Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 381 899
  • 14 434

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sen sijaan sitä voisi verrata poliittisen ajattelun opettamiseen. Kummassakin on viime kädessä kyse arvopohjaisesta elämisen ohjeistamisesta ja sallituista/kielletyistä tavoista tavoitella noita arvoja. Uskonnon puolustajilla tuskin olisi mitään sitä vastaan että jos jokin puolue saa Suomessa 51% kannatuksen, niin sen kouluttamat opettajat saapuvat alakouluun opettamaan erityisillä Kepu-tunneilla oikeaa tapaa suhtautua rypsitukiaisiin ja vaikkapa yksilönsuojan rajoihin julkisuudessa.
Tätä meinasin itsekin sanoa. Ja kun tuota hetki opetettaisiin, niin johan alkaisi Kepun kannatuskin nousemaan kun ihmiset oikein kunnolla ymmärtäisivät ja sisäistäisivät rypsitukiaisten merkityksen, eikä tämän suuren enemmistön mielipiteen opettaminenkaan olisi enää niin ristiriitaista.
 

Viljuri

Jäsen
(snips) Sikäli tässä olla ollaan asian ytimessä, että samalla tavalla kuin enemmistön ei pitäisi saada päättää että mitä kouluissa opetaan myös enemmistö ei saisi tehdä lääketieteellisiä päätöksiä lääkäreiden puolesta. Euroopan historiassa on toki esimerkkejä siitäkin kun valtiojohto päättää, että mitä kouluissa opetetaan.

Toivottavasti tosiaan valtiojohto päättää mitä kouluissa opetetaan, muutenhan homma menisi ihan lekkeripeliksi.

Sivuten hieman demokratiakeskusteluakin, demokratia toiminee useimmiten legitiimisti niin kauan kuin siihen on kytketty oikeusjärjestys.

Oikeusjärjestyksen tarkoituksena on estää se, ettei enemmistö sorra vähemmistöä luovuttamattomiksi katsottujen perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti. Esimerkiksi tyttöjen silpomisen ei tulisi olla mahdollista edes eduskuntalailla, koska se loukkaa mainittuja oikeuksia ja Suomea velvoittavia ihmisoikeussopimuksia.

Meillä on säädetty lailliseksi oikeudeksi saada omaa uskontoaan koskevaa opetusta myös perusopetuksen tarkoittamissa puitteissa (ns. positiivinen perusoikeus). Voitaneen lähtökohtaisesti pitää aika selvänä sitä, että tämän oppivelvollisuuden sisältöä määrittävän subjektiivisen oikeuden "kieltäminen" ja/tai "lopettaminen" ei varmastikaan ole jonkun kolmannen tahon TSS-oikeus, vaikka sinänsä demokraattiset elimet saattavatkin joskus tulevaisuudessa oppivelvollisuuden sisällöstä toisin säätää.
 
Suosikkijoukkue
Turun Palloseura
Ikävä kyllä meillä on käsite valtionkirkko, mistä pitäisi päästä mahd.nopeasti eroon. Kirkko pärjätköön yksinään, omien kannattajiensa kanssa.

Todellakin, tällainen muinaisjäänne Ruotsin vallan ajoilta pitäisi poistaa pikimmiten. Ja uskonnonopetuksen pitäisi olla vain maailman eri uskontojen käsittelyä tieteellisestä näkökulmasta, ei mitään ev.lut./ortodoksista aivopesua. Kansalainen rippikouluiässä tai täysi-ikäisenä päättäköön, haluaako kirkon jäseneksi vai ei. Miksi ihmeessä luterilaisuus ja ortodoksisuus ovat etuoikeutettuja valtionkirkon asemaan? Ei istu nykyaikaiseen demokratiaan ja etnisesti kirjavoituvaan yhteiskuntaan tällainen.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Miksi se olisi mielestäsi ollut "riskeeraamista" ja johonkin pelottavaan "syöttiin" tarttumista? Eikö kyseessä ollutkaan vain uskontoon perehtymistä avoimen tiedonjanon pohjalta ja mahdollinen joukkoon liittyminen "uskoon tulemista"? Eihän uskonnon opettamisessa pitänyt olla mitään väärää? Puhut siis itsesi lahjakkaasti pussiin. Opettajallasi oli agenda, jonka itsekin tunnistat/-tit. Se aivopesuagenda.

Tiedä sitten mistään pussiin puhumisesta, mutta Hare Krishna-liike tai ainakin jotkun sen haarat ovat saaneet "vaarallisen lahkon" -statuksen. Se on sitten oma keskustelunsa mitkä uskonnot ja liikkeet lasketaan sellaiseksi vai lasketaanko kaikki.

Tuollakin missä vierailimme jäseneksi haluavalta haluttiin lopullinen sitoutuminen sitten siinä muodossa, että omaisuudesta tuli liikkeen yhteistä yms. Tässä mielessä vierailu saattoi sisältää myös opettajalta riskin, jos joku oppilas olisi oikeasti kiinnostunut hommasta ja liittynyt jäseneksi. Mitään aivopesua en opettajan toiminnassa kuitenkaan nähnyt, enkä ymmärrä millä tavalla sinä sitä siinä näit.
 

Guille

Jäsen
Fingerpori kirjoitti:
Peruskoulun uskonnonopetuksen omissa kouluissani teki kieroutuneeksi se että sen opettajat ovat itse uskossa olevia ihmisiä. Painotus oli siis Luterilaisuuden opettamisessa ja se tuntui välillä minusta aivopesulta.Muut maapallon valtauskonnot käytiin kyllä läpi,mutta esim yläasteella ne tehtiin ryhmätöinä.
Peruskoulun uskonnonopetuksessa painotetaan luterilaisuutta siksi, että niin lukee opetussuunnitelmassa eikä suinkaan opettajan vuoksi. Samoin opetussuunnitelmassa lukee, että nuo muutkin uskonnot on läpi käytävä. Sen sijaan opettajan uskovaisuus voi hyvinkin vaikuttaa tuohon aviopesulta tuntumiseen. Jotenkin en vain osaa odottaa uskovaiselta opetusta puolueetonta opetusta muista uskonnoista, vaikkei opettaja millään tavalla tarkoituksellisesti tätä tekisi, niin pienetkin sanavalinnat saamat huomaamaan mitä hän oikeasti ajattelee asioista.

dana77 kirjoitti:
Kirkko tai uskonto eivät ole mitään pahoja asioita, mutta ne eivät kuulu koululle tai valtiolle.
Olen samaa mieltä. Täytyy myöntää, että jotenkin on vain niin outoa, että koulussa opetetaan muuten tietoa, mutta tässä tapauksessa uskoa. Kyllä uskonnontunneilla käydään läpi hyödyllisiäkin asioita (etiikka, maailmanuskonnot), mutta se, että tätä opettaa yleensä opettaja, jolla on selvät omat mielipiteet ja uskomukset, haittaa hieman esimerkiksi asioista keskustelemista. Toivottavasti muualla on paremmin, mutta meillä päin ainakin opettajan mielipide oli oikea ja jos oppilas ajatteli eri tavoin, niin se oli lapsellista tai hölmöä ja mielipide tulee varmasti muuttumaan myöhemmin. Ei kuitenkaan annettu sen kummempia perusteluja ajatuksen hölmöydelle. Onneksi tämä oli kuitenkin jo lukiossa, jolloin osasi jättää opettajan omaan arvoonsa.

Toivottavasti ei saa väärää kuvaa, hieman vaikea selittää kaikkea..
 

Fingerpori

Jäsen
Suosikkijoukkue
kärpät
Toivottavasti muualla on paremmin, mutta meillä päin ainakin opettajan mielipide oli oikea ja jos oppilas ajatteli eri tavoin, niin se oli lapsellista tai hölmöä ja mielipide tulee varmasti muuttumaan myöhemmin. Ei kuitenkaan annettu sen kummempia perusteluja ajatuksen hölmöydelle. Onneksi tämä oli kuitenkin jo lukiossa, jolloin osasi jättää opettajan omaan arvoonsa.

No asiat olivat omissa kouluissani vähintään yhtä huonosti ellei huonommin. Vielä lukion 1. luokalla uskonnonopettaja oli kivenkovaan sitä mieltä että taistelulajit ovat vahingollisia koska niiden kautta "pakkosyötetään" vierasta uskontoa.Enempää tuskin tarvii kertoa,lopputuloksena oli armoton sota opettaja vs oppilaat.
 

Guille

Jäsen
Fingerpori kirjoitti:
Vielä lukion 1. luokalla uskonnonopettaja oli kivenkovaan sitä mieltä että taistelulajit ovat vahingollisia
Mikäköhän näissä taistelulajeissa on, kun minullakin on kaveri, joka harrastaa taistelulajeja, mikä ei luonnollisesti ollut uskonnon opettajamme mieleen. Hän tosin sitten päätyi ratkaisuun, että tällä kaverillani on kotona ongelmia, kun hänen täytyy hakea huomiota harrastamalla sellaisia lajeja. Ei tosiaan meilläkään tuo opettaja ollut kovassa suosiossa.

Voisiko joku muuten valaista hieman tarkemmin millaista on elämänkatsomustieto? Yksi kaverini kävi sen uskonnon sijaan (minkä opettaja taisi ottaa henkilökohtaisesti), mutta ei ole tullut kysyttyä, että mitä se pitää sisällään.
 
Viimeksi muokattu:

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Tämä nyt vähän väliä esiin noussut enemmistöargumentti ev.lut.-kirkon kohdalla on vähän erikoinen. Muistan jo lukio-opetuksessa nähneeni tilaston tutkimuksesta, jossa oli selvitetty suomalaisten käsityksiä uskontojen ja uskomusten suhteen. Väitteeseen "Uskon jonkinlaisen jumalan olemassaoloon" oli vastannut myöntävästi 27% vastaajista. Suunnilleen yhtä moni uskoi kummituksiin. Jos 80% kuuluu kirkkoon, saadaan pikaisella laskulla selville että vähintään 53% suomalaisista kuuluu väärin perustein kirkkoon. (Toki voimme suhtautua varauksella tähän, sillä tutkimus on vanha, en kykene tarjoamaan muuta lähdettä kuin muistini, enkä silloin ollut tarpeeksi valveutunut tarkastamaan esim. otoskokoa tai tutkimuksen suorittajaa.)

Omasta mielestäni kirkon tulisi itse huolehtia jäsenistöstänsä sen verran, ettei ihan jokaisen kerettiläisen annettaisi jäädä nurkkiin pyörimään, kun ei vaan itse saa aikaiseksi erota. Toisaalta minkäs niille tekee jos maksavat kiltisti jäsenmaksua.

Todetaanpa vielä että kuulun kyllä sitten itsekin ateistina kirkkoon. Perhesyistä.
 

Redcoat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Tämä nyt vähän väliä esiin noussut enemmistöargumentti ev.lut.-kirkon kohdalla on vähän erikoinen. Muistan jo lukio-opetuksessa nähneeni tilaston tutkimuksesta, jossa oli selvitetty suomalaisten käsityksiä uskontojen ja uskomusten suhteen. Väitteeseen "Uskon jonkinlaisen jumalan olemassaoloon" oli vastannut myöntävästi 27% vastaajista. Suunnilleen yhtä moni uskoi kummituksiin. Jos 80% kuuluu kirkkoon, saadaan pikaisella laskulla selville että vähintään 53% suomalaisista kuuluu väärin perustein kirkkoon. (Toki voimme suhtautua varauksella tähän, sillä tutkimus on vanha, en kykene tarjoamaan muuta lähdettä kuin muistini, enkä silloin ollut tarpeeksi valveutunut tarkastamaan esim. otoskokoa tai tutkimuksen suorittajaa.)

Tuo 27% tuntuu kovin pieneltä. Esim. Eurobarometer Poll 2005 antaa jonkin verran erilaiset luvut. Alla olevaan Wikipedia-artikkeliin niitä on tiivistetty havainnolliseen taulukkomuotoon (kun sivua scrollaa hiukan alaspäin), ja sieltä löytyy linkki myös alkuperäiseen pdf:ään.

http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Europe
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Miksi se olisi mielestäsi ollut "riskeeraamista" ja johonkin pelottavaan "syöttiin" tarttumista? Eikö kyseessä ollutkaan vain uskontoon perehtymistä avoimen tiedonjanon pohjalta ja mahdollinen joukkoon liittyminen "uskoon tulemista"?
Häh? Miksi uskontokuntaan perehtymisen edellytyksenä pitäisi olla joukkoon liittyminen? Et ilmeisesti ole sivistänyt itseäsi uskontotunneilla, vaan annat ateismin sokaista sielusi silmät. Sitä se kiihkoilu teettää.

Uskoon tullaan käsittääkseni vain kristinuskon piirissä.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Häh? Miksi uskontokuntaan perehtymisen edellytyksenä pitäisi olla joukkoon liittyminen? Et ilmeisesti ole sivistänyt itseäsi uskontotunneilla, vaan annat ateismin sokaista sielusi silmät. Sitä se kiihkoilu teettää.

Miksi neutraalin, muka-agendattoman, opettajan pitäisi olla huolissaan siitä että joku kiinnostuu jostain esitellystä uskonnosta niin että päättää liittyä heidän joukkoonsa? Hänhän (oppilas) on mitä ilmeisimmin kokenut kutsumuksen liittyä seurakuntaan joka koskettaa sisimpäänsä? Vai paljastuiko tässä vain yksinkertaisesti se, että muihin uskontoihin ei saa liittyä, ne ovat varottavia, kieroja, omituisia etc (täytä haluamallasi adjektiivilla)?

Uskoon tullaan käsittääkseni vain kristinuskon piirissä.

Vau, näppärää. Mihin ne muut sitten tulevat?
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Tuo 27% tuntuu kovin pieneltä. Esim. Eurobarometer Poll 2005 antaa jonkin verran erilaiset luvut. Alla olevaan Wikipedia-artikkeliin niitä on tiivistetty havainnolliseen taulukkomuotoon (kun sivua scrollaa hiukan alaspäin), ja sieltä löytyy linkki myös alkuperäiseen pdf:ään.
http://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Europe
Kiitoksia! Olisihan se pitänyt arvata että wikipediasta tämäkin olisi löytynyt. Anyway, muutos lukemassa on toki merkittävä mutta ei kyllä syö pointtiani: nyt siis jonkinlaiseen jumaluuteen uskoo 41% suomalaisista, jättäen n. 40% suomalaisista eli puolet kirkkoon kuuluvista varsin huteralle pohjalle, mitä kirkkokunnan valintaan tulee.
Enemmistön ei siis pitäisi olla nykymuotoisen uskonnontupu- eikun uskonnonopetuksen kannalla.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Kertomatta mitään tarkkoja detaljeja (vaitiolovelvollisuus); työskentelin kouluavustajana yhden lukuvuoden. Olin kolmen eri alkuopetusluokan (1-2) uskonnontunneilla, ja kaikissa Raamatun tapahtumia opetettiin totena. ET:ssä oli varsin erilainen meininki opetuksen sisällön ja opetustavan suhteen. Jälkimmäistä pidin huomattavasti parempana ja tieteellisempänä opetuksena.

Uskontoa aletaan opettamaan objektiivisemmin vasta lukiossa tai ehkä yläkoulussa opettajasta riippuen. Alakoulun puolellakin tutustuin yhteen opetusharjoittelijaan, joka sanoi kokevansa tunnustuksellisen uskonnonopetuksen "vieraaksi" ja välttikin sellaista.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Miksi neutraalin, muka-agendattoman, opettajan pitäisi olla huolissaan siitä että joku kiinnostuu jostain esitellystä uskonnosta niin että päättää liittyä heidän joukkoonsa? Hänhän (oppilas) on mitä ilmeisimmin kokenut kutsumuksen liittyä seurakuntaan joka koskettaa sisimpäänsä? Vai paljastuiko tässä vain yksinkertaisesti se, että muihin uskontoihin ei saa liittyä, ne ovat varottavia, kieroja, omituisia etc (täytä haluamallasi adjektiivilla)?

Vau, näppärää. Mihin ne muut sitten tulevat?

Kyllä minusta jokainen ihminen voi arvottaa myös uskontoja ihan vapaasti ja erityisesti sellaisia, jotka voidaan laskea "vaarallisiksi lahkoiksi". Ja parempi olisikin pohtia millaisia on lahkojen mahdolliset vaarat, kuin toteuttaa "sinne vaan kokeilemaan"-mentaliteettia. Vai oletko sitä mieltä, että ihan sama näidenkin kohdalla? Tämän Hare Krishna -liikkeen kohdalla puhutaan lopulta kuitenkin koko omaisuudesta. En nyt enää muista, kuinka vierailua heidän pariinsa pohjustettiin, mutta jotain puhetta lahkon vaatimuksista yms. taisi joka tapauksessa kuitenkin olla. Mitään muuta agendaa en kuitenkaan tämän ussan open toimista löytänyt kuin oppilaiden sivistäminen ja kannustaminen ajatteluun.
 
Viimeksi muokattu:

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Miksi neutraalin, muka-agendattoman, opettajan pitäisi olla huolissaan siitä että joku kiinnostuu jostain esitellystä uskonnosta niin että päättää liittyä heidän joukkoonsa? Hänhän (oppilas) on mitä ilmeisimmin kokenut kutsumuksen liittyä seurakuntaan joka koskettaa sisimpäänsä? Vai paljastuiko tässä vain yksinkertaisesti se, että muihin uskontoihin ei saa liittyä, ne ovat varottavia, kieroja, omituisia etc (täytä haluamallasi adjektiivilla)?
Ko. tapauksesta emme kai tiedä sen enempää kuin että St_Patrick ajatteli opettajan ottaneen riskin tutustumiskäyntien muodossa. Opettajasta emme tiedä lopulta muuta kuin sen, että hän kaytti jengiä paikoissa, joiden suuntaan moni perusluterilainen opettaja ei olisi edes kusaissut.

Jos jätetään opettaja-case pois laskuista, on kristinuskon kannalta juuri niin, että muut kuin Jeesuksen kautta palastumista opettavat uskonnot ovat varottavia. Ei välttämättä inhottavia ja kuvottavia, mutta hengelliseltä kannalta varottavia. Mitä sitä kiertelemään.

Vau, näppärää. Mihin ne muut sitten tulevat?
Mitä uskovaisimmat anteeksipyyntöni. Uskoontulo ja uudestisyntyminen ovat hihhuliterminologiassa käytännössä synonyymeja, vaikkakin edellinen on hiukan kansanomainen ilmaisu. Ajatusvirhe. Muiden uskontojen kohdalla puhutaan yleensä kääntymisestä, mutta uudestisyntyminen on siis kristillinen käsite.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Jos jätetään opettaja-case pois laskuista, on kristinuskon kannalta juuri niin, että muut kuin Jeesuksen kautta palastumista opettavat uskonnot ovat varottavia. Ei välttämättä inhottavia ja kuvottavia, mutta hengelliseltä kannalta varottavia. Mitä sitä kiertelemään.

Miten siis erottelisit eri kristinuskon haarat/lahkot? Onko vain yhdellä suuntauksella oikeat opetukset? Muut uskonnot?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä minusta jokainen ihminen voi arvottaa myös uskontoja ihan vapaasti ja erityisesti sellaisia, jotka voidaan laskea "vaarallisiksi lahkoiksi". Ja parempi olisikin pohtia millaisia on lahkojen mahdolliset vaarat, kuin toteuttaa "sinne vaan kokeilemaan"-mentaliteettia.
No niin, nyt päästään asiaan. Ottiko opettaja riskin myös viedessään oppilaat muslimien moskeijaan, buddhalaisten temppeleihin ja juutalaisten synakogaan?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Jos jätetään opettaja-case pois laskuista, on kristinuskon kannalta juuri niin, että muut kuin Jeesuksen kautta palastumista opettavat uskonnot ovat varottavia. Ei välttämättä inhottavia ja kuvottavia, mutta hengelliseltä kannalta varottavia. Mitä sitä kiertelemään.

Niin, yksittäisen harmittoman casen merkitystä ei tarvitse paisutella mutta hyvin kuvaannollisesti tuokin kuvaus kertoo siitä että kristitty ei kykene opettamaan muita uskontoja neutraalisti, vain tiedollisina kohteina. Hän pelaa aina omaan pussiinsa, muita uskontoja vastaan, jotka kuten avoimesti kerroit, ovat varottavia jo lähtökohtaisesti.

En tunne Hare Krishnaa pintaa syvemmältä, kristikirkon lonkeroita sitäkin paremmin ja hieman hymyilyttää tuo St_Patrickin huoli omaisuuden siirtymisestä seurakunnan haltuun. Eipä ole rajoittunut muutamaan kertaan kun olen itse ollut todistamassa lahkolähetystön puhumassa kuoleman kynnyksellä olevaa vuodepotilasvanhusta testamenttaamaan omaisuutensa seurakunnalle. Tässä vastaavia kokemuksia adventtikirkon piiristä: http://yle.fi/mot/201100/kasis.htm
Oma lukunsa tällä saralla on toki dianetiikka.

Oikeasti "varottavien" uskontojen piirteitä voi huvikseen ruksailla vaikka tämän listan perusteella:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaarallinen_lahko

Kuinka monta ruksia tulee täkäläisten herännäisyyspiirien toiminnan perusteella, sampio?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eli näillä "perusteilla" vaikka enemmistö olisi sitä mieltä, että uskonnon opetus on koulussa kiellettävä, olisi se silti väärin. Tosin perustetta en keksi miksi se on väärin, mutta tuohon logiikkaahan se menee.
Näinhän tämä logiikka ei mene. Sen että mitä kouluissa opetetaan ei kuuluisi olla mielipideasia. Samalla tavalla kuin demokraattisissa maissa on riippumaton oikeuslaitos, joka päättää siitä mikä on oikein (eikä kansalaisten enemmistö), pitäisi myös opetuksen sisällön päättää poliittisesti riippumaton laitos.

Jos kouluissa opetetaan että toinen maailman sota oli juutalaisten vika, kuten jotkut toki uskovat, niin se ei ole oikein, vaikka enemmistö niin uskoisikin. Myös Tatu Vanhasen tutkimukset menevät samaan kategoriaan.

Sille valitettavasti emme voi mitään jos jotkut vanhemmat sitä opettavat kotonaan jälkikasvulleen.
 

Fordél

Jäsen
Näinhän tämä logiikka ei mene. Sen että mitä kouluissa opetetaan ei kuuluisi olla mielipideasia. Samalla tavalla kuin demokraattisissa maissa on riippumaton oikeuslaitos, joka päättää siitä mikä on oikein (eikä kansalaisten enemmistö), pitäisi myös opetuksen sisällön päättää poliittisesti riippumaton laitos.

Harmi vaan, että se riippumaton oikeuslaitoskin päätää sen mikä on oikein poliittisessa prosessissa päätettyjen lakien perusteella. Eli ihan tuo logiikka ei nyt toimi.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Harmi vaan, että se riippumaton oikeuslaitoskin päätää sen mikä on oikein poliittisessa prosessissa päätettyjen lakien perusteella. Eli ihan tuo logiikka ei nyt toimi.
Luotan siihen, että jos tuollainen järjestelemä saataisiin, niin silloin sitä jouduttaisiin pohtimaan avoimemmin ja periaatteista syntyisi oikeasti keskustelua. Jos tuota vertaa oikeuslaitokseen ja politiikan suhteeseen, niin eihän sekään että joku poliittinen ryhmittymä olisikin enemmistönä tarkoita sitä että kovin helposti syntyisi lakeja, joiden ansiosta kyseisen puolueen uudelleenvalinta järjestyisi.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Niin, yksittäisen harmittoman casen merkitystä ei tarvitse paisutella mutta hyvin kuvaannollisesti tuokin kuvaus kertoo siitä että kristitty ei kykene opettamaan muita uskontoja neutraalisti, vain tiedollisina kohteina. Hän pelaa aina omaan pussiinsa, muita uskontoja vastaan, jotka kuten avoimesti kerroit, ovat varottavia jo lähtökohtaisesti.

Miten niin ei pysty opettamaan neutraalisti? Mistä edes tiedät, että kyseinen opettaja oli kristitty? Käsittääkseni uskonnon opettajalta ei vaadita mitään tunnustuksellisuutta, vain yliopistotutkinto. Itsekään en tiedä kuuluiko kyseinen opettaja kirkkoon. Körttihenkisyydellä tarkoitin lähinnä, että ei olla kovaan ääneen julistamassa yhtä totuutta, vaan asioista voidaan puhua pohtien ja avoimin mielin.

Potentiaalisesti vaarallisia lahkoja ovat mielestäni sellaiset, jotka vaativat jäseniltään huomattavan sitouttavia rahallisia sijoutuksia. Tällainen kyseinen Hare Krishna-liike on. Kun yhdistää sekä hengellisen ja rahallisen riippuvuuden lahkoon ollaan minusta vaarallisilla jäljillä. Lisätietoa voi saada varmaan vaikka Uskontojen uhrit ry:ltä.

Jos uskonnon opettaja ei ota tällaisiin asioihin minkäänlaista kantaa, niin on hän mielestäni paska opettaja. Valtavirtauskonnot, etenkään kristinusko, eivät ole noin yleisesti ottaen minusta tällaisia lahkoja, jotka pyrkivät ihmisen täydelliseen kontrolliin ja alistamiseen. Mutta kuten sanottua, tämä on vaikea ja mielenkiintoinen aihe ja siihen sisältyy monta puolta.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Miten niin ei pysty opettamaan neutraalisti? Mistä edes tiedät, että kyseinen opettaja oli kristitty? Käsittääkseni uskonnon opettajalta ei vaadita mitään tunnustuksellisuutta, vain yliopistotutkinto.

Ei vaadita, mutta käytännössä ovat. Kuten myös opetussuunnitelman ns. "piilo-opetussuunnitelma".

Jos uskonnon opettaja ei ota tällaisiin asioihin minkäänlaista kantaa, niin on hän mielestäni paska opettaja.

Ota kantaa? Millaisiin asioihin? Kertoo siis lapsosille mikä on hyvää ja mikä pahaa (omasta kristillisestä näkökulmastaan), mikä on varottavaa? Ulottuuko tämä opetuksessa myös kristinuskon vaarallisuuden ja pimeän puolen tarkasteluun? Enpä ole nähnyt/kuullut sellaisesta...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös