Mielestäni on aika ihmeellistä, että täälläkin muutama nimimerkki on kukin oman vakaumuksensa mukaan poiminut tuolta vain nuo Ehrnroothin jumaluuteen liittyvät teemat sekä ajatukset, eikä näe kokonaiskuvaa, koska haluaa vängätä uskonnosta.
Kyllä minä ainakin olen hyvin samoilla linjoilla Ehnrrothin kanssa nykyajan käsityksistä "hyvinvoinnista". Jos Ehrnroothin esittämät ennustukset muutoksista pitävät paikkansa, niin toivotan ne tervetulleiksi.
Minusta taas sinä missasit kritiikin pointin. Tuo uskonto ei oikeastaan ollut jutun pointti vaan se, että Erhnroothin kirjoituksen perustukset olivat täysin suossa. Tuossa nuo kaksi perustavanlaatuista ongelmaa
1. "Ihmiset voivat yhä huonommin tavoitellessaan hyvinvointia. Se on aikamme paradoksi."
2. "Alkoholinkulutus on viisinkertaistunut. Elintapasairauksia sairastavien osuus on moninkertaistunut. Pahalta näyttää myös rikollisuuden kasvu ja vakiintuminen korkealle tasolle."
ykköstä ei ole perusteltu mitenkään eikä sen puolesta ole mitään todisteita. Taloudellisella hyvinvoinnilla ja onnellisuudella on päinvastoin positiivinen korrelaatio.
Alkoholin kulutus ja elintapasaurauksien määrä on kasvanut, tämä on totta. Se että ihmiset vapaasti valitsevat toimia näin ei kuitenkaan tarkoita, että he olisivat onnettomia kun heillä tuo vapaus on (toki itse toivoisin että näiden alueiden ongelmatapauksia saadettaisiin paremmin hoidettua). Lyhyesti sanottuna 78-vuotiaana on kivempi kuolla sydän- ja verisuonitautiin kuin 32-vuotiaana ripuliin.
Isompi ongelma on tuo loppuosa. Rikollisuutta on toki vaikeaa niputtaa yhden termin alle ja monet tekijät vaikuttavat poliisin tietoon tulleiden rikoksien määrän (ja siten tilastointiin), mutta kiistaton fakta on että esim henkirikosten määrä on laskenut kaiken aikaa ja se on enää murto-osa siihen olemattomaan kulta-aikaan verrattuna johon tämä ajatusten tonava viittaa.
http://www.findikaattori.fi/fi/97
On suorastaan järkyttävää ja surullista, että joku tuhlaa aikaansa jonkun asian miettimiseen, ja sitten käyttää pohjalla noin virheelisiä lähtötietoja.
Nämä ovat faktat ja sitten voisin mennä mielipide-puoelle.
"Sitä ei voi paeta, että ihminen tarvitsee suuremmat arvot, joita hän palvelee. Silloin hän kokee elämänsä tarkoitukselliseksi."
Tämäkään ei ole mikään fakta. Joku tarvii ja joku ei. Toisilla löytävät elämän tarkoituksen ihan muista kuin ylevistä fantasioista. Lampaat kaipaavat laumaa ja ihmisetkin ovat evoluution saatteessa pitkälti laumaeläimiksi muovautuneet. Minä näen sen henkisen kasvun keskeneräisyytenä, että kaivataan uskontoa auktoriteetiksi tai ettei osata elämästä nauttia ilman jotain tehtävää. Jos ihmisellä on liikaa vapaa-aikaa ja hän ei ole sinut oman itsensä kanssa, niin sitten on varmasti hyvä, että hänellä on niin paljon tekemistä ettei tarvitse olla pysähtyä olemaan omien ajatuksienssa kanssa.
