Uskotko Jumalaan?

[Yläpesä]

Jos tämän tyyppisiä hyvin monimutkaisia yhdisteitä olisi olemassa, silloin elämää pitäisi syntyä jatkuvasti. Vähintäänkin laboratorioissa näitä yhdisteitä voitaisiin käyttää elämän luomisessa.

Laboratoriokokeita ei vielä ole tehty neljää miljardia vuotta. Annetaan aikaa.

 

[Jj]

Syy miksei uutta elämää synny koko ajan on että vanha monimutkaisempi elämä on jo olemassa. Se vie resurssit eikä uudella elämällä olisi aikaa rauhassa kehittyä.

 

[Wizzö]

Ihminen. Esimerkkinä erosta vaikka se, että ihmisillä on moraali ja eläimillä ei.

Linkki: https://youtu.be/zNeXLipuZqI?feature=shared

 

[olkikuukkeli]

Ateismi uskon puutteena, minkä tahansa uskon puutteena, on mielenkiintoinen hyppy tilanteeseen, jossa ateisti luo itselleen turvallisen tilan. Tarkoittaa myös sitä, että ei ole valmis puolustamaan mitään väitettä, vaan ottaa asiakseen vain kritisoida väitteitä. Sanottakoon Dawkinsista mitä hyvänsä, hän ei toiminut näin. Totta kai on mahdollista perustaa ateistinen vakaumus sitomatta sitä mihinkään sellaiseen, mikä vaatisi todisteita. Mutta uskon puute ei toimi argumenttina uskoa vastaan: sinulta puuttuu uskoa, entä sitten? Mitä tämän uskon puutteen on tarkoitus todistaa?

On huomattava, että tässä puhutaan nyt siitä, mitä evidenssiä teismi tarjoaa. Sen sijaan todistuksesta on kysyttävä, mikä ylipäätään voisi kelvata todistukseksi? Matemaattinen todistus, looginen todistus, persoonallinen todistus? Olen kuullut ateisteja, joiden mielestä oikeastaan mikään ei kelpaa todistukseksi Jumalan olemassaolosta. Hyvä on, silloin keskustelu on varmaankin tarpeetonta.

Puhe "aukkojen jumalasta" on hyvä retorinen keksintö, mutta ei juuri muuta. Yhtä hyvin, "aukkojen ateismi" pätee yhtä hyvin, sikäli kuin ateismi kytkeytyy naturalismiin. Jotta voisi elää tieteellisen maailmankuvan sisällä suurella uskon varmuudella naturalistisiin positioihin, vaaditaan myös evidenssiä tälle vakaumukselle. Nykytiede ei tällaista evidenssiä voi tarjota. Kuten aiemmin sanottu, tämä ei tarkoita, etteikö ihminen voisi elää ilman uskoa. Yksinkertaista, voi vain päättää, ettei halua uskoa, olipa mitä tahansa evidenssiä tarjolla.

Se malli, mitä tieteellinen ateismi tarjoaa, on perin heikoilla kantimilla. Asian voi ilmaista näin: Dawkinsin ajatuksena oli, että teismi ennen Darwinia tarjosi vahvemman selitysvoiman kuin ateistinen positio. Oli siis hänen mukaansa rationaalisempaa olla teisti kuin ateisti, mutta Darwin muutti tämän. Nyt heiluri on kuitenkin mennyt toiseen suuntaan: DNA, Big bang, luonnon hienosäätö tai elämän synty osoittavat, että on rationaalisempaa uskoa suunnittelijaan.

Tämä ei kuitenkaan johda tieteellisissä ateisteissa teismiin, vaan se johtaa Suureen Odotukseen, tilaan, jossa kaukaisessa tulevaisuudessa kaikki asiat lopulta selittyvät naturalismin pohjalta. Tämä se on uskoa, jos mikä. Uskot, että joskus kaikki selviää, vaikka et itse olekaan tätä näkemässä. Entäpä jos käykin toisin?

Voin sanoa entisenä vakaumuksellisena kristittynä (lapsuuden kodista saatu perintö), ettei ateismi todellakaan ole turvallinen tila. Jumaliin uskomaton ihminen joutuu esimerkiksi kohtaamaan oman elämän päättymisen varmuuden ja pysyvyyden, hyväksymään oman tietämättömyytensä ja ikuisen epävarmuuden tunteen (joka kyllä, sanalla sanoen, taitaa koskea useimpia kristittyjäkin). Ehkä tämä tosiaan uskovaisen näkökulmasta voi olla ärsyttävää, ettei vastustajalla ole mitään selkeää opinkappalekokoelmaa ja ateismin ylipappienkin sanoihin suhtaudutaan kriittisesti.

En tiedä universumin syvintä olemusta tai salaisuutta. Toisin kuin luulet, tuskin monikaan on kovin varma siitä, voiko todellisuuden olemusta koskaan ihmisenä tietääkään. Onko joku liikkumaton liikuttaja sytyttänyt olemattomuudessa alkuräjähdyspommin sytytyslangan, kai se on mahdollisuuksien rajoissa. Tämä on minusta ihan eri keskustelu kuin vaikkapa kristinuskon uskottavuus maailmankaikkeuden kuvaajana. Se on mielenkiintoista, että merkittävä osa ihmisistä ei hyväksy epätietoisuutta vastauksena kysymyksiin, joihin ei ole vastausta. Uskoisin, että ihmisten välillä on merkittäviä eroja turvallisuushakuisuudessa ja epävarmuuden sietokyvyssä. Eksistentiaalisen tuskan ja levottomuuden tunteisiin uskonnot tarjoavat mukavia ratkaisuja, siihen niiden kulttuurievolutiivinen menestys taitaakin pitkälti perustua.

Lähestyt myös suunnittelijan todennäköisyyttä yhtälössä melko leväperäisesti. Vai osaatko vastata mikä sen todennäköisyys suhteessa naturalismiin on?

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Joku varmaan vetää sitten taas tähän VT:n orjajutut. Niistä ollaankin jo kinattu ihan tarpeeksi mielestäni. Jokainen tulkitsee asian omalla tavallaan.

Kyllä. Minä. Tulkinnan vapaus on uskovien tapa valkopestä - ennenkaikkea itselleen - inhottavia ja harmillisia ideologiaansa sopimattomia faktoja. Tulkinnanvapaus shalt set thou free, say.

Minä otan sinut loppuiäksesi orjakseni ja voin hakata sinulta älyn ämpäriin vaikka joka päivä, kunhan et kuole siihen pieksemiseen kahden päivän sisällä. Millä tulkinnalla tuo on hyvä asia?

Exodus 22:18 Thou shalt not suffer a witch to live

Vaihtoehto 1: Noitia on olemassa. Kaikessa rakkaudessaan ihmistä kohtaan Hän loi noidat, jotka harrypottermaisilla loitsimisillaan kykenee aiheuttamaan yliluonnollista pahuutta kanssaeläjilleen, koska syy.

Vaihtoehto 2: Noitia ei ole olemassa, mutta Jumala halusi aiheuttaa tällä valheella hämmennystä, joka on sittemmin johtanut miljoonien viattomien ihmisten äärimmäisen tuskallisiin kuolemiin.

Vaihtoehto 3. Vaihtoehto kolmea ei ole. Kumpi edellisistä on hyvä vaihtoehto?

Vai olisiko ollut parempi ilmoittaa selestiaalisti, että Thou shalt lopettaa niiden syyttömien tyttölapsien grillaaminen kuoliaaksi nuotiossa, niinkuin about jo eilen for heaven's sake.

 

[Gotterdam]

Kyllä. Minä. Tulkinnan vapaus on uskovien tapa valkopestä - ennenkaikkea itselleen - inhottavia ja harmillisia ideologiaansa sopimattomia faktoja. Tulkinnanvapaus shalt set thou free, say.

Minä otan sinut loppuiäksesi orjakseni ja voin hakata sinulta älyn ämpäriin vaikka joka päivä, kunhan et kuole siihen pieksemiseen kahden päivän sisällä. Millä tulkinnalla tuo on hyvä asia?

Exodus 22:18 Thou shalt not suffer a witch to live

Vaihtoehto 1: Noitia on olemassa. Kaikessa rakkaudessaan ihmistä kohtaan Hän loi noidat, jotka harrypottermaisilla loitsimisillaan kykenee aiheuttamaan yliluonnollista pahuutta kanssaeläjilleen, koska syy.

Vaihtoehto 2: Noitia ei ole olemassa, mutta Jumala halusi aiheuttaa tällä valheella hämmennystä, joka on sittemmin johtanut miljoonien viattomien ihmisten äärimmäisen tuskallisiin kuolemiin.

Vaihtoehto 3. Vaihtoehto kolmea ei ole. Kumpi edellisistä on hyvä vaihtoehto?

Vai olisiko ollut parempi ilmoittaa selestiaalisti, että Thou shalt lopettaa niiden syyttömien tyttölapsien grillaaminen kuoliaaksi nuotiossa, niinkuin about jo eilen for heaven's sake.

Koko 2. Mooseksen kirja 22, Omistusoikeutta koskevia ynnä muita lakeja on mielenkiintoinen. Siitä löytyy tosiaan tuo "Velhonaisen älä salli elää". Miten nämä lait pitäisi sitten tulkita kun niitähän ei voi nykyaikana mitenkään toteuttaa. Aika barbaarista. Jeesuskaan ei tullut kumoamaan vanhoja lakeja. Välillä puhutaan, että kristityn tulisi elää lähinnä uuden testamentin mukaan, mutta toisaalta vanha testamenttikin pätee osittain. Jotain pitää noudattaa, mutta valikoivasti.

 

[heketsu88]

Nyt pitää vähän puuttua @TuleeEnnenaikaisesti väitteeseen, että noituuden vuoksi olisi kuollut miljoonia ihmisiä. Näin ei tosiasiassa ollut, vaan tuo lukema oli välillä 40000-60000. Yleisesti noituuden harjoittamisesta annettiin sakkoa tai ruumiillinen rangaistus. Useimmat noituudesta syytetyt vapautettiin. Tuo miljoonien ihmisten kuolema noituuden harjoittamisen vuoksi on peräisin 1700-luvulta, eikä perustunut oikeuslähteiden tutkimuksiin, vaan erään Gottfried Christian Voigtin omiin päätelmiin.

 

[Amerikanihme]

Kyllä. Minä. Tulkinnan vapaus on uskovien tapa valkopestä - ennenkaikkea itselleen - inhottavia ja harmillisia ideologiaansa sopimattomia faktoja. Tulkinnanvapaus shalt set thou free, say.

Etkö itsekin tulkitse omalla haluamallasi tavalla (esim. kirjaimellisesti)?

 

[Yläpesä]

Kyllä. Minä. Tulkinnan vapaus on uskovien tapa valkopestä - ennenkaikkea itselleen - inhottavia ja harmillisia ideologiaansa sopimattomia faktoja. Tulkinnanvapaus shalt set thou free, say.

Minä otan sinut loppuiäksesi orjakseni ja voin hakata sinulta älyn ämpäriin vaikka joka päivä, kunhan et kuole siihen pieksemiseen kahden päivän sisällä. Millä tulkinnalla tuo on hyvä asia?

Exodus 22:18 Thou shalt not suffer a witch to live

Vaihtoehto 1: Noitia on olemassa. Kaikessa rakkaudessaan ihmistä kohtaan Hän loi noidat, jotka harrypottermaisilla loitsimisillaan kykenee aiheuttamaan yliluonnollista pahuutta kanssaeläjilleen, koska syy.

Vaihtoehto 2: Noitia ei ole olemassa, mutta Jumala halusi aiheuttaa tällä valheella hämmennystä, joka on sittemmin johtanut miljoonien viattomien ihmisten äärimmäisen tuskallisiin kuolemiin.

Vaihtoehto 3. Vaihtoehto kolmea ei ole. Kumpi edellisistä on hyvä vaihtoehto?

Vai olisiko ollut parempi ilmoittaa selestiaalisti, että Thou shalt lopettaa niiden syyttömien tyttölapsien grillaaminen kuoliaaksi nuotiossa, niinkuin about jo eilen for heaven's sake.

Kuvailet alempiasteisen jumaluuden antamia ohjeita. Platon nimitti tällaista materiaaliseen maailmaan kiinnittynyttä "maailmanrakentamisen" jumaluutta demiurgiksi, jonka yläpuolella on kaikkeuden luoja. Jeesus-liikkeen alkuvaiheessa tämä ajatus oli vahvasti mukana ja kahden jumaluuden vastakkainasettelu kärjistettiin (uuden liiton mukana tuli "rakastava ja anteeksiantava" jumaluus joka oli mahtavampi voima kuin tämä VT:n alijumala). Myöhemmin gnostilaiseksi leimatussa varhaiskristillisessä liikkeessä tämä vietiin pisimmälle, niin että demiurgi nähtiin pahana toimijana ja varsinaisen isäjumalan vastakohtana.

 

[Dynamo]

Etkö itsekin tulkitse omalla haluamallasi tavalla (esim. kirjaimellisesti)?

Miten tulkitset Jeesuksen syntymän ajankohdan? Oliko se Herodeteksen aikana vai Quiriniuksen aikoihin? Vai molempien?

 

[Amerikanihme]

Miten tulkitset Jeesuksen syntymän ajankohdan? Oliko se Herodeteksen aikana vai Quiriniuksen aikoihin? Vai molempien?

Ei minulla mitään omaa tulkintaa ole tästä kuin juuri muustakaan Raamatun sisällöstä. Seuraan viisaampien ja paremmin asioihin perehtyneiden tai valaistuneiden tulkintoja. En usko, että tuossa näennäisessä ristiriidassa on mitään hengellistä tai korkeampaa sanomaa sisällytettynä, tai en ainakaan ole sellaiseen törmännyt.

 

[Dynamo]

Ei minulla mitään omaa tulkintaa ole tästä kuin juuri muustakaan Raamatun sisällöstä. Seuraan viisaampien ja paremmin asioihin perehtyneiden tai valaistuneiden tulkintoja. En usko, että tuossa näennäisessä ristiriidassa on mitään hengellistä tai korkeampaa sanomaa sisällytettynä, tai en ainakaan ole sellaiseen törmännyt.

Herodes kuoli ja 6 vuotta myöhemmin Quirinius oli sitten käskynhaltijana. Mutta sinne ne menivät, Bethlehemiin Quiriniuksen veroja maksamaan. Olivat muuten paikallisia veroja, joten Nasaretista ei olisi tarvinnut sinne lähteä, jonkun 1000 vuotta aiemmin kuolleen esi-isän sukujuurien tähden. Ihan kuin joku jenkki lähtisi Pariisin kunnallisveroja makselemaan , kun on 800 luvulla eläneen Kaarle Suuren jälkeläinen. Miksi?

No tietenkin siksi, että vanhassa testamentissa on ennustettu, että messias syntyy Bethlehemissä, joten pakko se nasaretilainen oli jollain verukkeella saada syntyneeksi siellä. Eihän Jeesus voi olla messias, jos ei ole täyttänyt ennustusta.

Kuuden vuoden ero on näennäinen ristiriiita?

 

[Amerikanihme]

Herodes kuoli ja 6 vuotta myöhemmin Quirinius oli sitten käskynhaltijana. Mutta sinne ne menivät, Bethlehemiin Quiriniuksen veroja maksamaan. Olivat muuten paikallisia veroja, joten Nasaretista ei olisi tarvinnut sinne lähteä, jonkun 1000 vuotta aiemmin kuolleen esi-isän sukujuurien tähden. Ihan kuin joku jenkki lähtisi Pariisin kunnallisveroja makselemaan , kun on 800 luvulla eläneen Kaarle Suuren jälkeläinen. Miksi?

No tietenkin siksi, että vanhassa testamentissa on ennustettu, että messias syntyy Bethlehemissä, joten pakko se nasaretilainen oli jollain verukkeella saada syntyneeksi siellä. Eihän Jeesus voi olla messias, jos ei ole täyttänyt ennustusta.

Kuuden vuoden ero on näennäinen ristiriiita?

Raamatussahan on nykyihmiselle, joka kirjaimellisesti tulkitsee Raamattua, varmaan tuhansittain jollei enemmänkin ristiriitaisilta näyttäviä toteamuksia. Niitä on sitten selitetty ties millä tavalla. Useimmat näistä näennäisistä ristiriitaisuuksista eivät Raamatun ydinsanomaa millään tavalla käsittääkseni muuta.

Ketjun otsikkoa ajatellen, lakkaatko uskomasta Jumalaan, jos tuota Herodeksen ja Quiriniuksen (Kyreniuksen) samanaikaisuutta ei sinulle miellyttävällä tavalla osata selittää?

 

[Dynamo]

Raamatussahan on nykyihmiselle, joka kirjaimellisesti tulkitsee Raamattua, varmaan tuhansittain jollei enemmänkin ristiriitaisilta näyttäviä toteamuksia. Niitä on sitten selitetty ties millä tavalla. Useimmat näistä näennäisistä ristiriitaisuuksista eivät Raamatun ydinsanomaa millään tavalla käsittääkseni muuta.

Ketjun otsikkoa ajatellen, lakkaatko uskomasta Jumalaan, jos tuota Herodeksen ja Quiriniuksen (Kyreniuksen) samanaikaisuutta ei sinulle miellyttävällä tavalla osata selittää?

Raamattu on sepite. Sen aikaisten ihmisten Kalevala, tulkinta asioista, joita ihmismieli ei ymmärtänyt. Se on totta siinä missä Kalevalakin (toki Lönnrot on tilkinnyt aukkoja, mutta niin on tehty Raamatullekin). En usko, joten mun ei tarvitse lakata uskomasta. Miksei Kalevalan luomiskertomus voisi olla totta, mitäs jos se onkin oikea, Väinämöinen lauloi jne?

 

[Amerikanihme]

Raamattu on sepite. Sen aikaisten ihmisten Kalevala, tulkinta asioista, joita ihmismieli ei ymmärtänyt. Se on totta siinä missä Kalevalakin (toki Lönnrot on tilkinnyt aukkoja, mutta niin on tehty Raamatullekin).

Se on hienoa, että tiedät asian näin varmasti. Jokin meni varmasti vikaan kohdallani, kun en koskaan ole saavuttanut tuollaista varmuutta eri asioiden totuusarvoista.

 

[Duke]

Minä tässä puntaroin yhden asian itselle selväksi: Taivas. No okei, en sitä ratkaissut, että onko sitä olemassa vai ei. Mutta, jos ja kun Taivas on olemassa, niin pitkällisen päättelyn jälkeen ei minulla oikein mitenkään ole muuta mahdollisuutta kuin päätyä siihen johtopäätökseen, että sinne mennään täysin eri "persoonina", uudestisyntyneinä, muisti tyhjänä kuin MIB:ssä.

Ei ole muuta mahdollisuutta, jos lähdetään oletuksesta, että taivaassa on kaikilla ikuinen onni. Ei kukaan voi esim. olla onnellinen, jos tietää että joku läheinen ei ikinä tule pääsemään taivaaseen. Pakkohan jonkinlainen kovalevyn puhdistus on tapahtua, jotta onnellisen ikuisuuden voi aloittaa ilman painolastia menneestä. Eli kaikki ikuisuuskysymykset: "minkä ikäisenä taivaassa ollaan?" "Minkä näköisenä siellä ollaan" "tunnetaanko toisia" voi unohtaa. Tämä osaltaan vastaisi myös kysymykseen: "miksi kukaan ei ole tullut koskaan Taivaasta tervehtimään?"

Sen voi sitten ajatella iloisena asiana tai ahdistavana, miten haluaa. Mutta ei sinne muusikot mene taivaalliseen bändiin soittamaan eikä kukaan pääse Einsteinia kättelemään. Eikä siellä ole edesmenneet rakkaat odottamassa eikä kukaan katso pilvenreunalta. Mutta pääseepähän aloittamaan uuden elämän puhtaalta pöydältä. Ja se hymyilyttää kovasti, että esim. mormonit, jotka täällä paasaavat, että vain he pelastuvat, niin... HAH! He eivät sitä ikinä tule tietämään olivatko oikeassa vai väärässä, koska muisti nolliin.

Minun mielestä tämä maallinen taival päättyy täällä kokonaan tähän, muistoineen ja ajatuksineen kaikkineen, vaikka uusi elämä uskossa jatkuukin kuoleman jälkeen jossain Taivaassa tai vastaavassa paikassa. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta minulle tämä aika lailla käy järkeen. Enkä tällä viestillä halua loukata ketään enkä kiistää Jumalan, Jeesuksen tai Taivaankaan olemassaoloa vaan kommentoin Taivaan olemusta ja sitä millaisina uskovat Taivaaseen menisivät.

 

[Steril]

@Duke Hyvää pohdintaa. Tuohon perinteiseen taivaskäsitykseen liittyy tosiaan niin paljon epäloogisuuksia ja aukkoja, että en oikein kymmenen ikävuoden jälkeen ole sitä voinut pitää oikein edes mahdollisena. Kuten vaikka tuo, että millaisia siellä olisimme tai mitä siellä tekisimme jne. Miten aika siellä kulkisi, siellä ei vissiin aikaa samalla lailla olisi? Miksi emme siinä tapauksessa kaikki jo olisi siellä, kuolemme kuitenkin eri aikojamme? Jotenkin vaikea hahmottaa sitä että jostakin ajallisesta vain siirtyisimme ajattomaan.

Outo ajatus että vaikka Urho Kekkonen olisi valmiiksi ajattomuudessa ikuisuudessa ja sitten Martti Ahtisaari yhtäkkiä vain tupsahtaisi sinne samoihin kemuihin mukaan ilman että kukaan edes ihmettelisi mitään. Koska eihän ajattomuudessa pitäisi olla mitään "ensin täällä on kaksi ja nyt hetken päästä kolme" tilannetta, koska silloin siinä on selkeä kronologinen järjestys, eikä se olisi enää ajattomuutta.

Ja mikä erottaa, kuka pääsee taivaaseen ja kuka ei? Pääseekö vaikka rikki mennyt juomalasi tai purkutuomion saanut rintamamiestalo myös taivaaseen vai päteekö tämä vain pelkkiin ihmisiin + eläimiin? Miksi ylipäätään oletamme että pääsisimme jonnekin juuri tällaisina kuin nyt olemme? Mitä tai keitä me oikeastaan edes olemme, jota kutsumme nyt "minäksi"?

Kaiken pohdinnan pohjalta tuntuu, että ihminen haluaa omalle egolleen ja mielelleen turvata jatkuvuutta, että juuri _minä_ pääsen jatkamaan olemassaoloani ikuisesti juuri tällaisena kuin olen, ja haluan myös läheiseni ja muut tärkeät asiat sinne ikuisuuteen mukaan koska _minä_ elämäni aikana kiinnyin niihin siinä määrin että niistä luopuminen ei ole vaihtoehto. Itsekkyyttäkö?

Tätähän muun muassa itämaisessa henkisyydessä yritetään toppuutella - ja painottaa myös luopumista sekä asioihin kiinnittymättömyyden tai niistä irti päästämisen tärkeyttä. Joku viisas sanoi joskus että kunnolla vapaa ja "taivaassa" voi olla vasta sitten kun ei ole kiinnittynyt yhtään mihinkään - ei edes omiin ajatuksiinsa tai tietoisuuteensa, saati sitten elämänsä varrella rakentuneeseen minäkuvaansa.

 

[godspeed]

Kaiken pohdinnan pohjalta tuntuu, että ihminen haluaa omalle egolleen ja mielelleen turvata jatkuvuutta, että juuri _minä_ pääsen jatkamaan olemassaoloani ikuisesti juuri tällaisena kuin olen, ja haluan myös läheiseni ja muut tärkeät asiat sinne ikuisuuteen mukaan koska _minä_ elämäni aikana kiinnyin niihin siinä määrin että niistä luopuminen ei ole vaihtoehto. Itsekkyyttäkö?

Tätähän muun muassa itämaisessa henkisyydessä yritetään toppuutella - ja painottaa myös luopumista sekä asioihin kiinnittymättömyyden tai niistä irti päästämisen tärkeyttä. Joku viisas sanoi joskus että kunnolla vapaa ja "taivaassa" voi olla vasta sitten kun ei ole kiinnittynyt yhtään mihinkään - ei edes omiin ajatuksiinsa tai tietoisuuteensa, saati sitten elämänsä varrella rakentuneeseen minäkuvaansa.

Minä en ole asiantuntija tässäkään asiassa, mutta omasta näkökulmasta katsottuna kyse on ihmisen poikkeuksellisen vahvasta ja paikoin itsekeskeisestä selviytymisvietistä, joka torppaa ajatuksen kuoleman lopullisuudesta. Kyse voi myös olla kyvystä ajatella toisinaan hieman vaikeammin ja monimutkaisemmin, jos asiat niin vaativat. Voisin väittää, että luomakunnan kruununa tämä tietynlainen selviytymisvietti ja sen ruokkimat ajatukset ovat vain ihmisen itselleen omima etuoikeus, vaikka tietystikään en tiedä miten eläimet kuoleman kokevat. On ollut dokumenteissa merkkejä, että nekin aistivat asiat ihan fiksusti silloin kun sen aika on.

Kuolemaa on kuitenkin usein hankala hyväksyä sellaisena kuin se mahdollisesti tulee, jolloin tämä taivasajattelukin on loogisen ja rauhoittavan tuntuista. Ajatellaan, että näinhän se toivottavasti on, kun suruun ja muuhun tuo lohtua ajatus, että kaikki jatkuu sitten muualla. Ja missä muuallakaan näin voisi tapahtua kuin taivaassa, koska sinne ihminen on aikojen alusta tuijottanut. Se on se suuren ja mystisen taivaan voima.

Toki kaikilla ei ole näin, vaan usein saa kuulla kun toinen sanoo, että kuolemaan kaikki loppuu väistämättä. Mitään tarvettakaan ei ole tälle taivasajattelulle, vaikka usein esimerkiksi aikuinen saattaa sanoa lapselle, että nyt se ja se on taivaassa ja heillä on hyvä olla. Vähän kuin hätävalheena, vaikka se tuntuu luontevalta sanoa ääneenkin. En sanoisi, että kenenkään ajatus kuoleman jälkeisestä tilasta ja ajasta on toista parempi niin kauan, kun asiaa ajatteleva ihminen kokee epävarmuutta miten meille sitten käy.

Itse uskon taivaaseen maksimissaan niin, että kun minä haihdun kehostani, niin henkeni saattaa ikään kuin haihtua taivaaseen. Tuo on se mihin minun aivoni venyvät ja mikä tuntuu hyvältä. En ole kuolemattomuuden tai minkään välitilan perässä, mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Sellaista agnostisuutta minussa jonkin verran on.

 

[Dynamo]

Enkä tällä viestillä halua loukata ketään enkä kiistää Jumalan, Jeesuksen tai Taivaankaan olemassaoloa vaan kommentoin Taivaan olemusta ja sitä millaisina uskovat Taivaaseen menisivät.

Muslimien taivas 70 neitsyen kanssa kuulostaa joltain ilotalolta. Opetuksena tai palkintona se niiden taivas on vähän kummallinen. "Ole kunnollinen tässä elämässä, niin pääset ikuisiksi ajoiksi ilotaloon"?

 

[Rod Weary]

Kun se liekki sammuu kuin Terminatorilta konsanaan, kyllä uskovaisten naama venähtää, kun eivät olekaan taivaassa.

 

[godspeed]

Kun se liekki sammuu kuin Terminatorilta konsanaan, kyllä uskovaisten naama venähtää, kun eivät olekaan taivaassa.

Mutta eikös tämä vaatisi sen, että tuonpuoleisessa on jotain, jotta voisi huomata, ettei ollakaan taivaassa? Tai jos ollaan, niin on siellä hieman erilaista kuin jos vaikka lentokoneella kävisi katsomassa. Vai leijuuko jengi sitten tuolla ylhäällä vähän kuin olisi painovoima tms. No ei sillä, tulinpa vaan ajatelleeksi :)

 

[Rod Weary]

Mutta eikös tämä vaatisi sen, että tuonpuoleisessa on jotain, jotta voisi huomata, ettei ollakaan taivaassa? Tai jos ollaan, niin on siellä hieman erilaista kuin jos vaikka lentokoneella kävisi katsomassa. Vai leijuuko jengi sitten tuolla ylhäällä vähän kuin olisi painovoima tms. No ei sillä, tulinpa vaan ajatelleeksi :)

No jos uskovaiset saa pelotella muita, ettei ne pääse kuoltuaan taivaaseen, niin kyllä niitäkin saa pelotella sillä, että se oli sitten siinä eikä mitään taivaspaikkaa ole enää tarjolla.

 

[ColCbj]

Edesmennyt isoisoisäni totesi kuolinvuoteellaan kuoleman jälkeisestä ajasta puhuneelle papille, että kun lyödään pari metriä multaa päälle, niin sieltä ei kyllä ketään nouse.

 

[Stratman]

Muslimien taivas 70 neitsyen kanssa kuulostaa joltain ilotalolta. Opetuksena tai palkintona se niiden taivas on vähän kummallinen. "Ole kunnollinen tässä elämässä, niin pääset ikuisiksi ajoiksi ilotaloon"?

Mitenkäs muuten musliminaisten käy? Onko mitään asiaa taivaisiin?

 

[Dynamo]

Mitenkäs muuten musliminaisten käy? Onko mitään asiaa taivaisiin?

Kai nekin pääsee. Tuo 70 neitsyttä kuului kai palkinnoksi pyhässä sodassa islamin puolesta kuolleille muslimeille. Kai niiden taivaassa on sitten kahdenlaista väkeä, ne, jotka ovat normitaivaassa ja sitten pyhässä sodassa kuolleet, jotka ovat ilotalossa.

Tämä kysymys ansaitsisi vastauksen joltain islamin asiantuntijalta.