä tyytyisi rippikouluun ja sen saman kunnallisen tai valtion koulun järjestämään tunnustuksettomaan etiikan kursseihin/tunteihin.
En voisi olla enempää samaa mieltä. Hyvänä puolena tässä järjestelmässä olisi vielä se, että rippikouluiässä isänmaantoivomme olisivat jo kykeneviä tekemään omat itsenäiset päätöksensä siitä että mihin uskovat.
 

Viljuri

Jäsen
Ei loukattane ei, koska tunnustuksellista uskonnonopetustahan järjestetään vain niille, jotka kuuluvat kirkkoon.

Haluammeko nyt aivan välttämättä lisää ns. "Steiner-kouluja"? Miksi kouluja ylipäätään pitäisi perustaa lisää "pelkästään" maailmankatsomuksellisiin seikkoihin perustaen, tai siitä riippumatta, että varmasti ainakin matemaattis-luonnontieteellisellä puolella yksityiskoulu tuottaisi nykyistä DDR-mallia vähintäänkin yhtä kertaluokkaa parempia tuloksia? (Mainittakoon, että Pisa-tulosten validiteettia kohtaan on esitetty paljon perusteltua kritiikkiä.)

Riippumatta nyt siitä, että onko perus- ja muun opetuksen lakitekninen järjestämisvastuu tulevaisuudessakin kunnalla tai muulla julkisyhteisöllä.
 

Fordél

Jäsen
Sen verran vielä palaan tähän ketjuun, että jos noin niin kuin summaa tätä keskustelua niin ei-uskoivaisten viestit ovat seuraavat:

1. Uskonnon opetus pitäisi kouluissa lopettaa ja tilalle otettaisiin eri uskontoja ja kenties filosofioita käsittelevä elämänkatsomustieto.

Tästä herää taas muutama kysymys.: Saisivatko kuitenkin uskovaisten lapset opiskella ev.lut uskontoa jos vanhemmat näin haluavat vai meneekö tämäkin ns. aivopesun puolelle? Ja mikä ero sitten on esimerkiksi ruotsin opiskeluun jos vanhemmat eivät halua lapsensa opiskelevan tuota perin vierasta kieltä?

2. Uskossa olemisessa ei ole mitään vikaa kunhan ei tyrkytä sitä muille ja on tullut uskoon "täydessä ymmärryksessä" ja omasta tahdosta eikä minkään aivopesun johdosta.

Pakotettu usko ei ole siis tämän näkemyksen jälkeen yhtä "puhdasta" vaan helppo ratkaisu, johon on vain opittu. Sen sijaan jos ihminen aikuisiällä täydessä järjessään tulee uskoon, on asia jotakuinkin ok vaikkakin edelleen ihmetellään "miksi iso ihminen uskoo satuihin".

3. Uskontojen suurimpia ongelmia on se, että niiden varjossa tehdään kaikenlaista pahaa maailmassa kuten tapetaan toisia ihmisiä tai harrastetaan pedofiliaa.

Ihan hyviä keskustelun aiheita ja noita asioita kannattaa kyllä miettiä molemmissa leireissä. Sinänsä keskustelu on puuduttavaa koska täällä aletaan aina jauhamaan samoista aiheista ja uusia näkökulmia ei juurikaan pystytä tuomaan. Tietysti itse uskosta kylläkin, mutta nämä kinastelut uskovien ja ei-uskovien välillä on melkoista asemasotaa ja tuskin tulee siitä mihinkään muuttumaan. Pääasia kuitenkin, että sitä keskustelua käydään niin kirkkokin pysyy koko ajan hereillä.

Jep eipä mulla muuta jatkakaahan te.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ei loukattane ei, koska tunnustuksellista uskonnonopetustahan järjestetään vain niille, jotka kuuluvat kirkkoon.

Sekä niille lapsille joiden vanhemmat ovat pakottaneet hänet oman uskonnollisen yhteisönsä jäseneksi. Erikoista on myös se, että evankelisluterilainen lapsi ei voi osallistua elämänkatsomustiedon tunneille/vaihtaa uskontoa ET:ksi. Lapsi voi periaatteessa pyrkiä irti uskonnonopetuksesta jo 14-vuotiaana mutta koska prosessi vaatii vanhempien hyväksynnän, toteutuu se yleensä vasta 18-vuotiaana. Vaikka oivallus/tieto siitä että raamattu ei ole oikeassa, Jeesus oli pelkkä puuseppä ja kuoleman jälkeen on vain kohinaa, voi syntyä 9-10-vuotiaana.

Minua kuitenkin veronmaksajana loukkaa se, että rahoillani ylläpidetään tämän kaltaista keskiaikaista aivopesua.

Haluammeko nyt aivan välttämättä lisää ns. "Steiner-kouluja"? Miksi kouluja ylipäätään pitäisi perustaa lisää "pelkästään" maailmankatsomuksellisiin seikkoihin perustaen,

Tuskinpa niitä montaa syntyisi. Eiväthän nuo kykene muun opetuksen tasoa pitämään peruskoulun tasolla, jonka asian valveutuneet vanhemmat kuitenkin tajuavat. Ei kiitos maailmankatsomuskouluille. Hoitakoot kirkko jäseniensä perehdytyksen oppeihinsa.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Tämä sinällään ehkä kartalla oleva toteamus ujuttaa kuitenkin mukanaan kolossaalisen mittavirheen. Jos valtiokirkon julkisilla varoilla tapahtuva aivopesu lopetettaisiin kunnallisissa ja valtion kouluissa, ei se suinkaan siirtyisi sellaisenaan mihinkään Alkio- tai Paasikivi-opistoihin. Ehkä oikeasti "uskovat" vanhemmat pistäisivät muksunsa iltajeesuskouluun, mutta valtaosa hitaastilämpeävistä tapakristityistä tyytyisi rippikouluun ja sen saman kunnallisen tai valtion koulun järjestämään tunnustuksettomaan etiikan kursseihin/tunteihin.

Ihan mielenkiinnosta vain kysyisin, että mitä on tunnustukseton etiikan opetus? Nykyistä ET-opetusta vai jotain muuta? Millaista on ylipäänsä tunnustukseton etiikka? Jotain universaalia filosofiaa?

Helpoin ratkaisu uskonnon opetuksen ongelmaan taitaisi olla Ranskan malli, jossa uskontoa ei käsittääkseni opeteta ollenkaan kouluissa ja sen opetus on täysin vanhempien vastuulla. Omasta mielestäni tämä on kuitenkin huono ratkaisu, sillä tuloksena on välillä käsittämättömän sivistymättömiä ihmisiä mitä tulee tietoon eri uskonnoista. En tiedä sen tarkemmin opetetaanko siellä uskonnoista mitään. Välillä tuntuu, että ei, mutta ehkä sitten jossain yhteiskuntaopissa, historiassa tai filosofiassa niitä sivutaan.

Ja kun ei ole tietoa, ruokkii se myös ennakkoluuloja ja luo turhia raja-aitoja. Uskonnon opetuksen tunnustuksellisuudesta on helppo nostaa äläkkä, mutta mielestäni huoli on täysin turha ja liioiteltu ja sellaistahan se ei ole ollut aikoihin käytännössä ja nykyisin myöskään teoriassa. Kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea opetusta oman kansan uskonnollisesta taustasta ja historiasta, sekä muista uskonnoista. Ainakin oman kouluhistoriani uskonnonopetus oli aina hyvin avarakatseista, eikä millään lailla yhden totuuden julistamista, vaikka periaattessa silloin taisi ollakin ns. tunnustuksellista. Ja toki on aina olemassa huonoja opettajia, mutta niin niitä on kaikissa aineissa.

Minusta ihmisen perussivistykseen kuuluu hyvät tiedot uskonnoista ja koulun uskonnon opetus on hyvä kanava tähän. Mitä tulee ihmisen henkilökohtaiseen uskoon, niin siihen kasvattaminen kuuluu sitten kirkkojen ja eri uskontokuntien piiriin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tästä herää taas muutama kysymys.: Saisivatko kuitenkin uskovaisten lapset opiskella ev.lut uskontoa jos vanhemmat näin haluavat vai meneekö tämäkin ns. aivopesun puolelle?

Eivät kunnallisissa tai valtion kouluissa. Kirkon järjestämillä leireillä tai rippikoulua vastaavilla kursseilla, mikä ettei. Lasten pakko-opettaminen vanhempiensa uskomuksiin on kuitenkin isompi eettinen probleema ja menee suhthelposti aivopesuksi. Luterilaisuutta pahempiakin aivopesijöitä toki on ja niitä pitää maahanmuuttajien yleistyessä torjua vieläkin voimallisemmin.

Ja mikä ero sitten on esimerkiksi ruotsin opiskeluun jos vanhemmat eivät halua lapsensa opiskelevan tuota perin vierasta kieltä?

Leikittelet ilmeisesti. Arvopohjan, etiikan, hyvän ja pahan, "totuuksien" jne opettaminen on hieman eri kaliiberin asia kuin kielen opettaminen.

Pakotettu usko ei ole siis tämän näkemyksen jälkeen yhtä "puhdasta" vaan helppo ratkaisu, johon on vain opittu. Sen sijaan jos ihminen aikuisiällä täydessä järjessään tulee uskoon, on asia jotakuinkin ok vaikkakin edelleen ihmetellään "miksi iso ihminen uskoo satuihin".

Pakotettu rakkaus (järjestetty avioliitto Intian malliin) vs. sisäsyntyinen rakkaus. Löydätkö eroja?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
1. Uskonnon opetus pitäisi kouluissa lopettaa ja tilalle otettaisiin eri uskontoja ja kenties filosofioita käsittelevä elämänkatsomustieto.

Tästä herää taas muutama kysymys.: Saisivatko kuitenkin uskovaisten lapset opiskella ev.lut uskontoa jos vanhemmat näin haluavat vai meneekö tämäkin ns. aivopesun puolelle? Ja mikä ero sitten on esimerkiksi ruotsin opiskeluun jos vanhemmat eivät halua lapsensa opiskelevan tuota perin vierasta kieltä?
Saavat kunhan te tekevät sen omalla ajallaan ja omilla rahoillaan, eivätkä koulun toimesta. Vaikka itse vastustan pakkoruotsia turhana aineena, niin ero siinä on uskontoon että siinä opetaan ihan oikea tietoa - kuten koulun kuuluukin -, eikä uskoa. Ihmeen vaikea asia tuntuu olevan.
 

Fordél

Jäsen
Saavat kunhan te tekevät sen omalla ajallaan ja omilla rahoillaan, eivätkä koulun toimesta. Vaikka itse vastustan pakkoruotsia turhana aineena, niin ero siinä on uskontoon että siinä opetaan ihan oikea tietoa - kuten koulun kuuluukin -, eikä uskoa. Ihmeen vaikea asia tuntuu olevan.

Entä historia, jossa opetetaan kuitenkin vain erästä näkökantaa historian kulusta?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ihan mielenkiinnosta vain kysyisin, että mitä on tunnustukseton etiikan opetus? Nykyistä ET-opetusta vai jotain muuta? Millaista on ylipäänsä tunnustukseton etiikka? Jotain universaalia filosofiaa?

Eiköhän se käytännössä ole/olisi ET-opetusta. Tuskinpa komiteanmietintönä syntyy mitään fiksumpaakaan. Filosofian aineenopettajien heiniä tyypillisesti.

Uskonnon opetuksen tunnustuksellisuudesta on helppo nostaa äläkkä, mutta mielestäni huoli on täysin turha ja liioiteltu ja sellaistahan se ei ole ollut aikoihin käytännössä ja nykyisin myöskään teoriassa.

Mielipiteitä on moneen lähtöön. Tunnustuksellisuuteen törmää edelleen jatkuvasti ja se sama löytyy nättiin liberaaliin uuskieleen verhottuna myös opetussuunnitelmista aina päiväkotilasten "opastuksesta" alkaen. Että sikäli.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Eiköhän se käytännössä ole/olisi ET-opetusta. Tuskinpa komiteanmietintönä syntyy mitään fiksumpaakaan. Filosofian aineenopettajien heiniä tyypillisesti.

Mielipiteitä on moneen lähtöön. Tunnustuksellisuuteen törmää edelleen jatkuvasti ja se sama löytyy nättiin liberaaliin uuskieleen verhottuna myös opetussuunnitelmista aina päiväkotilasten "opastuksesta" alkaen. Että sikäli.

En tunne tarkemmin ET-opetuksen ja uskonnon aineen opetusohjelmia, mutta luulen, että nykyisellään ne eivät kauheasti edes eroa toisistaan. Joku asiantuntija voisi antaa tarkemman selvityksen ja erityisesti oleellisista eroista.

Ja olisiko sinulla antaa esimerkki nykyisestä opetusohjelmaan kuuluvasta ilkeästä ja pahasta tunnustuksellisuudesta, joka nyt on näköjään suoraan isästä perkeleestä?
 

ilman sukkia

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Uskonnon opetus ja perusteet sille ovat tosiaan mielenkiintoinen keskusteluaihe. Ala-asteella muistan oppineeni jotain ihan fakta tietoa ns. väärin. Myöhemmin kun asia on tullut esille olen "päivittänyt" tietoni oikeaksi.
Ihminen voi muokata mielipiteitään kun katsoo tarpeelliseksi. Kuinkahan moni alle 10-vuotiaana osaa päättää mikä itselle on parasta jne?

Kouluaineista pystyy kyllä kyseenalaistamaan monenmuunkin kuin uskonnon. Itselläni uskontotunnit menivät ihan samalla (alle 17-vuotiaan) vaihtelevalla motivaatiolla kuin kaikki muutkin. Jotain jäi mieleen opetuksesta, varmaan samalla tasolla kuin musiikin tunneilta jäi äkkiä mietittynä mieleen ainoastaan kitaran kielet, Erkin Auto Datsun Galant Hajos Eilen.

Sitä minä en ymmärrä miksi tästä asiasta pitää tehdä ns. maailman vakavin. Jos ei minun maailma ole kaatunut yhteen uskonnonopetukseen niin ei luulisi monenmuunkaan elämän kaatuvan. Kiihkoa näköjään löytyy molemmilta puolilta, siinä vaiheessa tehdään jo omasta (ja muiden) elämästä paljon hankalampaa. PuolivälinHeikillä on helpompaa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Entä historia, jossa opetetaan kuitenkin vain erästä näkökantaa historian kulusta?
Historian olemassa olosta on erittäin vahvoja todisteita olemassa, joten niiden opettaminen on taatusti tiedon opettamista. Sen sisällössä voi toki olla kehittämistä.
 

Fordél

Jäsen
Saavat kunhan te tekevät sen omalla ajallaan ja omilla rahoillaan, eivätkä koulun toimesta.

Harmi vaan, että uskon enemmistön suomalaisista edelleen kannattavan uskonnon opetusta kouluissa, joten kuulunet ajatustesi kanssa vähemmistöön. Tulevaisuudessa asiat voivat olla toki toisin, mutta muutoksiin mennee vähintään vuosikymmen pari.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Harmi vaan, että uskon enemmistön suomalaisista edelleen kannattavan uskonnon opetusta kouluissa, joten kuulunet ajatustesi kanssa vähemmistöön. Tulevaisuudessa asiat voivat olla toki toisin, mutta muutoksiin mennee vähintään vuosikymmen pari.
Ja näköjään tämä enemmistö on vielä kykenemätön millään asiaperustein tuon asian oikeutusta puolustelemaan, eli kyse on vain vähimmistön oikeuksien loukkaamista enemmistön voimalla. Tosi kristillistä toimintaa.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Historian olemassa olosta on erittäin vahvoja todisteita olemassa, joten niiden opettaminen on taatusti tiedon opettamista. Sen sisällössä voi toki olla kehittämistä.

Käsittääkseni koulussa ei kuitenkaan opetata uskomaan. Koulussa kerrotaan millaista on uskonto, erityisesti kristillinen uskonto, mutta myös paljon muuta. Uskontojen olemassa oloa ei taida kuitenkaan kukaan kieltää? Opetusohjelmista tulee toki käydä kiivastakin keskustelua, mutta mielestäni etenkin nykyisessä kärjistyneessä maailman poliittisessa tilanteessa on erittäin tärkeää, että uskontoja opetetaan ja että ihmiset pystyvät laajasti ymmärtämään tilanteita ja niiden historiaa.

Jos ei ymmärrä uskonnon ja henkilökohtaisen uskon eroa, niin sitten ei vaan voi mitään.
 

ilman sukkia

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Vaikka itse vastustan pakkoruotsia turhana aineena, niin ero siinä on uskontoon että siinä opetaan ihan oikea tietoa - kuten koulun kuuluukin -, eikä uskoa. Ihmeen vaikea asia tuntuu olevan.
Kyllä eri uskonnoista opetettiin (ainakin minulle) faktaa. Saduista faktaa, jos avautuu paremmin. Eli historiaahan se pääasiassa on, samalla tavalla jonkun kirjoittamaan ja värittämää kuin muukin maailman historia.
EDIT: St_Patrick #16 tuossa ylempänä jo asian hienosti sanoiksi pukikin. Ne riparit ovat enemmän sitä henkilökohtaisen uskon esiintuomista. Uskontojen opetus kouluissa on jotain ihan muuta ja pitääkin olla!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös