Uskotko Jumalaan?

[Kisapuisto]

Minä en kyllä tajua, miksi @Tarinankertoja on hukannut aikaansa Jehovan todistajien tai KD:n edustajien kanssa jossain vaalikopilla. Mielestäni etenkin jehovien jutusteluihin kannattaa suhtautua täysin välinpitämättömästi, akateeminen sormenheristely Raamatun epäkohdista hukannee kaikkien aikaa.

Varsinkin kun se Jehovan todistajien raamattu on eri kirja kuin kristittyjen Raamattu.

 

[floikkari]

Varsinkin kun se Jehovan todistajien raamattu on eri kirja kuin kristittyjen Raamattu.

Ihan sama kirja se on.

Niillä on oma käännös jossa jumalasta / herrasta ym. käytetään nimeä jehova (jahve, YHVH ym.) Useimmista normiraamatuistakin voi lukea marginaalista "*herra, hepreaksi jahve" tjsp. Käännöstä on moitittu mm. siitä että jahveliinijuttua on käytetty silloinkin kun sitä ei lähdemateriaalissa käytetä.

Krikiikkiä ovat herättäneet myös jotkut tietyt käännösratkaisut joita jotkut pitävät ongelmallisina ja ainoastaan ko. liikkeen sanomaa tukemaan väänneltyinä. Ihan samaa voi toki sanoa myös esimerkiksi ev. lutkujen perusläpyskästä.

Englanninkielisestä käännöksestä wikipediasta:

In its review of Bible translations released from 1955 to 1985, The HarperCollins Bible Dictionary listed the New World Translation as one of the major modern translations.[62]

The New Catholic Encyclopedia says of the NWT reference edition: "[Jehovah's Witnesses]' translation of the Bible [has] an impressive critical apparatus. The work is excellent except when scientific knowledge comes into conflict with the accepted doctrines of the movement." It criticizes the NWT's rendering of Kyrios as "Jehovah" in 237 instances in the New Testament.[63]

Ja onhan ne kristittyjäkin.

EDIT: viilailua ja lisäilyä

 

[Kisapuisto]

Ihan sama kirja se on.

No ei kyllä ole. Linkki Wikipediaan.

Ja onhan ne kristittyjäkin.

Tuo väite on vielä enemmän metsässä. Ihan nyt vaikka käsitys ja oppi Jeesuksesta eroaa täysin kristittyjen tulkinnasta eli kolmiyhteisestä Jumalasta. Väittäähän toki saat ihan mitä vain.

 

[floikkari]

No ei kyllä ole. Linkki Wikipediaan.

Tämä on ihan nollapointti. Heillä tosiaan on, kuten sanoin, oma raamatunkäännöksensä. Samoin kuin ev. lut. kirkolla on oma raamatunkäännöksensä. Sama kirja se silti on.

• Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo. (Pride and Prejudice, 1813.) Suomentanut Sirkka-Liisa Norko-Turja (1920[3]). Uusi nidottu painos. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-40178-1.
• Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo. (Pride and Prejudice, 1813.) Suomentanut Kersti Juva (2013). - 1. painos[4]. Helsinki: Teos, 2013. ISBN 978-951-851-554-1.

Yllä toinen esimerkki tapauksesta, jossa samasta kirjasta on olemassa kaksi eri käännöstä. Raamatunkäännöksiä on satoja erilaisia.

Tuo väite on vielä enemmän metsässä. Ihan nyt vaikka käsitys ja oppi Jeesuksesta eroaa täysin kristittyjen tulkinnasta eli kolmiyhteisestä Jumalasta. Väittäähän toki saat ihan mitä vain.

Niin että ei riitä usko raamatun (tulkittuun) ilmoitukseen ja ylipäätään usko siihen että vain jeesuksen avulla voi pelastua, eikä edes se että itse pitää itseään kristittynä, vaan pitää uskoa johonkin vähintään yhtä käsittämättömään kolminaisuusoppiin. Kuulostaa omituiselta. Se taas lienee ihan ok, että kristitty uskoo jonkun pooppelin olevan taikavoimilla varustettu erehtymätön jumalan tahdon tulkki ja taivasten valtakunnan avainten haltija?

Jos mä lähden kyselemään kadulle kristittyjen olemuksesta ja uskon tärkeimmistä asioista, niin harva taitaa nostaa esiin vaikkapa top vitosessa ylipäätään tätä erikoista kolmiodraamaa saati sitä että on ensiarvoisen tärkeää että iskä, poika ja vielä se pyhä henkikin on sitten ihan sama asia eikä muuten tule mistään mitään.

En tiedä pitävätkö jehovat itseään ainoina oikeina kristittyinä, mutta jos pitävät, niin se olisi aika ironista.

 

[Alfred E Neuman]

En tiedä pitävätkö jehovat itseään ainoina oikeina kristittyinä, mutta jos pitävät, niin se olisi aika ironista.

Veikkaan, että kaikki kristinuskon variaatiolahkot pitävät itseään sinä ainoana oikeana valintana. Siksi olenkin luopunut toivosta enkä kuulu niistä mihinkään. Minun tuurillani kuitenkin valitsen väärin ja joudun kadotukseen. Parempi on mennä ihan rehellisesti pakanana sinne kadotukseen niin ei harmita sitten niin paljon, että tuli valittua väärä lahko. Sama juttu isommassakin kaavassa. Siellä kun on Buddhaa, Vishnua, Allahia, Jumalaa, ja vaikka mitä niin mistä sitä tietää mikä niistä se oikea on. Parempi kun ei tunnusta ketään ja menee sitten ihan rehellisesti helvettiin kuoleman jälkeen.

 

[Lert]

Suora vastaus otsikon suoraan kysymykseen on: Kyllä uskon. Miksi uskon? Koska uskon, että kuoleman jälkeen on parempaa tiedossa. Järjellä näitä asioita ei voi perustella ja eihän usko perustukkaan järkeen vaan uskoon asioihin joita ei voi järjen kautta ymmärtää.

En kuitenkaan ymmärrä jehovan todistajien tyrkyttämistä. Jos uskoo niin sitten uskoo ja jos ei usko niin sitten ei usko. Olisi mielenkiintoista nähdä joku tilasto kuinka monta on kääntynyt jehovaksi sen takia, että ovat ovelle tulleet.

 

[Barnes]

Jos nyt tuohon otsikon kysymykseen tulisi vastata, niin en usko. Olen kuitenkin avoin kaikenlaisille uskonnoille kunhan ne toteuttavat arvojaan laillisin ja rauhanomaisin keinoin. Eli en pidä kenenkään mahdollista uskomista mitenkään halveksuttavana, hyvä vain, että ihmiselle on olemassa jokin voima, mihin turvautua, minulle se ei vaan sovi.

 

[RexHex]

Minä en kyllä tajua, miksi @Tarinankertoja on hukannut aikaansa Jehovan todistajien tai KD:n edustajien kanssa jossain vaalikopilla. Mielestäni etenkin jehovien jutusteluihin kannattaa suhtautua täysin välinpitämättömästi, akateeminen sormenheristely Raamatun epäkohdista hukannee kaikkien aikaa.

Itse taas kyllä olen haastellut näiden todistajien kanssa. Muutaman minuutin se ottaa, mutta jos toiselle tulee siitä hyvä mieli ja taivaspaikka pedattua niille niin ok.
En tiedä onko tämä nyt korrektisti sanottu, mutta olen aina itse ajatellut, että en viitsi ruveta vammaisille selittämään miten asiat oikeasti menee kun ne eivät kuitenkaan ymmärrä. Kaikille jää parempi mieli, jos sanon että hyvin tehty kuperkeippa Roosa-Petteri vaikka pyllistyshän tuo vain oli.

Tosin olen aika vaikeitakin kysymyksiä joskus heille esittänyt, mutta ai että sitä riemua jehovan todistajien naamalla kun raamatusta löytyy vastaus, joka heidän omasta mielestään asian selittää. Vaikka tuo selitys ei oikein itselle uppoa (varsinkin kun se vastaus kumoaa sen ensimmäisen väitteen, johon olen tämän kysymyksen esittänyt). Mutta tosiaan lopputulemana kaikki ovat tyytyväisiä. Jehovan todistajat saavat liimata sen tarran vihkoonsa, että yksi melkein käännytetty ja itse taas tyytyväinen kun pääsin heistä eroon ja sain tuotettua parin minuutin jutustelulla luultavasti jollekkin hyvää mieltä.

 

[Tarinankertoja]

Minä en kyllä tajua, miksi @Tarinankertoja on hukannut aikaansa Jehovan todistajien tai KD:n edustajien kanssa jossain vaalikopilla.

Uskikset usein väittää, ettei ateisti suostu keskustelemaan Oikeasti. Olen muutaman kerran sitten yritänyt. Otanta on toki piäni, mutta riittävä siihen, että ei palon nappaa...

 

[Tarinankertoja]

Koska uskon, että kuoleman jälkeen on parempaa tiedossa.

Tämä on oikeasti mielenkiintoinen aihe. Eli millaista parempaa? Raamatun kuvaama taivas vai joku oma idea mitä se voisi olla? Onko se lihallinen tila, vai vain sielullinen?

Sehän perustuu uskoon, eikä kukaan voi toisinkaan todistaa, mutta kiinostavaa on se, uskooko raamatun kuvaukseen kuolemanjälkeisestä vai mitä se vois olla? Vai onko se vain tunne 'jostakin'?

 

[PTS]

Uskikset usein väittää, ettei ateisti suostu keskustelemaan Oikeasti. Olen muutaman kerran sitten yritänyt. Otanta on toki piäni, mutta riittävä siihen, että ei palon nappaa...

Niin ja tässä täytyy nyt tehdä muutamia erotteluja, joita valitettavasti monet eivät osaa aina tehdä. Jehovan todistajat edustaa ns. vapaita suuntia, joilla ei ole mitään tekemistä luterilaisen kirkon kanssa. Kristillisdemokraattien uskonnollinen pohja taas on viidesläisessä herätysliikkeessä, joka on yksi suuntaus ja edustaa kirkon ns. konservatiivisiipeä. Jehovat + kristillisdemokraatit ei siis ole yhtä kuin kristityt vaan suurin osa kristityistä ei kuulu kumpaankaan ryhmään (Jehovan todistajat eivät edes ole kristittyjä).

Mitä tulee Jehovien tai kristillisdemokraattien kanssa keskusteluun (nämä eivät siis todellakaan ole myöskään sama asia), niin en ymmärrä, mitä haittaakaan siitä on - rikastaa aina omaa maailmankuvaa keskustella muidenkin kuin samalla tavalla ajattelevien kanssa. Toki Jehovan todistajien käsitykset joistain asioista ovat jopa vastenmielisiä ja lahkoon sisältyy hyvin kyseenalaisia piirteitä. Näin ihan keskiverto kristityn näkökulmasta.

 

[Radiopää]

akateeminen sormenheristely Raamatun epäkohdista hukannee kaikkien aikaa.

Akateemisen sormenheristelyn sijaan pyysin joskus ovelleni tulleilta jehovan todistajilta ottamaan tällä kertaa vastaan oman lehtiseni. Suosittelin kohteliaasti lukemaan lehtisen, toivotin hyvää päivänjatkoa ja pistin oven kiinni ennen kuin he ehtivät sanoa sanaakaan. Tuon lehtisen otsikko oli "jehovan todistajat - raamatun sanoman väärin tulkinnut lahko".

Minulla ei ole ovelta ovelle kiertämistä lukuun ottamatta mitään jehovan todistajia vastaan. On erittäin epätodennäköistä, että uskomme eri jumalaan ja vaikka uskoisimmekin, en halua kenenkään puuttuvan omaan uskooni. Uskonko jumalaan? - Uskon. Mihin jumalaan? - En tiedä.

 

[Tarinankertoja]

Niin ja tässä täytyy nyt tehdä muutamia erotteluja, joita valitettavasti monet eivät osaa aina tehdä.

Tunnen lohkoutumisen historiaa kohtuu hyvin. Kaikkien raamattuun pohjaavien lahkojen osalta pohjana on juutalaisten Jahve ja sen ainoailmoitus kristitylle on raamattu. Mormoonit ja muut erillisilmoituksen jumalalta saaneet toki erikseen.


Niinpä kiinnostavaa on nimenomaan puhua raamatusta ja sen sisällöstä, miten eri lahkot sitä' tulkitsevat. EvLut on siitä hassu lahko, että se nykyään ei enää edes tulkitse kaikkea, vaan kylmästi sivuuttaa monet asiat raamatusta ilman selitystä. Tottakai, koska ne eivät sovi nyky-yhteiskintaan ja tärkeämpää kuin puhdas usko, on kirkko instituutiona. EvLut kirkon raamattuahn sislätää vain evankeljumit ja osan Apostolin kirjeiden sisällöstä, muu jätetään komenotimatta tai sivuutetaan aikalaistekstinä ja VT on NonGrata "vanhana liittona" huolimatta itse Jeesuksen toisin ilmoittamisesta.

 

[Tarinankertoja]

Kysyimme neljän tieteenalan selityksiä sille, mitä usko on, ja miksi ihminen uskoo.

Psykologi: Ajattelun vinouma
Kognitiivisen psykologian näkökulmasta magia, usko yliluonnolliseen tai taikausko tarkoittaa ihmisen ydintiedon sekaantumista. Ydintietoa on ihmisen eloonjäämisen kannalta välttämätön ymmärrys muun muassa siitä, mikä on elollista, mikä elotonta, mikä mentaalista eli ajatteluun perustuvaa ja mikä fysikaalista. Pienet lapset oppivat ydintiedon kulttuurista riippumatta lähes itsestään. Viisivuotias ymmärtää jo, että toive koirasta on eri asia kuin oikea koira.

Lääketiede: Usko näkyy aivoissa
Toronton yliopiston tutkimuksessa ilmeni 2009, että uskovaiset ihmiset ahdistuivat testitilanteessa tekemistä virheistään vähemmän kuin ei-uskovaiset. EEG-käyrien perusteella muun muassa limbinen järjestelmä (ACC) ei reagoinut omiin virheisiin yhtä selkeästi kuin ei-uskovaisten.

Uskontotieteilijä: Hyperaktiivista agentintunnistusta
Ihmiset laittavat työpaikan kahvikassaan tunnollisemmin rahaa, jos kassan yläpuolelle on piirretty silmät ikään kuin valvomaan, kertoo Ilkka Pyysiäinen, uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistosta.

Historioitsija: Usko tuntuu hyvältä
Suomessa uskonnollisuus liity koulutustasoon, muttei suoraan. Kaikkein korkeimmin ja heikoimmin koulutetut uskovat vähiten. Uskosta on hyötyä: se lisää yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyden kokemusta, mikä voi olla tärkeä motivoija päihderiippuvuudesta eroon pääsemisessä.

koko juttu
Miksi ihminen uskoo jumalaan: Tieteen kootut selitykset | Yle Uutiset | yle.fi

 

[floikkari]

Ihan mielenkiintoinen juttu. Tosin tuossa viimeisessä osiossa on kyllä mopo kurvannut ojaan sen verran mallikelpoisesti että päätin leikkiä vähän opettajaa punakynineni.

....

Suomessa uskonnollisuus liity koulutustasoon, muttei suoraan. Kaikkein korkeimmin ja heikoimmin koulutetut uskovat vähiten. Uskosta on hyötyä: se lisää yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyden kokemusta, mikä voi olla tärkeä motivoija päihderiippuvuudesta eroon pääsemisessä. (väitteesi on todella kova ja kiistanalainen, mutta ainoa konkreettinen esimerkkisi tästä on silti "voi olla" -muodossa ja käsittelee vieläpä verrattain kovin marginaalista seikkaa)

Hyötyä uskosta voi olla sekä maan päällä että tuonpuoleisessa, taivaspaikan kannalta. (miksi koko hyöty on nyt "voi olla" -muodossa? taivaspaikalla vihjailulla ei tulisi olla sijaa artikkelissa jossa uskontoa tarkastellaan tieteen näkökulmasta.)

– Kirkkoon kuulutaan edelleen varmuuden vuoksi, kuin henkivakuutuksena. Myös siirtymäriitit kuten kirkollinen siunaus kasteessa ja häissä ovat tärkeitä. Ennen modernin hygienian aikaa uskonnollisen yhteisön ruokailusäännöt olivat merkittävä tekijä sairauksien ehkäisemisessä, toteaa kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara Helsingin yliopistosta. (väite on kiistanalainen ja herää kysymys, miksi se ylipäätään on tässä yhteydessä esitetty? ovatko erilaiset ruokailusäännöt olleet uskonnollisten yhteisöjen yksinoikeus?)

Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Ketolan mukaan yhteisöön kuuluminen hyödyttää sekä yksilöä että yhteisöä. (yhteisöön kuuluminen hyödyttää yhteisöä? tässä olisi varmaan paikallaan keskustella muutenkin ainoastaan uskonnollisista yhteisöistä? vaivihkaa esitetty ajatus jonka mukaan uskonnollisuus hyödyttää kaikkia on erittäin kiistanalainen ja vaikuttaa puolueelliselta erityisesti tullessaan kirkon työntekijältä). Uskonnon epäitsekästä käyttäytymistä tukevat säännöt ja rangaistukset auttavat sukua isompia ryhmiä selviytymään ja menestymään. Ne lisäävät yhteistyön ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. (on kiistanalaista, että uskontojen dogmaattiset säännökset hyödyttäisivät yksilöitä tai yhteisöjä sellaisissa yhteiskunnissa, joissa on mahdollisuus tukeutua myös ei-uskonnollisperäisiin arvoihin ja sääntöihin. kaksi viimeistä väitettä ovat kauniisti sanottuna erittäin kiistanalaisia)

– Usko tarjoaa myytein ja tarinoin ihmisen perimmäisiin kysymyksiin vastauksia, jotka ovat parhaassa tapauksessa älyllisesti tyydyttäviä ja perustelevat moraalista intuitiota, Ketola kertoo. (teksti vaikuttaa puolueelliselta)

Tunne on syrjäyttämässä hyötynäkökulman nykyuskon selittäjänä, toteaa Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Mäkelä. Usko valitaan sen perusteella, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta: uskonnollista kotia haetaan pakanauskosta tai tunnepitoisista rituaaleista. Etsimisvaihe on osa tunnekokemusta. (hyötynäkökulmaa verrataan yksilön tekemään tunnepitoiseen valintaan eli haetaanko tässä sitä, että ihmiset olisivat aikaisemmin valinneet uskovansa johonkin uskontoon koska arvioivat uskon hyödylliseksi? kuulostaa erikoiselta sillä tunnetusti valtava enemmistö uskovaisista kasvatetaan ja opetetaan vanhempiensa sekä yhteisönsä yhteisönsä uskontoon ilman että prosessiin sisältyy yksilön tekemää valintaa ja vain äärimmäisen harva myöhemmin alkaa mihinkään muodikkaaseen karhunpalvontaan koska se sattuu tuntumaan kivemmalta)

– Tunnekokemuksen tärkeys on ristiriidassa aikaisemman uskonnollisuutta selittävän rationaalisen valinnan ja hyötynäkökulman kanssa. Kyse on henkisestä tarpeesta, joka täyttyy aktiivisen etsinnän kautta, Mäkelä toteaa. (kts. edelliset kohdat)

6-

Ylen nettisivuilla oleva artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan siis täällä.

 

[Jakedeus]

....Suomessa uskonnollisuus liity koulutustasoon, muttei suoraan. Kaikkein korkeimmin ja heikoimmin koulutetut uskovat vähiten. Uskosta on hyötyä: se lisää yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyden kokemusta, mikä voi olla tärkeä motivoija päihderiippuvuudesta eroon pääsemisessä. (väitteesi on todella kova ja kiistanalainen, mutta ainoa konkreettinen esimerkkisi tästä on silti "voi olla" -muodossa ja käsittelee vieläpä verrattain kovin marginaalista seikkaa)

Tekstissä keskusteltiin uskonnollisuuden olemassa olon selittämisestä. En nyt oikein ymmärrä, että kiistatko sinä floikkari sen, että x määrällä päihderiippuvaisia uskoontulo on ollut yksi osatekijä päihteistä irtipääsemisessä? Toinen päihde korvaa toisen, voitaisiin todeta. Ja tämä nyt ilmiselvästi selittää, miksi tämä x määrä on uskovaisia, eli osaltaan sitä minkä johdosta sellainen asia kuin uskonnollisuus on olemassa

Hyötyä uskosta voi olla sekä maan päällä että tuonpuoleisessa, taivaspaikan kannalta.

(miksi koko hyöty on nyt "voi olla" -muodossa? taivaspaikalla vihjailulla ei tulisi olla sijaa artikkelissa jossa uskontoa tarkastellaan tieteen näkökulmasta.)

Täh, ''taivaspaikalla vihjailulla ei tulisi olla sijaa artikkelissa jossa uskontoa tarkastellaan tieteen näkökulmasta.'' Siihen uskoon kun nyt vain aika oleellisesti kuuluu usko taivaspaikkaan. Vaikka lainauksesi oli toimittajan kynästä, ja hieman harhaanjohtava, niin kai nyt on selvää, että Ketola ei puhunut todellisesta taivaspaikkasta taivaasta ja aikuisten oikeasti selittänyt sillä uskonnollisuutta, vaan sillä hyödyllä mitä yksilö saa taivaspaikkaan uskomisesta. Jos tämän uskon olemassa olo kielletään, niin mielestäni esim. uskonnollisen fundamentalismin ja itsemurhapommittajien psykologian selittäminen käy aika vaikeaksi.

– Kirkkoon kuulutaan edelleen varmuuden vuoksi, kuin henkivakuutuksena. Myös siirtymäriitit kuten kirkollinen siunaus kasteessa ja häissä ovat tärkeitä. Ennen modernin hygienian aikaa uskonnollisen yhteisön ruokailusäännöt olivat merkittävä tekijä sairauksien ehkäisemisessä, toteaa kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara Helsingin yliopistosta. (väite on kiistanalainen ja herää kysymys, miksi se ylipäätään on tässä yhteydessä esitetty? ovatko erilaiset ruokailusäännöt olleet uskonnollisten yhteisöjen yksinoikeus?)

Miten se, että erilaiset ruokasäännöt eivät ole uskontojen yksinoikeus millään tavalla kumoaa Jalovaaran argumentin? Sama pätee alla olevaan yhteisöllisyyteen.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Ketolan mukaan yhteisöön kuuluminen hyödyttää sekä yksilöä että yhteisöä. (yhteisöön kuuluminen hyödyttää yhteisöä? tässä olisi varmaan paikallaan keskustella muutenkin ainoastaan uskonnollisista yhteisöistä? vaivihkaa esitetty ajatus jonka mukaan uskonnollisuus hyödyttää kaikkia on erittäin kiistanalainen ja vaikuttaa puolueelliselta erityisesti tullessaan kirkon työntekijältä). Uskonnon epäitsekästä käyttäytymistä tukevat säännöt ja rangaistukset auttavat sukua isompia ryhmiä selviytymään ja menestymään. Ne lisäävät yhteistyön ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. (on kiistanalaista, että uskontojen dogmaattiset säännökset hyödyttäisivät yksilöitä tai yhteisöjä sellaisissa yhteiskunnissa, joissa on mahdollisuus tukeutua myös ei-uskonnollisperäisiin arvoihin ja sääntöihin. kaksi viimeistä väitettä ovat kauniisti sanottuna erittäin kiistanalaisia)

Kai nyt herran Jeesus yhteisön luoma yhteisöllisyyden tunne aivan automaattisesti täyttää yksilön tarvetta kuulua johonkin, oli se yhteisö sitten helluntaiseurakunta, kirkko tai Cosa Nostra. Yhteisöä tämä hyödyttää siten, että se, että yksilöt kokevat tarpeelliseksi kuulua tähän yhteisöön, pitää yhteisöä kasassa, ja tästähän koko artikkelissa oli kyse,

Tunne on syrjäyttämässä hyötynäkökulman nykyuskon selittäjänä

, toteaa Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Mäkelä. Usko valitaan sen perusteella, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta: uskonnollista kotia haetaan pakanauskosta tai tunnepitoisista rituaaleista. Etsimisvaihe on osa tunnekokemusta. (hyötynäkökulmaa verrataan yksilön tekemään tunnepitoiseen valintaan eli haetaanko tässä sitä, että ihmiset olisivat aikaisemmin valinneet uskovansa johonkin uskontoon koska arvioivat uskon hyödylliseksi? kuulostaa erikoiselta sillä tunnetusti valtava enemmistö uskovaisista kasvatetaan ja opetetaan vanhempiensa sekä yhteisönsä yhteisönsä uskontoon ilman että prosessiin sisältyy yksilön tekemää valintaa ja vain äärimmäisen harva myöhemmin alkaa mihinkään muodikkaaseen karhunpalvontaan koska se sattuu tuntumaan kivemmalta)

Uskoit sinä sitä tai et, merkittävä ilmiö tällä hetkellä uskonnollisuuden tutkimuksessa ovat erilaiset ''uususkonnot'' mihin todella valinnan kautta liitytään.

Noihin väitteisiin ''on kiistanalaista'' en jaksa puuttua. Olet kirjoittanut jossain vaiheessa uskontojen historiasta ainakin detalji-tasolle ihan vakuuttavasti, minkä johdosta olen ajatellut, että sinulla jonkinlaista tieteellistä kompetenssia olisi. Nyt kuitenkin huomaan, että koska et näinkään yksikertaista tekstia osaa tulkita tieteellisenä asiaa selittävänä ilman minkäännäköistä konnotaatiota puolesta ja vastaan, vaan jonain kirkon mielipide-kirjoituksena uskon 'propagoimiseen', niin olen selvästi ollut väärässä. Tästä syystä perustelusi eivät hirveästi kiinnosta.

 

[Tarinankertoja]

Uskonnoliset yhteisöt.. sairasta touhua, ja vain ainostaan siksi, että uskotaan raamattuun pyhänä kirjana.

Joni, Jehovan todistaja kolmannessa polvessa, pelkäsi harmagedonia enemmän kuin mitään, ihan niin kuin muutkin yhteisön lapset. Jehovan todistajat uskovat, että vain ”merkityt” pääsevät jumalan valtakuntaan ja muut, ”pahat ihmiset”, tapetaan.
– Omasta kohtalostaan ei koskaan voinut olla varma, koska olihan sitä syntiä tullut tehtyä.

×××

Henkinen väkivalta on rikos ja hengellinen väkivalta sen alalaji. Suomen evankelisluterilainen kirkko määrittelee näin: ”Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus”.
– Uskonyhteisössä voidaan pelotella yliluonnollisilla rangaistuksilla. Työpaikkaa tai koulua voi vaihtaa, mutta kasvuyhteisöään ei. Jos koulussa tai työpaikalla kiusataan, voi valittaa. Jos kokee, että uskonyhteisössä kiusataan, mihin voi valittaa?
Valkila ei tiedä toistaiseksi yhtään tapausta, jossa olisi tuomittu hengellisestä väkivallasta ja henkisestäkin väkivallasta tuomitaan harvoin. Hän uskoo, että jonain päivänä se on mahdollista.


lapsenmaailma.fi/teemat/kasvu/maailmanloppu/

 

[adolf]

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1420782889868

Linkki, jonka takaa aukeaa harvinaisen laadukasta journalismia ja syvää ymmärrystä tämän ketjun teemaan.

Vanha linkki, mutta tartutaas kumminkin vielä tähän. Hyvin paljon samanlaisia ajatuksia on ollut itselläni. Se ajatus on minustakin ihan suorastaan naurettava, että me ihmiset muka tarvitaan johonkin kummalliseen hyvinvointiin erikseen valtiota. Hyvinvointi on jo meissä ihmisissä kaikissa, kun vaan ihminen itse lakkaa juoksemasta karkuun omia asioitaan ja johonkin tulevaisuudessa siintävään tapahtumaan, jossa se onnellisuus ja hyvinvointi sitten muka sijaitsee. Hyvinvointi ja onnellisuus ei koskaan voi sijaita missään muualla kuin tässä vallitsevassa nykyhetkessä.

Just tuo että ihminen on nykyään herranjestas valjastettu tavoittelemaan onnellisuutta. Senhän pitäisi olla ihan itseisarvo elämässä? :D Me ajetaan itseämme niin kovaa vauhtia itsestämme ulos, ettei enää kohta tajuta tuota että kaikki onnellisuuden ainekset ovat jo meissä sisällä. Ovat siellä ja tulevat aina olemaan. Ne ei koskaan tule löytymään ulkopuolelta, vaan ovat aina sisällämme. On huolestuttavaa, että hyvinvointi valjastetaan nyky-yhteiskunnassa siihen että pitää omistaa kaikkea ihan merkityksetöntä krääsää. Yhteisöjä puretaan ja ihmiset yhä vähemmän ja vähemmän löytävät enää sellaista syvempää yhteyttä toistensa ja ennen kaikkea itsensä välille. Ja juuri tämä on se asia mikä minusta luo pahoinvointia. Pahoinvointi taas luo riippuvuuksia ja riippuvuudet luovat lisää pahoinvointia. Sitten niitä todellisia ongelmia ei ikinä käsitellä, vaan asiat "ratkaistaan" lääkkeillä.

Itse Jumalan olemassaoloon minussa on hyvin samanlainen suhde, kuin tällä kirjoittajalla. Että on olemassa joku absoluuttinen totuus, joka on uskontojen yläpuolella. Uskonnot ovat vain kaikki tulkintoja samasta asiasta. Tämä sama viesti on puhutellut ihmisiä sekä Buddhan, Jeesuksen että Muhammadin kautta.

 

[Sanainen arkku]

Vanha linkki, mutta tartutaas kumminkin vielä tähän. Hyvin paljon samanlaisia ajatuksia on ollut itselläni. Se ajatus on minustakin ihan suorastaan naurettava, että me ihmiset muka tarvitaan johonkin kummalliseen hyvinvointiin erikseen valtiota. Hyvinvointi on jo meissä ihmisissä kaikissa, kun vaan ihminen itse lakkaa juoksemasta karkuun omia asioitaan ja johonkin tulevaisuudessa siintävään tapahtumaan, jossa se onnellisuus ja hyvinvointi sitten muka sijaitsee. Hyvinvointi ja onnellisuus ei koskaan voi sijaita missään muualla kuin tässä vallitsevassa nykyhetkessä.

Just tuo että ihminen on nykyään herranjestas valjastettu tavoittelemaan onnellisuutta. Senhän pitäisi olla ihan itseisarvo elämässä? :D Me ajetaan itseämme niin kovaa vauhtia itsestämme ulos, ettei enää kohta tajuta tuota että kaikki onnellisuuden ainekset ovat jo meissä sisällä. Ovat siellä ja tulevat aina olemaan. Ne ei koskaan tule löytymään ulkopuolelta, vaan ovat aina sisällämme. On huolestuttavaa, että hyvinvointi valjastetaan nyky-yhteiskunnassa siihen että pitää omistaa kaikkea ihan merkityksetöntä krääsää. Yhteisöjä puretaan ja ihmiset yhä vähemmän ja vähemmän löytävät enää sellaista syvempää yhteyttä toistensa ja ennen kaikkea itsensä välille. Ja juuri tämä on se asia mikä minusta luo pahoinvointia. Pahoinvointi taas luo riippuvuuksia ja riippuvuudet luovat lisää pahoinvointia. Sitten niitä todellisia ongelmia ei ikinä käsitellä, vaan asiat "ratkaistaan" lääkkeillä.

Itse Jumalan olemassaoloon minussa on hyvin samanlainen suhde, kuin tällä kirjoittajalla. Että on olemassa joku absoluuttinen totuus, joka on uskontojen yläpuolella. Uskonnot ovat vain kaikki tulkintoja samasta asiasta. Tämä sama viesti on puhutellut ihmisiä sekä Buddhan, Jeesuksen että Muhammadin kautta.

Jumalattomasta elämästä on todella seurannut lisääntyvää yhteisöttömyyttä. Kun lätkäkin on siirtynyt lätkämatseista tv-ohjelmaksi, yhtenä esimerkkinä siis, niin seurauksena on yksinäisyysriskin lisääntyminen. Minä olen hyvin huolissani yksinisyyden uhasta, joka realisoituu nykyisen kaltaisessa elämänmuodossa yhä useammalle ja yhä nuoremmille.

Onpa Jumalasta / jumalista mitä mieltä tahansa, uskontojen yhteisöllistävästä vaikutuksesta voitaneen olla yksimielisiä. Ja siitä, että me tarvitsemme välillä oikean lajitoverin arvostavaa / hyväksyvää katsetta.

ps. Jos kirkkoyhteisöllisyys korvataan Putousyhteisöllisyydellä, niin ei kovin hyvältä kuulosta se.

 

[lunar]

Onpa Jumalasta / jumalista mitä mieltä tahansa, uskontojen yhteisöllistävästä vaikutuksesta voitaneen olla yksimielisiä.
.

Itse olen ainakin yksimielisesti sitä mieltä että tuo vaikutus on negatiivinen. Tästä lisätietoja voi etsiä esimerkiksi uskontojenurhientuki.fi tai perehtyä jehovan todistajien jäsenilleen langettamiin epäinhimillisiin ja länsimaalaisen oikeustajun vastaisiin rangaistuksiin.

 

[Sanainen arkku]

Itse olen ainakin yksimielisesti sitä mieltä että tuo vaikutus on negatiivinen. Tästä lisätietoja voi etsiä esimerkiksi uskontojenurhientuki.fi tai perehtyä jehovan todistajien jäsenilleen langettamiin epäinhimillisiin ja länsimaalaisen oikeustajun vastaisiin rangaistuksiin.

Myös kouluissa esiintyy kiusaamista. Jopa siinä määrin, että se tekee joidenkin ihmisyksilöiden elämästä sietämätöntä helvettiä. Tästäkin huolimatta koululaitos koetaan vahvasti kallistuvan positiivisen suuntaan. Suuren enemmistön kokemat hyödyt ovat merkittävästi isompi energia kuin ääri-ilmiöiden sekä ihan tavallisen inhimillisen heikkouden (vallan himo) tuottamat haitat.

 

[lunar]

Myös kouluissa esiintyy kiusaamista. Jopa siinä määrin, että se tekee joidenkin ihmisyksilöiden elämästä sietämätöntä helvettiä. Tästäkin huolimatta koululaitos koetaan vahvasti kallistuvan positiivisen suuntaan. Suuren enemmistön kokemat hyödyt ovat merkittävästi isompi energia kuin ääri-ilmiöiden sekä ihan tavallisen inhimillisen heikkouden (vallan himo) tuottamat haitat.

Uskonnolliset yhteisöt ovat omiaan tuottamaan epäterveitä valta-asetelmia, joissa pahansuovat yksilöt aiheuttavat kärsimystä heikoimmilleen taikauskon avulla. Koululaitos sen sijaan tekee aktiivisesti töitä kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Koululaitos on välttämätön yhteiskunnan pyörimisen kannalta, taikauskoyhteisöjä ei taas tarvita mihinkään muuhun kuin ihmisten taikauskon ylläpitämiseen.

 

[Sanainen arkku]

Et pidä yhteisöihin kuulumisen tunnetta arvokkaana asiana. Tästä on turha vääntää. Minulle kyllä sopii uskontoyhteisöllisyyden murentuminen. Se vaan pelottaa, etteivät ihmiset saa sen tilalle mitään.

Muuten: Eikö jääkiekko-osakeyhtiön kannattajuus elämänsisältönä ole myös aika uskon asia? Meillä on tarve huutaa yhdessä. Toiset huutaa Halleluja, toiset huutaa Tappara ja kolmannet huutaa kumpaakin.

Ilmiöiden tarkastelu niihin liittyvien uhkien kautta on raskasta. Samaan aikaan Suomessakin, uskallan väittää, miljoonissa laskettavat ihmiset saavat voimansa ja lohtunsa uskosta ja siihen liittyvästä turvallisesta yhteisöllisyydestä. Sinä voit puhua taikauskosta, mutta se toimii. Kuten vanha sanonta kuuluu: Jos se ei ole rikki, sitä ei tarvitse korjata.

 

[Animal]

Uskonnolliset yhteisöt ovat omiaan tuottamaan epäterveitä valta-asetelmia, joissa pahansuovat yksilöt aiheuttavat kärsimystä heikoimmilleen taikauskon avulla. Koululaitos sen sijaan tekee aktiivisesti töitä kiusaamisen ehkäisemiseksi.
Koululaitos on välttämätön yhteiskunnan pyörimisen kannalta, taikauskoyhteisöjä ei taas tarvita mihinkään muuhun kuin ihmisten taikauskon ylläpitämiseen.

Tämä on mielipide, ei fakta. Monessa kolmannen maailman maassa "taikauskoyhteisöt" ovat yksi ja sama kuin koululaitos. Ja toisiin kolmannen maailman maahan suomalaiset "taikauskoyhteisöt" ovat luoneet koulun tai mahdollisuuden käydä koulua. Itseasiassa ei taida tarvita mennä edes kolmanteen maailmaan.

Tuo uskontojen uhrien tuki on erittäin hyvä ja hyödyllinen yhdistys kamppailemaan kaikkia uskonnollisia ääri-ilmiöitä vastaan, mutta turha vetää sen verukkeella mutkia suoraksi. Meidän sekulaarissa läntisessä maailmassa uskontoa tai kirkkoa ei koeta niin tarpeelliseksi kun suurimmalla osalla asiat ovat kuitenkin hyvin, mutta se ei tarkoita sitä että kaikkialla olisi näin tai että kristillinen kirkko olisi häviämässä. Päinvastoin. Kristitty kirkko kerää jatkuvasti lisää seuraajia siellä missä asiat eivät ole hyvin eli köyhien ja sorrettujen parissa ja kristittyjen määrä maailmassa kasvaa. Se on jokaisen henkilökohtainen asia uskooko esim. kristillisen kirkon oppiin tai kuoleman jälkeiseen elämään, mutta faktana voitaneen pitää että toivoa ja lohtua se maailman kaikista kurjimman porukan elämään tuo. Ja jos vähääkään mietitään, niin taitaa se täälläkin sitä tuoda kun kaikkien kansallisten suuronnettomuuksien ja -katastrofien jälkeen kirkot täyttyvät ihmisistä.

 

[Sanainen arkku]

Voitaisko sanoa, että uskonnolliset yhteisöt jotka elävät rauhallista rinnakkaiseloa maallisen yhteiskuntajärjestyksen kanssa (ja usein sitä täydentäen) tuottavat pääasiassa positiivista lisäarvoa.
Sen sijaan yhteisöt jotka ovat yhteiskuntakielteisiä saattavat sisältää kohonneen riskin erilaisille negatiivisille ilmiöille. Ei kai se tämän vaikeampaa ole.

Edellä mainittiin Jehovan todistajat. Heidän opetuksissaan on jonkin verran valtiokielteisyyttä, esim. vapautus asevelvollisuuden suorittamisesta jne... Varmaan kuitenkin ovat hakeneet rakennusluvat valtakunnansaleilleen jne. Heidän aiheuttamansa "uhka" ja "haitta" yhteiskunnalle on vähäinen vaikka yksilötasolla sitä ei pidäkään väheksyä (vrt. koulukiusaaminen). Toisesta ääripäästä löytyykin sitten joku Isis tai Taliban, joskin luulen että sielläkin sisällä on Koraanit ja uskonto laitettu jo kauan sitten sivurooliin. Uskonto ei ole terrorismin ja väärän vallankäytön motiivi, vaan väline. Tiivis yhteiskuntasuhde suojelee uskonnollisia yhteisöjä niiden sisältä nousevia väkivaltaisia voimia vastaan.