Uskotko Jumalaan?

  • 1 379 833
  • 14 434

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Ihan mielenkiintoinen juttu, tämän ketjun aiheeseen liittyen. Suomalainen ylilääkäri Matti Kiviluoto oli noin 20 minuuttia kuolleena ja koki erikoisia asioita.

Minä en sitten ole uskovainen sanan varsinaisessa merkityksessä, tosin en ateistikaan. Olen kuitenkin saanut kokea paljon Jumalan armoa, Kiviluoto ilmoittaa heti haastattelun alkajaisiksi...
..
Kiviluoto ei edelleenkään lähde sataprosenttisella varmuudella arvioimaan, ovatko rajakokemukset todiste kuolemanjälkeisestä elämästä vai ainoastaan aivojen tuottamaa harhaa.

- Ne ovat varmaan molempia. Esimerkiksi tietyt lääkkeet voivat saada aikaan näkö- ja kuuloil-

miöitä. Mutta oma kokemukseni ei ollut lääkkeiden aiheuttama, koska en saanut etukäteen lääkkeitä. Uskon, että kokemani oli hyvin lähellä omaa taivaskuvaani.


koko juttu linkin takaa:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014091318645525_uu.shtml
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Lähteet:
www.near-death.com, www.hengentiede.info


Voi vittu, iltalehti, hyvin te vedätte. Molemmat sivustot ajavat epätieteellistä jeesuksellista-yliluonnollis-mystistä agendaa.

Monet unihalvauksen kokeneet ihmiset uskovat tulleensa isopäisten anoreksisten harmaiden olioiden sieppaamiksi ja näiden anaalisondeilla kutkuttelemiksi. Itsekin olisin voinut vielä viime yönä nukkessani vannoa käsi sydemällä pyörineeni ties missä seikkailussa. Jne. jne.

Ei ole mitään syytä uskoa etteikö tohtori yksinkertaisesti hallusinoinut.
 

Byvajet

Jäsen
Suomalainen ylilääkäri Matti Kiviluoto oli noin 20 minuuttia kuolleena ja koki erikoisia asioita.

Sama mies on tässä ohjelmassa. Suosittelen katsomaan. Vaikka en itse kuolemanrajakokemuksiin yliluonnollista liitä, ovat ne mielenkiintoisia tapahtumia, jotka muuttavat ihmistä voimakkaasti. Tuossa ohjelmassakin se tulee mainiosti ilmi.

http://areena.yle.fi/tv/2152923
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Enpäs ole tämmöistäkään ketjua kommentoinut. Olen pitänyt itseäni agnostikkona, mutta en tiedä mahdanko moinenkaan olla. Nyt en ole sitten ikinä tätä ketjua lukenut, joten saatan pyöritellä ihan samoja asioita.

Ateisti en ainakaan ole, ainakaan uskoakseni. Ateistithan rummuttavat joka paikassa, ettei ole mitään jumaluutta. Itse en rummuta, enkä oikeastaan edes kiistä jumalan olemassaoloa. Varmasti myös Jumala on olemassa. Itse en häneen usko, mutta hänen olemassaoloonsa kyllä. Tarkoitan siis sitä, että aika moni häneen uskoo, enkä minä ole mikään väittämään kaikkien uskisten olevan väärässä. Johonkin jumalaan kyllä uskon, tavallaan. Tai siis sanotaanko, etten poissulje jumalan olemassaoloa.

Jos joku jumala on, niin en usko, että häntä ainakaan minun uskomiseni kiinnostaa. Jumala voi olla, muttei tee mitään. Itse uskon enemmän toistojen aiheuttamaan näennäiseen sattumaan ja fysiikan lakeihin. Mutta kyllä selittämättömällekin on sijaa. Enemmänkin jumaluus on jokaisen päänsisäinen asia. Jos nyt uskotaan vaikka siihen Jumalaan tai johonkin muuhun, niin tottahan asioita on helppo selittää sen avulla. Ja jos vaikka rukoillaan, niin oma toiminta ohjaa rukouksen toteutumista kohti todennäköisemmin. Tässä mielessä uskon jumalaan, muttei siinä mitään yliluonnollista ole, vaan se on vain mielen tuotos.

Eli siis: En usko minkään yliluonnollisen vaikuttavan mihinkään, vaikka se voikin olla olemassa. Mikä olen?
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Kuten aikaisemmin tällä sivulla avauduin, teismi tarkoittaa jumaluskoa ts. uskoa jumalan tai jumalien olemassaoloon. Ateismi tarkoittaa määritelmällisesti em. jumaluskon puuttumista.

Gnosis tarkoittaa jonkinlaista tietoutta tai totuutta. Agnostisismi on sitten maailmankuva tai katsomus, jossa tietoa tai totuutta tjsp. esim. nyt sitten jumalan olemassaolosta ei koeta itsellä olevan.

Termit eivät ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi itse olen ateisti ts. minulla ei sitä jumaluskoa ole, mutta en myöskään koe itselläni olevan mitään varsinaista satavarmaa tietoa asiasta, joten olen myös agnostikko. Ja vastaavasti joku voi (kai) omata jumaluskomuksen olematta satavarma ko. möllikäisen olemassaolosta.

Tai joku voi alla ateisti, joka väittää itsellään olevan jonkinlainen varma tieto jumalan olemattomuudesta, jolloin hän ei ole agnostikko.

Anteeksi toisto, mutta kun tässä nyt yritetään taas rummuttaa ateisteja väkisin jonkinlaisiksi perkeleiksi.
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Ateistien perkeleiksi leimaamista en kyllä tuolta löydä. Kaikenlaisia termejä sitä ihmiset keksiikin tyhjästä, mutta toivottavasti mahdollisimman harva tuntee tarvetta määritellä itseään niiden kautta.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Unbelievers (Netflixistä löytyy) on ihan mukava dokkari kahdesta ateistista. Ovat vielä astetta välkympiä kavereita ja ilmeisen kuuluisia, mutta en nyt niitä nimejä saa päähän. Ei ole ihan helppoa olla ateisti tässä maailmassa jos haluaa olla avoimesti. Itsekin tunnustaudun ateistiksi. Dokkari kuvaa kyllä kohtuu hyvin kuinka syvällä uskontojen suossa elämme.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit

Kaljaa tuli juotua sitten enemmän kun olisi ollut ihan pakko. Nimittäin tuosta alemmasta linkistä löytyvästä kuvasta löytyy teksti: "Tarkoituksettomuus, kaiken mielivaltaisuus, arvojen puuttuminen, pysyvyyden puute." Tämä on tyypillistä uskovaisten sepustusta missä verrataan omaa maailmankatsomusta uskonnottomiin ja todetaan, että jos minulta lähtisi usko, niin mitä lähtisi. Tämän sitten kuvitellaan merkitevän edellä mainittuja asioita, mutta tuosta ei todellakaan ole kyse. Uskonnottomien elämä ei ole tarkoituksetonta, mielivaltaista ja siitä ei puutu arvoja. Asiat perustuvat vain tosiasioihin, ei raamattuun. Tuota pysyvyyden puutetta en oikein ymmärrä. Mitä sillä haetaan? Raamatun tulkinta nyt ainakin on muuttunut jatkuvasti, että mikähän siinä uskovaisen elämässä on niin pysyvää?

Vielä linkki Jaclyn Glenn videoon 7 Myths about atheists: https://www.youtube.com/watch?v=CZ3P_UuCg7U
 

Byvajet

Jäsen
Uskonnottomien elämä ei ole tarkoituksetonta, mielivaltaista ja siitä ei puutu arvoja. Asiat perustuvat vain tosiasioihin, ei raamattuun.

Olen kirkosta eronnut pata-ateisti. Pidän arvojani mielivaltaisina. Minulla ei ole pysyvää ohjenuoraa, vaan teen moraalisen päätöksen valintatilanteissa tunteideni varassa. Jos näen hädässä olevan koiraparan, pyrin auttamaan sitä, koska se herättää sääliä. Jos koira vaikuttaa uhkaavalta, se ei todennäköisesti herätä yhtä paljon sääliä, jolloin toimintanikin saattaa muuttua.

Jos moraalisessa valintatilanteessa esiintyy ristiriita, joka vetää kahteen eri suuntaan, hylkään järjen ja valitsen tunteella. Alkoholi vielä korostaa tunnetta, mikä selittäneekin huomattavan määrän syrjähypyistä.

Arjessa huomaa, että ihmisten mahdollisuuksien muuttuessa myös heidän käytöksensä muuttuu. Yliopiston humanistihöpö voi olla opiskeluaikanaan kangaskassifilosofinenkulutusmoralisti, mutta kun keskiluokkainen elämä ja tulotaso aukeavat, niin oma kulutustaso räjähtää - olkoonkin, että sitä saatetaan loiventaa näennäisillä hyvillä teoilla (vapaaehtoisilla lentoveroilla sun muilla). Henkilökohtaisesti minua vituttaa tällainen näytteleminen. Linkolalaisena kiroankin paskavihreät teeskentelijät alimpaan helvettiin .

Olisi mielenkiintoista kuulla muilta ateisteilta, mihin perustatte arvonne, jos ette kunkin tilanteen tunteisiin? Uskotteko, ettei teistä tulisi sodassa eläimiä niin kuin monista muista tulee? Oman koppani tunnistan eläväiseksi. Se toimii usein siihen sävyyn, että rakkaus on ikuista mutta kohde vaihtuu. Toisin sanoen se lukitsee vastauksen, mutta pitää siitä kiinni vain aikansa.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
lähinnä kiinnostava kysymys että kuvitteleeko joku uskovaisten toimivan esim sodassa jotenkin poikkeavasti
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
...

Olisi mielenkiintoista kuulla muilta ateisteilta, mihin perustatte arvonne, jos ette kunkin tilanteen tunteisiin? Uskotteko, ettei teistä tulisi sodassa eläimiä niin kuin monista muista tulee? Oman koppani tunnistan eläväiseksi. Se toimii usein siihen sävyyn, että rakkaus on ikuista mutta kohde vaihtuu. Toisin sanoen se lukitsee vastauksen, mutta pitää siitä kiinni vain aikansa.

Eikö tuo ole vain esimerkki siitä, että eri tilanteissa on eri määrä tietoa, kokemusta ja alkoholia aivoissa. Siinähän sitä tulee samoilla lähtötiedoilla helposti eri lopputuloksia. Oma arvomaailma tulee ihmisyydestä. Minulla on inhimillisiä tunteista kuten empatiaa. En osaa muuten sitä sanoa, että miksi minusta tappaminen on väärin, hädässä olevaa on autettava jne. jne, Aika ilmiselvää se on kuitenkin ja uskontoa siihen ei tarvitse.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Southamptonin yliopisto on tehnyt laajan tutkimuksen kuolemakokemuksista. Eli Briteissä, Jenkeissä ja Itävallassa tutkittiin yli 2000 henkilöä, jotka olivat olleet kliinisesti kuolleita, mutta sitten "heränneet" kuolleista. Kyseessä on laajin tieteellinen tutkimus kuolemakokemuksista. Näistä kuoleman kokeneista jopa reilu 40% oli kokenut eriasteista tietoisuutta ja oli tehnyt havaintoja, vaikka oli ollut kuollut. Tämä on tietenkin mahdotonta, ellei tietoisuutemme kykene ylittämään tomumajamme fyysisiä rajoituksia. Näin näyttäisi siis kuitenkin monessa tapauksessa olevan. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014100718726223_ul.shtml

Onhan tämäkin mielenkiintoista sinällään. Itselläni huomio kiinnittyy siihen, että mitä 60% koki? Luultavasti ei mitään. Sinällään sekin olisi kyllä linjassa post-modernin maailman kanssa. Kuolemassakin kokemuksemme ja kohtalomme (mikä se sitten onkaan) ovat eri henkilöillä erilaiset. Kohta joku tulee kertomaan, että sitä saa mitä tilaa. Ateistit saavat lopullisen unohduksen, uskovat jatkavat jonnekin ja agnostikot jäävät ihmettelemään johonkin välille. No, enpä tiedä. Mielenkiintoista kuitenkin.
 

Satunnainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Southamptonin yliopisto on tehnyt laajan tutkimuksen kuolemakokemuksista. Eli Briteissä, Jenkeissä ja Itävallassa tutkittiin yli 2000 henkilöä, jotka olivat olleet kliinisesti kuolleita, mutta sitten "heränneet" kuolleista.

Tarkennuksena sen verran, että sydämenpysähdyksestä kärsineitä oli tosiaan nuo reilut 2000, mutta takaisin henkiin näistä saatiin vain 330, ja heistä sitten 140:llä oli näitä tutkimuksen kuvaamia ns. kuolemanjälkeisiä kokemuksia.

Näistä kuoleman kokeneista jopa reilu 40% oli kokenut eriasteista tietoisuutta ja oli tehnyt havaintoja, vaikka oli ollut kuollut. Tämä on tietenkin mahdotonta, ellei tietoisuutemme kykene ylittämään tomumajamme fyysisiä rajoituksia.

Nähdäkseni tuo johtopäätös on aika hätäinen. Tuollahan sanotaan "Parnian mukaan aivotoiminta lakkaa tyypillisesti 20-30 sekunnin sisällä sydämenpysähdyksestä.". Eli onhan tuossa aikaa havainnoille ja hallusinaatioille, vaikka sydän onkin pysähtynyt. Ja ehkäpä joillakuilla aivotominta ja tietoisuus ovat tyypillistä "tiukemmassa", mikä mahdollistaa ympäristön eli elvytystoimien havainnoinnin pidempään ja tarkemmin, vaikka olisikin kliinisesti kuollut.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tuosta tutkimuksesta on ollut jo pitkään juttua netissä ja nyt on tulokset siis julkaistu.

Tutustuin todella pikaisesti, mutta ilmeisesti ainoastaan yhden (1) henkilön todettiin tutkimusessa kokeneen jotain täysin selittämättömään viittaavaa. Ilmeisesti tapaus, jossa potilas oli jälkeenpäin tunnistanut tavalla tai toisella häntä hoitaneita henkilöitä ja oli kuullut oikean määrän jonkun parin minuutin välein piippaavan sydänkäyrävehkeen tms. piippauksia (kaksi kappaletta).

Ei vakuuta, ei vakuuta sitten yhtään.

Tutkimuksessahan oltiin myös asetettu näihin teho-osaston huoneisiin hyllyjen päälle tms. kattoa kohti olevia kuvia. Tutkimuksen vetäjän kynästä:

"if no one sees the pictures, it shows these experiences are illusions or false memories"

Kukaan ei nähnyt mitään kuvia.

Ilmiö ja nämä muut löydökset sinällään eivät ole uusia ja varmasti kovasti lisätutkimuksen arvoisia. En näe että olisi mitään syytä olettaa, että näillä kuitenkaan mitään tekemistä minkään yliluonnollisen kanssa olisi.
 
Viimeksi muokattu:

Baldrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pimeä Aitio
Ja taas ainoat todisteet ovat pelkästään ihmisen väittämiä. Ihmismieli pystyy mitä ihmeellismpiin asioihin, joten en usko mahdottomaksi, että alitajunta määrittää stressitilanteeseen uusia muistoja. Deja vu-ilmiökin syntyy hetkellisestä katkoksesta aivotoiminnassa, mutta tuntuu, että tapahtuma on menneisyydessä. Kuoleman tapainen stressitilanne antaa mielestäni vain alustan vielä suuremmalle ajatusmaailman kalibroinnille ja tätähän ne ovat valkotakitkin väittäneet. Niin kauan, kun ainut todiste on ihmisen puhetta, ei ole todisteita. Ihminen pystyy ilmeisesti muuntamaan ruuminlämpöään tietyistä kehonosista muutamalla asteella pelkällä ajatuksen voimalla, joten jos joku vannoutunut uskovainen stressitilanteessa luo itselleen uuden muistoon ja vakuuttuu siitä omassa päässään, voimme toistaiseksi kaikki jatkaa uniamme ja odottaa uskontojen häviämistä tältä pallolta.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Minusta tuo on nollatutkimus. Jos henkilö julistetaan kuolleeksi ja häntä haastatellaan jälkeenpäin, minusta kyse on vain väärästä diagnoosista. Ei siis voida puhua mistään kuolemankokemuksesta, koska sitä ei ole edes tapahtunut. Jos tuolla tutkimuksella halutaan osoittaa jotain, niin korkeintaan sitä, että elintoimintoja on olemassa, vaikka sydän olisikin pysähtynyt.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Minusta tuo on nollatutkimus. Jos henkilö julistetaan kuolleeksi ja häntä haastatellaan jälkeenpäin, minusta kyse on vain väärästä diagnoosista. Ei siis voida puhua mistään kuolemankokemuksesta, koska sitä ei ole edes tapahtunut. Jos tuolla tutkimuksella halutaan osoittaa jotain, niin korkeintaan sitä, että elintoimintoja on olemassa, vaikka sydän olisikin pysähtynyt.

Toisaalta mielestäni on hyvä, että asiaa tutkitaan viimein tieteellisesti. Olettaisin, että jatkoa seuraa, mutta sinällään sairaalat ja kliinisesti kuolleet lienevät edes jollakin tavoin kontrolloitavissa oleva aineisto. Haastattelujen ohella ainoa toinen vaihtoehto, olisi tutkijan itse saattaa itsensä kuolleeksi, josta heräämisen jälkeen voisi eritellä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Tälle tuskin saa rahoitusta.

Itse pidän mielenkiintoisena havaintona, että osa ei nähnyt kirkasta valoa ym mahdollisia hallusinaatioita, vaan havainnoi ympäristöään tarkasti, vaikka havainnointielinten elintoiminnot olivat nykylääketieteen mittareilla lakanneet. Selityksenä ei tosiaan tarvitse olla mitään yliluonnollista, mutta asiaa varmaan jatkotutkitaan. Agnostikko ei tosin tietenkään etukäteen sulje pois mitään mahdollisuuksia.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Toisaalta mielestäni on hyvä, että asiaa tutkitaan viimein tieteellisesti. Olettaisin, että jatkoa seuraa, mutta sinällään sairaalat ja kliinisesti kuolleet lienevät edes jollakin tavoin kontrolloitavissa oleva aineisto. Haastattelujen ohella ainoa toinen vaihtoehto, olisi tutkijan itse saattaa itsensä kuolleeksi, josta heräämisen jälkeen voisi eritellä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Tälle tuskin saa rahoitusta.
Mielenkiintoinen aihehan tuo on, mutta koska se perustuu lähinnä aistihavaintoihin, sen tieteellinen arvo on mielestäni aika kevyttä tavaraa.

Itse pidän mielenkiintoisena havaintona, että osa ei nähnyt kirkasta valoa ym mahdollisia hallusinaatioita, vaan havainnoi ympäristöään tarkasti, vaikka havainnointielinten elintoiminnot olivat nykylääketieteen mittareilla lakanneet. Selityksenä ei tosiaan tarvitse olla mitään yliluonnollista, mutta asiaa varmaan jatkotutkitaan. Agnostikko ei tosin tietenkään etukäteen sulje pois mitään mahdollisuuksia.
Minä pidän taas mielenkiintoisena havaintona sitä, että isävainaani viimeiset sanat hetki ennen kuolemaansa olivat "kamalan kirkas valo". Oli se valo mikä tahansa, se oli faijani viimeisimpiä aistihavaintoja.
 

floikkari

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Toisaalta mielestäni on hyvä, että asiaa tutkitaan viimein tieteellisesti. Olettaisin, että jatkoa seuraa, mutta sinällään sairaalat ja kliinisesti kuolleet lienevät edes jollakin tavoin kontrolloitavissa oleva aineisto. Haastattelujen ohella ainoa toinen vaihtoehto, olisi tutkijan itse saattaa itsensä kuolleeksi, josta heräämisen jälkeen voisi eritellä tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Tälle tuskin saa rahoitusta.

Itse pidän mielenkiintoisena havaintona, että osa ei nähnyt kirkasta valoa ym mahdollisia hallusinaatioita, vaan havainnoi ympäristöään tarkasti, vaikka havainnointielinten elintoiminnot olivat nykylääketieteen mittareilla lakanneet. Selityksenä ei tosiaan tarvitse olla mitään yliluonnollista, mutta asiaa varmaan jatkotutkitaan. Agnostikko ei tosin tietenkään etukäteen sulje pois mitään mahdollisuuksia.

Luehan tuo: http://god-knows-what.com/2014/10/08/new-evidence-for-life-after-death/

Blogikirjoitus tutkimuksesta. Antaa tutkimuksesta hyvin erilaisen kuvan kuin mitä nämä - aivan järkyttävät - uutisotsikot antoivat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös