Fingerpori kirjoitti:
Peruskoulun uskonnonopetuksen omissa kouluissani teki kieroutuneeksi se että sen opettajat ovat itse uskossa olevia ihmisiä. Painotus oli siis Luterilaisuuden opettamisessa ja se tuntui välillä minusta aivopesulta.Muut maapallon valtauskonnot käytiin kyllä läpi,mutta esim yläasteella ne tehtiin ryhmätöinä.
Peruskoulun uskonnonopetuksessa painotetaan luterilaisuutta siksi, että niin lukee opetussuunnitelmassa eikä suinkaan opettajan vuoksi. Samoin opetussuunnitelmassa lukee, että nuo muutkin uskonnot on läpi käytävä. Sen sijaan opettajan uskovaisuus voi hyvinkin vaikuttaa tuohon aviopesulta tuntumiseen. Jotenkin en vain osaa odottaa uskovaiselta opetusta puolueetonta opetusta muista uskonnoista, vaikkei opettaja millään tavalla tarkoituksellisesti tätä tekisi, niin pienetkin sanavalinnat saamat huomaamaan mitä hän oikeasti ajattelee asioista.
dana77 kirjoitti:
Kirkko tai uskonto eivät ole mitään pahoja asioita, mutta ne eivät kuulu koululle tai valtiolle.
Olen samaa mieltä. Täytyy myöntää, että jotenkin on vain niin outoa, että koulussa opetetaan muuten tietoa, mutta tässä tapauksessa uskoa. Kyllä uskonnontunneilla käydään läpi hyödyllisiäkin asioita (etiikka, maailmanuskonnot), mutta se, että tätä opettaa yleensä opettaja, jolla on selvät omat mielipiteet ja uskomukset, haittaa hieman esimerkiksi asioista keskustelemista. Toivottavasti muualla on paremmin, mutta meillä päin ainakin opettajan mielipide oli oikea ja jos oppilas ajatteli eri tavoin, niin se oli lapsellista tai hölmöä ja mielipide tulee varmasti muuttumaan myöhemmin. Ei kuitenkaan annettu sen kummempia perusteluja ajatuksen hölmöydelle. Onneksi tämä oli kuitenkin jo lukiossa, jolloin osasi jättää opettajan omaan arvoonsa.
Toivottavasti ei saa väärää kuvaa, hieman vaikea selittää kaikkea..